No mä oon ainakin saanut margin callin yhdestä omistamastani asunnosta Nordealta. Ne selitti silloin, että pankki saa tasaisin väliajoin parilta välittäjältä jonkun geneerisen hinta-arvion per neliö ko. postinumeroalueella, jota sitten verrataan lainan määrään ja katsotaan, riittääkö vakuusarvo. Mun kohdalla asia ratkaistiin niin, että me valittiin välittäjä joka kävi paikan päällä ja kirjoitti arvonmääritystodistuksen tms. joka sitten lähetettiin pankille ja kieltäydyttiin lisävakuudesta. Homma OK.
Se välittäjä silloin kertoi, että nimenomaan ullakkohuoneistoilla ja erikoisemmilla kämpillä on tuo ongelma pankkien kanssa, kun keskineliöhinta ei pysty esim. huomioimaan kattoterasseja yms. hinnoissa. Eli vaikka jos keskustakämppien keskineliöhinta on 7k eur/m2 ja ko. kämpän arvotus jossain 12k eur/m2 niin siinä on aika iso ero vakuusarvolle.
Sijoituslainoissa vastaavaa lauseketta ei välttämättä ole. Mutta silti väitän että pankki ei olisi pakottanut sua tota myymään vaikka lisävakuutta, tai uutta määritystä ei olisi saatu.
Pakkomyynti on siinä margin callin seuraus, kun asunto-osakkeiden arvo on laskenut vakuusarvon alle eikä lisärahaa ei ole.
En viitsi koko viestiä quotettaa ettei blogi täyty näistä. Mutta aika pitkälti paskapuhetta. Ellei käytäntö ole muuttunut, niin normaalin asuntolainan ehdoissa on yleensä lauseke jossa sanotaan ettei pankilla ole oikeuksia vaatia lisävakuuksia vaikka asunnon markkina-arvo laskisikin. Vaikka lauseketta ei olisi niin mikä intressi pankilla on ryhtyä raskaaseen prosessiin jossa varmasti menetetään iso liuta asiakkuuksia? Syitä miksi pankilla ei ole mitään intressiä lähteä tällaiseen prosessiin henkilön kanssa joka hoitaa velvoitteensa on nyt ainakin: 1. Asiakassuhteet. Pankki haluaa pitää kiinni erityisesti niistä joilla on velkaa ja jotka hoitavat velvoitteensa ajallaan. 2. Prosessi on raskas myös pankille ja tuo kuluja 3. Vakaat tulot tärkeitä pankille, joita tulee 1 kohdan asiakkuuksista.
Edes 90-luvun romahduksessa ei lähdetty realisoimaan jos velvoitteet hoidettiin. En väitä etteikö koskaan ikinä missään olisi näin käynyt, mutta todella marginaalisia tilanteita.
Bingo käsittääkseni tarkoitti tilannetta, jossa nousseiden kulujen takia asiakas ei pysty hoitamaan maksuja ja lisävakuutena puutteen takia ei saa lyhennysvapaata. Seurauksena pakkomyynti. Tästä olisin kiinnostunut, onko pankit kieltäytyneet lyhennysvapaita ja asiakas ajautunut pakkomyyntiin?
Pahoittelen spämmiä. Joo, näissä tilainteissa tietenkin voi mennä asunto myyntiin. Mutta se ei ole margin call. Siitä tässä oli puhe :)
Pakkomyynti on siinä margin callin seuraus, kun asunto-osakkeiden arvo on laskenut vakuusarvon alle eikä lisärahaa ei ole.
En viitsi koko viestiä quotettaa ettei blogi täyty näistä. Mutta aika pitkälti paskapuhetta. Ellei käytäntö ole muuttunut, niin normaalin asuntolainan ehdoissa on yleensä lauseke jossa sanotaan ettei pankilla ole oikeuksia vaatia lisävakuuksia vaikka asunnon markkina-arvo laskisikin. Vaikka lauseketta ei olisi niin mikä intressi pankilla on ryhtyä raskaaseen prosessiin jossa varmasti menetetään iso liuta asiakkuuksia? Syitä miksi pankilla ei ole mitään intressiä lähteä tällaiseen prosessiin henkilön kanssa joka hoitaa velvoitteensa on nyt ainakin: 1. Asiakassuhteet. Pankki haluaa pitää kiinni erityisesti niistä joilla on velkaa ja jotka hoitavat velvoitteensa ajallaan. 2. Prosessi on raskas myös pankille ja tuo kuluja 3. Vakaat tulot tärkeitä pankille, joita tulee 1 kohdan asiakkuuksista.
Edes 90-luvun romahduksessa ei lähdetty realisoimaan jos velvoitteet hoidettiin. En väitä etteikö koskaan ikinä missään olisi näin käynyt, mutta todella marginaalisia tilanteita.
Erona toki että margin call voi iskeä sijoituslainaan osakkeissa toisin kuin asuntolainaan.
Kyllä pakkomyynti voi kohdistua lainalla ostettuun asuntoonkin: Finanssivalvonnan tuoreen selvityksen mukaan pankit laittoivat vuonna 2024 eli viime vuonna 445 asuntoa pakkomyyntiin asuntovelallisen maksuongelmien takia.
Lainaa pitää muistaa lyhentääkin, erityisesti oman kodin lainaa.
Mututen hyvä, mutta tämä ei ole margin call.
EDIT: Sori tupla. joku muu ehti viisastella ennen mua.
Uskotko että Trump vain pelottelee, ja pakittaa pian tullimääräyksissään..? Koska jos nykyisenkaltaiset tullit jää voimaan, niin tiputusta on tiedossa ja paljon. Kiina ei voi perääntyä kiristyksen edessä, poliittisesti aika mahdotonta. Trump on niin jääräpäinen että mieluumin ajaa maailmantalouden rotkoon kun perääntyy.
Toivotaan että olet oikeassa ja tämä on väliaikainen pikainen kuoppa. Mutta ei se oikein siltä nätä. Kiina nosti omat tullinsa 84% hetki sitten.
Onko tullien aiheuttamat hinnannousut mukana inflaatioluvuissa? Tulleilla on toki vaikutusta hintoihin, mutta se on pohjimmiltaan kertaluonteinen vero, ei jatkuva hintojen nousu niin kuin inflaatio määritellään.
Inflaatiolla tarkoitetaan ainakin Suomessa yleensä kuluttajahintojen nousua. Kuluttajahinnassa on tullit ja verot mukana.
Inflaatiolla on taipumus ruokkia itse itseään sen jälkeen, kun se on saatu käyntiin. Aikaa myöten hinnat nousevat enemmän kuin mitä ensimmäinen korotus oli.
Tulli on jatkuva vero siinä mielessä, että se peritään koko ajan yhä uusilta ja uusilta tavaraeriltä. Tulli ylläpitää uutta, aiempaa korkeampaa kustannus- ja hintatasoa, kunnes tulli kumotaan.
Eli jos tullit perutaan 6kk päästä, niin iskeekin deflaatio? Mielestäni siinä on pieni nyanssiero ja sillä on merkitystä miksi hinta noussut.
Kiva kiva. Siis tää pörde. Jos jotain oon Jenkeistä oppinut, niin äänestävät talous edellä. Tuskin Trump ehtii tuhoamaan demokratiaa täysin siellä tätä menoa. Alkaa kone köhiä tuen murtumisen kautta. Iso raha on ollut Trumpin takana, se isoin. Ei varsinaisesti mene kaikki nyt putkeen; en tiedä kuinka iloinen Muskaan on politiikkaloikastaan...
Puhumattakaan jos/kun inflaatioluvut saapuvat aikaa myöten kaupan hintalappuihin, saattaa myös muutama vihainen lippispää lähteä "ihan ite" laittamaan asioita henkilökohtaisella panoksella järjestykseen. Maan perinteet velvoittavat.
Onko tullien aiheuttamat hinnannousut mukana inflaatioluvuissa? Tulleilla on toki vaikutusta hintoihin, mutta se on pohjimmiltaan kertaluonteinen vero, ei jatkuva hintojen nousu niin kuin inflaatio määritellään. Varsinainen inflaatio voi jopa laskea jos kysyntä tippuu? Toki lopputulema on loppukäyttäjälle yhdentekevä, oli syynä sitten perinteine inflaatio tai kertaluonteinen nousu tullien myötä.
En usko että on kiire ostaa takaisin. Tässä lasketellaan vielä ihan huolella. Jos nämä tariffit pysyy, niin laskuvaraa on vielä reippaasti mielestäni.
Kun isku lopulta konkretisoituu lompakoilla, niin saa nähdä jatkuuko MAGA:n loputon usko vakaaseen neroon, vai alkaako tulla säröjä uskoon. Vielä toistaiseksi X täynnä "Just näin! Trump pitää meidän puolia! Tekee mitä lupasi!". Trump koittaa valaa uskoa että vähän aikaa sattuu ja sitten alkaa nousukausi. Saa nähdä uskovatko tämän mantran.
Kiinalle 34% tulli. Eli käytännössä esim. iPhonen hinta nousee tullausarvo * 0,34% jos Apple ei laske omia katteitaan tullin takia? Kyllä sen huomaa puhelimen vaihtajat. Kannattaa hakea luuri Kanadasta.
Koska SWIFT yhdistää pankit lohkoketjuihin Chainlinkin verkon kautta.
Nyt tarvittais taas sitä haukoittelu -emojia. Puheessa taidettiin lähinnä kiitellä Trumpin hallintoa heidän positiivisesta suhtautumisesta kryptoihin, ei puhuttu halaistua sanaa SWIFTistä ta Chainlinkistä.
Olen tästä ennenkin sanonut mutta minusta on lähes etovaa katsoa ja kuunnella tätä linkin fanipoikien jatkuvaa vääristelyä ja mielikuvamarkkinointia. Mitään konkreettista ei ole mutta silti näitä asioita käsitellään kuin olisivat itsestäänselvyyksiä ja erilaisten uutisten otsikointi rakennetaan tukemaan narratiivia. Postauksesi oli jälleen kerran erinomainen esimerkki.
Toistaiseksi vaikuttaa että CCIP voisi toimia hyvin DeFin puolella, tosin näyttöä siitäkin on niukalti. Nämä pankkien yhdistämiset on lähinnä kuumehouretta.
"Swift—the international bank messaging standard for 11,500+ banks—is working with Chainlink to enable financial institutions to connect to any existing public/private chain using Chainlink and their existing Swift infrastructure and messaging standards."
Suunnitelmia voi olla vaikka mitä. Ei toi tarkoita että se ikinä materialisoituu.
Trumpin aikana Venäjä ei uskaltanut aloittaa suurhyökkäystä Ukrainassa, Bidenin aikaan uskalsi. Nämä ovat faktoja, eivät mielipiteitä.
Biden ei Ukrainaan saanut rauhaa. Antaa Trumpin yrittää, voi olla että saa aikaan rauhan. Jos saa hän ansaitsee siitä Nobelin rauhanpalkinnon. Obama sai sen ilman mitään ansioita.
Trump voi tukea Ukrainaa paljon enemmän mitä Biden teki. Tämän myös Putin tietää. Sillä Venäjäkin saadaan mukaan rauhanneuvotteluihin.
Trumpin aikana iski pahin pandemia vuosisataan joka pysäytti koko maailman. Tämä on fakta, ei mielipide.
