Piensijoittaja wrote:

von Fyrckendahl wrote:

 Tiukimpien osinkosijoittajien kannattaa myydä osakkeet 19. ja 30. päivän välisenä aikana, jotta he pääsevät hyödyntämään verovähennyksen heti. Väliin mahtuu 5 pörssipäivää.

Veromyynti on tällä kertaa erityisen houkuttelevaa, koska kurssitappio on niin iso ja osinko on juuri loppunut. Verotehokas myyntiaika on puolestaan varsin lyhyt. 

Mistä tämä 5 pörssipäivän aikaväli? Itse aloitan jo tammikuussa tarkkailemaan löytyykö tappiolla olevia osake-eriä. Teen pitkin vuotta veromyyntejä ja useimmiten ostan vastaavan määrän osakkeita takaisin. Yleensä jopa niin, että teen ensin oston ja mahdollisesti jo samana päivänä myynnin, varsinkin jos kurssi nousee hieman oston jälkeen

Vuoden lopulla tietää parhaiten minkälaiseksi verovuosi on muodostunut. On muuten ikävä asia, että verotus ohjailee sijoittamista. Kannattaa jättää muuten noissa verotuksen realisoivissa kaupoissa vähintään päivä väliin, niin on selkeää, että kauppoja ei ole tehty veron välttelyksi ja markkinariski on ollut todellinen.

Teknologiasta kommentoin, että joskus (tai jopa usein) paras teknologia ei voita markkinoita. Bluetoothilla esimerkiksi sattuu olemaan valtava jalansija kaikenlaisissa laitteissa juuri nyt ja sen vaihto johonkin toiseen järjestelmään ei tapahdu ellei sen todella tarvitse tapahtua.

Muna-kana -ongelma on siis tällaisissa teknologioissa merkittävä. Esimerkkinä ANT+ ja BT, joita mm. urheilusensoreissa käytetään, ja jotka periaatteessa kilpailevat samanlaisista markkinoista. MmWavelle voisi löytyä niche-paikkaa jostain sellaisista sovelluksista, joihin BT, LoRA, WiFi jne. protokollat eivät syystä tai toisesta kunnolla sovi.

Bluetooth on myös paljon muuta kuin pelkkä fyysisen tason tiedonsiirtoprotokolla. Vaikea sanoa kuinka suojattu se on, eli pystyisikö mmWaven yhteensovittamaan sen ylempien protokollatasojen kanssa missä määrin (vrt. BT-versiot, jotka ovat erittäin yhteensopivia eteen- ja taaksepäin.)

Lyhyesti ja heikosti perehtyneenä tulee siis mieleen tämän teknologian läpiviennin haastavuus oikeasti markkinoille. Kaikki myös kehittyy jatkuvasti eikä välttämättä mene kauaa, että esimerkiksi Bluetooth ottaa vastaavan teknologian käyttöön -- se voisi ollakin järkevä "exit" lisensoida patentit niin? Bluetoothiin voidaan myös kehittää käytännössä vastaavalla tai riittävällä laadulla toimiva teknologia, jolloin Bluetoothin nykyinen jalansija voittaa varmasti. Ei siis ole helppo kilpailu vaikka teknologia olisi kuinka mintissä (mikä ei siis sekään ole aukotonta vielä.)

Mielenkiintoinen aloitus mielenkiintoisesta firmasta, kiitos.

T€€mu wrote:

Ja itse siis ostelen Cityconia -51bp halvemmalla kuin Citycon saa rahoitusta. :)

Pakko kysyä tarkentava: Ostat siis arvatenkin Nordnetin luotolla (näkyy olevan hopealuotto 4,49 %) Cityconia?

Tämä matikka taustalla on mielenkiintoista. Kyllä kai sitä luulisi, että jos yhtiötä luototetaan 5 % vakuudettomalla lainalla, niin yhtiön uskotaan vähintään sen 5 % tuottavan sille pääomalle. (Ja paljon enemmän riskikorjattuna, jne.) Eli tässä ikäänkuin pääset sijoittamaan melkein samaan "instrumenttiin", kuitenkin samaan tuloksentekijään, mutta 0,51 %-yksikköä halvemmalla. Jos uskot tuloksentekijän eli Cityconin liiketoiminnan pystyvän maksamaan vakuudettoman 5 % lainan takaisin, tai luotat lainoittajien kartoittaneen riskit riittävän hyvin ja peesaat, niin samaan tuloksentekijään sijoitat ostaessasi firman osakkeitakin.

Karkeasti menee jotenkin noin, osakkeen hinta sitten voikin olla mitä hyvänsä, mutta funda-arvohan tämmöisessä yhtiössä on kiinnostavaa.

Bingo53 wrote:

Vahva on sijoittajien/osakkeenomistajien usko velkojien mahdollisuuksiin tervehdyttää Intrum takaisin tuloskuntoon ja lyhentämään vieras pääoma kohtuullisiin mittoihin.

Itse taas näen, että nimenomaan velkojien usko yritykseen on vahva, sillä velkojat ovat nyt lähteneet suhteellisen kevyisiin ja osakkeenomistajille suhteellisen suotuisiin toimiin. Velkojat siis uskovat yrityksen ongelmien olevan väliaikaisia ja osallistuvat "talkoisiin" leikkaamalla velkoja 10 %. Osakkeenomistajat ovat jo kärsineet 80-90 % tappion ja jos velkojat pääsevät "vain" vaikka 10-20 % tappioilla tästä yli, niin se lienee heidänkin mielestään sopivaa.

Velkojissa on myös varmasti paljon osakkeenomistajia eikä olisi kenenkään etu romuttaa yhtiötä (tai edes ottaa liiketoimintoja haltuun). Silloin jää herkästi bisnes tekemättä ja lainat maksamatta.

KepilläJäätä wrote:

Velho wrote:

von Fyrckendahl wrote:

On saatu 2 selkeää todistetta, että Cityconin tasearvot eivät myydessä vastaa käypiä arvoja.

Ensin myytiin "lähellä käypää arvoa pois lukien rakennusoikeuden arvo". Se täsmentyi 27 %:n alennukseksi. 

Sitten myytiin 9 % alennuksella. Se täsmentyy tulevaisuudessa mihin sitten täsmentyykään tai on täsmentymättä. Liittyykö Kristiineen rakennusoikeutta, liikearvoa tai muita eriä, jotka voivat vielä täsmentyä?

Keskiarvo 9 ja 27 prosentista on 18 %.

On epätodennäköistä, että ensimmäisenä myytäisiin sitä, mistä saadaan huonoin hinta ja joudutaan kirjaamaan isoin tappio.

Ihan validia pohdintaa, mutta eikös näissä divestoinneissa ollut tarkoitus luopua keskuksista, jotka joko sijaintinsa tai vuokralaismixinsä puolesta nimenomaan eivät ole ydinliiketoiminnan kannalta otollisimpia, eli eivät ole parasta A-ryhmää? 

Kanin päivitetty strategia, jota erityisesti tulosjulkkariaudiocastissa alleviivasivat, on fokusoitua Pohjoismaiden pääkaupunkialueille. Nyt myydään B-kategorian kohdetta ei ykköspaikoilta. Myytävät kohteet myös Kanin taseessa arvostettu korkeammilla tuottovaateilla, kuten B-sijainnin kohteiden pitääkin olla. Se että B-kategorian kohdetta menee -10%, ei välttämättä auta päättelemään mikä paine A-kategorian kohteissa on, ilman parempaa tietoa voisi toki veikkailla että samassa kokoluokassa mennään.  Nuo liikearvohötöt pitäisi oikaista tuosta Trekanten kaupasta, jos haluaa validin tarkastelupisteen, kuten Velho hyvin tuonut asiaa esiin.

Yleisesti ottaen mitä paremmalla paikalla ollaan, sitä tiukempia tuottovaatimukset ovat olleet ja sitä myötä arvostukset taseessa. Korkojen nousu on siis osunut juuri niihin parhaisiin / parhailla paikoilla oleviin kiinteistöihin eniten. Eli nyt jos niitä alettaisiin myymään niin voi olla että ei -30 % riitä -- johtuen erittäin kovista arvostuksista nollakorkoaikana.

Hieman tarttumapintaa voi saada Helsingin tiettyjen alueiden uusien asuinkerrostalojen (tai ulkomaiden vastaavien tai parempien sijaintien) ~2 % tuottovaatimuksista nollakorkoaikana. Jos tuon kaltaisia sijoituksia on tehty useampiakin, niin aika pitkä tie on ponnistaa plussalle. Inflaatiot ja vaihtoehtoiskustannukset vielä päälle.

Toistaiseksi vuosien ajan on tienannu aivan hyvin myymällä tai olematta Cityconin omistaja... Niin on ihan ymmärrettävää, että luottoa jatkoon ei löydy, kun ei ole juuri näyttöäkään annettu. Myyntejä tapahtuu todennäköisesti pääasiassa siksi ja myös makrotekijöiden vuoksi. Jokuhan ne osakkeet aina myös ostaa.

Cityconin pörssikurssille oleellisinta on huomioida ketjussakin joskus aiemmin nostettu velkavivun käytön erittäin suuri vaikutus omaan pääomaan. Arvot muuttuvat jatkuvasti vaikka paperiarvot päivittyvätkin harvemmin eivätkä ylipäätään välttämättä reagoi suuriin arvonmuutoksiin. Esimerkiksi korkojen nopea nousu muutamalla prosenttiyksiköllä yksinkertaisesti romahdutti kiinteistöjen arvot ja Cityconinkin oikean arvon, koska Citycon vivuttaa. Joku oli laskeskellut, että noin -35 % nykyisiin tasearvoihin ja koko Cityconin oma pääoma on syöty. Aiempi vajaan 30 % alennusmyynti ei anna luottoa, mitä nyt tämä vajaan 10 % alle tasearvon myynti hieman kyllä antoi. Arvelen, että kummatkin myynnit olivat kuitenkin Cityconin kurantimpaa tavaraa (eli jossa Cityconin tasearvo ja mahdollinen markkinoiden näkemä arvo edes jossain määrin kohtaavat) -- tarkoittaen sitä, että aidolta arvoltaan, "päivän hinnaltaan", suurin osa kiinteistökannasta lienee aika kaukana tasearvoistaan. Liikearvoa Cityconilla on, kun vuokratulot juoksee, mutta yrityksenä yhtälö on pahasti liian riskinen.

Lisäsin vähän tänään ja eilen. Mutta luotto ei ole kovin korkealla, edelleenkään. Näen silti kurssin olevan jonkin verran liian notkollaan suhteessa riskeihin.

Sodan eskaloituminen muuten näyttää aina vaan todennäköisemmältä eikä sitä riskiä pidä ylenkatsoa. Ukraina kun ampui jenkkiohjuksia Venäjän maalle. Veikkaan, että sodan laajentuessa yhtään mitenkään Suomen pörssin kiinteistösektori tulee ottamaan merkittävän rajua osumaa, paljon pahemmin kuin mitä tämä muutaman prosenttiyksikön korkojen nousu on aiheuttanut. Koitan itse miettiä miltä kauppakeskukset ja Suomi/Pohjoismaat näyttävät mahdollisesti 10-20 vuoden kuluttua ja minkälaisessa asemassa Suomi silloin on.

Hyvä vaan, että viimein toimitaan. Syitä voi arvailla, mutta ei sillä niin väliä. Citycon on mennyt tosiaan alas vuosikaudet joten kaikki merkit muutoksesta hallintoon ovat hyvästä. Voiko tätä laivaa kipparoida huonomminkaan?

Itse mietin, että Cityconille varmasti luetaan laajasti riskiä Ukrainan sodan eskaloitumisesta. Nyt kun on lupailtu sodan nopeaa lopettamista ja sehän ei välttämättä tapahdu nätisti. Jenkkien ohjusluvat pahentavat riskiä ja todennäköisyyksiä eskalaatiolle. Faktaa on, että Venäjän naapurimaan ja lähialueiden kauppakeskukset eivät varmasti kiinnosta sijoitusmielessä, jos sota tulee vähänkään lähemmäs.

GHearst wrote:

JR wrote:

GHearst wrote: 

[Markku Ruotsila]

Selitäs nyt tavallisille kuolevaisille, mikä vitun fiksu pointti tässä taas piti välittyä?

Jäniskevennys. Pisti ilmeisesti otsasuonen tykyttämään?

Mulle ei ainakaan sano kuva eikä nimi mitään. Enkä ala googlaamaan koska olen juntti. Laittaisit vaikka pienellä meille ymmärtämättömille mitä koitat viestiä. Toki näemmä hait reaktiota l. trollaat. Trollauksellehan piti olla täyskielto täällä?

TuuriTuuli wrote:

BKT on reaalista ja kertoo nimenomaan tuotannon volyymin. Tuotanto, eli kierrossa olevaa rahaa vastaava tavaran, palveluiden yms. määrä todellakin lisääntyy sellaisella tahdilla, että lisääntyvä rahan määrä jättää todellisen inflaation tasoon "rahan kasvu-% - tuotannon kasvu-%".

Eli rahan ostovoiman halutaan pysyvän tasaisena kasvavaa tuotantoa vastaan, joten rahan määrää täytyy lisätä. Jos rahan määrää ei kasvatettaisi, deflaatio iskisi kovaa.

Mielestäni tuo menee hieman nurinkurisesti, koska rahaa voidaan tällöin printata vastapainoksi ihan vaan tuottamalla mitä hyvänsä tarpeetontakin. Se ei ole millään muotoa markkinavoimien alaista toimintaa.

Jotenkin näitä kahta, eli rahan määrää ja tuotannon määrää, ei pitäisi sekoittaa kovin herkästi. Tuotannon tulisi vastata vain kysyntään. Kuinka huono asia se sitten olisi kaikelle taloudelle, jos rahan määrä olisi vakio? Ainakin säästämisestä tulisi taas "kovaa valuuttaa" :)

TuuriTuuli wrote:

A wrote:

Onko sinun mielestä eurojen tai dollareiden ostovoima huvennut 2 % vuosivauhtia? Mielestäni ollaan pikemminkin jossain luokkaa 6-7 % vuositasolla, eli ostoarvo n. puoliintuu kymmenessä vuodessa.

...

Maailman osakeindeksit antavat osviittaa, ne nimittäin kuvastavat kaiken arvoa jossain määrin ja pitkällä aikavälillä, näyttäen samalla rahan inflaation!

MSCI World Index 189.61 tammikuu 1984 ja 3437.76 tammikuu 2024 --> Kasvua 7.5%
World GDP 12k USD billion 1983, 105k USD billion 2023 --> Kasvua 5.6%

Yksi k GDP-tuotantoa 1983 oli siis pörssissä 15.80 indeksipisteen arvoinen
Yksi k GDP-tuotantoa 2023 oli siis pörssissä 32.74 indeksipisteen arvoinen
--> Inflaatio näin laskettuna on siis 1.8%

BKT ja pörssi-indeksin vertaaminen keskenään ei kerro mitään (monetaarisesta) inflaatiosta. Niiden vertaaminen mittatikkuun eli rahayksikköön, kertoo. Kaikki kun mitataan rahassa, niin BKT sekä maailmanindeksi kertoo oikeastaan vain kuinka paljon rahaa maailmassa on. Aikavälillä tarkasteltuna saamme selville toteutuneen inflaation.

Tämä ei sitten ole oikea tapa laskea inflaatiota tai pörssikurssien yhteyttä siihen (puutteet alkaen siitä, että pörssikurssit edustavat oletuksia tulevasta tuotannosta eivätkä toteutunutta tuotantoa, ja että MSCI World Index edustaa enemmän kehittyneitä länsimaita kun taas maailman BKT:stä vain noin puolet on näitä), kunhan vain havainnollistaa että ero pörssin arvostuksen ja todellisen kansantalouden tuotannon välillä ei välttämätä todista että inflaatiolaskelmat olisivat pielessä.

Monetaarinen inflaatio on mielekkäämpi asia tarkastella, mutta eipä sekään kaikkea kerro. Monetaarinen inflaatio on ollut moninkertaisesti yli tuon 2 % tavoitteen.

Ei ole pörssikursseja mielekkäämpi, koska monetaarinen inflaatio mittaa vain kierrossa olevan rahan määrää eikä sitä suhteuteta BKT:hen tai mihinkään muuhun ostettavissa olevaan tuotantoon. Se ei myöskään ole sama asia kuin ostovoiman inflaatio, kuten oletat tuon 2% tavoitteen kanssa.

Pörssikursseista eli indekseistä varmaan saakin mielekkäämmin inflaation selville, eli tuon n. 7,5 % 40 vuodessa vuositasolla.

Tarkoitin, että monetaarinen inflaatio on ennustusmielessä mielekkäämpi tarkastella, sen vaikutukset kun näkyvät viiveellä. Eli kun nyt printataan rahaa niin vaikutukset nähdään vasta myöhemmin. Hyödyttää sijoittajia..

Ostovoima-inflaatio onkin eri vempele, ottaen huomioon teknologisen ja muun kehityksen: ostovoimaa pitäisi olla ihan rutosti enemmän kuin vaikkapa 40 vuotta sitten. No sopassa on muutakin: ihmisiä on paljon enemmän, hyväosaisia ihmisiä on paljon enemmän, ostettavat asiat ovat muuttuneet jne..