Korjaus aiempaan viestiini (8.11.): Pieksämäelle menevät myllyt ovat Siemens Gamesan valmistamia (ei siis Vestaksen).

OP nosti SSAB:n 31.10. parhaimpiin osakeideoihinsa. B-osakkeen päätöskurssi oli tuota edeltävänä päivänä 4.32 euroa. Tuoreimmassa aamukatsauksessaan eli tänään OP pudotti SSAB:n pois osake- ja etf-ideoista. Eilen B-osakkeen päätöskurssi oli 4.72 (+9 % tuosta em. nostosta). Mikä sai OP:n kääntämään takkinsa reilussa viikossa? En ole lukenut ruotsalaisia talousuutisia marraskuussa ja tuosta OP:n katsauksestakin vain otsikon, joten en keksi muuta syytä kuin Trump. Ja Trump olisi syyksi sikäli yllättävä ja ristiriitainen (sic), että OP on toisaalla (KL, maksumuuri) arvioinut SSAB:n hyötyvän Trumpin politiikasta eli USA:n kiristyvästä protektionismista. Muita syitä, näkemyksiä?

Exel näyttäytyi vielä kuukausi sitten käänneyhtiönä ainakin Kauppalehden analyysissä. Käänteestä alkaa näkyä jotain merkkejä myös osakekurssissa — toki väärään suuntaan. Tuulivoimahankkeista ja -teollisuudesta on kuulunut enimmäkseen ikäviä uutisia, mikä on heijastunut myös Exelin tilauksiin ja näkymiin. Nyt ollaan samoissa lukemissa kuin juhannuksena eli annin päätyttyä; loppukesän toiveikkaasta huipusta on tultu 25 % alas. Ei ole pikavoittoja näköpiirissä.

Jotain sentään rakennetaankin. Kuvassa Vestaksen myllyn siipiä matkalla Haminan satamasta OX2:n työmaalle Niinimäkeen Pieksämäellä. Yhden siiven pituus on oman arvioni mukaan 85 metriä. En tiedä, onko näissä siivissä käytetty Exelin vahvikelattoja. Niinimäkeen on rakenteilla 22 voimalan kokonaisuus, jonka tuotanto on 400+ GWh.

Kuva

Jos en nyt väärin muista, tämän eronneen vpj:n omistama ja johtama firma myi toimistotuoleja ja -pöytiä yms. OmaSP:lle.

Juu. Ruoholahtelainen analyysitalo julisti viikko sitten varsin varmana, että Q3-raportin yhteydessä täyteen hinnoiteltu Kesko tarkistaa liikevoitto-ohjeistuksensa ylälaitaa alaspäin. Ja niinhän se melkein menikin tänään: Kesko tarkisti ohjeistuksen alalaitaa ylöspäin (ja se täyteen hinnoiteltu osake sanoi +12 %. Ei millään pahalla, sillä ennustaminen ei ole helppoa. Itsehän en osaa ennustaa edes illallisaterian sisältöä, vaikka olen itse keittiövuorossa. Ehkä paikallisessa K-Supermarketissa on jotain hyvää tarjouksessa.

Normiosingon (ennuste 1.01 eur) lisäksi Nordea ennustaa Fortumin maksavan tältä vuodelta pitkälti Ekokem-kaupan seurauksena ylimääräisen osingon 0.89 eur, mikä epäilemättä maistuisi paremmin kuin hyvin pääomistajalle. Nordean perustelut: erittäin matala velkasuhde, ei isoja investointisaumoja näköpiirissä.

Myös Inderes näkee ylimääräisen osingon mahdolliseksi, mutta pitää sitä epätodennäköisenä. Inderesin osinkoennuste on 1.14 eur (90 % tuloksesta).

isipappa wrote:

25.9. tuli hieman epämääräinen tiedote brasilialaisen asiakkaan miljarditilauksesta, jota koskevat sopimusneuvottelut ovat kesken. 

Sopimus allekirjoitettu. Huh!

Mökillä voi saunan lämmityksen yhteydessä selailla takkahuoneen nurkassa talvehtineita lehtiä, mm. Aku Ankkoja, Metsälehtiä ja Imageja. Tällä kertaa kevyttä lukemista etsivä katseeni osuu kuitenkin Viisas Raha -lehden numeroon 8/2022, jonka kansi julistaa lupaavasti: ”Oma Säästöpankki tekee tarinahötön sijaan tulosta.” Kuusisivuisessa jutussa toimitusjohtaja Pasi ”Harvard” Sydänlammi kertoo compliance-puolen synergioista ja ylistää yrittäjähenkisesti toimivan OmaSP:n olevan parasta A-luokkaa Suomeen listatuista yhtiöistä. Sen verran on hupaisaa luettavaa, että lehtipinoista ei tarvitse kaivaa esiin ikivanhoja Pahkasikoja.

Aki Pyysing wrote:

Eli kun kuorenhaltija kupsahtaa, Nordnet laittaa kaikki laput lihoiksi. Algoritmillä varmaan eikä pakkorealisaatiomenolla. Tämä jäi kysymättä, mutta kun niillä kerran on algoritmi, joka ne kaupat tekee muutenkin, en keksi miksei sitä käytettäisi lopulliseen ratkaisuunkin.

Tapahtuuko lihallistaminen saman tien, kun Nordnet saa tiedon kuorenhaltijan kupsahtamisesta? Pitäisikö näin kuorenhaltijana olla jostain huolestunut?

(En ollut paikalla.)

Osui silmään laaja juttu vihreän vedyn investointeja jarruttavista haasteista Suomessa (Kauppalehti, maksumuuri). Itseäni hieman huvittaa, että jutun kirjoittajan näkemyksen mukaan Suomea pidetään vetytulevaisuuden ykköspaikkana Euroopassa; oma käsitykseni asiasta on hieman erilainen, mutta ymmärrykseni on toki ohutta. Ehkä kirjoittaja ei osaa tehdä eroa EU:n ja Euroopan välillä.

Juttu on siinä mielessä ajankohtainen, että Neste ilmoitti pari päivää sitten jäädyttävänsä ison vihreän vedyn hankkeensa Sköldvikissä. Nähdäkseni ainakin osa jutun datasta on vanhaa, mutta kannattavuusvertailujen ja vuosilukujen osalta iso kuva lienee jokseenkin linjassa nykytilanteen kanssa. Jutussa listataan viisi keskeistä syytä sille, miksi vihreä vety ei ole lähtenyt lentoon Suomessa:

1. EU-lainsäädännöstä puuttuu määritelmä vihreälle vedylle.
2. Ei ole markkinoita; fossiilittomille tuotteille ei löydy riittävästi asiakkaita. Tältä osin juttu nostaa mahdollisuutena esiin vihreän vedyn avulla valmistetun synteettisen metaanin (e-ng, sähkömetaani), jonka jakelu voisi tukeutua jo olemassa olevaan maakaasuinfraan (mm. putket + lng-logistiikka) — asiakaskunta on siis jo valmiina.
3. Elektrolyyserit ovat liian kalliita. Tuotannossa olevien elektrolyysereiden määrä pitää saada n. 200-kertaiseksi, jotta tuotetun vedyn hinta painuu kilpailukykyiseksi öljyn ja kiinalaisen hiilen kanssa. Jutussa suomalainen professori haikailee mahdollisiksi elektrolyysereiden valmistajiksi mm. Valmetia ja Wärtsilää. 
4. Valtioiden tuki fossiilisille polttoaineille.
5. Hiilidioksidin varastointiin (ccs) on satsattu EU:ssa valtavasti, mutta samalla hiilidioksidin hyödyntäminen (ccu) on jäänyt vähälle huomiolle. Kansantajuisesti: roskat lakaistaan maton alle, vaikka niistä roskista olisi mahdollista valmistaa uusia tuotteita.

Professorin mukaan ei kuitenkaan riitä, vaikka nämä haasteet voitettaisiin: ”Isoin haaste mielestäni on, että ihmiskunta kuluttaa kaikkea, sekä energiaa että materiaaleja, aivan liikaa. Meillä on tosi iso pallo jalassa fossiilisten takia. Nyt täytyy varmistaa sekin, ettei vetytaloudesta tule vielä isompaa palloa jalkaan.”

En ole aihepiirin asiantuntija, joten en osaa ottaa valistuneesti kantaa jutussa esitettyihin näkemyksiin.