Oma Säästöpankin uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Säästöpankkiryhmän toimitusjohtaja Karri Alameri. Nimestään huolimatta Oma Säästöpankki ei kuulu Säästöpankkiryhmään. Alameri aloittaa tehtävässään viimeistään 1.4.2025.
Edellinen toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi joutui jättämään tehtävänsä kesällä, kun yhtiössä oli paljastunut ohjeiden vastaista toimintaa luotonannossa ja pankki on joutunut tekemään alaskirjauksia.
Oma Säästöpankin osake sulkeutui 4,7 prosentin nousuun 14,30 euroon.
kertoo KL. Jatko riippunee siitä, löytääkö uusi toimari vielä luurankoja kaapista vai oliko kaikki jo nostettu esiin.
Otin eilen loput shortit kiinni, kun löytyi 61-vuotias toimitusjohtaja toiselta elävältä pallilta. Legacystään yhtään välittävä ei vaihda kriisistä kriisiin -pankkiin töihin eläkevirakseen. Joten sen luulisi käyneen Sarajärven & Pasien savuavilla raunioilla ja todennut vahingot kuitenkin rajallisiksi. Huomattavaa taas on, että tämä on kirjoituspöytäpohdintoja ilmaan, että tuntisin Karri Alamertä yhtään.
Olin aloittanut sulkemiset jo aiemmin, koska kolmannen kvartaalin loppu lähestyy, eikä uutta negaria näy. Saiko Pasi I papereita niin paljon silppuriin, että Sarianna ei löytänyt niitä, vaiko olisiko tosiaan niin, että luottotappiot olisivat suunnilleen tässä? Olisin hyvin taipuvainen uskomaan, että lisää kuraa löytyy vielä, mutta joku 20M lisää ei oikeasti tunnu missään. Jos markkinat vakuuttuvat, että se oli siinä ja tulos on terveellä pohjalla, niin olisihan tämä paperilla aika edullinen.
Tein ostoni pankkiosakkeiden yleisinä laskupäivinä, ja se oli paljon leppoisampaa kuin keskellä veretseisauttavaa short coveringia. Olen niitäkin nähnyt ja siinä sivussa isojen miesten itkevän shorttinsa käsissään.
Longiksi en mene missään tapauksessa, koska pohdinnoissani on ehkä tavallistakin enemmän puhdasta arvailua. Lisäksi voin nyt sanoa olevani kaikissa shorteissa & OmaSp:ssä tältä vuosituhannelta voitolla. Kokonaisuuteen nähden voitto ei juuri venettä paikkaa, mutta kaikki lasketaan. Kun myyt tarpeeksi monta karkkia, saattaa lopulta tulla koko karukioskin vuokra maksetuksi ja jäädä vähän ylikin.
"Fivan mukaantulo pankin hallitukseen perustuu lakiin Finanssivalvonnasta. Kyseessä on hyvin harvinainen toimenpide. Talouselämän tietojen mukaan Oma Säästöpankin hallitukseen on nimetty osallistujiksi Fivan pankkivalvontaosaston edustaja, johtava valvoja sekä pankkivalvonnan lakiasiaintoimiston juristi.
Heillä on myös oikeus osallistua kokouksissa keskusteluun ja saada pöytäkirjoihin mukaan haluamansa huomautukset.
Fiva on myös pyytänyt pankkia toimittamaan valvojien osoitteeseen pankin hallitusten kokousten agendat ja materiaalit. Fivan edustajilla ei ole kuitenkaan oikeutta osallistua hallituksen päätöksentekoon. Heidän tavoitteenaan on ollut havainnoida kokouksen kulkua."
Fivahan ei tiedota yhtään mitään, ennen kuin on valmista. Tosin mie & kaikki kollegani suhtaudumme epäilevästi Fivan osaamiseen. Mutta luulisi niiden nyt yhden pankin saavan perattua. Ennusteeni siitä, että kovaa linnaa tulee tämän saagan päätteeksi yli yhdelle henkilölle on ennallaan.
Ei Suomessa sentään linnaa tule talousasioissa ellei uhrina ole verottaja tai eläkevakuuttaja.
Mutta tuomitaanko operatiivinen porras vaiko heidän valvojansa?
Kyllä 1990-luvun pankkikriisin jälkimainingeissa tuli muutama ehdotonkin tuomio. Tuomiothan tuli yleensä pankinjohtajille, jotka olivat selkeästi ylittäneet valtuutensa tai tietoisesti erehdyttäneet esimiehiään tai pankkien hallituksia myöntämään luottoja, joita ei olisi myönnetty, jos faktat olisi luottopäätöstä tehtäessä olleet kunnolla hallussa.
Tuosta voinetkin jo päätellä, ketkä saattavat olla tässä Oma Säästöpankin tilanteessa rikostutkinnan mahdollisia epäiltyjä. Kun pankin tappiot nousevat seitsemännumeroisiksi, ei siitä välttämättä pelkillä potkuilla nykyäänkään selviä, jos on selkeästi omat valtuudet ylitetty, tai luottovaltuutettuja erehdytetty.
Ei Suomessa sentään linnaa tule talousasioissa ellei uhrina ole verottaja tai eläkevakuuttaja.
Mutta tuomitaanko operatiivinen porras vaiko heidän valvojansa?
Kyllä 1990-luvun pankkikriisin jälkimainingeissa tuli muutama ehdotonkin tuomio. Tuomiothan tuli yleensä pankinjohtajille, jotka olivat selkeästi ylittäneet valtuutensa tai tietoisesti erehdyttäneet esimiehiään tai pankkien hallituksia myöntämään luottoja, joita ei olisi myönnetty, jos faktat olisi luottopäätöstä tehtäessä olleet kunnolla hallussa.
Tuosta voinetkin jo päätellä, ketkä saattavat olla tässä Oma Säästöpankin tilanteessa rikostutkinnan mahdollisia epäiltyjä. Kun pankin tappiot nousevat seitsemännumeroisiksi, ei siitä välttämättä pelkillä potkuilla nykyäänkään selviä, jos on selkeästi omat valtuudet ylitetty, tai luottovaltuutettuja erehdytetty.
Taisi olla 1990-luvun hurlumheimeiningin jälkipyykissä poliittinenkin paine saada pankinjohtajia tuomiolle - ja moninkertainen määrä tuomioita jäi jakamatta. En vertaisi sitä nykyaikaan millään tasolla.
OmaSP tapauksessa kai pankin oma riskienhallinta on pettänyt kautta linjan, mutta ei löperö luotonanto vielä itsessään mikään rikos ole - muutenhan kaikissa luottotappiotilanteet käsiteltäisiin raastuvassa. Fiva ei edes tutki tätä vaan onko pankki rikkonut velvollisuuksiaan ja lakia.
Ja todetaan vielä, että jos asuntojen hinnat nousevat eikä velalliset mene katki, niin luottotappioita ei edes realisoidu pelättyä määrää. Vrt. koronan aikaan tehdyt luottotappiovaraukset, jotka olivat moninkertaiset OmaSPn kirjaamiin.
Oma SP:ssa oli itsenäisiä rötöstelijöitä myös keskijohdossa eikä vain toimitusjohtajistossa:
Pankin entinen myyntipäällikkö myönsi oikeudessa kavaltaneensa pankin asiakkaiden sekä oman isänsä varoja yhteensä yli 200 000 euron edestä. Hän sai ehdollisen vankeustuomion sekä yhdyskuntapalvelua.
Rikosvyyhti paljastui julkisuudessa samoihin aikoihin keväällä, kun Oma Säästöpankki antoi negatiivisen tulosvaroituksen ja kertoi sen sisällä tapahtuneista luotonantoon liittyvistä rikkeistä. Tiedossa ei kuitenkaan ole, että nyt käräjillä oleva tapaus liittyisi millään tavalla pankissa ilmi tulleeseen laajempaan kohuun.
