Tinggeli ja muut...

Ei taida olla FIVA:a kiinnostava asia. Kuluttajapalveluista ainakin ennen valitettiin Vakuutus- ja Rahoitusneuvontaan https://www.fine.fi/ota-yhteytta.html

Minua vähän ihmetyttää mikä siinä älypuhelimen hankinnassa on niin kauheaa, mutta olen kyllä samaa mieltä että älytöntä tuo kirjautumismahdollisuuksien karsiminen kyllä on. Eivät taida olla huolissaan asiakkaiden menettämisestä kilpailijoille.

AlterEgo wrote:

Jos olisi jokin bugi, niin miten se yht'äkkiä keskellä päivää laukeaa?

Tätä pohdittiin pojan kanssa. Hän heitteli paljon arvauksia ilmaan.

Esimerkiksi ovat ajaneet sisään koko yön järjestelmän päivitystä. Kuten yllä sanottu, kaikenlaista regulaatiopäivitystä tulee harva se päivä ja firmojen oltava mukana niissä mielellään jopa etupeltoon. Mahdollisesti myös ajateltu, että nyt on sopiva aika yhdistää eri maiden asiakastietokannat. Tietokannoissa asiakkaat ovat tietenkin juoksevanumeroisella id:llä. Jokaisella maalla oma kantansa joten id-päällekkäisyyksiä on yhdistämisen jälkeen. Kukaan on tuskin niin tyhmä, että mergannut tietokannat vain yhdistämällä ne ja kääntämällä pois mahdolliset duplikaatti-id-tarkistukset, mutta on voitu ihan hyvin tehdä niin, että vastaisuudessa käyttäjät haetaan maanumeron ja id:n yhdistelmällä. Tietokannan päivitys vienyt odotettua kauemmin ja valmistunut puoleksi päiväksi. Vähemmän varovainen koodari mogannut ja unohtanut päivittää purkkapaikalla purkkapaikan päälle kasatussa järjestelmässä tapaa jolla käyttäjätiedot haetaan, ja maanumeron huomioon ottaminen jokaisen laastarin alta unohtunut ja päädytty hakemaan yhdistetystä tietokannasta pelkällä käyttäjä id:llä, eikä koodia ole ennen päivitystä tarkistettu kuin jollain "ei ole mua kiinnostavaa hommaa"-asenteella tehdyillä yksikkötestauksilla rajoitetuilla testitietokannoilla (poika sanoi, että testi-insinöörit ovat ihan oma ammattikuntansa tämän takia). Manuaalinen testaus mahdollisesti alkoi samantien puoliltapäivin kaupankäyntiaikoina, mutta vahinko ehtinyt jo näkyä käyttäjille.

Voisi pitää paikkansakin jos tiedettäisiin, onko saman maan asiakas nähnyt oman maansa asiakkaiden tietoja, ja kuinka pieni prosentti käyttäjiä ehti törmätä ongelmaan... 🤔

Seuraava mysteeri olisikin, miksi tällaista ei tehty viikonloppuna, minkä takia poika ei uskonut varauksetta teoriaan.

AlterEgo wrote:

Toisekseen olen useita bugeja bongannut Nordnetillä

Sama täällä, mikään niistä ei ole kuitenkaan ollut vakava. Pari kertaa niistä raportoituani tullut vastaus oli tyyliä "ei se ole bugi, se on ominaisuus" ja selitys tuntunut lähinnä typerältä.

Jaahas. Tuntemattoman henkilön tilillä voi tehdä ostoja ja myyntejä, mutta kuulemma rahansiirtoja ei voi tehdä koska vastatilin vaihto onnistuu vain pankkitunnuksilla. Olen niin helpottunut siitä tiedosta, että alan katsoa vaihteeksi muita palveluntarjoajia. Onko jotain ehdotuksia? Pitäisi olla pääsy ainakin Suomeen ja Ruotsiin (mieluiten muuallekin) ja mielellään hyvään kokoelmaan ETF:iä. Mielellään olemattomilla kuukausimaksuilla, transaktioita teen niin vähän että niiden tasolla ei periaatteessa väliä.

Riki wrote:

Väite, ettei pakotteet vaikuta on minusta väärä jonka esimerkiksi TuuriTuuli on osoittanut. 

Huomauttaisin, että olen varonut yrittämästäkään veikata miten suuri osa Venäjän talouden tilasta johtuu pakotteista ja miten suuri osa sotataloudesta. Ainoa mitä uskallan väittää, on että Venäjä kestää pakotteiden kanssa sotimista vähemmän aikaa kuin ilman pakotteita. Mutta sitä ei voi tietää miten paljon vähemmän aikaa.

En saa myöskään näppyjä siitä, että joku sanoessaan "pakotteet eivät toimi" tarkoittaakin sanoa että "pakotteet eivät toimi sillä teholla kuin olisi kiva" koska olen samaa mieltä. Onneksi nämä "pakotteet eivät toimi ja ne pitäisi kokonaan poistaa koska niistä kärsimme vain me"-tyypit ovat häipyneet vieden mukanaan "sotaa ei olisi syttynyt jos NATO ei olisi vallannut Venäjälle kuuluvia itsenäisiä valtioita"-paskan.

Maalitolppien siirtelystä täytyy sanoa, että pakko arvostaa venäläisiä talousneroja, sillä he ovat taipuneet aivan yli-inhimillisiin saavutuksiin sotatalouden tukemiseksi. Ei meillä päin ensimmäisiä tolppia pystytettäessä varmaankaan osattu odottaa moista sopeutumiskykyä kun ensimmäisiä ekstrapolointeja tehtiin talousdatan pohjalta.

Aiheeseen mitenkään liittymättä ihan vain haja-ajatuksena: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010974111.html

Venäjän sotateollisuus taas on jo pitkään kipuillut komponenttien ja materiaalien saatavuuden kanssa siitä huolimatta että sotateollisuuteen siirtyminen on lisännyt mm. ohjustuotantoa (monen muun asian kustannuksella, tietenkin). Saatavuusongelmia helpottaisi jos niitä saisi vapaasti rahdata kunnon markkinahintaisilla tukkusopimuksilla tarvitsematta junailla kuljetuksia ja maksuja käyttämällä ties mitä välikäsiä, jotka laskuttavat reippaasti riskilisää, ja kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan velottavat kilpailun puutteessa niin paljon kuin Putin on vain valmis maksamaan. Ei ole nyt lähteitä käsillä, mutta vaikka Venäjä elektroniikkaa yhä saa, maksetaan siitä noin kolminkertaisia hintoja. Lisäksi osia tulee (valitettavasti EU:n ja USA:n lisäksi) mm. kiinalaisilta kloonivalmistajilta moninkertaisella vikaprosentilla, ja saman mallisissa drooneissa ja ohjuksissa on ihan eri komponetteja ja kytkentöjä riippuen siitä milloin on mitäkin komponenttia ollut saatavilla (minusta kuulostaa siltä, että liukuhihnan sijaan duunarit joutuvat istumaan kolvi kädessä - mikä hidastaa tuotantoa).

Kiusa se on pienikin kiusa.

Marraskuu wrote:

Toki nyt kiirehditään kertomaan kuinka pakotteet toimivatkin pidemmän ajan kanssa ja vaikutukset tulevat näkymään myöhemmin🤭. 

Itse asiassa taloudesta jotain ymmärtävät hokivat tuota jo 2022, mutta taloudesta mitään ymmärtämättömät eivät sitä tajunneet vaan kehittivät narratiivin pikaisesta romahduksesta omasta mielikuvituksestaan...

Henkilökohtaisesti olen edelleen sitä mieltä, että pakotteet ovat venäjälle ensisijaisesti logistinen ongelma, joka poistuu pääosin uusien kanavien ja toimintatapojen järjestelyllä. 

Venäjällä olisi pieni kiire noiden järjestelyiden kanssa. Tähän mennessä tehdyt toimet eivät riitä.

Venäjän taloustilanteesta puheen ollen...

Venäjän kansallisen hyvinvoinnin rahaston (josta kupataan rahaa budjetin täydennykseksi) arvo 2025 alussa 3800 miljardia ruplaa. 2024 puolivälissä 4600 miljardia ruplaa. 2022 alussa lähtötaso 9800 miljardia ruplaa.

Kun rahasto alkaa loppua kesken, niin ainahan voi alkaa ottaa valtionvelkaa... Sitä saa kotimarkkinoilta vaikkapa väkipakolla määräämällä, mutta ulkomailta tuskin (paitsi aseveliapuna Iranista ja Pohjois-Koreasta), kiitos sanktiot ja luottoluokitukset.

Rahaston kehitys jo itsessään kertoo karua tarinaa Venäjän sodankäyntikyvyn rahoituksen kehityksestä.

Karumpi tarina on tosin se, että konkurssi ei taida olla edessä vielä tänä vuonnakaan, vaikka ruplamääräiset sotamenot kasvavatkin jatkuvasti (osittain valuutan hitaan heikkenemisen, osittain mm. täystyöllisyydestä johtuvien kustannusten kasvun, osittain kiristyvien pakotteiden ansiosta, osittain Venäjän kysynnän epätoivoistumisen ansiosta).
 

No niin, kaikki aikaisempi keskustelu tietenkin sillä olettamuksella, että kaikki on ok Titaniumin raportoinnissa ja arvonmäärityksessä. Jos taas ei ole, niin se sitten selviää jonkin ajan päästä:

https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000010981925.html - Finanssivalvonta aloittanut tarkastukset suurissa kiinteistörahastoissa, joita hallinnoivat OP:n, Ålandsbankenin ja Titaniumin rahastoyhtiöt. Finanssivalvonta haluaa tietää, miten lunastuksia rajoittaneet erikoissijoitusrahastot määrittävät oman arvonsa.

En ole oikeastaan yhtään yllättynyt, sillä tilanne on sellainen, että jonkun virallisen tahon on tehtävä jotain tilanteen rauhoittamiseksi. Juuri oikean puolueettoman tiedon puute on ylipäätään johtanut tähän tilanteeseen.

Samalla vilkaisin muutaman viime kuun Titaniumin Hoivakiinteistön raporttia ja positiivista on ainakin että vieraan pääoman osuutta on vähennetty - suunnilleen samalla määrällä kuin omaa pääomaa on lisätty 🤔:

https://www.titanium.fi/wp-content/uploads/2025/01/titanium-hoivakiinteisto-kuukausikatsaus-joulukuu-2024.pdf

https://www.titanium.fi/wp-content/uploads/2024/12/titanium-hoivakiinteisto-kuukausikatsaus-marraskuu-2024.pdf

https://www.titanium.fi/wp-content/uploads/2024/11/titanium-hoivakiinteisto-kuukausikatsaus-lokakuu-2024.pdf

von Fyrckendahl wrote:

Paljonko on kiinteistörahastojen 10 vuoden keskituotto, kun edes yksi romahdus on saatu laskettua realistisesti mukaan?

Titanium on laskenut Hoivakiinteistölle 7,68% ja eQ omalle Yhteiskuntakiinteistölleen 6,3%, jos ymmärrän kysymyksesi oikein. Ainakin Titanium ei laske mukaan laskennallisia arvonmuutoksia (eli vain realisoidut, oletan).

Tällä tarkoitin sellaista, että jos rahastoyhtiö (tai asunnon myyjä) lukittautuu vanhaan hintaan eikä tunnusta markkinahinnan laskua, erityisesti jos tilanne jatkuu pidempään.

Minä pelkään epärationaalisesti, että markkinahinta on pysyvästi laskenut, mutta en ole vielä kuullut vakuuttavaa perustelua sille että näin olisi tapahtunut. Tai ei olisi tapahtunut, sillä omakin fiilis, että eikö markkinoille muka riitä 5,88% tuotto, on lähinnä mutua ja vertaisryhmävertailua (katselin muuten Cityconin kauppakeskusten EPRA-nettovuokratuottoa jaettuna taseen kiinteistöjen arvolla, silläkin se huiteli 6%:n yläpuolella lähinnä finanssi- ja eurokriisien yhteydessä ja sitten taas pysytteli 5 ja puolen prossan tasolla - en kyllä katsonut miten oli kiinteistökanta muuttunut kesken vuoden).

Ei... Kyllä minä menen vielä sillä uskomuksella, että nyt on vain paniikista kiinni ja uskon kiinteistöjen pysyvään arvon pudotukseen vasta kun muutaman vuoden päästä näen mikä on lopputulos pölyn laskeuduttua (olettaen, että ei saada sitä kolmatta maailmanydinsotaa).

von Fyrckendahl wrote:

Kun tilanne joskus laukeaa, kiinteistörahastojen arvoja tullaan kirjaamaan selvästi alas. Sitten kun kiinteistöjä onnistutaan realisoimaan, niistä ei saada aiemmin laskettua hintaa. Silloin myös loput on arvostettava alemmaksi.

Minulla pyörii tämän ja edellisten vastausten ja ylipäätään koko tilanteen takia kysymyksiä, joita en siis esitä vastaväitteinä vaan ihan oikeina kysymyksinä. Minä kun tajuan olevani hieman naiivi ja kokematon kiinteistömarkkinoilla (en ole työskennellyt suoraan niiden parissa, sen takia en ole jaksanut lukea papereita niistä, enkä ole työelämän jälkeen sijoittanut kuin kiinteistöjä omistavien yhtiöiden kautta)...

Miten korkeaksi todella uskotaan tuottovaatimuksen kehittymisen kiinteistöissä?  Voiko olla niin, ettei toisaalta pörssiä vähäriskisempi mutta toisaalta epälikvidimpi melkein 6% tuotto vs. pörssin riskisempi mutta likvidimpi 7% (tai mitä nyt jokin järkevä veikkaus keskituotoksi nykyään onkaan) ole tarpeeksi kiinteistösijoituksille ja pakottaa pudottamaan kiinteistöjen arvoja?

Onko todella odotettavissa niin suurta vuokralaiskatoa tulevina vuosina, että kiinteistöjen vuokrausasteet romahtaisivat? Jos ei, niin miksi ei kiinteistöjen arvojen pudotukset nykyisestään edellyttäisi että kiinteistöjä myydään epärationaalisessa paniikissa, ja ostajat tietävät pakkoraon ja tekevät low ball -tarjouksia? Ajatuksena, että epärationaaliset paniikit korjaantuvat ajan kanssa, eivätkä ole mikään systeemattinen ja pitkäkestoinen ongelma jos vain fundat ovat kohdillaan. Ja toisena ajatuksena, että rahastot suljetaan nimenomaan siksi ettei tuollaisiin hetkellisen tilanteen vaatimiin tyhmiin temppuihin tarvitsisi ryhtyä (sulkeminen on ihan oikeasti rahastoon sijoittaneiden suojelemista, eikä (välttämättä) osoitus rahaston assettien paskuudesta, mutta en odota niistä valittavien ja halla-ahojen sitä tajuavan).

Asuinkiinteistöissä vuokratuotot ovat epäterveellisen kapeat (ainakin tutkimissani niihin sijoittavissa firmoissa), joten Fyrckendahlin skenaario niissä on varmastikin edessä, mutta muiden rahastojen kiinteistöjen yliarvostus on minulle vähän... 🤔

Lisäksi se pelko, pystytäänkö rahastoja pitämään suljettuna kauemmin kuin paniikki kestää?

No, aika näyttää...

Minä elättelen toivoa (vaikkakaan en absoluuttista varmuutta), että Titaniumin kurssireaktio on ylimitoitettu. Eihän rahastojen tai yhtiön toiminnassa ole tapahtunut mitään tunnettua muutosta.

Tuottosidonnaisten (jotka nekin olivat vain noin 30% liikevaihdosta 2021 loppupuoliskolla Inderesin arvion mukaan) hyytyminen oli jo tiedossa ja toivon mukaan jo huomioitu kurssissa. Jos lasketaan vaikka vuoden 2023 palkkiotuotoista 70% ja niistä pois muuten samankaltaiset kulut niin minun excelissä se tekisi 50 sentin osingon eli nykykurssilla 5,8% osinkotuoton. Lisäksi huomioitava, että niitä rahaston ylituottobonuksia ei käsittääkseni veloteta yhtiölle kerralla, vaan jaksotetusti pidemmällä ajalla. Minulla ei ole mitään tietoa miten paljon on jaksotuksia jäljellä esim. tämän vuoden palkkiotuottoja koristamaan.

Tuo worst case scenarion osinkotuottokin olisi luultavasti vain yhdelle laihalle vuodelle, sitten taas alkaisi rahastojen myynti taas vetämään. Olettaen etteivät tuulipuvut ihan täysin traumatisoidu, vaan huomaavat että kiinteistörahastot tuottavat vielä huomennakin ihan samaan malliin kuin eilenkin.

Hoivarahaston kiinteistöjen nettotuotto on huidellut minun silmääni ihan ok:ssa 5,88%:ssa (seuraamieni terveiden ei-asuinkiinteistöfirmojen operatiivisen tuoton tasoa) ilman eQ:n vastaavan rahaston tyyppistä niiausta saman lukeman saavuttamiseksi. Lisäksi noiden ei-asuinkiinteistörahastojen omistuksissa kiva puoli on, että niitä ei ole tarkoitettukaan spekulaatiotreidattavaksi, vaan tuotot tulevat vuokratuloista, jotka tuskin ovat muuttuneet mihinkään. Joten rahastosijoittajien hinkuun saada rahoja ulos ei pitäisi olla muuta syytä kuin paniikki.

Itse en pidä vuokrasopimusten vanhenemista yhtä isona ongelmana kuin Vinsk tuntuu pitävän tuossa yläpuolella. Hoivakiinteistöissä on korkeampi kynnys muuttaa pois kuin perusasunnossa tai perustoimistossa: on kaiken maailman esteettömyys- ja henkilönostinrakennelmaa kylppäreissä jne. Asiakkaatkin ovat varmaan enemmän julkista sektoria, johon minä en ainakaan liitä käsitettä "tehokas kulujen valvonta". Eikä noiden kiinteistöjen tarve nykyisellä väestökehityksellä tule ainakaan laskemaan.

Tämä kaikki tosin voi olla vain toiveikasta itsensä rauhoittelua, ties vaikka koko pulju olisi huojuva korttitalo... Ei olisi ensimmäinen kerta minun portfoliossani 😒
 

Investoinnit ja rahoitus on eri asia, joten niille ei tilinpäätöksessä myöskään merkitä mitään yhteyttä. Eli eivät näy erilaisena.

Tilinpäätöksen liitteissä ja tilikauden tapahtumissa toki kerrotaan tarkemmin yritysostoista ja saatetaan selittää, että jokin laina, oman pääoman muutos, tai muu rahoitustempaus tehtiin nimenomaan yritysoston toteuttamiseksi.

Konsernin tase ja tuloslaskelma on yhdistelmä molempien yhtiöiden toiminnasta (tytäryritys tavallaan lakkaa olemasta erillisenä yhtiönä niiltä osin mikä kuuluu konsernille), eivätkä ne sisällä mitään suoraa viitettä yritysostoon (paitsi ehkä goodwillin lisääntyminen, se on aika yksiselitteinen muutos numeroissa). Toki lainan ottaminen, siitä seuraava käteisen muutos, ja sitten oston maksaminen käteisenä näkyy taseen kassavarojen ja velkojen muutoksena, mutta ei suoraan omana yritysostoon liitettävissä olevana eränään (erittely löytyy jos löytyy liitteistä). Kassavirtalaskelmassa sen sijaan on rivi tai rivejä yritysostoon liittyville kuluille.