Marraskuu wrote:

koira wrote:

Marraskuu wrote:

JP wrote:

Marraskuu wrote:

...asukasluvun jatkuva väheneminen näivettää talouden ja taannuttaa kehityksen.

Ei nyt itselle tule suoraan mieleen esimerkkiä missä asukkaiden väheneminen on johtanut siihen, että pienen paikkakunnan suurin työllistäjä ja veronmaksaja laittaa tehtaan ovet säppiin, kipaten kunnan talouden retuperälle.

Miten tämä nuppiluvun pieneneminen oikeasti on ongelma, kun kehitys puskee jatkuvasti siihen suuntaan että saadaan enemmän aikaiseksi vähemmällä työllä?

Maailma nyt vaan on sellainen, että kasvavat ja kehittyvät taloudet syövät taantuvat ja paikoillaan pysyvät. Tämä koskee yhtälailla yrityksiä, kuntia, kaupunkeja ja valtioita. Oletin sen olevan itsestään selvää heille, jotka tällä sijoitusaiheisella palstalla keskustelevat.

Vastaat vähän ohi mielestäni?

JPn kanssa samoilla linjoilla siitä että kun paperikone laitetaan säppiin jossain näivettyvässä kunnassa se ei johdu siitä että nuppiluku kyseisessä kunnassa pakottaa tähän vaan siitä että tuote ei enää mene markkinoille siinä missä ennen.

Näivettyminen jotuu enemmän relevantin työvoiman/osaamisen puutteesta kuin nuppiluvusta.

Juuri noin eli yrityksen toiminnan supistumisena tehdas pysäytetään ja tulovirta tältä osin loppuu sekä yritykselle, siellä työskenteleville sekä alueen muille palveluntuottajille. Näin ollen työntekijät joutuvat hakeutumaan muualle töihin ja kunnan asukasmäärä ja verotulot laskevat. 

Jos Suomessa suljetaan paperikone, koska paperin vienti ulkomaille ei enää vedä entiseen malliin, niin kuinka paljon olisi paikkakunnan väkimäärän tullut lisääntyä, jotta kysyntä ulkomailla olisi pysynyt riittävänä?

Arvelin huoltosuhde->sotesektorilla viitattavan väestölliseen huoltosuhteeseen, eli kun on päästy kauhistelemasta suurten ikäluokkien eläköitymistä seuraavaa huutavaa työvoimapulaa (ei tullut), voidaan nyt kauhistella miten suuret ikäluokat tarvitsevat sitten vanhoilla päivillään valtavasti huolta ja hoivaa, eikä hoitajilla riitä käsiä kaikkeen. Joka tapauksessa elän siis yhä siinä toivossa, että kaikki ihmiset kuolevat lopulta eikä sodan jälkeisiä sukupolviakaan tarvitse kestää ikuisesti.

Mutta ilmeisesti puhuttiinkin taloudellisesta huoltosuhteesta, johon ei varsinkaan pure se, että asioita tehdään tehokkaammin. Sen tarkoitus kun on juuri se, että työtunteja tarvitsisi tehdä vähemmän, eli mahdollisesti jopa työllisten määrä vähenisi ja työvoiman ulkopuolisten lisääntyisi. Olisin muuten itse valmis tekemään vähemmän tunteja, jos vaikka joku työvoiman ulkopuolinen voisi hoitaa hommiani puolet ajasta, näin parantaen taloudellista huoltosuhdetta siirtämällä yhden työttömän työlliseksi.

Jotkut toivottavasti huomasivat, että tuolla parannuksella ei muuten tuotettu mitään arvoa yhtään enempää kuin ennen parannusta.

Lasten tekeminen ei itsessään ratkaise taloudellista huoltosuhdetta, jos sitä nyt pitää ongelmana, sillä lapset liittyvät välittömästi työvoiman ulkopuoliseen joukkoon. Kasvettuaan heillekin pitäisi löytää vielä työpaikka, jotta tuo huoltosuhde viimein paranisi ennen heidän eläköitymistään. Joudun nyt sitten arvaamaan että parkaisu hedelmällisyysluvusta liittyy Suomen eläkejärjestelmään, missä nykyisten työläisten tulee maksaa nykyisten eläkeläisten eläkkeet, koska he eivät sitä itse tehneet. Soteen kai se tuokin liittyy? Eli työllisiä tarvittaisiin aina kasvava määrä kasvavien eläkkeiden maksuun. Pidän tuota systeemiä älyvapaana ja ehdotan eläkkeiden leikkauksia, kunnes alkaa näkyä kestävämpi rahoituspohja, missä vastuu omien eläkepäivien leivästä ei ole täysin muiden harteilla.

Todennäköisesti en vain ymmärrä näitä ikuisen kasvun prinsiipejä. Ehkä joku selostaa ne minulle muuten kuin "jne jne" vastauksella? Saa käyttää tekoälyäkin. En tuota itse tee, koska vastauksen tulisi heijastaa alkuperäisen kirjoittajan ajatuksia sisältämättä hallusinaatioita, jotka ovat ilmiselviä asiantuntijoille (jollainen en ole).

TL wrote:

JP wrote:

Marraskuu wrote:

Nykyisten valtapuolueiden on muutettava tältä osin linjaansa tai muutoin sen tekee joku muu eli kansa antaa vallan äärioikeistolaisille, jotka lupaavat muutoksen tehdä. 

Mutta valtapuoleistahan tulisi välittömästi äärioikeistoa jos muuttaisivat linjaansa maahanmuuton vastaiseksi, koska sehän on äärioikeistomeininkiä🤔

Marraskuu wrote:

Juuri niin - emme myöskään pärjää ilman maahanmuuttajia ja kasvua, jonka maahanmuuttajat mahdollistavat. Me näemme Suomessa monilla pienillä paikkakunnilla pienessä mittakaavassa, miten asukasluvun jatkuva väheneminen näivettää talouden ja taannuttaa kehityksen.

Ei nyt itselle tule suoraan mieleen esimerkkiä missä asukkaiden väheneminen on johtanut siihen, että pienen paikkakunnan suurin työllistäjä ja veronmaksaja laittaa tehtaan ovet säppiin, kipaten kunnan talouden retuperälle.

Miten tämä nuppiluvun pieneneminen oikeasti on ongelma, kun kehitys puskee jatkuvasti siihen suuntaan että saadaan enemmän aikaiseksi vähemmällä työllä?

Huoltosuhde -> mm. sotesektorin rahoitusongelmat -> korkea veroaste -> rahan ja työpaikkojen karkaaminen sinne missä sivukulut kevyemmät -> jne jne...

Katson huoltosuhdetta väliaikaisena ongelmana, joka ratkeaa viime kädessä luonnollisen poistuman kautta. Mielestäni hullunkurista ratkoa sitä pidempiaikaisella ongelmalla eli "kulttuurillisella törmäyksellä".

Marraskuu wrote:

Nykyisten valtapuolueiden on muutettava tältä osin linjaansa tai muutoin sen tekee joku muu eli kansa antaa vallan äärioikeistolaisille, jotka lupaavat muutoksen tehdä. 

Mutta valtapuoleistahan tulisi välittömästi äärioikeistoa jos muuttaisivat linjaansa maahanmuuton vastaiseksi, koska sehän on äärioikeistomeininkiä🤔

Marraskuu wrote:

Juuri niin - emme myöskään pärjää ilman maahanmuuttajia ja kasvua, jonka maahanmuuttajat mahdollistavat. Me näemme Suomessa monilla pienillä paikkakunnilla pienessä mittakaavassa, miten asukasluvun jatkuva väheneminen näivettää talouden ja taannuttaa kehityksen.

Ei nyt itselle tule suoraan mieleen esimerkkiä missä asukkaiden väheneminen on johtanut siihen, että pienen paikkakunnan suurin työllistäjä ja veronmaksaja laittaa tehtaan ovet säppiin, kipaten kunnan talouden retuperälle.

Miten tämä nuppiluvun pieneneminen oikeasti on ongelma, kun kehitys puskee jatkuvasti siihen suuntaan että saadaan enemmän aikaiseksi vähemmällä työllä?

Helppo yhtyä kummasteluun osakkeen likviditeetin parantamisesta: Sen ei tulisi kuulua toimivan johdon huolenaiheisiin. Pitkäaikaisille omistajille on yhdentekevää liikkuuko päivässä tuhannen vai miljoonan euron edestä lappuja. Viimeistään osavuositulosten aikaan löytyy aina käytännön ikkuna tehdä isompiakin liikkeitä.

NPS:stä oma kokemus on, että oikeasti erinomainen tulos olisi 80 kieppeillä. 57 ei missään nimessä ole heikko tulos, mutta ei varmasti ole myöskään kärkitulos alalla. Sen totean että NPS ei yleisesti ole viherpesun tai markkinoinnin työkalu, vaan sillä on tarkoitus kehittää omaa toimintaa, jolloin rusinoita ei poimita pullasta vaan kaikilta asiakkailta pyritään kysymään. Eniten opettavat negatiiviset vastaukset. Aallonin kohdalla tulos saattaa kumminkin olla jollain tapaa "saastunut", sillä asiakkaille voi olla hankala arvostaa erikseen kirjanpitoa ja ohjelmistoja: Tilitoimiston suosittama ohjelmisto, hyvä tai huono, voi värittää vastausta riippumatta kirjanpitäjän tarjoaman palvelun laadusta. Palataan siis jälleen siihen, että Aallonilla ei ole omaa ohjelmistoa keihäänkärkenä.

aliisan_avaimet wrote:

Tässä on ehtinyt miettiä mahdollisia motiiveja, sekä toteutustapaa jossa huono uudistus tuodaan Suomeen ensin (varsin yleinen tapa monella firmalla, ks aiempi viestini jossa kerroin kuinka ruotsalaisille sallitaan yhä pankkitunnistus). Olen keksinyt kaksi syytä, mobiiliapista saatavat datanmyyntitulot (keskiverrossa äpissä on 10-15 vakoiluträkkeriä, joista saa sentin murto-osia per asiakas per päivä), ja pyrkimys saada asiakkaista peliaddikteja (hei treidaus on hauskaa ja näin voit tehdä sitä salilla/bussissa/jne, enemmän 7e/15e toimeksiantomaksuja). Robinhood on tuon äppiaddiktion edelläkävijä, heitä jopa sakotettiin sen liiallisesta pelillistämisestä, kun toimeksiannon jälkeen räjähteli konfettia ruudulla ja muita efektejä tuomassa dopamiinihittiä.

Kumpikaan syy ei ole erityisen mairitteleva, puhuessani näin asiakkaana enkä Nordnetin osakkeenomistajana.

Minä taasen veikkaan motiivin olevan yksinkertaisempi: Niiden joukko, jotka vakaumuksellisesti kieltäytyvät hankkimasta mobiililaitteita on pieni, eikä se ole kasvamaan päin. Kolikon kääntöpuolella kasvussa on joukko, joka haluaa hoitaa asioita mobiililaitteilla, tai vähintäänkin suhtautuu neutraalisti mobiiliapplikaatioihin.

Yritykselle on tavallista kuopata liiketoimintaa, jolla ei nähdä olevan tulevaisuutta. Viime vuosilta muistan tuosta revityn otsikkoja lehtiin, kun metsäyhtiö sulkee jonkin tuotantolaitoksen, vaikka laitos olisikin vielä liiketoiminnallisesti plussan puolella. Eli ohjelmistokehityksessä kuopataan vanhoja järjestelmiä, joilla ei nähdä tulevaisuutta, mutta joiden ylläpitoon kuitenkin vaaditaan vielä resursseja. Tätä tapahtuu myös siinä vaiheessa, kun vanhalla systeemillä on vielä maksavia käyttäjiä, jolloin vaikka liiketoiminnallisesti ylläpito olisi kestävällä pohjalla, niin nekin resurssit halutaan uudemman systeemin kehitykseen.

Olen rivien välistä lukevinani, ettei täällä tosissaan kumminkaan mietitä Yleisradion toiminnan kaupallistamista, mutta kirjoitetaan vielä auki se perimmäinen syy. Tarkoitus on ollut taata Yleisradion journalistinen riippumattomuus, jotta esimerkiksi millään portaalla ei tarvitse miettiä mainostulojen menetystä, kun MOT on paljastamassa suurimman mainostajan (Hesburgerin) nugettien olevan puolalaisen kanan sijasta ruotsalaista kissaa.

Käytännössä riippumattomuudessa on pientä painetta kun budjetti on poliittisen tarkastelun alainen, mutta vastavoimana suuremmalle kupruilulle toimii vielä kaupallinen media, joka oikein mieluusti uutisoi jos löytää todisteita siitä, että YLE:n hallintoneuvosto on viety veronmaksajien rahoilla kahdeksi viikoksi Bahamalle tutustumaan paikalliseen radiotoimintaan. Toki voi silti olla että YLE on nauttinut liikaa riippumattomuutta budjetin paisuttamisessa.

Yleisradion perimmäinen ongelma tällä hetkellä on mielestäni se, ettei toiminta ole tarpeeksi läpinäkyvää. Yksittäisenä esimerkkinä nyt vaikka entisten (tai entisiksi muuttuvien) työntekijöiden väitteet vapaaehtoisista, mutta samalla pakollisista DEI-koulutuksista, joiden kommentointi oli johdolle huomattavan vaikeaa. Muistaakseni myös julkisuudessa budjetin supistamiseen liittyviä avauksia kohden vastaus mediaan on ollut, että sitten joudutaan karsimaan ohjelmatarjonnasta ja liipaisimen alle listattu hätäisesti katsotuimpia TV-ohjelmia, ihan kuin sillä käännettäisiin yleistä mielipidettä ja mitään rönsyjä ei olisi missään.

Springvest on pääomasijoittajana melko pitkäpinnainen, minkä johdosta tuo yhden suhde yhteen ei välttämättä aivan pidä paikkaansa. Piensijoittajan linkkaamasta portfoliosta voi tiirailla että merkittävä osa yhtiöistä on aloittanut rahoitustaipaleen lähemmäs kymmenen vuotta sitten ja pitänyt uusia kierroksia sen jälkeen. Arvaan että siellä on mukana tulevia exitejä suuremmalla painolla zombeja, jotka eivät vain ole vielä ehtineet käyttää kassaansa loppuun, tai hakevat vielä lisärahoitusta ennen lapun laittamista luukulle, sekä myös niitä jotka jatkavat kyllä pystyssä, mutta joissa exit merkitsisi arvostustappiota kun kasvua ei saatukaan yrityksestä huolimatta aikaiseksi.

Ja siinä missä konkurssi meinaa suoraan pääoman menettämistä, nuokaan exitit eivät ole kaikki mitään tenbaggereitä. Esimerkiksi Solar Foods on mainittu exittinä, mutta viimeisin rahoituskierros alle vuosi sitten huhtikuussa arvostettiin 207 miljoonaan euroon. Exit tarkoitti teknistä listautumista pörssiin syyskuussa, jolloin huhtikuun merkitsijöistä voittoa saivat he jotka onnistuivat myymään ensimmäisen viikon aikana listautumisesta. Yhtiön markkina-arvo tätä nykyä on 110 miljoonaa euroa. Samaten Bioretecin exit oli tekninen listautuminen vuonna 2021, sen jälkeen kun varsinainen listautumisanti keskeytettiin, eikä tuossakaan pörssitaipaleessa ole ollut liikaa hurraamista.

Vastuullisena toimijana Springvest itse yhä varoittelee että startup-sijoittamisessa pitää hajauttaa laajalti, koska suuri osa riskisijoituksista ei koskaan tuota mitään.

Syyskuun lopussa yhtiön taseessa oli 26,9 miljoonan euron edestä portfolioyhtiöitä, joten ainakaan tuo 43 miljoonan euron markkina-arvo ei ole siihen verrattuna alennysmyynnissä. En tiedä onko taseen arvostus suoraan viimeisimmästä rahoituskierroksesta, vai tehdäänkö siihen tarkistuksia, mutta ilmaa ja arpalappuja siellä ainakin on. Ne esitteet mitä itse olen silmäillyt läpi rahoituskierroksista ennustavat tulevaisuutta aina Kummelin maailman ympäri tyyliin, ja se heijastuu hieman rahoituskierroksen arvostukseen.

Piensijoittaja wrote:

 Samalla hän on myös tämän uuden tytäryhtiön osakas. Itseäni jäi hieman vaivaamaan johtoryhmäläisen suora osakkuus tytäryhtiössä. Kuinka isolla osuudella hän on siinä osakkaana ja miksi tällainen järjestely sen sijaan, että omistaisi suoraan ovaron osakkeita? 

 

Onhan se nyt osakkaiden kannalta parempi, että tytäryhtiön tj on osakkaana tytäryhtiössä. Silloin tytäryhtiön toimitusjohtajalla intressinä on tehdä hyvää tulosta tytäryhtiöön eikä siipiveikkoilla konsernin tuloksella

Jos Ovaro taikoisi uudelle johtoryhmäläiselle osakepalkkiona Ovaron osakkeita, olisi se toki insentiivi tehdä hyvää duunia jotta osakkeiden arvo kehittyisi suotuisasti, mutta samalla Ovaron osakkeilla on jo ennestään arvoa ja tuota siirtoa verotettaisiin ansiotulona. Tytäryhtiön arvo polkaisee oletettavasti nollasta, eli tuossa jaetaan tulevaisuuden palkkioita eikä nykyisiä rahoja.

Tietysti pörssiyhtiöiden johtoryhmäläisillä (ja hallituksella) olisi suotavaa olla suoraa omistusta, vieläpä omilla rahoilla markkinoilta hankittuna.

Itse vilkuilin viimeisintä rahastoraporttia, sekä hieman historiaakin. Titaniumin rahastoista nettomerkinnät yhteensä vuodessa -20 MEUR, jättäen kokonaispääomaksi 757 MEUR. Yhteenvetona kiinteistörahastoista (Hoiva, Baltia, Asunto) on lähtenyt -50 MEUR, josta lähes -40 MEUR Hoivasta.

Tilannetta on paikannut 2023 syksyllä startattu korkorahasto, joka on kerännyt viimeiseen 12 kuukauteen 29 MEUR nettomerkintöjä. Titaniumin tuloksen kannalta konversio sinne on kehno suuntaus, koska sen hallinnoinnista peritään pienempää palkkiota.

Katsoen muitakin asunto- ja toimitilarahastoja (eli pois lukien metsät ja tontit), raha on paennut koko markkinasta, koska tuotot ovat laskeneet. Olen kuitenkin aivan varma että tuottotaso palautuu kelvolliseksi ajan myötä, mikä tuo rahasäkit takaisin kurkkimaan oven raosta.

Huomionarvoista tosin sekin, että ainoa miinusmerkkistä tulosta tehnyt mainituista Titaniumin rahastoista oli Asunto, joka näytti verrokkeja vähemmän miinusta, mikä voi kieliä optimistisemmasta arvonmäärityksestä. Huhut Hoivan kuolemasta ovat liioiteltuja, ja suora verrokki eQ Yhteiskuntakiinteistöt piti myös pään pinnalla tuottomielessä edelliseltä 12 kuukaudelta.

Vuoden 2022 alussa Titanium hallinnoi 600 MEUR pääomia ja osakekurssi oli tuolloin alimmillaan jonkin verran alle 13 euroa, katsoen vuoden eteen tai taakse. Oli ehkä jopa krooninen yliarvostus. Nykyinen 7,35e per lappu vaikuttaa rekyyliltä toiseen suuntaan ja jossain määrin irrationaaliselta.