Kun me katsotaan näitä käyriä tai suuntia ulos zoomaten niin mikä se driver on että tää on hyvä sijoitus? Tai toisaalta edes minkään sijoittamisen arvoinen. Se että jotkin luvut jossain kohtaa näyttää että tää olisi halpa ei auta siihen että markkinan kiinnostus on kadonnut lappuun yleisesti. Ei kyllä "wow" ilmiötä voi upside suuntaan odottaa.
Omistan lafkaa mutta kyllä toivoisin että en olisi koskaan kuullutkaan puljusta.
Kun me katsotaan näitä käyriä tai suuntia ulos zoomaten niin mikä se driver on että tää on hyvä sijoitus? Tai toisaalta edes minkään sijoittamisen arvoinen. Se että jotkin luvut jossain kohtaa näyttää että tää olisi halpa ei auta siihen että markkinan kiinnostus on kadonnut lappuun yleisesti. Ei kyllä "wow" ilmiötä voi upside suuntaan odottaa.
Omistan lafkaa mutta kyllä toivoisin että en olisi koskaan kuullutkaan puljusta.
Jotkut luvut jossain kohtaa näyttää... :) Ei suurempia intohimoja lapun suhteen enkä omista, mutta ei tämä käppyrä-analyysi paljon paremmalta kuulosta. Joku näkee halpana ja drivereitä olevan ja joku ei. Ei se markkinan kiinnostus varmaan kovin kovaa ollut myöskään tuossa 1999 jälkeen. Käppyrähän oikeastaan huutaa, että kohta taas mennään -> 20€. :)
Kun me katsotaan näitä käyriä tai suuntia ulos zoomaten niin mikä se driver on että tää on hyvä sijoitus? Tai toisaalta edes minkään sijoittamisen arvoinen. Se että jotkin luvut jossain kohtaa näyttää että tää olisi halpa ei auta siihen että markkinan kiinnostus on kadonnut lappuun yleisesti. Ei kyllä "wow" ilmiötä voi upside suuntaan odottaa.
Muistanemme lukiosta integroinnin ja derivoinnin. Yrityksen arvo on määritelmällisesti sen tulevien tuottojen diskontattu arvo. Kaikkein näppärimmät pelurit pelaavat sen luvun henkisellä integraalilla - eli arviolla siitä, miten ihmiset arvostaisivat yrityksen tulevaisuuden tuotot lähitulevaisuudessa.
Citycon ei vaikuta olevan tässä sarjassa, kaikki vihaavat sitä, eikä ole näkyvissä tekijää joka lisäisi arvostusta. Samalla se vaikuttaa todella hyvältä ja alihintaiselta yhtiöltä sillä ensimmäisellä tasolla - diskontatut tulevat tuotot.
Pörssikurssin "korjaantuminen" olisi tietysti positiivista, koska silloin voi irrottaa pääomansa ja etsiä jonkun seuraavan osakkeen, jossa ihmiset ovat pihalla, mutta se ei ole mitenkään välttämätön ehto ylituottojen saamiselle.
Yleisesti ottaen iso osa ei joko käynyt lukiota tai ei muista. Tällä palstalla varmasti huomattavasi keskivertoa useampi on käynyt lukion ja muistaa, mutta silti täälläkin on luultavasti monia, jotka eivät muista
Yleisesti ottaen iso osa ei joko käynyt lukiota tai ei muista. Tällä palstalla varmasti huomattavasi keskivertoa useampi on käynyt lukion ja muistaa, mutta silti täälläkin on luultavasti monia, jotka eivät muista
Ja aika harva lukion käyneistäkään kummastakaan oikeastaan mitään ymmärtänyt. Kunhan yritti ulkoaoppia muutamat derivointi- ja integrointisäännöt ja pärjätä sillä. Ja kyllähän sillä yhden lukio-oppimäärän selvittikin.
Kohtuullisen hyvin on lukioajoilta muistissa sekä derivointi ja integrointi, jopa niiden käyttötarkoitus. Kohtuullisesti osaan edelleenkin molemmat. Sen sijaan lukioajoilta ei ole muistissa miten derivointi ja integrointi liittyy tulevien tuottojen diskonttaamiseen.
Kohtuullisen hyvin on lukioajoilta muistissa sekä derivointi ja integrointi, jopa niiden käyttötarkoitus. Kohtuullisesti osaan edelleenkin molemmat. Sen sijaan lukioajoilta ei ole muistissa miten derivointi ja integrointi liittyy tulevien tuottojen diskonttaamiseen.
Musta jostain syystä tuntuu, että tää on lähinnä jotain ihmeellistä kuittailua, mutta vastaan nyt kuitenkin niin vilpittömästi kuin osaan.
Integroinnin ytimessä on asioiden nostaminen seuraavaan potenssiin. Tuotosta tehdään kasvua, kasvusta kiihtyvää kasvua. Ja tämä on se näkökulma, josta hypeosakkeiden arvo muodostuu. Oletetaan, että toinen osapuoli ylireagoi fundamentaaleihin, ja silloin strategia on ylireagoida ensin. Puhun siis siinä yhteydessä kuvaannollisesti, enkä kirjaimellisesti.
Lisäksi, jos haluttaisiin laskea yhtiön tarkka arvo funktiona diskonttauksesta (korosta), tuotosta, ja kasvusta, niin täsmällinen metodi olisi integrointi. Yhtiön tuotto on tietyillä oletuksilla ajanhetken funktio, joka muodostaa käyrän, ja jonka pinta-ala (tulevat, haluttaessa inflaatio/korkokorjatut tuotot) voidaan laskea integroimalla. Toki täsmällisellä metodilla ei ole mitään väliä, koska on helpompaa vain painaa luvut exceliin ja leikkiä niillä.
Ja sivukommenttina hauturille, en mäkään ole lukiota käynyt loppuun, jotenkin integrointi vaan tuntui osuvalta kuvailulta sille, miten osakkeiden hinta usein muodostuu, ja oletin että se on konseptina riittävän tuttu useimmille.
JR:n kuvailut kuullostavat järkeviltä, vaikka en nyt ihan tuosta saa kiinni. Itse edustan kiinteistösijoitusyhtiöiden bisneslogiikan osalta "tavallisen tuularin" näkemystä, vaikkakin fundamentit on yleisellä tasolla tuttuja.
Cityconin tapauksessa olisi todella mielenkiintoista ymmärtää, että mikä siis olisi se fundamentti johon markkina ylireagoisi? Tai ylipäätään mikä on nyt sijoitusfundamenttina edes etäisesti näkyvissä oleva positiivinen elementti, jolla vaihtovolyymit nousisi ja kurssi kääntyisi? Käsittääkseni Cityconin eps on tasaista, velkaa on sen minkä sitä on, liiketoiminta on kohtuu tylsää ja jossain määrin riskipitoista, mutta tasaista.
En vain ymmärrä sitä, että miksi tällaisesta epäseksikkäästä ja luonteeltaan stabiilista bisneksestä tuli sijoitustiedon keskuudessa jonkinlainen kulttilappu. Osingonjakopolitiikka toki sinänsä hyvä.
Numeerinen integroiminenhan on summaamista. Lasketaan yhteen laatikoita, joiden leveys on x ja korkeus y. Tässä x vaikka vuosi ja y vaikka diskontattu tuotto per vuosi, niin laatikon pinta-ala on tuotto (siltä vuodelta diskontattuna). Tätä sitten vain jatketaan hamaan tulevaisuuteen ja hupsista, meillä on numeerinen integraali diskontatusta tuotosta. Mitä kapeampi x, sitä paremmin tuo arvioi integraalin todellista arvoa. Toisaalta diskontattua tuottoa ei ole määritelty mielivaltaisen lyhyelle aikavälille, joten oikeaa integraalia siitä ei saa. Mutta ei sillä väliä.
En vain ymmärrä sitä, että miksi tällaisesta epäseksikkäästä ja luonteeltaan stabiilista bisneksestä tuli sijoitustiedon keskuudessa jonkinlainen kulttilappu. Osingonjakopolitiikka toki sinänsä hyvä.
Onkohan tällä foorumilla uhkapelitaustaisten influenssereiden vuoksi keskimääräistä enemmän hypekeissejä, ja munien sullomista yhteen koriin, vai tuntuuko se vain siltä?
Cityconin EPRA-tuloksesta laskettava eps on osakkeiden ajoittaisista takaisinostoista huolimatta laskenut vuodesta 2017 lähtien. Sitä ennen se oli kohtuullisen tasaista. Sama lysti jatkunee niin kauan kuin divestoinnit jatkuvat, core-bisneksen, valuuttakurssien ja mahdollisesta lähikuukausina tapahtuvasta korkotason parantumisesta huolimatta. Uusia bondeja firma saa näköjään nyt 6,5%:n korolla.
Cityconista puhuttaessa unohtuu helposti että sen kauppakeskukset ovat reaaliomaisuutta joka varmasti ainakin tietyssä määrin tulee myös tulevaisuudessa säilyttämään arvonsa. Siksi sitä ei voi suoraan verrata rahamarkkinainstrumentteihin kuten moni näyttää tekevän.
Olisi lapsellista kuvitella että mm. euron arvon mahdollisen romahduksen todennäköisyys olisi hinnoiteltu markkinoilla. Jos niin kävisi koko systeemi pettäisi eikä siinä tapauksessa todellista katetta löytyisi. Kuvaavaa on, etten muista enää pitkään mediassa kerrotun elinkustannusindeksiin sidotuista valtioiden obligaatioista kun aiemmin Tanskan kyseinen oli esillä.
Nykyisessä Euroopassa on paljon samaa ja talouden kannalta vielä älyttömämpää kuin mm. vajaan sadan vuoden takaisessa Argentiinassa, Uruguayssa ym. Ehkä noin 75% devalvaatio voisi palauttaa Euroopan kv. kilpailukyvyn. Cityconin omistajille jäisi sentään jotain myös uudessa tilanteessa, 5% velkapaperien omistajille ei juuri mitään
Pörssikurssin "korjaantuminen" olisi tietysti positiivista, koska silloin voi irrottaa pääomansa ja etsiä jonkun seuraavan osakkeen, jossa ihmiset ovat pihalla, mutta se ei ole mitenkään välttämätön ehto ylituottojen saamiselle.
Sitä voi olla omasta mielestään vaikka kuinka oikeassa ja muut ihmiset vaikka kuinka "pihalla", mutta tyhmien ihmisten tekemisten määrittelemä osakkeen arvohan se on joka ratkaisee.
Pörssikurssin "korjaantuminen" olisi tietysti positiivista, koska silloin voi irrottaa pääomansa ja etsiä jonkun seuraavan osakkeen, jossa ihmiset ovat pihalla, mutta se ei ole mitenkään välttämätön ehto ylituottojen saamiselle.
Sitä voi olla omasta mielestään vaikka kuinka oikeassa ja muut ihmiset vaikka kuinka "pihalla", mutta tyhmien ihmisten tekemisten määrittelemä osakkeen arvohan se on joka ratkaisee.
Jos osti 4,5€ hintaan niin varmaan voi ostaa 3,87€ hintaankin? Täytyy todella harkita jos itsekin hyppäisi mukaan, kyllä lyötyä lyödään imo. Toki ei tarkoita etteikö voisi lasketella lisää. Sijoitan myös seiniin, mutta omistan ja hallinnoin itse. Kai sitä voisi pörssin kauttakin seiniä omistaa..?
Pörssikurssin "korjaantuminen" olisi tietysti positiivista, koska silloin voi irrottaa pääomansa ja etsiä jonkun seuraavan osakkeen, jossa ihmiset ovat pihalla, mutta se ei ole mitenkään välttämätön ehto ylituottojen saamiselle.
Sitä voi olla omasta mielestään vaikka kuinka oikeassa ja muut ihmiset vaikka kuinka "pihalla", mutta tyhmien ihmisten tekemisten määrittelemä osakkeen arvohan se on joka ratkaisee.
Ratkaiseeko se arvon vai hinnan? Jos/kun markkinat ylireagoivat tyhmien päätösten takia, niin osakkeen arvo ja hinta ovat irti toisistaan ja sehän on joko ostopaikka tai myynnin paikka.
(Tankkasin hivenen Cityconia tänään. Ei sijoitussuositus)
Pörssikurssin "korjaantuminen" olisi tietysti positiivista, koska silloin voi irrottaa pääomansa ja etsiä jonkun seuraavan osakkeen, jossa ihmiset ovat pihalla, mutta se ei ole mitenkään välttämätön ehto ylituottojen saamiselle.
Sitä voi olla omasta mielestään vaikka kuinka oikeassa ja muut ihmiset vaikka kuinka "pihalla", mutta tyhmien ihmisten tekemisten määrittelemä osakkeen arvohan se on joka ratkaisee.
Ratkaiseeko se arvon vai hinnan? Jos/kun markkinat ylireagoivat tyhmien päätösten takia, niin osakkeen arvo ja hinta ovat irti toisistaan ja sehän on joko ostopaikka tai myynnin paikka.
(Tankkasin hivenen Cityconia tänään. Ei sijoitussuositus)
Pörssikurssin "korjaantuminen" olisi tietysti positiivista, koska silloin voi irrottaa pääomansa ja etsiä jonkun seuraavan osakkeen, jossa ihmiset ovat pihalla, mutta se ei ole mitenkään välttämätön ehto ylituottojen saamiselle.
Sitä voi olla omasta mielestään vaikka kuinka oikeassa ja muut ihmiset vaikka kuinka "pihalla", mutta tyhmien ihmisten tekemisten määrittelemä osakkeen arvohan se on joka ratkaisee.
Ratkaiseeko se arvon vai hinnan? Jos/kun markkinat ylireagoivat tyhmien päätösten takia, niin osakkeen arvo ja hinta ovat irti toisistaan ja sehän on joko ostopaikka tai myynnin paikka.
(Tankkasin hivenen Cityconia tänään. Ei sijoitussuositus)
Hinnan. Arvo on vain arvaus tulevasta hinnasta.
Tämä on aika mielenkiintoinen tulokulma. Käytännössä osakkeet eivät olisi omistusosuuksia yhtiössä, vaan valuuttaa tai keräilytavaraa, jonka on tarkotuskin vaihtaa omistajaa. Ja näinhän se treidaamisessa pitää mennäkin.
Vaikka on klisee siteerata Buffettia, niin tämä silti resonoi itselleni eniten: "Price is what you pay. Value is what you get."
Mitä lie tämä käytännössä tarkoittaa? Onko velkakirjasijoittajilla tässä vielä jonkinlainen oikeus pakittaa vai miksi tehdään siirtoja?
Vähän surkuhupaisaa meininkiä kyllä. Aluksi ei käydä keskusteluja luottoluokittajan kanssa ja päädytään siitä johtuen pika-antiin. Sitten tulkitaan ilmeisesti myös annin koon tarve väärin ja saadaankin mahdollisesti luokitukseen laskua. Ei saatana miten amatöörimäiselle vaikuttaa tekeminen.
Toki nyt kun pari vuotta eteenpäin likviditeetti turvattu, niin ei tuolla akuuttia väliä vaikka luokitus koukkaisikin vähän alempaa. Jotenkin pitäisi nyt CFO:n vaan saada hommansa hanskaan, karmea startti hänellä ainakin takana.
Esimerkiksi Bloombergin terminaalista näkee pankkien trading-kirjoista quoteja. Nämä tasot ovat kuitenkin indikatiivisia, mutta yleensä ihan hyvin suuntaa antavia. En tiedä antaako joku trading-platform (vaikka Mandatumin trader) suoraan kaksipuolista kaupankäyntikelpoista hintaakin, mutta jos antaa niin niissä lienee aika paljon spreadia. Bondimarkkina toimii edelleen valtaosin over-the-counter.
Helsingin pörssin yhtiöt ovat viime vuosina käyttäneet suunnattuja anteja taseen paikkaamiseen aivan liian usein ja kovin kepoisilta tuntuvin perustein. Cityconin pari viikkoa sitten toteuttama anti on härskeimmästä päästä: yhtiö jakaa vuosineljänneksittäin rahaa omistajilleen pääomanpalautuksina ja sitten yhtäkkiä laittaakin hatun kiertämään valittujen sijoittajien keskuudessa.
Cityconin kurssi on annin jälkeen laskenut antihinnan alapuolelle. Mitäs me yksityissijoittajat tässä kitisemme, voisimmehan ostaa nyt halvemmalla kuin mitä instituutiot ja lähipiiri maksoivat?
Asian voi nähdä myös niin, että pettymys Cityconin menettelyä kohtaan on saanut heidät myymään. Luottamus on mennyt.
Cityconin suunnattu oli tyyliin ainakin tämän vuosikymmenen eniten viluttanut tapahtuma. Toki olen jotain pieniä määriä vielä pohjaonkinut. Vähän hampaat irvessä. Lisäksi odottelen kauhulla yhtiökokouksen hehkutusta, jossa varmasti Louhimiehen Pahan maan tyyliin lauletaan kaulakkain "Meiän firmalla menee hyvin". Tosin englanniksi.
Kusettaja liuskaan ja suomalainen johtoon. Yhtään tuntematta Ginströmiä äkkiseltään ajateltuna hyvä liike. Markkinoiden ensireaktio miedon positiivinen.
