BullBull wrote:

Henkilökohtaisesti omistettuna saa mahdollisen myyntivoiton verovapaasti 2 vuoden jälkeen, joka on tietysti pieni miinus verrattuna yritykseen, mutta ei ole merkitystä, jos ei ole tarkoitus myydä.

Yritys ei voi myöskään käyttää hankintameno-olettamaa. Mutta jos henk.koht. pääomatuloverotuksessa ylittyy 34% veroraja, niin vaaka kallistuu vahvemmin yrityksen omistuksen puoleen.

von Fyrckendahl wrote:

Arvopaperin taulukon nettomerkintöjen osuus rahastopääomasta, rahastot joiden lunastus keskeytetty, lykätty tai rajoitettu:

OP-Vuokratuotto -7,6 % keskeytetty
eQ Yhteiskuntakiinteistöt -4,3 % lykätty
eQ Liikekiinteistöt -4,3 % lykätty
Titanium Hoivakiinteistö -8,5 % keskeytetty
Ålandsbanken Asuntorahasto -0,4 % lykätty
OP-Palvelukiinteistöt -2,9 % keskeytetty
S-Pankki Asunto -1,0 % rajoitettiin
Evli Vuokratuotto II +0,2 % lykätty

Aika herkästi tulee lunastusrajoitus, jos luvut pitävät paikkansa.

Pitäähän niillä olla tarpeeksi kassavaroja, joista maksaa mm. tuotto-osuuksia. Ja kun vähän aikaa odottaa, ne lunastukset voi maksaakin kertyneillä kassavaroilla.

Piensijoittaja wrote:

Ei laita yrityksen toimialaksi ”arvopapereiden omistaminen ja hallinta”, niin asia kunnossa.

Toimialan kirjaaminen ei taida muuttaa asiaa. Kun ei osta holding-yhtiöön toisesta yhtiöstä yli 20% osuutta, niin silloin asia on kunnossa (jos muut ehdot täyttyvät)

Ei se haitallisen toimialan valitseminen ainakaan auta asiaa.

Noin muuten tuo väite ”Olen ollut käsityksessä, että holding-yhtiölle olisi aina valittava tilintarkastaja. Tätä mieltä ovat myös kirjanpitäjät.” on ihan puhdasta palturia.

Rahastoyhtiö toimii kuin asunnon myyjä, joka haluaa "omat pois", vaikka hinnat laskivat.

Vai kuin asuntosijoittaja, joka haluaa ”omat pois” vaikka hinnat laskevat ja sen sijaan, että möisi sijoitusasunnon antaakin vain vuokrien juosta ja odottaa parempaa myyntiaikaa? Vähän niinkuin he ovat tehneet.

Artsipappa wrote:

Innilator wrote:

”Asuntorahastoja ei kukaan enää tämän jälkeen osta”. Muistelen saamaa IT-rahastojen osalta vuonna 2000.

Rahastot laitetaan kiinni kun yleinen paniikki on päällä ja kun paniikki on ohi rahastot avataan, koska kukaan ei ole niitä enää myymässä vaan pitävät taas tuottoja hyvinä. 

Pidätkö tätä vertausta järkevänä omasta mielestäsi?

Tämä on mielipiteeni ja jos se ei miellytä, löytyy myös runsaasti muita mielipiteitä mistä valita.

J2K wrote:

Olen ollut käsityksessä, että holding-yhtiölle olisi aina valittava tilintarkastaja. Tätä mieltä ovat myös kirjanpitäjät. Nyt luin kuitenkin lainkohdat tarkasti läpi ja aloin epäilemään, että onko kuitenkaan näin? Osaako joku sanoa varmasti tähän jotain?

Tilintarkastuslaki 2 luku 2 §:

Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Kirjanpitolaki 1 luku 8 §:

Osakkuusyritys on omistusyhteysyritys, jossa kirjanpitovelvollisella on vähintään viidennes ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Jos kirjanpitovelvollisella on äänimäärästä viidennes tai tätä pienempi osa sekä huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa, omistusyhteysyritystä pidetään osakkuusyrityksenä, jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä.

Lain esitöistä HE 89/2015 löytyy tarkennus KPL 1 luvun 8 §:ssä mainittuun "huomattavaan vaikutusvaltaan":

Pykälän 1 momenttia "huomattavan vaikutusvallan" -käsitteestä on tarkennettu direktiivin mukaisesti. Se tarkoittaa, että kirjanpitovelvollisella on mahdollisuus vaikuttaa toisen yrityksen taloudellisten ja operatiivisten päätösten tekemiseen, mutta kirjanpitovelvollisella ei kuitenkaan ole konsernisuhteelle ominaista määräysvaltaa

Tämän perusteella mikään näistä lainkohdista ei pätisi holding-/konsernirakenteeseen, jossa emoyhtiöllä on suora yli 50 % omistukseen perustuva määräysvalta tytäryhtiössä, vaan ainoastaan tilanteisiin joissa "huomattava vaikutusvalta" tulee jotain muuta kautta kuin omistukseen perustuvalla määräysvallalla?

Ei laita yrityksen toimialaksi ”arvopapereiden omistaminen ja hallinta”, niin asia kunnossa.

Eläkeyhtiöt ovat varanneet YEL tarkastuksiin 3 vuotta aikaa.

Minkähänlaiset resurssit Eläketurvakeskuksella on valvoa yrittäjien YEL-vakuutuksia, jos sen 3+3 vuoden karenssiajan jälkeen yrittäjät massairtisanovat YELt? Vastaus: ei minkäänlaisia.

”Asuntorahastoja ei kukaan enää tämän jälkeen osta”. Muistelen saamaa IT-rahastojen osalta vuonna 2000.

Rahastot laitetaan kiinni kun yleinen paniikki on päällä ja kun paniikki on ohi rahastot avataan, koska kukaan ei ole niitä enää myymässä vaan pitävät taas tuottoja hyvinä. 

Piensijoittaja wrote:

Ok, hait muutosta ennen sitä tarkastusta. No ei eläkeyhtiö voi nostaa ihan niin paljon kuin haluaa, pitää ne perustelut olla ja niistäkin voi valittaa.

Nyt nostivat alle 20.000 eurosta yli 75.000 euroon. Valittamalla sain pois, mutta piti todistaa että on henkilökohtaista liikevaihtoa paljon.

Tietysti olisin voinut aloittaa suoraan pyytämällä YELin lopettamista, mutta halusin testata kuinka toimivat. Tarkoitukseni oli maksaa yksi alhaisempi maksu ja lopettaa YEL puolen vuoden kuluttua.

Eläkeyhtiöt tietävät, että valtaosa tottelee niitä mukisematta ja laittavat ulkoistetut tarkastajat komissiopalkalla huijaamaan pahaa aavistamattomilta yrittäjiltä niin korkeita YELjä kuin kehtaavat - koko eläkepyramidin antaessa tulitukea julkisuudessa. Samalla he ymmärtävät, että pieni osa laittaa kovan kovaa vastaan ja jos menevät heidän kanssaan liian pitkälle, he ovat pian ex-asiakkaita.

Se YEL nostomaksimi 4000€/vuosi kolmeksi vuodeksi on tarkkaan psykologisesti harkittu summa, jolla saadaan maksimit lisätuotot kassaan.

On YELstä ollut hyötyäkin, olen työllistänyt omia lapsia firmassa ja kiertänyt heidän Tyel-maksut ilmoittamalla heidän olevan YELn alla ja työtulon jäävän alle minimin. 

Yleisesti jos yrittäjänä työllistää ihmisiä on helppo sanoa, ettei itse tee käytännössä itse yhtään töitä ja välttää YEL.