big bad bear wrote:

Aki Pyysing wrote: Yllättävän hyvin media muuten hyväksyi teesin, että emme myy, koska nyt ei voi myydä. Suomen kiinteistömarkkinat toimivat tälläkin hetkellä oikein hyvin. Tosin alemmilla hinnoilla kuin myyjät haluaisivat.

Tutkivat journalistit ja sen sellaiset ovat selvästi vasemmalle kallellaan, niin tämä ei sinänsä yllätä. MOT olisi tehnyt tästä jo varmasti jutun, mutta kun on toimittajilla ja sen pomoilla on oma asuntolainalla ostettu omistusasunto jonka arvo voisi kärsiä siinä samalla, jos asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. 

Karo lienee arvostettu talousjournalisti, niitä on vähän Suomessa. Siksi olikin kiusallista lukea tuo juttu, kun siitä oli onnistuttu tekemään sotkuisa sillisalaatti täynnä vääriä oletuksia/johtopäätöksiä.

PerttiKotos wrote:

holvius wrote:

Jamor wrote:

Eipä nyt kuitenkaan aleta hurskastelemaan. Moniko myyjä jättää myymättä tuotteensa, jos asiakas on halukas ostamaan?

Rehellinen myyjä ? 

Oikea kysymys lienee, että onko rehellisiä myyjiä. Toki voi olla mahdollista, että mummolle on kerrottu, että mummon miljoonat menevät riskiseen hotellihankkeeseen. 

Luottamuksen rakentamiseen noidenkin rahastojen myynti perustuu. Ilmeisesti ensimmäinen Samla Toimitilat rahasto on menestynyt ihan hyvin ja sitten seuraavien rahastojen myynti onkin ollut helpompaa. Se, että siiretään muista rahastoista pääomia todennäköisesti riskisempään Samla Hotels rahastoon, että saadaan tämäkin rahasto liikkeelle, on Lajuselta ollut virheliike ja mielestäni asiakkaiden varojen väärinkäyttöä. Jos riskit realisoituu todellisuudessa ja luottotappiot kirjataan, niin olisi hyvä, että tämä tapaus perattaisiin oikeudessa.

Tämä on tietenkin tiukka valintatilanne, jos sattuu tulemaan once in a lifetime -mahdollisuus rahastaa jonkin hypen harjalla ja netota miljoonia joilla pärjää loppuelämänsä. Varjopuolena on negatiivinen julkisuus, jota nykyään kestää ehkä jopa joitain viikkoja ennen kuin asia unohtuu muuhun uutiskohuun. Pitää vaan muistaa maksaa juristeille tarpeeksi, ettei tarvitse palauttaa niitä rahoja.

En tiedä, ehkä sen kestää, että vaikkapa Espanjan villalla lukee suomi24.fi palstan 8 vuotta vanhaa kirjoitusta kuinka ”sirkka47” ei tykkää sinusta?

Heikin Ashi wrote:

Onko tässä Capitalissa  sama tauti , kuin tässä ketjussa aikoinaan varsin perusteellisesti analysoidussa toisessa kiinteistöalan Capitalissa? Viimeksi mainittukin  taisi  olla urheilumiehen perustama.

https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/osakkeet/huhtanen-capital

Kuva

"Analyysissa Huhtanen Capital osakeanti – houkuttelevaa arvonnousupotentiaalia ja vuokratuottoa." Hm. Klikkasin, mutta "arvonnoususivu"  on ymmärrettävästi hävinnyt. 404Hups. 

https://www.sijoittaja.fi/64908/analyysissa-huhtanen-capital-osakeanti-houkuttelevaa-arvonnousupotentiaalia-ja-vuokratuottoa/

Onneksi  tekoäly tietää:

"Huhtanen Capitalin tapaus toimii varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka tärkeää on tehdä huolelliset taustaselvitykset ja realistiset laskelmat ennen sijoituspäätöksiä."

"Vuonna 2023 Samla Capitalin  liikevaihto oli 2,4 miljoonaa euroa, mikä merkitsi 3 %:n laskua edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto oli 677 000 euroa, ja liikevoittoprosentti oli 27,9 %. Omavaraisuusaste oli 75 %.Vaikka liikevaihto laski hieman, yhtiö säilytti vahvan kannattavuuden ja vakaan taloudellisen aseman. On kuitenkin tärkeää huomata, että menneet taloudelliset tulokset eivät takaa tulevaa kannattavuutta. Sijoittajien tulisi aina tehdä huolellinen arviointi ja harkita riskejä ennen sijoituspäätösten tekemistä."

Näissä on tietty se ero, että Samla Capital on pelkkä rahastonhoitajayhtiö, jonka ainoa riski on hoitopalkkioiden tyrehtyminen, kun taas rahastoihin sijoittaneet menettävät kaikki rahansa. 

Tai no, onhan tuossa Sampalla se riski, että oikeudessa viedään häneltäkin koko omaisuus eikä riitäkään ja ehkä myös vankila odottaa.

kaleeri wrote:

Innilator wrote:

kaleeri wrote:

Passiivinen sijoittaja wrote:

Tarkoittaako tämä lain kohta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151141#L2P2

"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."

Että vaikka olisi alta 200000 liikevaihdon yritys, jossa ei ole ketään töissä, mutta joka omistaa "yli 20%" - 50% toisesta yrityksestä ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L1P8 )  tarvitaan sille tilintarkastaja?

Näin olen itsekin tulkinnut, paitsi että myös yli 50% omistus katsottaisiin "huomattavaksi vaikutusvallaksi" ja siten aiheuttaisi tilintarkastusvelvollisuuden. Ymmärrän kyllä logiikkasi, tuo KPL 1 luvun 8 § kun kertoo osakkuusyrityksistä. Ajattelen että tämä poikkeus koskee kuitenkin vain pääasiallista toimialaa "arvopapereiden omistaminen ja hallinta", eikä siis kaikkia kuten tuo viimeisin kysymyksesi konsernista. 

Jos emolle tarvitaan tilintarkastaja, niin pitääkö se hankkia silloin myös osakkuusyrityksille (vaikka niillä rajat ei täyttyisi)?
Mielestäni ei. Kuten olet viimeisessä kysymyksessäsi kirjoittanut, tilintarkastuslaissa (luku 2 ja 6 §) sanotaan kuitenkin toisinpäin, eli jos konsernilla yhteensä rajat täyttyy (vaikka ei emolla itsenäisesti), silloin tulee valita emolle. Sanotaan myös "tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja" - ymmärrän tämän niin että mikäli tyttärellä on velvollisuus valita, täytyy siinä olla sama tyyppi kuin emossa (voi poiketa perustellusta syystä). 

Jos taas on konserni (yli 50%) ,  niin tulkitsen https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151141#L2P6 mukaan, että ei tarvita, jos rajat ei täyty konsernitasolla?

Näin, paitsi oman tämän hetkisen tulkintani mukaan yhtiöitä joissa "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta" olisi poikkeuksellisesti velvollisuus tässä tilanteessa. 

"Mitä 2–4 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti konsernin emoyritykseen, jos konsernin osalta vähintään kaksi 2 §:ssä tarkoitetuista kolmesta edellytyksestä täytty"

Kyllä, tästä olikin jo aiemmin. 

Kiitos erinomaisista kysymyksistä! Soittelin vielä aiheesta tilintarkastajallemme, tässä näkemyksemme.

Sitten jos eletään reaalimaailmassa, niin mikä on todennäköisyys sille, että PRH tai mikään muukaan instanssi kehottaisi ao. tapauksessa valitsemaan tilintarkastajan, jos nuo yleiset rajat eivät ylity? Löytyykö yhtään elävää esimerkkiä tällaisesta?

Tuo on hyvä pointti. Todennäköisyys on oman kokemukseni mukaan erittäin pieni, että mitään sanomista tulisi mistään, ainakin jos kaikki menee hyvin. Jos tulisi jokin kupru ja syyte liittyen verotukseen tai kirjanpitoon, katsottaisiin varmasti tilintarkastusvelvollisuuden laiminlyönti negatiivisena tekijänä keississä. 

Realistisin olisi varmaan verotarkastus, mutta niitä on harvakseltaan yrityksissä, joissa asiat kunnossa. Ja onko edes verottajan asia kommentoida tilkkarin puutetta?

kaleeri wrote:

Passiivinen sijoittaja wrote:

Tarkoittaako tämä lain kohta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151141#L2P2

"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."

Että vaikka olisi alta 200000 liikevaihdon yritys, jossa ei ole ketään töissä, mutta joka omistaa "yli 20%" - 50% toisesta yrityksestä ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L1P8 )  tarvitaan sille tilintarkastaja?

Näin olen itsekin tulkinnut, paitsi että myös yli 50% omistus katsottaisiin "huomattavaksi vaikutusvallaksi" ja siten aiheuttaisi tilintarkastusvelvollisuuden. Ymmärrän kyllä logiikkasi, tuo KPL 1 luvun 8 § kun kertoo osakkuusyrityksistä. Ajattelen että tämä poikkeus koskee kuitenkin vain pääasiallista toimialaa "arvopapereiden omistaminen ja hallinta", eikä siis kaikkia kuten tuo viimeisin kysymyksesi konsernista. 

Jos emolle tarvitaan tilintarkastaja, niin pitääkö se hankkia silloin myös osakkuusyrityksille (vaikka niillä rajat ei täyttyisi)?
Mielestäni ei. Kuten olet viimeisessä kysymyksessäsi kirjoittanut, tilintarkastuslaissa (luku 2 ja 6 §) sanotaan kuitenkin toisinpäin, eli jos konsernilla yhteensä rajat täyttyy (vaikka ei emolla itsenäisesti), silloin tulee valita emolle. Sanotaan myös "tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja" - ymmärrän tämän niin että mikäli tyttärellä on velvollisuus valita, täytyy siinä olla sama tyyppi kuin emossa (voi poiketa perustellusta syystä). 

Jos taas on konserni (yli 50%) ,  niin tulkitsen https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151141#L2P6 mukaan, että ei tarvita, jos rajat ei täyty konsernitasolla?

Näin, paitsi oman tämän hetkisen tulkintani mukaan yhtiöitä joissa "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta" olisi poikkeuksellisesti velvollisuus tässä tilanteessa. 

"Mitä 2–4 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti konsernin emoyritykseen, jos konsernin osalta vähintään kaksi 2 §:ssä tarkoitetuista kolmesta edellytyksestä täytty"

Kyllä, tästä olikin jo aiemmin. 

Kiitos erinomaisista kysymyksistä! Soittelin vielä aiheesta tilintarkastajallemme, tässä näkemyksemme.

Sitten jos eletään reaalimaailmassa, niin mikä on todennäköisyys sille, että PRH tai mikään muukaan instanssi kehottaisi ao. tapauksessa valitsemaan tilintarkastajan, jos nuo yleiset rajat eivät ylity? Löytyykö yhtään elävää esimerkkiä tällaisesta?

hauturi wrote:

Innilator wrote:

Crusader wrote:

Täytyy todeta että kyllä on järkyttävät kulut, miten joku voi sijoittaa tuohon? 

Tai ylipäätään rahastoihin. 184 miljardin euron edestä:

https://www.finanssiala.fi/aiheet/rahastot/#/

Sijoitan rahastoihin, tosin nykyään pelkästään ETF:iin. Jos haluat, voin avata syitä.

Itsekin, tosin pakolla kun eläkevakuutuksissa ei ole oikein vaihtoehtoja. Kolmessa vuodessa pääoma tuplaantunut, joten eläkefirma & rahastoyhtiö saakoon palkkionsa.

Suomalaiset vaurastuvat heikosti osakkeilla, pääosin siksi, koska sijoittavat pölhexiin. Onneksi on varallisuus pääosin niissä kirotuissa asunnoissa.

Crusader wrote:

Täytyy todeta että kyllä on järkyttävät kulut, miten joku voi sijoittaa tuohon? 

Tai ylipäätään rahastoihin. 184 miljardin euron edestä:

https://www.finanssiala.fi/aiheet/rahastot/#/

BullBull wrote:

Henkilökohtaisesti omistettuna saa mahdollisen myyntivoiton verovapaasti 2 vuoden jälkeen, joka on tietysti pieni miinus verrattuna yritykseen, mutta ei ole merkitystä, jos ei ole tarkoitus myydä.

Yritys ei voi myöskään käyttää hankintameno-olettamaa. Mutta jos henk.koht. pääomatuloverotuksessa ylittyy 34% veroraja, niin vaaka kallistuu vahvemmin yrityksen omistuksen puoleen.

von Fyrckendahl wrote:

Arvopaperin taulukon nettomerkintöjen osuus rahastopääomasta, rahastot joiden lunastus keskeytetty, lykätty tai rajoitettu:

OP-Vuokratuotto -7,6 % keskeytetty
eQ Yhteiskuntakiinteistöt -4,3 % lykätty
eQ Liikekiinteistöt -4,3 % lykätty
Titanium Hoivakiinteistö -8,5 % keskeytetty
Ålandsbanken Asuntorahasto -0,4 % lykätty
OP-Palvelukiinteistöt -2,9 % keskeytetty
S-Pankki Asunto -1,0 % rajoitettiin
Evli Vuokratuotto II +0,2 % lykätty

Aika herkästi tulee lunastusrajoitus, jos luvut pitävät paikkansa.

Pitäähän niillä olla tarpeeksi kassavaroja, joista maksaa mm. tuotto-osuuksia. Ja kun vähän aikaa odottaa, ne lunastukset voi maksaakin kertyneillä kassavaroilla.

Piensijoittaja wrote:

Ei laita yrityksen toimialaksi ”arvopapereiden omistaminen ja hallinta”, niin asia kunnossa.

Toimialan kirjaaminen ei taida muuttaa asiaa. Kun ei osta holding-yhtiöön toisesta yhtiöstä yli 20% osuutta, niin silloin asia on kunnossa (jos muut ehdot täyttyvät)

Ei se haitallisen toimialan valitseminen ainakaan auta asiaa.

Noin muuten tuo väite ”Olen ollut käsityksessä, että holding-yhtiölle olisi aina valittava tilintarkastaja. Tätä mieltä ovat myös kirjanpitäjät.” on ihan puhdasta palturia.