Palkka on palkkaa maksettiin se missä muodossa tahansa. Jos tekee vastikkeellista työtä ja saa siitä hyvästä bonuksia pelitililleen, niin se on tuloverolain alaista tuloa, vain muoto on muuttunut. Jos silloin väittää kaikkia tilille tulleita rahoja rahapelivoitoiksi, syyllistyy veropetokseen. Veikkaan, että tilanne on hyvä jos tilille ilmestyneistä rahoista puuttuu jonkin lähdeveron tai vastaavan veron verran rahaa (muoks: verosopimuksista riippuen ja veroilmoitus on silti tehtävä, mutta jos toinen valtio on jo verottanut sopimuksen mukaan, niin se ei näytä enää veronkierrolta). Jos taas ei, niin kannattaa valmistautua tekemään täsmällinen todistettavissa oleva luettelo tilin kaikkien rahavirtojen alkuperästä, lähettää se verottajalle, ja toivoa parasta.

Tämäkin tietenkin sillä varauksella, että olen pelkkä teknisen pääainekoulutuksen saanut nimimerkki netin anonyymillä keskustelufoorumilla.

Jos ihan oikein käsitän Verohallinnon ohjeet (https://www.edilex.fi/virallistieto/verohallinnon_ohjeet/2022_0217.html), niin toiminimessä ja henkilöyhtiössä aktiivinen arvopaperi- ja johdannaiskauppa katsotaan elinkeinotoiminnaksi ja johtaa progressiiviseen ansiotuloverotukseen. Yksityishenkilönäkin muuten on riski (ei ehkä kovin suuri, mutta siltikin) että treidaus katsotaan ammattimaiseksi elinkeinotoiminnaksi ansiotuloverotuksineen.

Kuinka huono asia se sitten olisi kaikelle taloudelle, jos rahan määrä olisi vakio?

Kaivele vanhoja viestiketjuja tai kysy tekoälyltä. Näitä asioita on puitu jo aikaisemminkin enkä aio toistaa samoja asioita turhaan.

Pointtini oli vain osoittaa että olet väärässä olettamuksessasi että virallisten inflaatiolaskelmien ja pörssiarvostuksista johdettavien inflaatiolukujen välillä olisi jokin omaa käsitystäsi piiloinflaatiosta tukeva suunnaton ero vähänkään pidemmällä aikavälillä jos noudatetaan esittämääsi ihan pätevää olettamusta siitä että pörssiarvostukset edustavat rahan kysynnän ja tarjonnan suhdetta. Lyhyellä aikavälillä (esimerkiksi alle taloussykli) taas ei ole mitään mieltä tehdä olettamuksia pysyvistä olotiloista.

Ehditkin lukea ja vastata ennen kuin poistin sekoilun monetarisen inflaation kanssa... Haluan vain korjata, että keskuspankithan asettavat nimenomaan monetarisen inflaatiotavoitteen, ostovoimaan ne eivät voi edes puuttua koska se riippuu tulokehityksestä. Tarkoitus oli enemmän sanoa, että rahavarannon itsensä muutosta ei voi verrata.

Olet siis siinä asiassa oikeilla linjoilla.

Pörssikursseista eli indekseistä varmaan saakin mielekkäämmin inflaation selville, eli tuon n. 7,5 % 40 vuodessa vuositasolla.

Luepas uudestaan minkälaisen laskutoimituksen yllä tein...

BKT on reaalista ja kertoo nimenomaan tuotannon volyymin. Tuotanto, eli kierrossa olevaa rahaa vastaava tavaran, palveluiden yms. määrä todellakin lisääntyy sellaisella tahdilla, että lisääntyvä rahan määrä jättää todellisen inflaation tasoon "rahan kasvu-% - tuotannon kasvu-%".

A wrote:

Onko sinun mielestä eurojen tai dollareiden ostovoima huvennut 2 % vuosivauhtia? Mielestäni ollaan pikemminkin jossain luokkaa 6-7 % vuositasolla, eli ostoarvo n. puoliintuu kymmenessä vuodessa.

...

Maailman osakeindeksit antavat osviittaa, ne nimittäin kuvastavat kaiken arvoa jossain määrin ja pitkällä aikavälillä, näyttäen samalla rahan inflaation!

MSCI World Index 189.61 tammikuu 1984 ja 3437.76 tammikuu 2024 --> Kasvua 7.5%
World GDP 12k USD billion 1983, 105k USD billion 2023 --> Kasvua 5.6%

Yksi k GDP-tuotantoa 1983 oli siis pörssissä 15.80 indeksipisteen arvoinen
Yksi k GDP-tuotantoa 2023 oli siis pörssissä 32.74 indeksipisteen arvoinen
--> Inflaatio näin laskettuna on siis 1.8%

Voimme rajata myös USA:han...

NYSE Composite 997.31 tammikuu 1984 ja 16911 tammikuu 2024 --> Kasvua 7.3%
United States GDP 3.63k USD billion 1983, 27.4k USD billion 2023 --> Kasvua 5.2%

Valitsen NYSE Compositen koska se sisältää laajemmin ja enemmän firmoja kuin joku S&P 500.

Yksi k GDP-tuotantoa 1983 oli siis pörssissä 275 indeksipisteen arvoinen
Yksi k GDP-tuotantoa 2023 oli siis pörssissä 617 indeksipisteen arvoinen
--> Inflaatio näin laskettuna on siis 2.0%
 

Tämä ei sitten ole oikea tapa laskea inflaatiota tai pörssikurssien yhteyttä siihen (puutteet alkaen siitä, että pörssikurssit edustavat oletuksia tulevasta tuotannosta eivätkä toteutunutta tuotantoa, ja että MSCI World Index edustaa enemmän kehittyneitä länsimaita kun taas maailman BKT:stä vain noin puolet on näitä), kunhan vain havainnollistaa että ero pörssin arvostuksen ja todellisen kansantalouden tuotannon välillä ei välttämätä todista että inflaatiolaskelmat olisivat pielessä.

Johannes Ankelo wrote:

En myöskään ymmärrä lainkaan sitä, miksi on huono asia olla hyvissä neuvotteluväleissä vihamielisten/kilpailevien valtionjohtajien kanssa?

Silloin kun tehdään omaa ulkopolitiikkaa ohitse virallisten rakenteiden ja salassa, niin se ei ole varsinaisesti laitonta mutta hyvin, hyvin ongelmallista. Tämä tuotiin esiin Trumpin virkakautena, kun tämä neuvotteli Putinin kanssa kahden kesken ilman minkäänlaista dokumentointia keskustelun sisällöstä. Se närästi kongressia aikoinaan. Olisivat halunneet tietää mitä Trump sopi yksinään ja henkilökohtaisesti kolmensadan miljoonan amerikkalaisen puolesta. Eivät koskaan saaneet tietää kun Trump kielsi tulkkeja antamasta muistiinpanojaan.
 

Trump oli presidenttinä neljä vuotta eikä kruunannut itseään diktaattoriksi siinä ajassa, ilmeisesti jätti mahdolliselle toiselle neljälle vuodelle yllätyksen muhimaan?

Itse puhuisin tässä vaiheessa ennemmin yrityksistä keskittää valtaa itselle ja ohittaa lain ja poliittisten valvontajärjestelmien rajoitteet, ja spekuloisin vasta sen jälkeen etenemisestä kohti autoritäärisempiä tavoitteita. Tästä kehityskulusta on enemmän jo toteutuneita merkkejä.

Poliitikoksi ja mestarineuvottelijaksi Trump oli harvinaisen haluton neuvottelemaan yhtikäs mistään, joten hän käyttikin melko vapaasti presidentillisiä täytäntöönpanomääräyksiä ja hätätilajulistuksia.

Oikeuslaitoksen tuomarinimitykset vielä menevät odotettavissa olevana poliittisena toimintana (tapahtui senaatin kanssa yhteistyössä ja ei sentään tuomareita erotettu vain jotta saataisiin omaa väkeä tilalle), mutta FBI:n ja CIA:n tuolileikkejä ja määräyksiä lopettaa tutkimuksia itseään ja kavereitaan vastaan, ja aloittaa tutkimuksia poliittisia vastustajia vastaan, ei voi oikein kaunistella.

 Ei myöskään lähtenyt Hillaryn perään oikeustoimilla, vaikka olisi voinut.

Eikä myöskään pappa ja poika Bidenin perään, koska ei voinut. Presidentillä ei ole valtaa nostaa rikossyytteitä tai lopettaa olemassaolevia tutkimuksia. Tämän johdosta Trump keskittyi oikeusministeriön painostamiseen syytteiden nostamiseksi. Eivät suostuneet todisteiden puutteessa. Jeff Sessions joutui eroamaan Trumpin painostuksesta, koska Trump olisi toivonut tämän hautaavan venäjäyhteystutkinnan itsensä jääväämisen sijaan, ja tämän seuraaja William Barr teki saman tempun, eli kieltäytyi noudattamasta Trumpin määräyksiä aiheettomien tutkintojen aloittamisesta ja päätyi eroamaan. Eli kyllä tuo Trump selvästi yritti käydä poliittisten vastustajiensa kimppuun.
 

Samaan aikaan Bidenin DOJ on ollut Trumpin perässä naurettavilla syytteillä,

DOJ on ollut Trumpin perässä jo ennen presidenttiyttä. Kuten monet muutkin oikeuslaitokset, mm. New Yorkin sellainen. Trumpilla on ollut vuosikymmenten varrella tuhatkunta *) oikeusjuttua ihan samoista syistä kuin nytkin: petoksia, veronkiertoa, seksuaalista häirintää jne. Uutena asiana nyt vallankaappausyritykset ja vihanlietsonta ja ne rikosepäilyt mitä moisesta voi tulla. Mutta itse "noitavaino" on ollut päällä huomattavasti kauemmin kuin mitä Trumpin poliittinen ura on kestänyt. Muistan aika selvästi pahojen kielten puhuneen jo ensimmäisen vaalikierroksen aikana 2016 hänen pyrkineen presidentiksi juuri välttääkseen vankilan.

Tosin naurettavilla syytteillä tarkoitat Capitol Hillin tapahtumia. Niihin en ota kantaa.

*) Muoks: Ennen kuin joku ehtii kuittailemaan, niin tuo tuhatkunta sisältää myös Trumpin itsensä nostamia oikeusjuttuja.

Saas nähdä jatkuvatko diktaattoripuheet sen jälkeen kun Trump pääsee takaisin ruoriin,

Ottaen huomioon, että Trump ihan oikeasti yritti ajaa läpi älyvapaimpiakin ideoitaan, niin en oikein ymmärrä miksi Trumpin kannattajilla on yhä vakaa usko siihen, että Trump puhuu vain lämpimikseen eikä yritä (tällä kertaa) toteuttaa ykkösaiheitaan. Itse asiassa, jos Trumpin kannattajat uskovat, ettei Trumpilla ole tapana pitää lupauksiaan, niin ei kai ne tosissaan usko tämän pitävän heille tärkeitä lupauksiaankaan?

TuuriTuuli wrote:

koska on toivoa (jälleen kerran - on tässä aikaisemminkin ehditty toivoa kelkan kääntymistä) Cityconin Epra EPS:n parantumisesta divestoinneista huolimatta, ja mahdollisuudesta pienentää korkokuluja paitsi lainojen vähentämisen, niin myös lainojen uusimisen kautta (jos korkotaso putoaa nopeammin kuin lainamarkkinoiden luottamus Cityconin maksukykyyn).

Äsh... Näin käy kun alkaa puhumaan firmasta jota ei ole enää vähään aikaan seurannut. Asiat unohtuvat. Tuon "lainojen uusimisen" voi unohtaa. Vaikka alkaisikin laskea liikkeelle vakuudellisia velkakirjoja tai ottaa vakuudellista pankkilainaa, niin voi olla hieman hankala päästä alle 2,75% ja 1,25% korkojen vuosina 2025 ja 2026 erääntyvien bondien kanssa, ja hybridien ostaminen pois kierrosta voi olla lähes mahdotonta (mutta ainahan voi lopettaa osingon maksun jolloin hybridienkin koron voi lykätä tulevaisuuteen...).

Taisit missata pointin. Jos Citycon jatkaa kuihtumistaan eikä sen kassavirrat enää silloin riitä nykyisiinkään osinkoihin, ei firma voi olla enää yhtä arvokas kuin nykyisillä kassavirroilla jotka riittävät osinkoihin. Tarvittaisiin uskon lisäys tuloskäänteeseen jotta tulevat kassavirrat DCF-laskelmissa nousisivat takaisin nykytasoille kun lähtötaso on matalammalla. Osinkojen maksaminen tai maksamattomuus kuului asiaan vain siinä suhteessa, että osinkotulot on syy miksi G Cityn kannattaa pitää kiinni Cityconista nykyisellä markkinahinnalla.

Kuten sanoin, kuvaamaani skenaarioon en kuitenkaan kauhean varauksettomasti usko (tai oleta G Cityn uskovan jos ei niillä ole parempaa tietoa Cityconin kehityksestä), koska markkina- ja kirja-arvon suhde on jo turhan matalalla tuleviin näkymiin nähden, ja koska on toivoa (jälleen kerran - on tässä aikaisemminkin ehditty toivoa kelkan kääntymistä) Cityconin Epra EPS:n parantumisesta divestoinneista huolimatta, ja mahdollisuudesta pienentää korkokuluja paitsi lainojen vähentämisen, niin myös lainojen uusimisen kautta (jos korkotaso putoaa nopeammin kuin lainamarkkinoiden luottamus Cityconin maksukykyyn).

Tuo 5,2% on nyt helmikuussa liikkeelle lasketun vakuudellisen sekelidebentuurin efektiivinen korko, joten sitä voi käyttää osviittana. Paljonkohan vakuudettomat olisivat? En löytänyt äkkiseltään listausta miten suuri osa lainoista on vakuudettomia. En kuitenkaan usko että firman velkarakenne on SBB-luokan epätoivoinen, vaikka päämaja onkin sotaa käyvässä maassa jonka inflaatiot ja korot voivat sen johdosta vielä yllättää.

Pointti on kuitenkin siinä, että ensin likvidoidaan huonosti eli vähemmän kuin korkokulut tuottavat kohteet eikä 7,5% osinkotuottoa suoltavaa yhtiötä. Näillä näkymin saisi olla reipas preemio jotta se auttaisi G Cityn veloissa. Tämä siis vuoden tai parin horisontilla. Sen jälkeen tilanne voi toki olla ihan erilainen. Divestointikierre kuitenkin emoyhtiölläkin.

Firma muuten päätti maksaa 0.10 NIS per osake osinkoa... En minä vaan olisi, jollei sitten haluta rauhoitella pääomittajia 🙄

Muoks: Itseasiassa... Jos Citycon jatkaa kuihtumistaan ja leikkelee osinkoaan vielä lisää, niin myös firman markkina-arvokin olisi heikompi. Silloin olisi varmaan fiksumpaa pistää kaikki laitaan jo nyt heti. Luulisin näin mutuna. Ehkä G saakin päähänsä alkaa myymään Cityconin osakkeita pois... Nääh. En usko vielä vähään aikaan tuohon skenaarioon.

En usko että G City (Kazimista henkilönä en tiedä) voi tehdä mitään liikkuja Cityconin suhteen.

Jos möisi ja maksaisi rahoilla velkoja pois, niin emoyhtiön tulos pikemminkin laskisi kun menettää 7,5% osinkotuoton (olisiko verojen jälkeen 5,8%?) ja korkokulujen verosuojan maksaakseen pois velkoja joiden keskikorko on 4,1% (ja korkein ehkä 5,2% mitä pikaisesti Q2-raporttia selasin).