Verottajan logiikkaa näyttää olevan, että kun uusi asia tulee vastaan, kaikki tulo on verotettavaa, kunnes oikeustapaus muuta todistaa.

Anssi A wrote:

Jukka Timonen wrote:

Osaatteko sanoa, milloin bonusosakkeet voi myydä? Ainakaan Nordnetissa ei onnistu vielä. 

 

Jostain luin, että jos haluat myydä ennen vuoden määräaikaa, muuttaminen maksaa 50€. Muuttaminen varmaan mahdollista milloin tahansa ottamalla Nordnetin asiakaspalveluun yhteyttä. Mutta tämä vain muistikuvan perusteella, voin olla väärässäkin.

Oikein muistat, kustannus riippuu ehkä kuitenkin välittäjästä.

Postin bonusosakkeita voi myydä vasta, kun ne on ensin muutettu normaaleiksi osakkeiksi ottamalla yhteyttä arvo-osuustilin pitäjään, mikä maksaa 50-100 euroa. Tämän muutosprosessin jälkeen voit myydä osakkeet pörssissä kuten muutkin osakkeet, esimerkiksi verkkopankkisi tai välittäjän (kuten Nordnet) kautta. 

 

Tutkimus koski syöpiä, jotka todettiin ensimmäisenä vuotena rokotuksen jälkeen. Syövän kehitys vie vuosia ja usein toistakymmentä. Pitäisi siis olettaa, että rokotus ei sitä ole aiheuttanut, vaan vauhdittanut olemassa olevaa. Mutta siihenkin vuosi on lyhyt aika. Todennäköisempää lienee, että rokotuksen ottaneita on tutkittu tarkemmin joko koska kuuluivat useammin riskiryhmiin tai koska muutenkin olivat terveydestään huolissaan ja kävivät tarkastuksissa, mistä syystä syöpä todettiin aikaisemmin kuin rokottamattomien. Jos näin on, havaittu ero ilmaantuvuudessa tasaantuu pitemmällä välillä, kun rokottamattomienkin syövät löydetään myöhemmin. Siinä tapauksessa rokotettujen tilanne kääntyisikin positiiviseksi, koska varhain todetun syövän ennuste on parempi.

TL wrote:

TL wrote:

"Jännästi" bonusosakkeille on keksitty 29,9% suhde, jolloin tasasatasia merkinneiltä, kuten esimerkiksi minulta, "leikkaantuu" yksi bonusosake. Olisi vaan pitänyt merkitä vielä yksi extraosake. Oletan siis esimerkiksi 100*0,299 pyöristyvän 29 osakkeeksi eikä koulumatikan sääntöjen mukaisesti 30 osakkeeksi.

Koulumatikalla näköjään mentiin ainakin allekirjoittaneen osalta.

Koulumatikkaa ilmeisesti sovellettiin per sata lappua. Merkitsin 

Myynti 500 -> 100 + 19,5 * 400 = 178

Bonus 500 -> 100 + 29,9 * 400 = 220 koulumatikalla

mutta bonusannista kirjautui 222.

No, yhteensä tuli pyöreät 400. Hyvä niin.

Ei riskiä, mutta jos oli joka tapauksessa päättänyt myydä ennen bonuksien kirjautumista, oli yksinkertaisinta merkitä kaikki suoraan perusannista, jos halutun määrän sai siitä täyteen.

Käytännössä esim. merkittiin yhteensä 1000 ja 1:1.

Myynti 500 -> 100 + 19,5 * 400 = 178

Bonus 500 -> 100 + 29,9 * 400 = 219

Yht. 397 eli noin 40 % tavoitelluista.

Jakokulma tarkoittaa hieman yllättäen, että bonusosakkeita merkittiin selvästi harvemmin tai vähemmän kuin myyntiosakkeita. Odotusarvo olisi ollut saman verran. Kaikki eivät halunneet ottaa riskiä jännittää kurssikehitystä ensi syksyyn. Take the money and run.

Aktian soppa kiehui vielä yhdeltä taholta tänään, nyt puhui - kuten lööpeissä tavataan sanoa - Aktian hallituksen keväällä lopettanut puheenjohtaja Svens (jota Rosenberg seurasi):

Lasse Svens vahvistaa tiedot, joiden mukaan Aktian kesän toimitusjohtajavaihdos tuli ainakin osalle pääomistajista yllätyksenä. Vain vuoden verran toimitusjohtajana toiminut Aleksi Lehtonen sai lähteä. Svensin johtama hallitus oli valinnut Lehtosen, jolle potkut antoi Svensin seuraajan Matts Rosenbergin johtama hallitus. ”Oli se [potkut] kyllä yllätys”, Svens vastaa lyhyesti. Hänen mukaansa Lehtosen ja muun Aktian operatiivisen johdon välillä ei ollut tuolloin kitkaa.

Rosenbergin Mattsista Svens näytti puhuvan itsensä pussiin. Tavallista terävämpi taloustoimittaja.

Miten luonnehtisit Rosenbergia?

”Erittäin ammattitaitoinen ja analyyttinen, jolla on hyvin vahva kokemus finanssialalta.”

Entä Haglundia?

”Energinen, antanut vahvat näytöt Veritaksen toimitusjohtajana. Ei siihen lisättävää.”

Ammattitaitoinen Rosenberg ei kuitenkaan informoinut pääomistajaa toimitusjohtajan vaihdoksesta.

”Niin taisin sanoa”, Svens lausuu.

Uutiseen: Aktian hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja avaa yhtiön tilaa

Kun Kakkonen teki kaupat - täplä graafissa alla - kurssi oli jo kääntynyt nousun ja vaihto 3.10. oli noin viisinkertainen normaaliin verrattuna, seuraavana maanantaina 6.10. vaihto kasvoi vielä selvästi siitäkin. Kakkosen 0,3 %:n lisäys 3.10. oli noin 160 000 euroa. 

Herantis on vuotanut kuin seula ennen tiedotteen pukkaamista 7.10. (ei siis 8.10., joka on kuvaajassa loppupiste). 

Kuva

Faasi ykkösestä apteekin hyllylle on pitkä matka, joka usein katkeaa kuin kanan lento, mutta sillä ei Akin kommentin kannalta ole suurempaa merkitystä.

Druuge wrote:

Kuinka moni on yrittänyt saada kuusikymppisenä töitä, jos on edellinen työ lähtenyt alta? Veikkaan, ettei ole ihan helppoa. Tässäkään mielessä se eläkeiän nosto ei välttämättä toimi ollenkaan niin hyvin, kun voisi paperilla näyttää. Sen sijaan itse ihmettelen sitä, että töissä ei saa pysyä niin kauan kuin haluaa, jos joku on valmis palkkaa maksamaan. Ainakin olen siinä käsityksessä, että viimeistään 69 vuotiaana on pakko jäädä eläkkeelle. No toki senkin jälkeen voi tehdä töitä vaikka yrittämällä, mutta valtaosa meistä kuitenkin on palkkatöissä ja siihen tottuneita. Eläkkeellejäämispakko ei tunnu olevan tätä päivää, paitsi kenties sellaissa vakansseissa, joissa henkilö voi itse päättää asiasta. Sellaisiakin varmaan pari on.

 

Työ eläkkeelle siirtymisen jälkeen on työnantajasta kiinni. Erityisesti terveydenhuoltoalalla ovat hyvin tervetulleita tekemään julkiselle puolelle keikkoja. Olen työpaikassa, jossa viime vuoteen asti saattoi suorittavassa asiantuntijatyössä jatkaa 72 ikävuoteen asti puoli vuotta kerrallaan, jos työnantaja ja työntekijä olivat yhtä mieltä jatkamisesta. Viime vuonna yläikäraja poistettiin ja tarkistuspisteet ajoitettiin vuosittaiseksi. Yleensä jatketaan osa-aikaisena. Tuo on hyvin tuottavaa aikaa, koska saat sekä palkan että eläkkeen. Työviihtyvyyskin kuulemma paranee, kun ei ole enää pakko käydä työssä.

Toisaalta: Knuts sanoi haastattelussa aluksi, että olivat tyytymättömiä sekä Mattsiin että Calleen. Siihen olisi ollut fiksua lopettaa.

Mutta ymmärrän kyllä, ettei tämän kesäkuisen lausunnonsa jälkeen - olkoonkin että jargonia:

Veritaksen hallituksen puheenjohtaja Gisela Knuts kiittää Haglundia yhteisistä vuosista.

”Haluan koko hallituksen puolesta lämpimästi kiittää Haglundia hänen merkittävästä panostuksestaan Veritaksen hyväksi. Toivotamme hänelle menestystä uudessa tehtävässä”, Knuts sanoo.

jälkeen voinut sanoa, että kyllä se Calle oli ongelma Veritaksessakin, hyvä että lähti, vaikka niin olisi ollut. Tai sitten ei halunnut lyödä lyötyä. Veikkaan että haastattelun loppuosasta tuskin oli sovittu Erkin kanssa, jolle Callen valinta tuli aiemmin ilmiselvästi epämiellyttävänä yllätyksenä. Siksikin olisi ollut paree lopettaa lausunto lyhyeen.