von Fyrckendahl wrote:

Nyt voisi olla hyvä hetki tehdä edullisia kiinteistösijoituksia. Kuka sijoittaisi nykytilanteessa juuri kiinteistörahaston kautta? Mitä etua (oletettavasti) yliarvostettu, lunastukset keskeyttänyt kiinteistörahasto tarjoaa sijoittajalle?

En ole aihepiirin asiantuntija, mutta olen samaa mieltä siitä, että nyt saattaa olla melko hyvä hetki tehdä kiinteistösijoituksia. Osakkeitakin on hyvä ostaa arvostuksen ollessa alhainen. Arvelen, että kiinteistörahastoista ovat jatkossakin kiinnostuneita sellaiset sijoittajat, jotka haluavat hajauttaa kiinteistöihin mutta eivät halua tehdä suoria kiinteistösijoituksia. Sitten on toki oma kysymyksensä, mitkä rahastot ovat kyseisten sijoittajien silmissä houkuttelevia. Vaihtoehdoksi on käsittääkseni tarjolla kiinteistöjen, toimitilojen tai asuntojen omistamiseen keskittyneitä listayhtiöitä, joiden osakkeet ovat likvidimpiä kuin rahasto-osuudet.

Päivän Titanium-uutisen herättämänä kaivelin omia muistiinpanojani. Löytyi mm. linkki puolentoista vuoden takaiseen juttuun (Kauppalehti 30.6.2023, maksumuuri). Jutun otsikko herättää tänään lievää hilpeyttä: ”Titaniumia ei kiinteistömarkkinoiden tuska ole haitannut – Osinko-osakkeen riskit kasvussa.” Jutun loppupuolelta osuu silmään KL:n analyytikon toteamus: ”Olisi kannattanut laittaa rahansa kiinni mieluummin Titaniumin osakkeisiin kuin yhtiön tarjoamiin rahastoihin, sillä osaketuotto on ollut rahastotuottoja parempi.”

Jutun julkaisupäivänä osakekurssi oli 17.50, tänään 9.60. Osinkoa matkan varrella 1.16. Osaketuotto näin ollen –39 % hieman reilun 18 kuukauden aikana. Ykkösrahaston lunastukset jäissä. Voinemme todeta kiinteistömarkkinariskin toteutuneen myös Titaniumin kohdalla.

Silmäilin OP:n Exel-tuloskommenttia (Q3/2024), jossa analyytikko toteaa Exelin olevan pirstaleisen toimialan ”suurin ja ainoa toimija kaikilla päämarkkinoilla (Eurooppa, USA ja Aasia).” Tässä yhteydessä toimiala tarkoittanee komposiittien valmistusta. Tulipa sitten taas mieleen firma nimeltä Gurit, joka on osunut silloin tällöin tutkaani Exelin näkymiä pohtiessani.

Sveitsissä listattu Gurit toteaa olevansa mm. johtava komposiittitoimittaja tuulivoimateollisuudessa. Myös pultruusio mainittu. Guritin tarjonnasta löytyy toki muitakin materiaaleja kuin komposiitit eikä tuulivoimasektori ole sen ainoa sovellusalue. Noloa myöntää, mutta en ole perehtynyt Guritin toimintaan sen syvällisemmin — enkä tiedä kenenkään muunkaan perehtyneen kunnolla. On kuitenkin selvää, että Guritin ja Exelin välillä on joku yhteys. Onko tämä yhteys puhdas kilpailuasetelma vai voivatko yhtiöt kuulua jopa samaan toimitusketjuun? En tiedä. Mielenkiintoa yhteyden ympärillä lisää se, että Exelin hallituksen puheenjohtaja on työskennellyt mm. Guritin toimitusjohtajana (2005–2007). 

Toinen mielessäni pyörivä komposiittifirma on Saimaan Panimon naapurissa komposiittitehdasta pyörittävä Vitrulan Composites Oy. Saksalainen, listaamaton Vitrulan-konserni osti Ahlstrom-Munksjön komposiittiliiketoiminnan viitisen vuotta sitten, ja ostokohteesta syntyi Vitrulan Composites.Tuulivoimateollisuuteen lähtee jotain tavaraa siis Mikkelistäkin. Olen kohtuullisen varma, että Vitrulaniin on aikojen saatossa löytänyt tiensä jokunen ammattilainen Exelin Mäntyharjun-tehtaalta.

Kauppalehti tarkastelee maksumuurin takana Novo Nordiskin näkymiä Aasiassa. Intiassa on 200 miljoonaa diabeetikkoa, Kiinassa 140 miljoonaa. Molemmissa maissa on satoja miljoonia ylipainoisia ihmisiä, ja Kiinassa laihuus on tavoiteltava kauneusihanne. Ozempic-myynnille on näissä valtavan markkinan maissa miljardikaupalla kasvupotentiaalia. Mutta taivaalla on tummia pilviä:

Yhtiö ei välttämättä peräänny Aasiasta lääkkeen patentin umpeutuessa, mutta se voi joutua laskemaan hintojaan. Kun geneeriset halvat intialaistuotteet tulevat markkinoille ensin Aasiassa ja myöhemmin maailmanlaajuisesti, on sanomattakin selvää, että Novo Nordisk joutuu ahtaalle.

Nähdäkseni markkinareaktio uutiseen (22.7 % vs. 25 %) oli perjantaina selkeä ylilyönti. Kurssikyykkäys vei tulospohjaisen arvostuksen hetkellisesti sellaiselle tasolle, että oman teesini mukaisesti katsoin järkeväksi kasvattaa omistustani aavistuksen verran. Katsellaan nyt rauhassa ainakin viisi vuotta eteenpäin.

Vihreän teräksen projektille ympäristölupa Luulajaan. 

SSAB sai EU:lta ja Ruotsin valtiolta 1.45 miljardia kruunua (noin 125 Meur) Luulajan-projektiinsa. Summa on noin 2.7 prosenttia investointikokonaisuudesta, jonka suuruudeksi SSAB arvioi keväällä noin 52 miljardia kruunua (4.5 Meur).

Novo Nordisk ja Eli Lilly ovat rantautumassa laihdutuslääkkeineen Intian valtavalle markkinalle. Neljäsosa 15–49-vuotiaista intialaisista on ylipainoisia, joten laihdutuslääkkeiden potentiaalisia käyttäjiä on maassa lähes 200 miljoonaa. Molemmilla yhtiöillä on kuitenkin pullonkaula tuotannossa, eikä kumpikaan ole vielä saanut laihdutuslääkkeitään myyntiin Intiassa, vaikka viranomaishyväksynnät ovat jo kunnossa. Yhtiöt kisaavatkin nyt siitä, kumpi saa ensimmäisenä tuotantokapasiteettinsa Intian-kysynnän edellyttämälle tasolle. (Lähde: Reuters, ei maksumuuria)

Korjaus aiempaan viestiini (8.11.): Pieksämäelle menevät myllyt ovat Siemens Gamesan valmistamia (ei siis Vestaksen).

OP nosti SSAB:n 31.10. parhaimpiin osakeideoihinsa. B-osakkeen päätöskurssi oli tuota edeltävänä päivänä 4.32 euroa. Tuoreimmassa aamukatsauksessaan eli tänään OP pudotti SSAB:n pois osake- ja etf-ideoista. Eilen B-osakkeen päätöskurssi oli 4.72 (+9 % tuosta em. nostosta). Mikä sai OP:n kääntämään takkinsa reilussa viikossa? En ole lukenut ruotsalaisia talousuutisia marraskuussa ja tuosta OP:n katsauksestakin vain otsikon, joten en keksi muuta syytä kuin Trump. Ja Trump olisi syyksi sikäli yllättävä ja ristiriitainen (sic), että OP on toisaalla (KL, maksumuuri) arvioinut SSAB:n hyötyvän Trumpin politiikasta eli USA:n kiristyvästä protektionismista. Muita syitä, näkemyksiä?