KepilläJäätä wrote:

Velho wrote:

von Fyrckendahl wrote:

On saatu 2 selkeää todistetta, että Cityconin tasearvot eivät myydessä vastaa käypiä arvoja.

Ensin myytiin "lähellä käypää arvoa pois lukien rakennusoikeuden arvo". Se täsmentyi 27 %:n alennukseksi. 

Sitten myytiin 9 % alennuksella. Se täsmentyy tulevaisuudessa mihin sitten täsmentyykään tai on täsmentymättä. Liittyykö Kristiineen rakennusoikeutta, liikearvoa tai muita eriä, jotka voivat vielä täsmentyä?

Keskiarvo 9 ja 27 prosentista on 18 %.

On epätodennäköistä, että ensimmäisenä myytäisiin sitä, mistä saadaan huonoin hinta ja joudutaan kirjaamaan isoin tappio.

Ihan validia pohdintaa, mutta eikös näissä divestoinneissa ollut tarkoitus luopua keskuksista, jotka joko sijaintinsa tai vuokralaismixinsä puolesta nimenomaan eivät ole ydinliiketoiminnan kannalta otollisimpia, eli eivät ole parasta A-ryhmää? 

Kanin päivitetty strategia, jota erityisesti tulosjulkkariaudiocastissa alleviivasivat, on fokusoitua Pohjoismaiden pääkaupunkialueille. Nyt myydään B-kategorian kohdetta ei ykköspaikoilta. Myytävät kohteet myös Kanin taseessa arvostettu korkeammilla tuottovaateilla, kuten B-sijainnin kohteiden pitääkin olla. Se että B-kategorian kohdetta menee -10%, ei välttämättä auta päättelemään mikä paine A-kategorian kohteissa on, ilman parempaa tietoa voisi toki veikkailla että samassa kokoluokassa mennään.  Nuo liikearvohötöt pitäisi oikaista tuosta Trekanten kaupasta, jos haluaa validin tarkastelupisteen, kuten Velho hyvin tuonut asiaa esiin.

Yleisesti ottaen mitä paremmalla paikalla ollaan, sitä tiukempia tuottovaatimukset ovat olleet ja sitä myötä arvostukset taseessa. Korkojen nousu on siis osunut juuri niihin parhaisiin / parhailla paikoilla oleviin kiinteistöihin eniten. Eli nyt jos niitä alettaisiin myymään niin voi olla että ei -30 % riitä -- johtuen erittäin kovista arvostuksista nollakorkoaikana.

Hieman tarttumapintaa voi saada Helsingin tiettyjen alueiden uusien asuinkerrostalojen (tai ulkomaiden vastaavien tai parempien sijaintien) ~2 % tuottovaatimuksista nollakorkoaikana. Jos tuon kaltaisia sijoituksia on tehty useampiakin, niin aika pitkä tie on ponnistaa plussalle. Inflaatiot ja vaihtoehtoiskustannukset vielä päälle.

Toistaiseksi vuosien ajan on tienannu aivan hyvin myymällä tai olematta Cityconin omistaja... Niin on ihan ymmärrettävää, että luottoa jatkoon ei löydy, kun ei ole juuri näyttöäkään annettu. Myyntejä tapahtuu todennäköisesti pääasiassa siksi ja myös makrotekijöiden vuoksi. Jokuhan ne osakkeet aina myös ostaa.

Cityconin pörssikurssille oleellisinta on huomioida ketjussakin joskus aiemmin nostettu velkavivun käytön erittäin suuri vaikutus omaan pääomaan. Arvot muuttuvat jatkuvasti vaikka paperiarvot päivittyvätkin harvemmin eivätkä ylipäätään välttämättä reagoi suuriin arvonmuutoksiin. Esimerkiksi korkojen nopea nousu muutamalla prosenttiyksiköllä yksinkertaisesti romahdutti kiinteistöjen arvot ja Cityconinkin oikean arvon, koska Citycon vivuttaa. Joku oli laskeskellut, että noin -35 % nykyisiin tasearvoihin ja koko Cityconin oma pääoma on syöty. Aiempi vajaan 30 % alennusmyynti ei anna luottoa, mitä nyt tämä vajaan 10 % alle tasearvon myynti hieman kyllä antoi. Arvelen, että kummatkin myynnit olivat kuitenkin Cityconin kurantimpaa tavaraa (eli jossa Cityconin tasearvo ja mahdollinen markkinoiden näkemä arvo edes jossain määrin kohtaavat) -- tarkoittaen sitä, että aidolta arvoltaan, "päivän hinnaltaan", suurin osa kiinteistökannasta lienee aika kaukana tasearvoistaan. Liikearvoa Cityconilla on, kun vuokratulot juoksee, mutta yrityksenä yhtälö on pahasti liian riskinen.

Lisäsin vähän tänään ja eilen. Mutta luotto ei ole kovin korkealla, edelleenkään. Näen silti kurssin olevan jonkin verran liian notkollaan suhteessa riskeihin.

Sodan eskaloituminen muuten näyttää aina vaan todennäköisemmältä eikä sitä riskiä pidä ylenkatsoa. Ukraina kun ampui jenkkiohjuksia Venäjän maalle. Veikkaan, että sodan laajentuessa yhtään mitenkään Suomen pörssin kiinteistösektori tulee ottamaan merkittävän rajua osumaa, paljon pahemmin kuin mitä tämä muutaman prosenttiyksikön korkojen nousu on aiheuttanut. Koitan itse miettiä miltä kauppakeskukset ja Suomi/Pohjoismaat näyttävät mahdollisesti 10-20 vuoden kuluttua ja minkälaisessa asemassa Suomi silloin on.

Hyvä vaan, että viimein toimitaan. Syitä voi arvailla, mutta ei sillä niin väliä. Citycon on mennyt tosiaan alas vuosikaudet joten kaikki merkit muutoksesta hallintoon ovat hyvästä. Voiko tätä laivaa kipparoida huonomminkaan?

Itse mietin, että Cityconille varmasti luetaan laajasti riskiä Ukrainan sodan eskaloitumisesta. Nyt kun on lupailtu sodan nopeaa lopettamista ja sehän ei välttämättä tapahdu nätisti. Jenkkien ohjusluvat pahentavat riskiä ja todennäköisyyksiä eskalaatiolle. Faktaa on, että Venäjän naapurimaan ja lähialueiden kauppakeskukset eivät varmasti kiinnosta sijoitusmielessä, jos sota tulee vähänkään lähemmäs.

GHearst wrote:

JR wrote:

GHearst wrote: 

[Markku Ruotsila]

Selitäs nyt tavallisille kuolevaisille, mikä vitun fiksu pointti tässä taas piti välittyä?

Jäniskevennys. Pisti ilmeisesti otsasuonen tykyttämään?

Mulle ei ainakaan sano kuva eikä nimi mitään. Enkä ala googlaamaan koska olen juntti. Laittaisit vaikka pienellä meille ymmärtämättömille mitä koitat viestiä. Toki näemmä hait reaktiota l. trollaat. Trollauksellehan piti olla täyskielto täällä?

TuuriTuuli wrote:

BKT on reaalista ja kertoo nimenomaan tuotannon volyymin. Tuotanto, eli kierrossa olevaa rahaa vastaava tavaran, palveluiden yms. määrä todellakin lisääntyy sellaisella tahdilla, että lisääntyvä rahan määrä jättää todellisen inflaation tasoon "rahan kasvu-% - tuotannon kasvu-%".

Eli rahan ostovoiman halutaan pysyvän tasaisena kasvavaa tuotantoa vastaan, joten rahan määrää täytyy lisätä. Jos rahan määrää ei kasvatettaisi, deflaatio iskisi kovaa.

Mielestäni tuo menee hieman nurinkurisesti, koska rahaa voidaan tällöin printata vastapainoksi ihan vaan tuottamalla mitä hyvänsä tarpeetontakin. Se ei ole millään muotoa markkinavoimien alaista toimintaa.

Jotenkin näitä kahta, eli rahan määrää ja tuotannon määrää, ei pitäisi sekoittaa kovin herkästi. Tuotannon tulisi vastata vain kysyntään. Kuinka huono asia se sitten olisi kaikelle taloudelle, jos rahan määrä olisi vakio? Ainakin säästämisestä tulisi taas "kovaa valuuttaa" :)

TuuriTuuli wrote:

A wrote:

Onko sinun mielestä eurojen tai dollareiden ostovoima huvennut 2 % vuosivauhtia? Mielestäni ollaan pikemminkin jossain luokkaa 6-7 % vuositasolla, eli ostoarvo n. puoliintuu kymmenessä vuodessa.

...

Maailman osakeindeksit antavat osviittaa, ne nimittäin kuvastavat kaiken arvoa jossain määrin ja pitkällä aikavälillä, näyttäen samalla rahan inflaation!

MSCI World Index 189.61 tammikuu 1984 ja 3437.76 tammikuu 2024 --> Kasvua 7.5%
World GDP 12k USD billion 1983, 105k USD billion 2023 --> Kasvua 5.6%

Yksi k GDP-tuotantoa 1983 oli siis pörssissä 15.80 indeksipisteen arvoinen
Yksi k GDP-tuotantoa 2023 oli siis pörssissä 32.74 indeksipisteen arvoinen
--> Inflaatio näin laskettuna on siis 1.8%

BKT ja pörssi-indeksin vertaaminen keskenään ei kerro mitään (monetaarisesta) inflaatiosta. Niiden vertaaminen mittatikkuun eli rahayksikköön, kertoo. Kaikki kun mitataan rahassa, niin BKT sekä maailmanindeksi kertoo oikeastaan vain kuinka paljon rahaa maailmassa on. Aikavälillä tarkasteltuna saamme selville toteutuneen inflaation.

Tämä ei sitten ole oikea tapa laskea inflaatiota tai pörssikurssien yhteyttä siihen (puutteet alkaen siitä, että pörssikurssit edustavat oletuksia tulevasta tuotannosta eivätkä toteutunutta tuotantoa, ja että MSCI World Index edustaa enemmän kehittyneitä länsimaita kun taas maailman BKT:stä vain noin puolet on näitä), kunhan vain havainnollistaa että ero pörssin arvostuksen ja todellisen kansantalouden tuotannon välillä ei välttämätä todista että inflaatiolaskelmat olisivat pielessä.

Monetaarinen inflaatio on mielekkäämpi asia tarkastella, mutta eipä sekään kaikkea kerro. Monetaarinen inflaatio on ollut moninkertaisesti yli tuon 2 % tavoitteen.

Ei ole pörssikursseja mielekkäämpi, koska monetaarinen inflaatio mittaa vain kierrossa olevan rahan määrää eikä sitä suhteuteta BKT:hen tai mihinkään muuhun ostettavissa olevaan tuotantoon. Se ei myöskään ole sama asia kuin ostovoiman inflaatio, kuten oletat tuon 2% tavoitteen kanssa.

Pörssikursseista eli indekseistä varmaan saakin mielekkäämmin inflaation selville, eli tuon n. 7,5 % 40 vuodessa vuositasolla.

Tarkoitin, että monetaarinen inflaatio on ennustusmielessä mielekkäämpi tarkastella, sen vaikutukset kun näkyvät viiveellä. Eli kun nyt printataan rahaa niin vaikutukset nähdään vasta myöhemmin. Hyödyttää sijoittajia..

Ostovoima-inflaatio onkin eri vempele, ottaen huomioon teknologisen ja muun kehityksen: ostovoimaa pitäisi olla ihan rutosti enemmän kuin vaikkapa 40 vuotta sitten. No sopassa on muutakin: ihmisiä on paljon enemmän, hyväosaisia ihmisiä on paljon enemmän, ostettavat asiat ovat muuttuneet jne..

TL wrote:

Olen joskus pohtinut miten Bitcoin-maailma tulee pyörimään 2140 jälkeen, kun uusia kolikoita ei enää tule. Olen ymmärtänyt (ehkä virheellisesti) mainarien tavallaan pitävän pyörät pyörimässä ja saavan siitä palkkioksi kolikoita. Mitä tapahtuu, kun kolikoita ei enää tule?

Sortsit Akille siitä, että blogista tuli hetkellisesti kryptohörhellystä...

Juuri tuossa ylemmässä viestissä kerroin, että louhijat saavat palkkionsa kahdesta lähteestä: uusista bitcoineista ja siirtomaksuista (= jo olemassa olevia bitcoineja). 2140 jälkeen siis vain siirtomaksuista, kun uusia bitcoineja ei tule.

Ja joo, nyt menee ihan offtopiciksi. Piti antaa vain lyhyt palaute kryptokansan käsittelystä artikkelissa. Toki en tiennyt Akin kokemasta häirinnästä. Kiva olla bitcoineri kaikenmaailman urpojen -- jotka myös väittävät olevansa bitcoinereita -- kanssa, mutta minkäs teet!

Vielä pikainen kommentti: jos joku ottaa ja tekee sijoituksensa blogikirjoittelujen vuoksi niin on edelleen täysin itse vastuussa sijoituksistaan. On mielestäni lähes moraalitonta edes koittaa pehmentää tuota tosiasiaa. Jokainen on itse vastuussa sijoituspäätöksistään ja se pitää kaikkien omaa vastuutaan karttavienkin ymmärtää. Muu on haitallista.

JP wrote:

En ymmärrä tuota että joku keskuspankkiiri tekee rahaa nappia painamalla. Eikö Bitcoin-mainaaja tee aivan samaa? Hän on tehnyt alkupanostuksen rigiin, eli ostanut sen jostain, kytkenyt sen nettiin ja sähköverkkoon. Tuon työn jälkeen hän painaa nappia ja nostaa jalat pöydälle joka päivä sähkön ollessa halpaa. Todennäköisesti meistä kumpikaan ei tiedä paskan vertaa mitä tuo keskuspankin nappihenkilö oikeasti tekee työpäivänsä aikana, paitsi kaivaa aarteita nenästään.

Tämä on hyvä kysymys. Ydinhän ei ole siinä, tuleeko järjestelmään lisää rahaa vai vähemmän rahaa, vaan ennustettavuudessa. Bitcoin on deflatorinen, bitcoinien maksimimäärän ollessa varmuudella tiedossa (n. 21 miljoonaa). Asian voi mieltää niin, että kaikki bitcoinit ovat jo olemassa. Osa on löydetty, osa ei ja louhijat etsivät niitä vielä löytymättömiä bitcoineja itselleen. Louhijat eivät luonnollisesti löydä enää uusia bitcoineja sen jälkeen kun niitä ei ole enää löydettävissä. Louhijoiden palkkiot tulevat kahdesta lähteestä: löytymättömistä bitcoineista sekä jo kierrossa olevista bitcoineista siirtomaksuina, louhinta ei siis tule loppumaan koskaan vaikka löydettävissä olevat bitcoinit loppuvat.

Kysymys on siis rahan määrästä nyt ja tulevaisuudessa. Euroilla ja dollareilla rahan määrän ennusteet eivät ole pitäneet, kuten viimeksi koronakriisissä nähtiin. Kun ennusteet eivät ole historiassakaan kovin kauaa pitäneet, miten voisi olettaa niiden pitävän tulevaisuudessakaan?

Toissijaisena kysymyksenä rahan printtauksesta: kenelle tehty raha menee? Kuka päättää kuka saa painotuoreet setelit lapaan? Miten tuon edes voisi tehdä reilusti?? Kenen pitää puolestaan tehdä töitä saadakseen näitä uutukaisia seteleitä? Itse en usko pätkääkään mihinkään oikeudenmukaisuuteen uusien rahojen jaossa, minä en ainakaan ole saanut tyhjästä rahaa kertaakaan.

Bitcoineja louhivat joutuvat sentään vaihtamaan sähköä palkkioihinsa. Jok'ikinen bitcoin on vaihdettu alunperin sähköön (ja louhintakaluston valmistukseen). Tyhjästä ja vastikkeetta niitä ei ole saanut kukaan koskaan. Keskuspankkiraha taas on tehty "aivotyöllä".

Kolmas eroavaisuus liittyy tuohon deflatorisuuteen vs inflatorisuuteen. Se ei oikeastaan liity tähän, ne vain ovat erilaisia järjestelmiä. Mikäli se olisi mahdollista, satavarma ennustettavuus tekisi inflatorisestakin järjestelmästä ihan käyttökelpoisen.

TL wrote:

Eli isoin (ainoa?) ero on, että toinen systeemi on inflatorinen ja toinen deflatorinen. En ole oikein vakuuttunut deflatorisen ylivoimaisuudesta.

Suosittelen lukemaan jokusen kirjan aihepiiristä. Suomeksi kirjoja löytyy mm.: https://bitcoinbook.shop/collections/finnish Osa kirjoista löytyy maksutta netistä ainakin englanniksi.

JP wrote:

Melkein häpeän tunnustaa etten ole ikinä miettinyt Afrikan velkakuvioita tai petrodollareita. En myöskään itke verta, jos Euroopassa mummeleiden patjanalussäästöjen ostovoima hupenee 2% vuosivauhtia.

Ratkaistavat ongelmakohdat ovat selvästi liian globaaleja, jotta minä niitä voisin ymmärtää.

Afrikan velkakyykytys on sinänsä simppeli ja selkeä juttu. Velkaa on annettu dollarimääräisenä ja se myös peritään dollarimääräisenä. Dollareita saa vain myymällä resurssinsa eli käytännössä valtavat luonnonvarat sovittuun hintaan. Tuosta ja petrodollarista kannattaa oikeasti lukea, vaikka aloittamalla Wikipediasta. Mielenkiintoista settiä ellei muuta.

Onko sinun mielestä eurojen tai dollareiden ostovoima huvennut 2 % vuosivauhtia? Mielestäni ollaan pikemminkin jossain luokkaa 6-7 % vuositasolla, eli ostoarvo n. puoliintuu kymmenessä vuodessa. Vaikea sinänsä arvioida kun jokaisen kulutus on yksilöllistä... Virallisia inflaatiolukuja en jaksa tuijottaa, kun niiden laskentamekanismit eli inflaatiokorin sisältö muuttuu (osittain ihan ymmärrettävistä syistä) jatkuvasti. Maailman osakeindeksit antavat osviittaa, ne nimittäin kuvastavat kaiken arvoa jossain määrin ja pitkällä aikavälillä, näyttäen samalla rahan inflaation!

Monetaarinen inflaatio on mielekkäämpi asia tarkastella, mutta eipä sekään kaikkea kerro. Monetaarinen inflaatio on ollut moninkertaisesti yli tuon 2 % tavoitteen. Rahan määrän muutoksen luulisi siirtyvän jossain muodossa ja ajan kanssa kaikkiin hintoihinkin, vaikka esim. reaalisten tuotantokustannusten pienentyminen yms. hämääkin. Mielestäni on kuitenkin päivänselvää, että jos joku jossain tekee rahaa nappia painamalla tyhjästä ja minä teen töitä ja saan sitä vastaan samaista rahaa, niin se on kaukana kunnollisesta rahajärjestelmästä.

Ongelmat ovat globaaleja ja isoja ja sinänsä luonnollisia eikä niitä edes saa kunnolla tunnistettua. Haitat näkyvät valtavalla viiveellä. Mutta yksinkertaisista epäkohdista, kuten tuo esimerkkini työnteosta ja siitä saatavasta korvauksesta, riittänee siihen johtopäätökseen, että homma ei ole OK.