Ehdin jo syksyllä vaihtaa suurimman osan A-osakkeistani äänivallattomampiin B-osakkeisiin, mutta lähdin peruuttelemaan kun hintaero kääntyi taas väärin päin. 

Ohuet ovat laidat epälikvidimmässä A-osakkeessa kun amatöörinkin toimarit syövät laidan läpi.

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/lyhyita-korkoja-ja-porssisahkoa

"Sivuutetaan tässä yhteydessä käsilaukku- ja autohankinnat, koska nehän ovat niitä harrastavien mielestä sijoituksia, eivätkä kulutusta"

-> Dämn! Siinä meni minulta yksi harrastus. Olen pitänyt itseäni jonkin sortin moottoripäänä, mutta auton hinnan lasken kulutetuksi rahaksi saman tien kun lasku on maksettu. Sijoitukset ovat ihan muualla. 

Sähkölaskun optimointi on tietenkin sijoitussalkkuun verrattuna näpertelyä, mutta jonkin verran alaa tuntevana minulle tulee hyvä mieli toimiessamme säätövoiman tuottajina automatiikan vetäessä talon kulutuksen alas aamun ja illan kulutushuippuihin. Lähes puolen vuoden ajan olemme nettotuottajia juuri silloin kun muut haluavat kuluttaa sähköä eniten. Yksi talo ei tee ihmeitä mutta me nollaamme kahden talon kulutuksen koska myöskään naapurin kulutus ei nosta huipputehoa meidän aurinkopaneeleiden syöttäessä naapuria. Tämä on sikäli harvinaista vastuullisuutta, että siitä ei tarvitse maksaa mitään vaan päinvastoin oman ylijäämänsä saa myydä ruuhkahuippuun kalliilla hinnalla, joiden välissä halvempi tuotanto otetaan omaan käyttöön. Sitäpaitsi, pelkkä 1970-luvun mallia noudattava päivä- yökello on pörssihinnoittelulla niin karkeasti pieleen optimoitu, että siitä tulisi telaketjuteknokraatille imagerasite.

Jos Akin arvio OMXH:n kehityksestä osuu kohdilleen, osakepainoni nousee vuoden sisällä yli 80%. 

Mikon Tulot ja Menot wrote:

Hei

Oletko miettinyt tai olisiko intoa pohtia että mikä tulos tulisi jos laittaa 9kw järjestelmästä 3...3,5kw pystyyn itä-kaakkoon, 2...3kw pystyyn etelään js 3...3,5kw pystyyn lounas-länteen? Itse olen siihen laskelmaan tullut että paras euromääräinen tulos tulisi siten. Sillä ajatuksella että kesällä huipputuotanto menee harakoille. Ei saa raha koska ylituotantoa ei tarvita yhteiskunnassa. Peruskulutuksen pienennys mahdollisimman pitkän aikaa. Jos haluaa laskelmiin sotkea sähköauton, niin ehkä voi kääntää vähän sitä paneelia vinoon, mutta onko edes näin? Eikös se aurinko aika matalalta tule keväällä aluksi ja syksyllä lopuksi? 

Valitettavasti noilla spekseillä ei ole mahdollista antaa järkevää vastausta. 

Jos näkymä taivaalle on esteetön, keskimäärin suurin energiamäärä saadaan oikeaan kulmaan etelään kallistetuilla paneleilla. Arvailemisen sijasta kannattaa laskea eri asennuskulmien ja -suuntien vaikutus omassa kotiosoitteessasi aiemmin ketjussa mainitulla PVGIS mitoitustyökalulla.

Se, millä ajan hetkellä päivän aikana sähköä kannattaa tuottaa riippuu asukkaista ja talon kulutuksesta. Carunalta voi kirjautumalla ladata oman talonsa kulutuksen tuntitiedostona, jonka perusteella voit tarkastella milloin juuri teillä kuluu sähköä. Sen perusteella voit arvioida onko järkevää tinkiä maksimaalisesta energiamäärästä saadakseen sitä vähemmän mutta tasaisemmin. 

Ja kolmantena näkökulmana kannattaa arvioida minkä osuuden päivittäisestä kulutuksestaan voisi siirtää lähelle keskipäivää hyödyntääkseen etelään suunnattuja paneleita silloin kun ne tuottaavat hyvin. Tähän on aika paljonkin mahdollisuuksia myös ilman sähköautoa. Esimerkiksi meillä perinteisen päivä-/yösähkötalon asetusten muuttaminen parilla kello-ohjauksella nosti ensimmäisen kesän 45% oman kulutuksen osuuden 55% tuotannosta asumismukavuudesta tinkimättä. Esimerkkinä tästä ajattelusta, kuinka paljon tehoa kuumavesivaraajasi ottaa? Ellei 3 kW riitä, mihin aikaan ajattelit lämmittää käyttöveden jos hajotat panelit eri suuntiin niin ettei niiden teho riitä mihinkään aikaan päivästä edes vesivaraajalle, samaan aikaan käyvästä ilmastoinnista ja pesukoneesta puhumattakaan? 

En edelleenkään osaa kertoa mitä juuri sinun tapauksessasi kannattaa tehdä, mutta jos ymmärsin oikein, vierastat keskellä päivää suurimman tehonsa antavaa kokonaan etelään katsovaa panelisarjaa joka sopii parhaiten keski- ja iltapäivän aikana suuren tehon tarvitsevaan kulutussykliin? Se on tietenkin aivan totta, mutta aivan samoin aamusta iltaan ripoteltu pieni teho vaatii juuri sellaiselle tuotannolle sopivan kulutussyklin. Kumpi on helpompaa, ajastaa kaikki vehkeet kello 11 - 16 välille vai ketjuttaa kaikki jonoon peräkkäin aamusta iltaan? 

Väliaikatulos elokuun lopussa 2024: 

Lisäsin sähkön kulutusseurantaan laskurit ostetun sähkön ja kulutetun sähkön kulutuspainotetuille keskihinnoille. 

Ostetun sähkön keskihinta on maksetut energialaskut jaettuna ostetun sähkön kilowattituntien määrällä.
Kulutetun sähkön hinta on (ostettu sähkö € - myyty sähkö €)/(ostettu sähkö kWh + oman tuotannon itse käytetty osuus kWh). Kumpikin lasketaan siis kulutuspainotettuna.

Ostetun sähkön keskihinta tammi - elokuussa on ollut 8.4 c / kWh
Kulutetun sähkön keskihinta on ollut 6.1 c/kWh.

Näihin tulee tietenkin siirtohinta 5.7 c/kWh vielä päälle, eli maksan kulutuksesta kaksinumeroisen hinnan, mutta siirtohintojen erojen vuoksi energian hinta lienee vertailukelpoisempi yleisesti?

Pitkä ja kylmä talvi kalliilla sähkön hinnalla nosti täyssähkötalon keskihintaa kalliin alkuvuoden vuoksi. Pörssisähkö on ollut silti varsin kohtuuhintainen valinta. Hybridisopimuksella olisi saanut keskihintaa hieman alas, koska ostetun sähkön keskihinta jää meillä tyypillisesti vajaan sentin alle kuukauden pörssisähkön keskihinnan. En uskaltanut ottaa tätä vaihtoehtoa seuraamatta ensin oman keskihinnan suhdetta pörssisähkön keskihintaan koska talossa ei ole isoja varaavia sähkölämmityksiä eikä sähköautoa joilla voisi tietoisesti manipuloida oman ostohintansa varmasti ja merkittävästi alle pörssin keskihinnan saadakseen hybridisopimuksen kulutusvaikutuksen edun. 

Eläkeläisestä ei tunnu yhtään siltä, että olisin ollut koneiden orjana hyödyntäessäni päivän aurinkosähköä kodinkoneisiin, mutta jo nyt isojen tuotantokuukausien ollessa tältä vuodelta takana olen saanut nostetuksi oman kulutuksen suhteen tuotannosta viime vuoden 55%:sta jo nyt yli 57%. Odotan prosenttiluvun vielä hieman paranevan tuosta koska syksyn tuotanto on vähäisempää ja siitä saa helpommin isomman osan omaan käyttöön. Ilmeisesti kunnon ylläpitäminen optimoi hieman sähkölaskuakin, kun aurinkoisina päivinä täyteen syötetty pesutorni antaa kaksi tuntia aikaa pyörälenkille. Sitten parin tunnin jälkeen kokkaamaan ruokaa ja kotihommia. Asiointia varten on alkuiltapäivästä parin tunnin tauko että kuumavesivaraaja ehtii lämmittää veden kello 12:50 ja 15:00 välillä. Pesutornin tehdessä iltapäivän auringolla toisen kierroksen ehtii itse vaikka lukea jotain tai käydä uimassa.  

Ikänsä aikataulujen perässä juossut tarvitsee näköjään ulkopuolisen ohjauksen elämäänsä :-)

Oman tuotannon keskimääräinen arvo on jäämässä lähelle siirtohintaa joten investoinnin tuottoprosentti on tänä vuonna jäämässä laskelmoimaani perälautaan Helsingin pörssin keskimääräisen 4 - 5% osingon tasolle, joka toteutuu silloin kun kesäpäivän sähkö on ilmaista. 4% ylittyi jo, joten investointipäätökseni inhorealistinen laskelma ilmaisen sähkön heikosta vuosituotosta on toteutumassa nyt. En ripottele tuhkaa päälleni vaan jos voin ostaa 4 - 5 % osinkolappuja mahdollista arvon nousua miettimättä, voin ostaa samalla tuotto-odotuksella myös aurinkopaneelit.

Olen valinnut kesän osakkeeksi Fortumin, jotka on ostettu jo hintaan 11,67 €. Katson vuoden lopussa kuinka suuren osan tuosta ostoerästä voin kirjata kesän aurinkosähköllä ja edellisten vuosien UPM:n ja Nordean osingoilla tienatuiksi.

Jos sähkö on jatkossakin kesällä yhtä halpaa kuin nyt, se tarkoittaa kahta asiaa. Joko ensi- tai viimeistään seuraavana kesänä säästöllä ostettujen osakkeiden osinko tuo suunnilleen puolet lisää paneelien säästöön (tosin verollisena tulona). Minun toleranssini dieselveron maksamiselle hupenee nopeasti ja harkitsen optiotani ottaa ilmaisen sähkön tapauksessa säästöni yhden dieselveron ja polttoainelaskun poistumisen kautta. Autosta en halua luopua, koska minun autoni ajomäärä on kaksinkertaistunut viimeisistä työvuosista.

TL wrote:

Teknokraatti wrote:

Jotta peli olisi mahdollisimman epäreilua, perunkirjan ylittävää arvon nousua tietenkin verotetaan luovutusvoittona. 

Hiukan on vaikea samaistua tähän epäreiluuden tunteeseen, koska arvon lasku vastaavasti huomioidaan luovutustappiona.

Onko varma tieto? Jos on, se on hyvä asia koska se sentään takaa verotuksen symmetrisyyden (toisin kuin auton verotuksessa). 

Yli puolella suomalaisista ei muuten ole luovutusvoittoja eikä osinkoverotusta mistä vähentää. 

passukka wrote:

Verotuksen nopeat muutokset häiritsevät verosuunnittelua huomattavan paljon. Itselleni ja ehkä osalle Saipan kannattajista perintöveron poistaminen ruotsalaisittain ei välttämättä ole optimaalisin ratkaisu. Varsinkin jos vaihtoehdoksi esitetään yhteisöverotuksen kiristämistä.

Jokaisessa muutoksessa on voittajia ja häviäjiä, mutta se ei ole kovin vahva peruste jatkaa huonoa käytäntöä.

Yhteisöveron kiristäminen on maanpetos, jonka ehdottajat saa minun puolestani haudata itsetuhoisen ehdotuksensa mukana. 

Velho wrote:

Mitä tarkoitat tällä? Jos peritty asunto myöhemmin myydään tappiolla, eikä perintöveroa voi enää oikaista, eikös tällöin muodostu luovutustappio, jonka voi vähentää muista pääomatuloista. Jos vähennyksen saa pääomatuloista, niin periaatteessahan se on verotuksellisesti edullistakin vrt. perintöveron oikaisuun, koska perintövero on yleensä aina pienempi kuin pääomatulovero.

Asunto on yleisin perintö eikä useimmilla perijöillä ole pääomatuloa mistä vähentää vaikka niin saisikin tehdä. Sitä en oikeasti tiedä saako. Kerron kun tiedän ellei joku muu ehdi täsmentää tätä kohtaa sitä ennen. 

aliisan_avaimet wrote:

Jos keskimääräinen perintö on asunto maaseudulla, niin eikös siinä silloin ole arvonlaskua sisällä?

En tiedä mitä tarkoitat, mutta verotuksen pohjana käytetään perunkirjaan tehtyä arviota. Osakkeet ovat helppo omaisuuserä, koska niiden arvo määräytyy päivän kurssin mukaan. Osakkeita ei myöskään rasita lesken elinikäinen hallintaoikeus joten perillinen voi myydä perimiään osakkeita maksaakseen niiden tarkkaan tunnetusta arvosta aiheutuvan veron. Lesken haltuun jäävää asuntoa ei voi myydä eikä sen arvoa tiedä kukaan, mikä on ongelma. 

Asunnon aiemmasta arvon laskusta ei tule perillisen tappiota koska se on jo mukana perunkirjan päivänä arvatussa käyvässä arvossa. Sen jälkeen tapahtuva arvon lasku jää perillisen tappioksi jos asunnosta paljastuu merkittävä vaurio tai paikkakunnan ainoa iso työnantaja lopettaa toimintansa. 5 vuotta veron maksun jälkeen ei voi edes tehdä oikaisua. 

Jotta peli olisi mahdollisimman epäreilua, perunkirjan ylittävää arvon nousua tietenkin verotetaan luovutusvoittona. 

Farseer ja Marraskuu laajensivat tarkastelukulmaani, enkä väitä heille vastaan, mutta huomautan, että kyse on kahdesta eri asiasta. 

Te puhutte (asiaa!) maan taloudelle edullisesta verotuksen painotuksesta. Olen samaa mieltä siitä että tuloverotus on käsitteenä OK, mutta meillä prosentit on väärin säädetty. 

Minun aiempi näkökulmani ei heilauta maan taloutta minkekään. Kerroin vain että perintöjen ja autojen verotuksessa mukana oleva mielikuvituskomponentti ei kuulu korruptoitumattomaan ja tasapuoliseen hallintoon.

Perassic Park wrote:

Itse olen lapseton ja perintövero nykymallisena aikanaan tullee käytännössä tuhoamaan koko työurani arvon yrittäjänä.

Osaomistamamani yrityksen osakekannalla on normi palkansaajan mittakaavalla matemaattista arvoa määrä, jollaisesta johdettu perintöveron  suuruus tekee sukupolvenvaihdoksen käytännössä mahdottoman lähisukulaisen lapsille. 

...

Verrataan lopputulosta vaikka Saksaan jossa vanhat perheyhtiöt muodostavat talouden selkärangan. Ruotsin malli on viisas.-Perintövero aktivoituu vasta omaisuutta myydessä. 

Kiitos hyvästä lisäyksestä kokoelmaan! Neljäs huonon hallintotavan tunnusmerkki on kohtuuton tai rakenteellisesti virheellinen verotus joka alkaa ohjata tai estää verotettavaa toimintaa silloinkin kun kyse ei ole haittaverosta.

Ruotsin mallin kiristää verotusta koska pääomatulovero on perintöveroa kireämpi. Olen silti samaa mieltä kanssasi Ruotsin mallin hyvyydestä, koska se verottaa todellista saantoa silloin kun verovelvollinen saa tuloa jonka suuruus tiedetään tarkalleen. En siis ole luikertelemassa karkuun verotustani vaan vastustan sellaisen kuvitellun tulon verottamista arvatulla arvolla jota verovelvollinen ei ole saanut. 

Olisi hienoa olla kärpäsenä katossa kuuntelemassa kun Li Andersson vääntää rautalankaa omilleen siitä kuinka nyt kusetetaan porvaria ihan kympillä ja poistetaan perintövero (korvaamalla se pääomatuloverolla). Ruotsissa tästäkin on hyvät kokemukset monien kuolinveroa paenneiden hyvätuloisten palattua Lontoosta ja muualta takaisin Ruotsiin verotettavaksi.