Luin Nate Silverin vuonna 2012 julkaistua kirjaa Signaali ja kohina, jossa hän kertoo kiehtovan tarinan ketusta ja siilistä ennustamisen vaikeudesta. Tarinan ydin on seuraava: kettu tietää monia asioita, kun taas siili keskittyy yhteen suureen asiaan. Silverin mukaan parhaat ennustajat muistuttavat enemmän kettua kuin siiliä. He mukautuvat muuttuvaan tietoon ja hyödyntävät erilaisia lähestymistapoja ja malleja tilanteen mukaan. Tämä joustavuus ja kyky tarkastella asioita monesta näkökulmasta tekee heistä tarkempia ja luotettavampia ennusteiden tekijöitä.

Esimerkkinä Silver mainitsee Dick Morrisin, jonka hän kuvaa tyypilliseksi siiliksi. Siilit esittävät usein dramaattisia mutta vääriä ennustuksia. Kirjassa Silver huvittuneena muistuttaa, että vuonna 2011 Morris ennusti Donald Trumpin pyrkivän republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja arvioi hänen mahdollisuutensa voittaa "pirun hyviksi."

Markku Ruotsilan mukaan aiemmat ennusteet ovat aliarvioineet Trumpin suosion parilla prosentilla. Yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä onkin, pystyvätkö nykyiset ennustemallit suodattamaan tuon kohinan pois ja tarjoamaan tarkempia arvioita hänen suosiostaan.