Passiivinen korkosijoittaminen on typerää

En ole suuri indeksisijoittamisen fani. Tai kyllä se toimii hyvin niin kauan, kun se pysyy tarpeeksi pienenä. Passiivisesta osakesijoittamisesta on tullut niin iso juttu, että se ohjaa jo markkinaa. Kaikki pakkautuvat samoihin nimiin tietämättä edes mihin ovat sijoittaneet. Rahanvartijoita, indeksirahastoja, ei voisi vähempää kiinnostaa. Luodaan jotkut helposti noudatettavat säännöt ja sijoitetaan niillä. Esitteen perässä olevat 10 sivua vastuuvapauslauseita pitävät huolen, ettei kukaan voi valittaa miksette yhtään miettineet. Niin kauan kuin ihmiset vain nettona sijoittavat, nämä indeksit ostavat kaikille niitä samoja yhtiöitä.

Passiivinen osakesijoittaminen on kuitenkin joitain potensseja fiksumpaa kuin passiivinen korkoindeksointi. Käytännössä kutakuinkin uskottavalta (ok luokiteltu, hakee lainaa usein jne.) liikkeeseenlaskijalta vaaditaan 500m kokoista lainaa ollakseen vertailuindeksikelpoinen. Jotain muitakin kriteereitä likviditeettiin, kaupankäyntiin ja kaupankäyntipaikkoihin taitaa olla, mutta käytännössä siis 500m euroa ja muut voi järjestellä.

Kaikki vertailuindeksiä seuraavat rahastot sitten ostavat tai yrittävät ostaa tätä lainaa, tai joutuvat replikoimaan jonkun autonvuokraamosta tutun ”or similar” kautta, mikä aiheuttaa indeksirahastolle harmillista indeksipoikkeamaa (tracking error). Eihän 500m euroa riitä mihinkään. Tämä ajaa korkoja emissioissa alas. Tämä taas ei tietysti indeksirahastoja haittaa ollenkaan. Mitä väliä sillä on, paljonko korko on, kun vertailuindeksissä on sama korko. Sama ilmiöhän toistuu osakkeissakin, mutta niitä on kuitenkin hieman paremmin saatavilla.

Tänään Neste haki uutta 5-vuotista vakuudetonta senior-lainaa. Neste oli alustavasti kertonut hakevansa 500m euroa, joka olisi siis kokonsa puolesta vertailuindeksikelpoinen (en tarkistanut meneekö tämä vertailuindeksiin). Lisäksi kerrottiin alustavan kyselyn tuloksia, millä hinnalla tämä laina voisi instituutioita kiinnostaa. Luottoriskipreemioksi (spread) saatiin alustavasti 1,65-1,70 % 5-vuotisen riskittömän koron päälle. Sitten kirjat avattiin.

Iltapäivällä tuli tieto, että merkintöjä oli tullut 3,1 miljardin euron edestä, lainan koko nostettiin 700m euroon ja kuitenkin preemioksi muodostui 1,35 %. Varmaksi en voi sanoa, mutta veikkaan, että typerääkin typerämpi indeksiraha oli ajamassa korkoa alas osuuden omistajien eduista piittaamatta, tehtävähän on vain seurata vertailuindeksiä.

No, Neste on vielä toistaiseksi ihan hyvin (A3) luokiteltu liikkeeseenlaskija, mutta indeksit saivat osuuden omistajilleen ja Nestettä lukuun ottamatta kaikille muillekin aika paljon heikommat ehdot, kuin alkuperäisessä kyselytutkimuksessa kerrottiin kiinnostavaksi. Laina on 40 % isompi kuin suunniteltu, mutta silti korko on 0,35 % pienempi.

En suosittele sijoittamaan passiivisiin korkoindekseihin. Indeksin kaltaiset, mutta aktiivisesti hoidetut ovat mielestäni merkittävästi fiksumpi vaihtoehto. Tai sitten ihan täysin aktiiviset.

Vihdoinkin Theonin pääomistaja ymmärsi miten päin tätä peliä pitää pelata.

Almanakka wrote:

Äh, tekevät ihan väärin. Kaikista uskottavimmat yhtiöt, tai oikeastaan niiden omistajat, tekevät juuri päin vastoin. Toivotaan, että Theonkin näkee jossain kohtaa valon ja antaa muillekin mahdollisuuden omistaa hyvää hyvyyttään.

Nvidia

Kuva

Palantir

Kuva

Hyviä kommentteja. Mun mielestä koko Inderesin (tai Suomen) tuloksentekokykyä sumentaa tällä hetkellä Ruotsin heikkous ja myös hiukan markkinan heikkous. En usko, että Ruotsi jää ikuiseksi kivireeksi, jota Suomi joutuu vetämään. Joko se saadaan onnistumaan jollain tavalla, tai sitten sieltä tullaan pois. Kuten tekstissä kirjoitin, tämä on varmaan se isoin riski Inderes-sijoituksessani.

Pystyn kuitenkin itselleni perustelemaan sijoittamisen jo ihan pelkästään Suomen toiminnoilla (+muut kuin osakeanalyysi potentiaali ulkomailla), ja Ruotsissakin onnistumisen todennäköisyys on kuitenkin yli nollan.

Tänään tuli tehtyä itselleni aika epätyypillinen sijoitus. Olen jo aika pitkään ollut kiinnostunut Japanista parantuneen Corporate Governancen myötä. Taustalla on Shinzo Aben "Abenomics", jonka yhtenä osana oli tarkoitus uudistaa Japanin yrityskenttää muuttamalla sitä lähemmäs globaaleja standardeja.

Japanilaisia yhtiöitä on historian saatossa kritisoitu siitä, etteivät ne huomioi sijoittajien, etenkään ulkomaisten instituutioiden, intressejä, vaan pitävät ensin huolta omistavasta perheestä, työntekijöistä jne. Lisäksi yhtiöt ovat varastoineet käteistä ja omistaneet toisia perheyhtiöitä ristiin ja sisäpiiri käytännössä yksin muodostaa hallituksen. Edelleen, jos katsot satunnaista japanilaista yhtiötä, on kohtuullisen todennäköistä, että se on vähintään neljällä täysin erillisellä toimialalla. Hienoa sekin, mutta ei kovin pääomatehokasta.

2014 tuli ensin "Stewardship Code", joka rohkaisi instituutiosijoittajia ottamaan aktiivisempaa roolia yhtiöissä ja 2015 "Corporate Governance Code", jonka tarkoitus on varmistaa, että hallitus pitää omistajien puolia. Tokion pörssi on ryhtynyt valvomaan ja reguloimaan näiden sääntöjen noudattamista, mikä on johtanut isoihin muutoksiin pääoman allokoinnissa. Nyt maksetaan reilummin osinkoja ja ostellaan omia osakkeita esimerkiksi.

Todennäköisesti tämä muutos oli yksi syy, miksi Warren Buffett lähti jokunen vuosi takaperin isosti Japaniin. Hän on myös viimeisten tietojen mukaan lisäämässä panoksiaan nousevan auringon maassa. Uskon itse, ja muut viisaammat uskovat myös, että muutokset näkyvät ensin isoissa yhtiöissä, kunnes pienemmät alkavat ottamaan tästä mallia. Eli Japanin pienyhtiökenttä lienee sellainen, missä osaavalle tekijälle on edelleen merkittävästi arvoa luotavana. Koen vaan itse kovin vaikeaksi lähteä tutkimaan japanilaisia small capeja, eikä minulla tietysti ole mitään valtaa ajaa itse muutosta pääoman allokoinnissa.

Ulkoistin prosessin Nippon Active Value Fundille, joka on closed-end rahasto, joka treidaa Lontoon pörssissä tickerillä NAVF. Closed-end rahastoissa on tyypilisesti pieni NAV-alennus, niin tässäkin. Katson alennuksen kuittaavan muutaman vuoden kulut.

Heillä on mielestäni juuri oikea profiili:

• Paikallinen preesens
• Japanin small cap
• Aktivistisijoittaja
• Hyvä track

Kuva

Kuva

Täällä on pieni intro heidän tekemiseensä: https://www.nipponactivevaluefund.com/about/

Sijoitatko pääosin ETF:ien kautta vai suoriin osakkeisiin? Vai kenties johonkin muuhun? Ehkä olet tämän jossain avannutkin, mutta ei muistu mieleen.

Tuli mieleen, että eikö ETF:t ole osaltaan juuri sitä varten, että pääsee sijoittamaan johonkin alaan tai trendiin tutkimatta yksittäisiä yhtiöitä? Jos lähdet niitä tutkimaan, niin eikö se ole sama ostaa yhtiöitä, joista eniten pidät? Sektori-ETF:t kaatavat sisäänsä välillä aika löyhin kriteerein yhtiöitä ja joku isollakin painolla mukaan valittu yhtiö saattaa toimia pääosin ihan toisilla toimialoilla.

Kiitos! Meidän sisällöt (analyysit) ei ole Inderesin ja muiden kanssa ihan vertailukelpoisia. Muut yrittävät arvailla numeroita ja minä pyrin arvioimaan mitä markkinat jo hinnoittelevat. Ja voin keskittyä oikeasti asioihin, jotka kiinnostavat ja kritisoida avoimesti asioita, joista en pidä. Yhtiön ostamassa analyysissa tähän kritiikkiin ei oikein voida lähteä. Mutta siksi se ei riippumatonta olekaan.

Kuten edellä lupailin, otan uusia minun mielestä mielenkiintoisempia yhtiöitä seurantaan samalla, kun karsin vähemmän kiinnostavia. Inderes on mielestäni erittäin mielenkiintoinen etenkin nykyisellä osakekurssilla, ja ihan merkittävä omistuskin.

Ruotsissa onnistuminen olisi omistajalle mahtava juttu, mutta tämä voi olla ihan hyvä sijoitus, vaikka Ruotsissa ei onnistuttaisikaan. Mielenkiintoinen pikkuyhtiö, jonka matkaa seuraan mielelläni omistajalistoiltakin käsin.

Teen tilaa Seurantalistalle nyt ensiksi yhtiöstä johon en näe tietä omistajaksi. Yhtiöllä menee hyvin, enkä varsinaisesti näe syitä miksei menisi jatkossakin. Strategiansa vaan on mielestäni sellainen häröily, että keskityn muihin yhtiöihin.

Seurantalistalta tulee varmaan lähtemään lähineljänneksillä muitakin yhtiöitä, mutta lupaan ottaa entistä mielenkiintoisempia (minun mielestä) tilalle.

Seuraan NoHoa jatkossa hieman etäämmältä. Strategia on sellainen, jonka kanssa minä en halua olla omistajalistoilla. Tiedän muiden pitävän sitä hyvänä, mutta itselleni ei maistu. Muutama muukin asia yhtiössä ärstyttää, mutta niiden kanssa voisin ehkä elää. Yhtiö on kyllä tosi mielenkinitoinen muuten - etenkin BBS.