Olikos se niin, että jenkkien triljoona on meidän biljoona? Melko kallista, ei taida minulla viikkorahat riittää ostoksille. Jos vaikka Kyösti Kakkonen sitten ostaisi Facebookin puolikkaan?

Itsellä kokemusta vain yliopistomaailmasta, missä ainakin siellä missä itse olin kaikenväriset ja -maalaiset tutkijat tekivät töitä ihan samalla tavalla varsinkin arkipäivisin. Muutamia poikkeuksia, esim. tenurea hakevat apulaisproffat, jotka tekevät ympäripyöreitä päiviä, koska paikallinen systeemi on sellainen että palkataan kaksi proffakokelasta yhtä virkaa varten ja se, joka on julkaissut enemmän saa muutaman vuoden päästä paikan. Suuremmat erot sitten viikonloppuisin, jolloin töissä näkyi lähinnä jatko-opiskelijoita. Heillä oli ihan hyvä argumentti tehdä töitä myös viikonloppuisin, eli mitä nopeammin saa väikkärin valmiiksi, sitä vähemmän ennättää kertyä lainaa. Sekä natiiveja, että ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita oli viikonloppuisin töissä, mutta aasialaiset ylikorostuneina tässä.

Toisena ääripäänä varmaankin matalapalkka-alat, joissa ihmiset saattavat painaa 2-3 duunia samanaikaisesti. Kotona käydään vain nukkumassa. Syy tähän on se, että minimipalkka niin alhainen ettei sillä elä. Perheen elättämiseksi on pakko painaa useampaa duunia. Kai tätä voi ahkeruudeksikin nimittää, mutta uskon kyllä että useimmat näistäkin tekisivät vain yhtä työtä, jos se elättäisi.

Yksityisen sektorin paremmin palkatuista työpaikoista ei ole kokemusta. Mitä paikallisten (akateemisten) kanssa juttelin, niin heillä oli sellainen käsitys, että työpaikalla kyllä kulutetaan enemmän aikaa ja lomia on vähemmän kuin Euroopassa (tämäkin vaihtelee, minulla oli ihan eurooppalaiset lomat sopparissa kun ei ollut mikään ivy league yliopisto), mutta töitä ei välttämättä tehdä sen enempää. Eli se on aika paljon myös hengailua. Olen saanut käsityksen, että Japanissa tämä myös selittää osaltaan pitkiä päiviä. Eikä se sinällään ole ihme - jos teet mitään tarkkaavaisuutta, luovuutta tai keskittymistä vaativaa työtä, ei sitä voi rajaansa enempää tehdä vuorokaudessa, vaikka kuinka pitkä työpäivä olisi.

Olisin valmis postuloimaan, että yksilölliset erot ahkeruudessa ovat suurempia, kuin eri maiden väliset. 

Jenkkipörssi on tosiaan puksuttanut menemään ihan toisella tavalla kuin ison veden tällä puolella. Ero johtuu varmaan useastakin tekijästä, mutta yksi on ehdottomasti halpatyövoiman saatavuus ja huonommat turvaverkot Usassa ja toinen on elvyttävämpi talouspolitiikka. Valtio on ottanut lisää lainaa pää märkänä ja nyt jo puhutaan, ettei jenkeillä ole realistisesti ikinä mahdollisuuksia valtionvelkaansa poiskaan maksaa. Tosin ei sitä ole pakkokaan maksaa, kunhan maksaa lyhennykset, mutta ei sitä voi kyllä rajattomasti lisätäkään. Tällä puolella merta on ollut ns. vastuullisempaa talouspolitiikkaa. Ei niin, että olisi ollut mikään menestystarina.

Eikös tuo myös kerro BKT:n ongelmallisuudesta mittarina? Jos esim. joutuu maksamaan lääkärissä käynnistä 30€ tai 30,000€ niin toinen paisuttaa BKT:ta ymmärtääkseni ihan toisella tavalla. Eli en sanoisi, että Etelä-valtioissa on esim. Suomea korkeampi elintaso, vaikka BTK korkeampi onkin. Ja Norjan ja Sveitsin korkean BKT:n kääntöpuoli on yleisesti korkea hintataso ruoasta asumiseen. Eli jos tuplataan palkat ja kaikki menot, niin BKT kyllä nousee, mutta ostovoima ei. BKT on kyllä suuntaa antava, mutta kun eri maissa tehdään asiat eri tavalla ja käytetään yhteisiä varoja eri tavoilla, niin ei se ihan suoraan elämänlaadusta tai ostovoimasta kerro. Tai sitten olen vain väärässä. Sitäkin on tapahtunut, jopa useammin kuin Väyryselle.

Juuri katsoin youtubesta ekonomisti Richard Wolffin kommentteja tulevasta:

This Will Affect Everyone In 2 WEEKS... | Richard Wolff

En tiedä onko tuossa useimmille meistä juurikaan uutta, mutta jos ei niin ehkä hyvä kertaus kuitenkin. Epävarmoja aikoja edessä lienee paras arvaus.

big bad bear wrote:

Selittelyn makua. Paskasta politiikasta ja kansalaisten asenteesta tässä on lopulta kysymys. 

2009-2024 BKT per capita on suomessa kasvanut 0% ja vaikka nyt Virossa 65%. Suomessa on verotettu tuottava kansan osa tuottamattomaksi (ei kannata tehdä enempää) ja yritysmaailma epähoukuttelevaksi ulkomaisille sijoituksille. Ja tämä tietysti johtuu täysin käsistä lähteneestä etuisuuksien viidakosta, jossa kaikille jaetaan "yhteistä" rahaa milloin milläkin verukkeella, eikä kenenkään saavutetuista eduista saa karsia koskaan mitään. Sairaanloisen lihavasta julkisesta sektorista puhumattakaan. Suomessa julkisella sektorilla työskentelee määritelmästä riippuen noin 25% työvoimasta. Saksassa sama luku on 11%.

 

Pari kohtaa, joita ajattelin kommentoida. Suomen talouden kasvamattomuus on ainakin osittain kiinni meidän demokrafiasta. Kohtahan tässä alkaa olla puolet kansasta eläkkeellä. Jos työtä tekevien määrä pienenee, niin tehostamallakin päästään ehkä vain siihen nollakasvuun. Samalla hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa ja nekin rahat on sitten pois muusta hyvästä, esimerkiksi investoinneista. Valtiollahan on nykyään aika valtavasti esimerkiksi korjausvelkaa. Erityisesti tieverkko kaipaisi paljon enemmän kunnostusrahaa per vuosi. Tälläkin on omat taloudelliset haittavaikutuksensa.

Toisaalta Suomessa luovuttiin avoir fiscal -järjestelmästä ja laitettiin pörssiyritysten omistaminen kaksinkertaisen verotuksen piiriin. Tuo ei ole varmastikaan edesauttanut investointeja tai vaurastumista Suomessa. Eli on vähän niinkuin syöty kuormasta, tapettu kasvun edellytyksiä ja siinä on jäänyt saamatta paljon tulevaa verotettavaa. Eikä varmasti ole helpottanut sekään, että etelänaapurimme vapautui itänaapurin ikeestä ja uudisti omaa verotusjärjestelmäänsä hyvin kannustavaksi. Sinnekin on suomalaista rahaa ja työtä karannut. Olen kyllä karhun kanssa samaa mieltä, että kumman vasemmistolaista politiikkaa on tehty, oli sitten oikeisto tai vasemmisto vallassa. Mielenkiintoinen kysymys on miksi. Voisiko vahva ammattiyhdistysliike olla yksi syy? Ainakin Orpon uudistuksia olivat heti torppaamassa. Olkoonkin, että ehkä niissä oli myös vähän kritisoitavaakin. Ja ammattiyhdistysliike jos mikä pitää kiinni noista saavutetuista eduista.

Tuosta suomen julkisen sektorin lihavuudesta sen sijaan tuntuu olevan kahdenlaista mielipidettä. Osa pitää julkista puolta tosiaan sairaanloisen isona, osa taas pitää sitä huomattavan pienenä ja tehokkaana. Olisi kiva tietää, mikä on totuus. Yksi totuus on kyllä se, että ei julkinen puoli ole pelkästään rahareikä, niinkuin usein puheissa todetaan. Ei se ole pelkkää byrokratiaa ja yrittämisen esteitä. Julkinen puoli tuottaa mm. palveluita ja vaikkapa terveyttä, mikä ihan suoraan tukee yksityistä puolta. Jos julkinen puoli olisi pienempi, yritysten pitäisi itse tuottaa noita palveluita (eikä kaikki niistä ole rahaa tuottavia). Ihan esimerkkinä vaikka, jos yrityksillä pitäisi olla omat palokunnat. Ei varmastikaan mitenkään tehokas tapa hoitaa asia. Mutta kyllä siellä varmaan parannettavaa löytyy. Mutta jos meillä on täällä joku julkisen sektorin asioiden asiantuntija, niin kuulisin itsekin mielelläni, onko se nyt niin lihava kuin usein mollataan? Selittyykö Saksan ja Suomen julkisen puolen iso ero kenties erilaisesta määritelmästä tai erilaisesta työnjaosta julkisen ja yksityisen välillä? Tässähän on sellainenkin kulma, että jotkut asiat, kuten terveydenhoito, on ihan järkevää pitää julkisrahoitteisena. Amerikka on hyvä esimerkki millainen on markkinaehtoinen terveydenhuolto. Huono ja helvetin kallis. 

Ainakin olen nähnyt yhden youtube videon, jossa analysoitiin Abrams tankkien suoritusta ja todettiin se huonoksi. Syy tähän se, että niitä ei ole suunniteltu tällaista sodankäyntiä varten. Varsinkin dronet ihan uusi juttu. Ukraina ei ole juuri pystynyt käymään sellaista sotaa, mihin ne on suunniteltu, eli että on ilmaherruus omalla puolella ja mennään kaikkien aselajien yhteiskäytöllä eteenpäin. Abrams on ihan liian painava sellaiseen melkein sissisodankäyntiin, mitä Ukrainan puolustustaistelu monessa paikassa on. Tuo oli muistaakseni tämä video:

US Admits: Abrams Tank USELESS In Ukraine!

Patrian aseista ei ole sattunut mitään tietoa kohdalle. Puolustusvoimilla varmaan on paljonkin, mutta ihan hyvä etteivät jaa sitä kaikelle kansalle. 

onko Akilla tai jollakin muulla tietoa, onko iltapäivälle odotettavissa markkinaliikettä jenkkipörssin auetessa? Luulisi sielläkin joku vuodenvaihdeilmiö olevan jo vähintään rahastojen takia. Veroja sielläkin ehkä voitoista joutuu maksamaan, joten tilanne voi muistuttaa Suomea tässä suhteessa paljonkin.

Itse olen pohtinut ensi vuodelle lähinnä kahta skenaariota (muitakin varmasti on): 

1) Trump lähtee toteuttamaan ulosheitto- ja tariffipolitiikkaansa. Tämä on myrkkyä sekä jenkkien omalle, että maailman taloudelle. Kurssit tulevat alas. Tätä ilmeisesti maga-liike haluaa, vaikka se sattuukin omaan nilkkaan.

2) Trumpin takapiruina olevat multimiljardöörit saavat haluamansa, eli karkotukset pidetään maltillisina, koulutetulle väelle tarjotaan työviisumeja ja tariffeillakin lähinnä uhkaillaan. Tämä voi olla jenkkien oman talouden kannalta jotakuinkin neutraali skenaario, kenties positiivinenkin jos yrityksiä hellitään vero- tai hallinnollisilla helpotuksilla. Esim. Suomen pörssille tämä voisi olla hyväkin, koska orasvatan kasvun rattaisiin ei olisi tulossa ainakaan mitään kovin paksua rautakankea. Toisaalta maga-liike saattaa ruveta rettelöimään, jos niitä luvattuja karkotuksia ei tulekaan. Tästä on jo merkkejä ilmassa. Magan hiiltyminen taas saattaa johtaa melkein mihin vain, kun siellä niitä hulluja ja aseen omistajia riittää. Tämä "2b" skenaario ei luultavasti olisi Suomenkaan kannalta hyvä asia, tosin aika pahaksi pitäisi mennä, että tänne asti läikkyisi.

Vähän off-topic, mutta olen joskus miettinyt, mahtaako tämä erilaisten sijoittajien erilainen verokohtelu rikkoa jotakin yhdenvertaisuusperiaatetta. Selvästi markkinoilla on samaan aikaan sijoittajia, joista osa voi toimia veroista välittämättä, kun osa joutuu ne ottamaan huomioon. En kuitenkaan elättele toiveita, että asia joskus korjattaisiin.