Laitetaanpas pieni matkailuriositeetti, kun matkakertomuksista kerran otsikon mukaan on kyse. Kuka tietää mistä Bilderberg-ryhmä (tai Bilderberg-foorumi) on saanut nimensä? 

Ei se mitään, en tiennyt minäkään, mutta nyt tiedän.Yövyin nimittäin sattumalta viime yön Alankomaissa Arnhemin kupeessa Oosterbeekissä sijaitsevassa Hotel de Bilderbergissä, jonka yleisten tilojen ja huoneiden seinillä näytti olevan monenlaisten maailman mahtihenkilöiden valokuvia. Pikainen selvitystyö paljasti, että Bilderberg-ryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa juuri kyseisessä hotellissa toukokuun lopussa 1954 ja siitä koko ryhmä sai nimensä.

Itse hotelli kaipaisi pientä pintaremonttia, ei mitään vakavaa mutta pikku juttuja. Toisaalta se sijaitsee hienolla paikalla puiston ja metsän keskellä ja hinta-laatusuhde on aivan kohdillaan. Jos on Arnhemiin asiaa (harvalla varmaan on), niin voipi harkita. 

Ok, eli ETF:iä ostellaan pitkin päivää ja kaikki saavat sitten saman ETF:n ko. ostojen keskihintaan.

Ilmeisesti joidenkin ostot loppuvat aikaisemmin kuin joidenkin toisten, kaipa siihenkin on omat syynsä.

Bingo53 wrote:

hauturi wrote:

Tämä herättää joitain kysymyksiä:

• - miten toimeksiannon hinta (se joka näkyy sen ollessa lukittuna, ennen toteutumista) määräytyy?

Rajahinta on se hinta, jolla ostaja korkeintaan suostuu maksamaan yhdestä osakkeesta tai tässä tapauksessa yhdestä ETF:stä. Toimeksianto oli merkitty, että asettaminen oli vahvistettu. Rajahinnan laskentaperustetta en tiedä.

Tuollaista näkymää en ehtinyt omille toimeksiannoille nähdä. Ensimmäinen jonka näin oli sellainen jossa luki "hinta" (ei siis rajahinta) ja Tilana "lukittu". Sinänsä ymmärrän, että näkemäni hinta oli juurikin rajahinta, mutta juuri sen määräytyminen kiinnostaisi. Sen verran laskin, että toimeksiantojen rajahintojen kerrottuna lukumäärällä summa ei ollut ainakaan tililla oleva rahamäärä eikä myöskään sijoitussuunnitelman kk-summa lisättynä jollain tasaprosenttiluvulla (esim +10%).

Ja tosiaan myös ihmetyttää koska toimeksiannot toteutuvat. 

Kk-säästöstä saatava hyöty kuluissa on tosiaan selvä, enkä valita mistään, haluan vain ymmärtää.

Sen verran korjausta ja lisäystä edelliseen, että toimiksinnot tehtiin Suomen aikaa yhdentoista eikä kymmenen jälkeen, puhelinappi näyttää näköjään (minulle) ajat paikallisena aikana (CEST). Toisen salkun toimeksiannot toteutuivat tuossa puoli neljän maissa Suomen aikaa ja toisen sitten neljän maissa Suomen aikaa (tekemisajat olivat muutaman minuutin tarkkuudella samat).

Kuka osaa selittää miten ETF-kuukausisäästöostotapahtumat käytännössä toteutuvat?

Kun tässä ostopäivänä (nyt poikkeuksellisesti kk:n kuudes päivä koska viides oli sunnuntai) kahden aikaan iltapäivällä katson tapahtumia, näen joukon ostotoimeksiantoja joiden aikaleima on pian kymmenen jälkeen, tila on "lukittu" ja hinta n. 1,2-2,0% korkeampi kuin tämän hetken noteeraus (tänään ko. ETF:t ovat kaikki nousseet tasaisesti, joten hinta on ehkä kolmisen prosenttia korkeampi kuin se oli toimeksiannon aikaleiman hetkellä). Sitten jossain vaiheessa myöhemmin päivällä nuo muuttuvat toteutuneiksi, oletettavasti sen hetkisellä kurssilla.

Tämä herättää joitain kysymyksiä:

• - miten toimeksiannon tekemisaika määräytyy?
• - miten toimeksiannon hinta (se joka näkyy sen ollessa lukittuna, ennen toteutumista) määräytyy?
• - miten toimeksiannon toteutumisajankohta määräytyy?
• - miksi tekemisestä toteutumiseen kestää useita tunteja, kyseessä ovat kuitenkin mitättömän pienet määrät (yksittäisiä kappaleita) ja käsittääkseni varsin likvidit ETF:t?

Marraskuu wrote:

hauturi wrote:

Marraskuu wrote:

Ruuan tuotanto on merkittävin tekijä vesivarantojen tuhlaamisessa (hitaasti uusiutuva pohjavesi). Esimerkkinä pisti silmään, että kilo tomaatteja vaatii kasvaakseen n. 180 litraa vettä.

En vielä kerinnyt juttua lukemaan, joten kysyn tyhmän kysymyksen: minne se 180 litraa vettä joutuu? 

Yksi litra mahtunee kiloon tomaatteja, mutta lopusta 179 litrasta pitänee kysyä professori Matti Kummulta 😀

Ei ehkä ihan koko litraa, mutta melkein. Senkin litran useimmissa tapauksissa syö joku ihminen ja sitten siitä iso osa muuttuu virtsaksi joka tapauksesta riippuen palaa kiertoon hitaammin tai vähän nopeammin.

Marraskuu wrote:

Ruuan tuotanto on merkittävin tekijä vesivarantojen tuhlaamisessa (hitaasti uusiutuva pohjavesi). Esimerkkinä pisti silmään, että kilo tomaatteja vaatii kasvaakseen n. 180 litraa vettä.

En vielä kerinnyt juttua lukemaan, joten kysyn tyhmän kysymyksen: minne se 180 litraa vettä joutuu? 

BullBull wrote:

hauturi wrote:

Aiheeseen liittyen, siellähän on myös tämä:

• tietokoneen ja tietoliikenneyhteyden (esim. laajakaistan) kulut

Kellään havaintoa, minkä osuuden näistä voi sujuvasti vähentää, kun näitä nyt käytetään toki paljon muuhunkin kuin pääomatulojen (minun tapauksessani lähinnä mökin vuokraus) hankkimiseen?

Ja lisäksi, tietokoneen uusiminen pitää varmaan aktivoida ja poistaa useamman vuoden aikana, mutta minkä säännön mukaan?

Tästä vanhasta artikkelista voi katsoa, minkälaisia prosentteja on voinut aiemmin vähentää.

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/sijoittajan-verovahennykset

Kiitos. Tuolta lainattua:

Tietokoneen hankintameno
- 100% hankintamenosta, kun on näyttöä pääasiallisesta työkäytöstä tai huomattavien sivutulojen hankinnasta.
- 50% hankintamenosta, kun on näyttöä työkäytöstä.
- 0% hankintamenosta, kun ei ole näyttöä työkäytöstä.

Internet-yhteys
- Samoja periaatteita noudattaen kuin tietokoneen hankintamenon vähennyksessä.

Tuossa nyt puhutaan työkäytöstä (ansiotulo?) eikä pääomatulojen hankinnasta, mutta pitääkö tuota tulkita niin, että satunnaisellakin pääomatulojen hankkimiskäytöllä saisi vähentää 50 pinnaa? Tuntuu melkoisen suurelta.

Koskakohan joku tekee taksien booking.com:in, joka toimii eri maissa ja etsii eri paikallisten taksifirmojen hinnan ja saatavuuden kyydille ja josta käyttäjä voi valita ja tilata? Vai joko tällainen on olemassa?

Sovelluksenahan tuo ei ole kovin monimutkainen, isoin homma on neuvotella ja toteuttaa rajapinnat eri firmoihin, tosin ainakin täällä Webtaxi ja Hellotaxi käyttävät samaa appia eri ulkoasulla ja hinnoittelulla, ja muistelen samaa havainneeni Suomessakin.

Lehdessä luki, että Uber aloittaa Luxemburgissa kesäkuun puolivälissä. Lehdessä luki myös, että Uberin sovelluksella voi tilata paikallisen taksiyrittäjän Webtaxin takseja, eikä sitten muuta.

Ihan heti en ymmärtänyt, mitä iloa tästä on minulle. Webtaxin appi on jo puhelimessa, ja silläkin voin tilata Webtaxin takseja (en tosin tilaa, koska Hellotaxi on kerran kerrasta halvempi). Sen toki ymmärsin, että jos Uberia käyttämään tottunut turisti tulee tänne, hän voi tilata taksin samalla apilla kuin muuallakin, eikä tarvitse asentaa paikallista taksisovellusta, hurraa.

Osaakohan joku minua kokeneempi taksinkäyttäjä selittää? https://www.luxtimes.lu/businessandfinance/uber-to-launch-in-luxembourg-from-mid-june/12483359.html