Almanakka wrote:

Analysointi on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden analysointi. Ja jos pitää vielä antaa lyhyen tähtäimen suosituksia. Tämä on kyllä silti kaikkien aikojen suoritus. Tänään tuli Kamuxille ensimmäistä kertaa koskaan vähennä. Ja heitän ensimmäisen kiven omaan jalkaani, koska minäkin haksahdin tähän ja annoin paikan salkussani.

Nyt pitää ihan oikeasti miettiä uusiksi, olisiko tässä esimerkiksi tammirallikandidaatti.

Kuva

Kamuxissa viimeinen ja sitkein härkä kääntyi tänään vähennä puolelle Inderesin todetessa, että ei tästä sittenkään tule mitään. Alkaakohan pohjat olemaan lähellä? Tai sitten @Vernepu halusi positiostaan eroon tarpeeksi painokkaasti 🙂

— Almanakka (@almanakka_) December 19, 2024

Voiko tätä nyt käyttää käänteisindikaattorina? Se kyllä kruunaisi tämän kakun, jos muutaman vuoden ylioptimismin jälkeen käänne tapahtuisi samalla hetkellä, kun kirves lentää kaivoon. Itselleni tämä on toistaiseksi kallein virhe ja voin kertoa, että se paikka ei ole helpolla tullut ja rima on korkealla. Jälkiviisastelun ja sarkasmidefenssin lomassa olen koittanut miettiä, että mistä olisi voinut/pitänyt nähdä pari vuotta sitten, että ongelmat eivät ole tilapäisiä? Ehkä toistuvasta kertaluontoisuudesta ja jatkuvista henkilövaihdoksista?

Aivan järkyttävää menoa. Mun on edelleenkin vaikea ymmärtää tätä siltä pohjalta, että vaikka on ollut tiedossa, ettei alalla pääsee helposti ja mitään muuta kilpailuetua, kuin skaala, ei liene mahdollista hankkia, niin firma kuitenkin toimi vuosia hyvin ja kasvoi kannattavasti. Toki silloin oli korot nollassa ja vähemmän kilpailua, mutta kuvittelisin, että jotain pitää sellaisessakin tilanteessa tehdä oikein, että pärjää. Kun korot ovat nousseet ja kilpailu kiristynyt, niin on ihan ymmärrettävää, että tuloksenteko vaikeutuu, mutta ei sen nyt tällaiseen syöksyyn pitäisi johtaa, mikäli tekeminen olisi pysynyt samalla tasolla. Eli tekeminen on käsittääkseni tullut tonttiin ja lujaa, mutta miksi?

Klassinen keissi kyllä itselleni, että osake tulee alas, sitten myöhemmin tulee huonoja uutisia ja ajatukseni on, että: "No nuo ovat jo hinnoiteltu sisään tämän laskun aikana", jonka jälkeen osake vetää isosti alas, jonka jälkeen ajattelen, että: "No tämä oli jo ylireagointi ja osake on nyt aliarvostettu", sitten osake laskee lisää, myöhemmin tulee huonoja uutisia ja... Toista 3 vuotta.

Naganon-prinssi wrote:

Tästä on monia mielipiteitä. Väitän että parhaat tekijät nimenomaan käy toimistolla, heikompi aines säätää etänä.

Todella positiivista kuulla että Cityconin johto alkanut tekemään selkeitä isoja päätöksiä!

Tästä oli joku tutkimus, josta en tosin katsonut, että miten siinä oli tutkittu tuottavuutta tai mikä oli otanta. Mutta jakauma oli siten, että toimistolla työskenneltiin tehokkaammin, mutta sitten kaikkein tuottavimmat outlierit olivat etäilijöitä. Menee tosin jo ohi aiheen.

Ei ole kovin hääppöistä meno ollut. Taloudessa menee toki huonosti, mutta firmalla on menmyt siihen nähdenkin huonosti. Itse ajattelin, että olisi sen verran osaavia juristeja, jotka tekevät ihan mielellään vähän inhimillisempä työtahtia, että Fondian kaltaisella firmalla olisi markkinarako, vaikka uraohjukset painavatkin muualle. En tiedä, että voiko tämän teorian kuopata vielä, vai ei?

Kai tässä sitä pitää arpoa, että kun joku päivä taloussykli kääntyy täälläkin vähän parempaan asentoon, niin pärjääkö Fondia silloin riittävän hyvin, vai ei? Tai siis arpoa, että jäädäkö odottamaan, miten firma pärjää paremmassa taloustilanteessa, vai ei.

Toisaalla oli Venäjän taloudesta, että mitä tapahtuisi, jis öljyn hinta romahtaisi? Ei taitaisi talous sitä kestää, mutta mikä öljyn hinnan romauttaisi? Ehkä romahdus on liian vahvasti sanottu, mutta jos jenkit alkavat taas tuottamaan liuskekivestä öljyä isosti, niin voisiko se laukaista homman? Ehkä toiveajattelua, mutta kuitenkin.

varatonnit wrote:

Norjassa Arbeiderpartiet on ollu vaalien suurin puolue kaikissa vaaleissa vuodesta 1927 lähtien ja hallitusvastuusta pääministeripuolueena on kertynyt edellisen 80 vuoden aikana reilusti yli 50 vuotta. Toisaalta esimerkiksi vuoden 2013 parlamenttivaalien jälkeen Høyren Erna Solbergista tuli ensin pääministeri vähemmistöhallitukseen ja seuraavissa vuoden 2017 vaaleissa hän pääsi jatkamaan toiselle kaudelle, tällä kertaa muodostaen enemmistöhallituksen. 

Kiitos. Ja näin näemmä käy, kun luottaa lähteeseen tarkistamatta sitä kunnolla.

Aki Pyysing wrote:

mskomu wrote:

Liekö lopulta kuinka paljon väliä, että mitä tekevät? Kansa ei koskaan ole tyytyväinen hallintoon ja kun puolueita on kaksi, niin valta vaihtuu vähän väliä ja sitten taas takaisin.

Ei se ihan niinkään ole aina mennyt. Pätevät presidentit + George W Jr ovat olleet Jenkeissä pääsääntöisesti kaksi kautta peräkkäin. 

Jooh, olisi pitänyt kirjoittaa tarkemmin, niin korjataan nyt. Monet tosiaan kaksi kautta ja tyytymättömyys ei aina relisoidu yhden kauden jälkeen, varsinkaan jos ekalla kaudella on aloitettu sotia. Mutta harvemmin on tainnut viime vuosikymmeninä jatkua yhden puolueen valta kovin pitkään.

Näin se ymmärtääkseni menee kaikissa demokraattisissa maissa, mutta sillä erolla, että kun vaikkapa Suomessa on kolme, tai nykyään jopa neljä, suurta puoluetta, niin aika hyvin pm-paikka tuntuu kiertävän. Jostain muistelisin lukeneeni, että Norjassa istuva hallitus ei olisi ikinä voittanut vaaleja (n. 10v vanha tieto), vaikka voisi ajatella, ettei Norjassa nyt ihan hirveän huonoa politiikkaa ole tehty.

Aki Pyysing wrote:

mskomu wrote:

Liekö lopulta kuinka paljon väliä, että mitä tekevät? Kansa ei koskaan ole tyytyväinen hallintoon ja kun puolueita on kaksi, niin valta vaihtuu vähän väliä ja sitten taas takaisin.

Ei se ihan niinkään ole aina mennyt. Pätevät presidentit + George W Jr ovat olleet Jenkeissä pääsääntöisesti kaksi kautta peräkkäin. 

Jooh, olisi pitänyt kirjoittaa tarkemmin, niin korjataan nyt. Monet tosiaan kaksi kautta ja tyytymättömyys ei aina relisoidu yhden kauden jälkeen, varsinkaan jos ekalla kaudella on aloitettu sotia. Mutta harvemmin on tainnut viime vuosikymmeninä jatkua yhden puolueen valta kovin pitkään.

Näin se ymmärtääkseni menee kaikissa demokraattisissa maissa, mutta sillä erolla, että kun vaikkapa Suomessa on kolme, tai nykyään jopa neljä, suurta puoluetta, niin aika hyvin pm-paikka tuntuu kiertävän. Jostain muistelisin lukeneeni, että Norjassa istuva hallitus ei olisi ikinä voittanut vaaleja (n. 10v vanha tieto), vaikka voisi ajatella, ettei Norjassa nyt ihan hirveän huonoa politiikkaa ole tehty.

Liekö lopulta kuinka paljon väliä, että mitä tekevät? Kansa ei koskaan ole tyytyväinen hallintoon ja kun puolueita on kaksi, niin valta vaihtuu vähän väliä ja sitten taas takaisin.

JR wrote:

Ei näitä voi verrata suoraan. Bidenin tilanne oli paljon helpompi, koska Trumpin kausi oli tuoreessa muistissa, ja esim koronakriisi henkilöityi silloin Trumpiin. Eli Bidenin voitto selittyi tosi muilla tekijöillä. Sitten seuraavat neljä vuotta ei ollutkaan peruskansalaiselle käytännössä yhtään sen parempia, eli olis pitäny olla jotain innostavaa tarjota.

Eiköhän 2028 mee demokraateille taas vähän samalla idealla, ellei vedetä jotenkin aggressiivisesti aivan vihkoon, mutta pidemmän päälle pitäis olla jotain omaa tarjottavaa. Toki aina jos jostain ulkoisista syistä tulee ihan paskaa niskaan (eikä jollain helpolla kansaa yhdistävällä tavalla, kuten 9/11), niin valta vaihtuu melkein väistämättä, mutta muuten se on jossain määrin taitolaji.

Edit: Ja vaikken usko että se tästä oli kiinni, niin Biden tais luvata enemmän vasemmistolaisia asioita, opintolainojen anteeksiantoja jne. Tietenkään se ei mitään toteuttanut, mutta se nyt ei liity mihinkään.

Hyviä pointteja. En voi varsinaisesti vastaan väittää, mutta olen suuruusluokista vähän eri mieltä. En toki voi todistaa tätä varmaan sen enempää, kuin sinäkään, niin en jää jänkkäämään, vaan tämmösenä vastineena vain. Valta taitaa yleisesti kaikkialla vaihtua aina, koska äänestäjät eivät ole ikinä tyytyväisiä.

Voi myös olla, että on vain omaa biasta, mutta vaikea uskoa, että äänestäjien massa jenkeissä lämpenisi kovin vasemmistolaisellw ideologialle. Taitaa olla lähinnä nuorten korkeakoulutettujen valkoisten heiniä ja näistäkin pääasiassa tietyt yliopistot. Perustan väitteeni siihen, että monissa kysymyksissä tuo porukka erottuu todella selkeästi jopa heikompien yliopistojen porukasta. Siis kun on tehty erilaisia kyselyitä arvoista. Mahdoton sanoa, että kuinka hyvin nuo korreloivat vaaleihin, mutta luulen korreloivan.