Koska sunnuntaikolumnini ei saavuttanut juuri suosiota (miksiköhän?) yritetään viihdyttää muilla jutuilla.
Mites muuten kolumnin kirjoittajalle tämä huono suosio ilmenee? Eli onko se kolumnin sivulataukset, siitä aiheutuneen keskustelun määrä, palstatykkäykset, X-tykkäykset, vai jotain muuta?
En näe nykyisin paljon muuta kuin mitä kaikki muutkin, en edes lukijamääriä. Täällä postaustykkäykset (=1) ja keskustelu kerjäämättä(=0). Lisäindikaattorina somemainostesn tykkäykset (FB & Xitter). Nämä toimivat vähän eri tavalla. FB jos tulee vähän tykkäyksiä tarkoittaa, että en ole koskettanut kansan syvien rivien sielua. Xitterissä on liberaalisti tykkääviä hardcore-"faneja", ja eri algoritmit, siellä tämä sentään sai jotain värinää aikaan. Kolumni ei lentänyt juuri ollenkaan FB:ssä eikä lainkaan täällä -> tein jotain "väärin". Kirjoitan ei-sijoitusasioista enimmäkseen vaikuttamistarkoituksissa. Jos ei tule lukijoita/palautetta, se tarkoittaa että paalutin naapurin maalle turhaan.
Lukukerrat olisi mukava saada kyllä taas Sijoitustiedossa proletariaatin (minä ja muut) näkyville. Eihän ne mistään mitään varsinaisesti kerro, mutta voivat tuoda motivaatiota ihmisten blogittamiseen sekä keskusteluun.
Itse luin kyllä kolumnin mutta ei ollut sellaista tarttumapintaa mihin olisin kokenut helpoksi kommentoida. Asiaa, mutta tylsää ja tylsällä otsikolla eikä provosoi keskustelua - ei saa näkyvyyttä nykyisessä someilmastossa.
Koska sunnuntaikolumnini ei saavuttanut juuri suosiota (miksiköhän?) yritetään viihdyttää muilla jutuilla.
Erittäin nokkela otsikointi ei pelastanut, koska kolumni ei ollut järin ajankohtainen. Ainoa suora esimerkki luvitu(tu)ksesta oli tuo artikkelin Metson teknologiakeskus, josta ei seurannut aasinsiltaa mihinkään lupaprosessin vaiheeseen, joka olisi kestänyt liian pitkään ja liian tyhmästä syystä.
Aihe on hyvin ajankohtainen. Ellei hallitukselta kohta ala tulla esityksiä luvituksen helpottamisesta, niitä ei tule koskaan.
Teksti ei mitä ilmeisimmin saanut ihmisiä uskomaan tätä tai ymmärtämään asian tärkeyttä. Tai sitten oli muuten vain huono🤷♂️.
Kiitos joka tapauksessa palautteesta!
Asian tärkeyden takia kirjoitin tarkoituksella normaalia lyhyemmän, että poliitikotkin jaksaisivat lukea. Olikohan tämä hyvä idea?
Ajankohtaisuudella tarkoitan sitä, ettei kukaan ole juuri nyt käynyt ajamassa metsätyökoneella tuhansien lupabyrokraattien ylitse. Näin aasinsiltana esimerkiksi ELY-keskuksen byrokratialle on viitattu kintaalla aiheuttaen kalabaliikin, vaikkakin tällä hetkellä todennäköisesti pienen metsätyöurakoitsijan toimesta, ei kansainvälisen metsäjätin ohjeistuksen takia.
Jos Vauramo olisi linkatussa artikkelissa avautunut tarkemmin esimerkiksi valituskierroksen pituudesta tai elämäntapavalittajien hankaluudesta, voisi aiheeseen olla enemmän tarttumapintaa (Farseeria lainaten). Lupaprosessit itsessään on ehkä liian yleistävä aihe ja samalla harvalla omakohtaisia kokemuksia niiden monimutkaisuuksista. Ei minulla ainakaan.
Yli sata vuotta vanha Kutilan kanavahanke Taipalsaarella on toteutumassa, kun hanke sai vesiluvan aluehallintovirastolta elokuun lopussa 2024. Kutilan kanavahanke on ollut ensimmäisen kerran esillä uittoväylänä jo 1880-luvulla. Lappeenrannan kaupunki, Taipalsaaren kunta ja Etelä-Karjalan liitto tekivät esityksen nyt vesiluvan saaneen kanavan rakentamisesta jo vuonna 1982.
Kiirettä on pitänyt, kun vasta 140 vuotta hanke ollut vireillä.
Kutilan kanava avaa uuden väylän Suur-Saimaan Kiviselältä noin 500 metriä leveän Kutilan kannaksen ja Umianlammen kautta Pien-Saimaalle. Hankkeeseen sisältyy noin myös reilun kymmenen kilometrin mittainen veneväylä sekä kanavan yli kulkeva Mantereentien silta, joka on 135 metriä pitkä jännitetty betonipalkkisilta. Sillalle tulee ajoradan lisäksi kevyen liikenteen väylä, ja se nousee korkeine maapenkereineen maastosta näkyväksi maamerkiksi.
Toteutuessaan kanava yhdistää Suur- ja Pien-Saimaan. Kanava on pituudeltaan noin puoli kilometriä. Se lyhentää matkaa esimerkiksi Lappeenrannasta Puumalaan yli kymmenen kilometriä. Sillassa on poikkeuksellista sen merkittävä 18 metrin alikulkukorkeus. Korkeutta tarvitaan, jotta purjeveneetkin pääsevät kulkemaan suoraan Lappeenrannasta ja Taipalsaarelta Suur-Saimaalle.
Kuva
Kustannusarvio on 17,5 miljoonaa euroa ja töitä tulisi usealle: A-Insinöörit suunnittelee kanavan portti-, sulku- ja pumppaamorakenteita yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa, johon kuuluvat AFRY, WSP, Geobotnia, Civil Tech sekä Pontek.
Kanavan ja sillan rakennustyöt eivät pääse tältä istumalta alkamaan, sillä aluehallintoviraston päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia. Niistä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen.
Tietäen suomalaisten huvituksen luvittamiseen ja siitä valittamiseen tämä voi viedä seuraavat sata vuotta, joten airoja säränsyöjien ei kannata vielä veneeseen valmiiksi laittaa, vaikka Kippari-lehti nostaa purjeita jo innoissaan.
Voi kyllä olla, että ihan koko 140 vuotta ei ole odoteltu lupia, vaan jotain muutakin viivettä on ollut matkassa.
Routavuosien hankkeista elävöintiin Youtubessa - viivettä on matkassa ollut
Kyllä kitkaa on välillä ollut. Hanketta on ensimmäisiä kertoja pantu alulle Suomen ollessa Venäjän autonominen suurruhtinaskunta ja Kutilan kuuluessa silloin Viipurin lääniin eli kuvernementtiin 1809-1917.
Haave vesireitistä Suur-Saimaan Kutilanlahdelta Umianlammen kautta Läntiselle Pien-Saimaalle on elänyt kohta 150 vuotta. Ensimmäiset suunnitelmat Suur- ja Pien-Saimaan yhdistävästä kanavasta ovat Keisarinvallan ajalta 1876. Silloin Kutilasta käytettiin nimeä Kivitaipale. Sittemmin reitti rakennettiin Tullisalmeen 1930-luvulla.
Seuraavan kerran Kutilan kanavan kannattavuutta arvioitiin 1990-luvulla. Välissä Venäjä muuttui Neuvostoliitoksi, jota sitäkään ei enää ole.
Kutilan kanavan ja pumppaamon suunnittelu nytkähti jälleen eteenpäin Etelä-Karjalan liiton suunnitteluhankkeessa 2018-2019. Nyt sitä hahmotetaan jo elävällä grafiikalla.
Menipä aika poliittiseksi. Siis kantaaottavaan politiikan arvosteluun. Kolumni on faktojen osalta suht itsestäänselvää (esim. että valitusmahdollisuuksien tuomat hidasteet aiheuttavat rahanmenoa projektien hidastumisen kautta) ja näkemyspuolella ollaan lähellä "onko maahanmuutto hyvä vai huono" -tasoa. Lupa-asioista ja byrokratiasta kun voi olla montaa mieltä. Joidenkin mielestä lisää pitäisi saada ja joidenkin mielestä kaikki pois -- ja suurimman osan mielestä pitäisi tehdä jotain tuolta väliltä. Joka tapauksessa on selvää, että lupa-asioiden hitaus ja byrokratia on monin tavoin perusteltua puolesta ja vastaan, on siis politikointia väittää tiettyä näkemystä oikeaksi ja ikään kuin naureskella muille heidän väärämielisyyttään.
Lisäksi mainitsen vielä puheet siitä, että yksityinen raha tekee talousasiat paremmin ja tehokkaammin ja miettii tuottoa investoinneille enemmän kuin muut. Mahdollista ja omastakin mielestä todennäköisesti yleensä totta, mutta tässä olisi hyvä tukeutua vaikka johonkin esimerkkikeissiin.
Niistä "rakenteellisista uudistuksista" että mitä konkreettisesti pitäisi tehdä? Mikä virasto lakkauttaa, mikä toiminto lopettaa tai mitä pitäisi tuoda mukaan. Mutta näitä (poliittisia) mielipiteitä ja näkemyksiä tuutataan aivan kaikkialta jatkuvasti niin että turhauttaa lukea juuri yhtään mitään niihin liittyvää. Joka tapauksessa jos tuota politiikan pesää sohaisee, niin jotta ei mene paasaamiseksi ja tylsäksi politikointipuuroksi niin esimerkit ja konkreettiset selvät ehdotukset perusteluineen ovat mielenkiintoisempia. Hallintoneuvosten lopettamista olisi voinut avata, että miksi ne siis ovat täydellisen turhia instansseja jne.
Liekö sattumaa, tai ei. Rakennuslehdessä tänään luvituksesta puhetta.
Muutama poiminta:
”Tällä hetkellä tilanne on niin haastava ja käytännöt erittäin vaihtelevia kunnasta toiseen, että mekään emme voi enää vaieta. Koemme, että meidän on pakko nostaa epäkohtia esiin, vaikka se saattaakin heikentää omaa toimimistamme alalla.”
Uusi rakentamislaki tulee voimaan vuoden 2025 alussa. Se tuo uusia määräyksiä rakennusvalvonnoille. Tämäkin mietityttää suunnittelijoita.
”Esimerkiksi uuden lain määräys kolmen kuukauden lupakäsittelypakosta on susi jo syntyessään. Se, mistä lupakäsittelyn laskenta aloitetaan, on tällä hetkellä mielivaltaista. Joskus se alkaa, kun hakemus jätetään käsittelyyn, joskus taas, kun viimeinen lisäselvityspyyntö on toimitettu. Viranomainen pystyy itse päättämään, milloin lupahakemus otetaan vastaan ja sitä aletaan käsitellä.”
Helsingin rakennusvalvonnan osittainen kommentti:
"Helsingin rakennusvalvontapäällikkö Leena Immonen tunnistaa hyvin lupakäsittelijöiden ja suunnittelijoiden välisen yhteistyön kehittämistarpeet. Tampereen, Espoon ja Vantaan rakennusvalvonnoissakin työskennellyt Immonen aloitti Helsingissä kaksi vuotta sitten.
”Jo ennen minua Helsingissä tehtiin lean-projekti, jossa pientalopuolella pohdittiin yhdessä suunnittelijoidenkin kanssa lupaprosessin sujuvoittamista. Samat asiat pyörivät edelleen. Olemme myös edistäneet prosesseja palvelumuotoiluprojektin kautta”, Immonen sanoo.
Helsingin rakennusvalvonnassa aloitti viime viikolla työntekijä, joka keskittyy palvelumuotoilun avulla lupaprosesseihin."
Nesteen negarin jälkeen miuta ei taida tältä vuodelta pelastaa indeksille häviämiseltä kuin Juan Carlos.
Eilen annoin kauppalehdelle haastattelun, jossa poikkeuksellissesti myönsin, että olen yli syklien voittanut indeksin. Tätä ei kannattaisi koskaan ääneen myöntää, koska siitä tulee sekä valehtelusyytöksiä että itselle paineita ja suoritus jatkossa heikkenee. Sijoitustiedon perustamisen vakavin haitta on ollut, että nykyisin katselen ytd OMXGHI vs oma salkku joka vitun arkipäivä. Tässä ei ole mitään järkeä.
Toisaalta katsonhan mie NHL-tuloksiakin teksti-tv:stä🤔.
