Toki nyt kiirehditään kertomaan kuinka pakotteet toimivatkin pidemmän ajan kanssa ja vaikutukset tulevat näkymään myöhemmin🤭.
Itse asiassa taloudesta jotain ymmärtävät hokivat tuota jo 2022, mutta taloudesta mitään ymmärtämättömät eivät sitä tajunneet vaan kehittivät narratiivin pikaisesta romahduksesta omasta mielikuvituksestaan...
Henkilökohtaisesti olen edelleen sitä mieltä, että pakotteet ovat venäjälle ensisijaisesti logistinen ongelma, joka poistuu pääosin uusien kanavien ja toimintatapojen järjestelyllä.
Venäjällä olisi pieni kiire noiden järjestelyiden kanssa. Tähän mennessä tehdyt toimet eivät riitä.
Venäjän taloustilanteesta puheen ollen...
Venäjän kansallisen hyvinvoinnin rahaston (josta kupataan rahaa budjetin täydennykseksi) arvo 2025 alussa 3800 miljardia ruplaa. 2024 puolivälissä 4600 miljardia ruplaa. 2022 alussa lähtötaso 9800 miljardia ruplaa.
Kun rahasto alkaa loppua kesken, niin ainahan voi alkaa ottaa valtionvelkaa... Sitä saa kotimarkkinoilta vaikkapa väkipakolla määräämällä, mutta ulkomailta tuskin (paitsi aseveliapuna Iranista ja Pohjois-Koreasta), kiitos sanktiot ja luottoluokitukset.
Rahaston kehitys jo itsessään kertoo karua tarinaa Venäjän sodankäyntikyvyn rahoituksen kehityksestä.
Karumpi tarina on tosin se, että konkurssi ei taida olla edessä vielä tänä vuonnakaan, vaikka ruplamääräiset sotamenot kasvavatkin jatkuvasti (osittain valuutan hitaan heikkenemisen, osittain mm. täystyöllisyydestä johtuvien kustannusten kasvun, osittain kiristyvien pakotteiden ansiosta, osittain Venäjän kysynnän epätoivoistumisen ansiosta).
Toki nyt kiirehditään kertomaan kuinka pakotteet toimivatkin pidemmän ajan kanssa ja vaikutukset tulevat näkymään myöhemmin🤭.
Henkilökohtaisesti olen edelleen sitä mieltä, että pakotteet ovat venäjälle ensisijaisesti logistinen ongelma, joka poistuu pääosin uusien kanavien ja toimintatapojen järjestelyllä.
Kertoisitko mikä olisi tilanne mielestäsi sodan suhteen (verrattuna nykytilaan) nyt jos pakotteita ei olisi asetettu?
Toki nyt kiirehditään kertomaan kuinka pakotteet toimivatkin pidemmän ajan kanssa ja vaikutukset tulevat näkymään myöhemmin🤭.
Henkilökohtaisesti olen edelleen sitä mieltä, että pakotteet ovat venäjälle ensisijaisesti logistinen ongelma, joka poistuu pääosin uusien kanavien ja toimintatapojen järjestelyllä.
Pakotteet eivät toimi. Niistä aiheutuu logistisia ongelmia. Vaikeahko sovittaa molempia samaan lauseeseen.
Logistisista ongelmista kirjoitti äskettäin Forbes. On arvioitu, että kylmän sodan varastot olivat loppumassa vuoden vaihteen tietämissä. Ne vähät mitä vielä näkyy varastoituna ilmakuvissa eivät olisi käyttökelpoisia. Armeijalta on tuhottu tuhansittain ajoneuvoja vuosittain ja Forbes lainaa arviota, jonka mukaan Venäjä pystyy tuottamaan ammuksia, mutta ei läheskään riittävästi panssaroituja ajoneuvoja.
That’s far too many for Russian factories to replace. Russia builds maybe 200 new BMP-3 fighting vehicles and 90 new T-90M tank annually as well as a few hundred other new armored vehicles, including BTR-82 wheeled fighting vehicles.
With armored vehicles—even very old ones—becoming increasingly rare in Russian service, more Russian assault groups are riding in civilian vans and compact cars.
Niinpä joukkoja kuljetaan tavallisilla autoilla ja - anekdotaalisesti - yksittäisten sotilaiden on nähty ratsastavankin.
Niin, ainakaan minä en kiistä enkä ole koskaan kiistänyt etteikö pakotteilla olisi vaikutuksia.
Mutta väitän ja olen koko väittänyt etteivät ne, toisin kuin useasti on väitetty ainakaan missään Ukrainan kannalta kohtuullisessa ajassa, johda:
Venäjän sotilaallisen kyvykkyyden niin merkittävään heikkenemiseen, että se vaikuttaisi sodan lopputulokseen.
Venäjän keskiluokan sellaiseen kurjistumiseen, että se johtaisi yhteiskuntarauhan järkkymiseen tai jopa vallanvaihtoon.
Tämä pakotekeskustelu on siitä hassu, että argumentit pysyvät samana, maalitolpat vaan siirtyvät. Aluksi näitä mainitsemiani odotettiin ihan muutaman kuukauden sisällä. Sitten piti odottaa vuosi tai kaksi, että pakotteet aidosti tehoavat. Ja nyt kai vuosikymmen tai kaksi??
Referenssinä pyydän (jälkeen kerran) käyttämään hetken Iranin tilanteen pohtimiseen. Kauanko pakotteita on ollut ja mitä niistä on seurannut. Seurauksia on siis varmasti on ollut, mutta mikä on ollut niiden aito mittakaava ja ennen kaikkea vaikutus Iranin johdon käyttäytymiseen ja asemaan.
Ja vielä selvyyden vuoksi, jotta kenenkään valopään ei tarvitse huomauttaa Venäjän narratiiveistä. En tarkoita, että pakotteista pitäisi luopua vaan lähinnä pitäisi päästä irti ajatuksesta, että niillä saadaan aikaan aitoja muutoksia. Väittäisin, että Venäjän kannalta hyödyllinen on pikemminkin narratiivi, odotetaan pakotteiden vääjäämätöntä vaikutusta hihojen käärimisen sijaan.
Ja vielä selvyyden vuoksi, jotta kenenkään valopään ei tarvitse huomauttaa Venäjän narratiiveistä. En tarkoita, että pakotteista pitäisi luopua vaan lähinnä pitäisi päästä irti ajatuksesta, että niillä saadaan aikaan aitoja muutoksia. Väittäisin että Venäjän kannalta hyödyllinen on pikemminkin narratiivi, odotetaan pakotteiden vääjäämätöntä vaikutusta hihojen käärimisen sijaan.
Samaa mieltä ja olin kirjoittamassa jotain saman suuntaista.
Kyllä nämä pakotteet ja lisäpakotteet sekä Venäjän hankkima mainehaitta tällä erikoisoperaatiolla vie Venäjän sellaiseen kurimukseen josta nouseminen vie sukupolven jos toisen. Putinin toive päästä isojen poikien pöytään ei myöskään toteudu.
Lännen valitsema taktiikka on Ukrainan kannalta surullinen. Ukraina maksaa kovan hinnan tekemällä lännen likaisen työn. Toivottavasti länsi muistaa tämän kun sota on ohitse.
Niin, ainakaan minä en kiistä enkä ole koskaan kiistänyt etteikö pakotteilla olisi vaikutuksia.
Mutta väitän ja olen koko väittänyt etteivät ne, toisin kuin useasti on väitetty ainakaan missään Ukrainan kannalta kohtuullisessa ajassa, johda:
Venäjän sotilaallisen kyvykkyyden niin merkittävään heikkenemiseen, että se vaikuttaisi sodan lopputulokseen.
Venäjän keskiluokan sellaiseen kurjistumiseen, että se johtaisi yhteiskuntarauhan järkkymiseen tai jopa vallanvaihtoon.
Tämä pakotekeskustelu on siitä hassu, että argumentit pysyvät samana, maalitolpat vaan siirtyvät. Aluksi näitä mainitsemiani odotettiin ihan muutaman kuukauden sisällä. Sitten piti odottaa vuosi tai kaksi, että pakotteet aidosti tehoavat. Ja nyt kai vuosikymmen tai kaksi??
Referenssinä pyydän (jälkeen kerran) käyttämään hetken Iranin tilanteen pohtimiseen. Kauanko pakotteita on ollut ja mitä niistä on seurannut. Seurauksia on siis varmasti on ollut, mutta mikä on ollut niiden aito mittakaava ja ennen kaikkea vaikutus Iranin johdon käyttäytymiseen ja asemaan.
Ja vielä selvyyden vuoksi, jotta kenenkään valopään ei tarvitse huomauttaa Venäjän narratiiveistä. En tarkoita, että pakotteista pitäisi luopua vaan lähinnä pitäisi päästä irti ajatuksesta, että niillä saadaan aikaan aitoja muutoksia. Väittäisin, että Venäjän kannalta hyödyllinen on pikemminkin narratiivi, odotetaan pakotteiden vääjäämätöntä vaikutusta hihojen käärimisen sijaan.
Vastasit paremmin, kuin olisin itse jaksanut kirjoittaa - ei lisättävää 👍
Pakotteita suuremman (ja ennen kaikkea nopeamman) vahingon Venäjän talouteen näyttää lopulta tekevän sodan kustannukset.
Rahan ennenäkemätön emissio Venäjän talouteen puolustusteollisuuden ja armeijan kautta ylikuumentaa taloutta. Samalla taloudesta poistetaan 300 euron kuukausipalkalla hitsari, joita ei muutenkaan ole tarpeeksi, annetaan sille kymmenien tuhansien eurojen allekirjoitusbonus, maksetaan muutaman kuukauden ajan 2 000-3 000 euron palkkaa, minkä jälkeen hitsarin elämä luultavasti päättyy Ukrainan pellolle. Hitsarin läheisille maksetaan jälleen kymmeniä tuhansia hautajaisrahaa. Hitsarin kannalta hieman paremmassa skenaariossa hän invalidisoituu, mutta muuttuu kuitenkin valtion taakaksi loppuelämäkseen. Parhaimmassa tapauksessa hitsari menee moninkertaisella palkalla hitsaamaan panssarivaunuja, jotka eivät tuo talouteen minkäänlaista lisäarvoa, vaan päätyvät edelleen samalle Ukrainan pellolle, tai aikanaan varastolle ruostumaan.
Edellä kuvatussa yhtälössä taloudesta on poistettu 1 tuottava työntekijä, ja tilalle yhteiskuntaan tuotu kymmenien tuhansien edestä uutta rahaa. Koska kukaan ei ole tuottamassa tuotteita tyydyttääkseen juuri rikastuneen lesken lisääntyneen ostovoimaan, hinnat nousevat. Ei tarvitse olla taloustieteilijä, ymmärtääkseen miksi yhtälö ei voi toimia pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tämä tosin antaa steroidien kaltaisen vaikutuksen.
Pakotteet toki syövät Venäjän tulevaisuutta, ja niiden kiertäminen aiheuttaa paljon lisäkustannuksia. Kaikkein merkittävimmät pakotteet nähtiin kenties vasta äskettäin, kun iskettiin Venäjän varjotankkerilaivastoon. Kiina ja Intia lakkasivat hetkeksi ostamasta öljyä, joka lähestulkoon ainoana vientituotteena tuo Venäjälle elintärkeitä tuloja ja valuuttaa. Venäjä varmasti hankkii uudet tankkerit tai tekee taikatemppuja paperilla ja öljy jälleen lähtee pian kiertämään. Olisi mahtavaa, jos tankkerisanktioita päivitettäisiin tasaisin väliajoin.
En lopulta osaa arvioida, miten paljon pakotteet vaikuttivat. Joka tapauksessa tällä hetkellä Venäjän taloudessa alkaa iskeä se kuuluisa paska tuulettimeen aivan jokaisella sektorilla. Likvidejä varoja on jäljellä yhtä paljon Mr Olympia finalisteilla rasvaa, ja vaikka ulkoisesti saattaa vaikuttaa Venäjällä jotain muskeleitakin olevan, niin kehon sisällä sydän on juuri luovuttamassa, verenpaine on korkealla, maksasta jäljellä on muisto ja munuaiset ovat mennyttä. Toisin kun kehonrakentajat, Venäjä ei tämän "näytöksen" jälkeen tosin taida saada oikeanlaista kehonhuoltoa.
Keskuspankin asettama korko ajaa jopa puolustussektoria konkurssiin, puhumattakaan muista aloista. Kaikki projektit, jossa saat osan tilauksesta ennakkomaksulla ja loput rahoitat pankkilainalla, ovat muuttuneet kannattamattomiksi. Uusien asuntojen myynti on pysähtynyt kokonaan, ja rakennuttajille suunnitellaan konkurssikieltoa. Pankeilla tässä valtavat riskit, jotka kuitenkin kalpenevat puolustusteollisuudelle annetuille lainoille, joita niitäkään ollaan tuskin maksamassa takaisin. Pankit voi aina pelastaa printtaamalla rahaa, mutta millä hinnalla? Virallinen inflaatio pyörii 10%:ssa, oikea inflaatio on moninkertaisesti suurempi. Eläkeläisiä on 40+miljoonaa, ja heidän minimaaliset eläkkeet eivät ole kehittyneet lähelläkään todellista inflaatiota. Osalla jo nyt, ja pian muillakaan ei ole varaa lääkkeisiin, asumiseen ja ruokaan, jotka kaikki kallistuvat koko ajan. Lisäksi Venäjällä on monta muuta valtavaa ihmisryhmää, jotka eivät ole hyötyneet sodasta, ja joiden palkka ei ole sen ansiosta noussut (opettajat, lääkärit jne).
En edes enää jaksa luetella kaikkia muita taloudellisia ja sosiologisia ongelmia, mutta mun pointti on se, että nyt taloudellisesti ollaan ns. "tipping pointissa". Kriisi jossakin osassa taloutta tai yhteiskuntaa voi laukaista kriisin kaikilla muillakin alueilla. Vaikka venäläisillä on uskomaton kyky sietää kurjuutta mukisematta, kai silläkin on joku raja?
Tämä pakotekeskustelu on siitä hassu, että argumentit pysyvät samana, maalitolpat vaan siirtyvät. Aluksi näitä mainitsemiani odotettiin ihan muutaman kuukauden sisällä. Sitten piti odottaa vuosi tai kaksi, että pakotteet aidosti tehoavat. Ja nyt kai vuosikymmen tai kaksi??
Ehkä tässä on kysymys näkökulmasta. Ne, jotka moittivat pakotteita, ovat niitä jotka odottivat pakotteiden toimivan nopeasti. Käsittääkseni pakotteitä puolustavat ovat koko ajan sanoneet, ettei pakotteet ole mikään nopea ase. Pakotteilla heikennetään venäjää ja sen kykyä sotia, ja tämä on käsittääkseni melko selvää. Se, että pitäisi tehdä enemmän on myöskin käsittääkseni totta. Väite, ettei pakotteet vaikuta on minusta väärä jonka esimerkiksi TuuriTuuli on osoittanut. Käsittääkseni TuuriTuulen esittämiä kommentteja kukaan ei ole osoittanut vääräksi. Eli näkisin tuon sinun kommenttisi olevan juurikin keskustelun (maalitolppien) siirtelyä. Eli ymmärtäisin väitteet, että pakotteet eivät ole riittävä toimenpide, mutta en ymmärrä väitettä etteikö pakotteilla olisi vaikutusta.
Meillä on "hiukan" erilainen luetun tulkinta. Mun mielestäni tässä nimenomaan lukee, että pakotteet vaikuttavat mutta eivät tarpeeksi. Sun mielestäsi mä siis väitän ettei pakotteilla ole vaikutusta????
****
Niin, ainakaan minä en kiistä enkä ole koskaan kiistänyt etteikö pakotteilla olisi vaikutuksia.
Mutta väitän ja olen koko väittänyt etteivät ne, toisin kuin useasti on väitetty ainakaan missään Ukrainan kannalta kohtuullisessa ajassa, johda...jne...
Maalitolppien siirtelyä tai sitten hiuksien halkomista. Se, että näkee pakotteiden toimivan varsin heikosti siihen nähden, miten niitä markkinoitiin lännen tarjoamana keinona pysäyttää venäjän sotiminen, tuntuu täällä tarkoittavan sitä, että on venäjän puolella. Se, että näkee niiden toimivan heikosti sotimisen estämiseksi, ei tarkoita samaan kuin niillä ei olisi mitään vaikutusta venäjän talouteen.
Pakotteilla on moninaisia vaikutuksia pakotteen muodosta ja asetustavasta riippuen. Myös sillä on erittäin suuri merkitys kuinka laajasti pakotteisiin sitoudutaan. Onko kysymys pakotteesta, jossa kieltäydytään viemästä joitakin tuotteita johonkin maahan vai kieltäydytäänkö ostamasta. Noidenkin kahden asian välillä on erittäin iso ero vaihtotaseen kannalta. Viennistä kieltäytymien vähentää pakotteiden kohteen ulkomaisen valuutan tarvetta ja vastaavasti tuonnin kieltäminen vähentää heidän valuuttatuloja. Esimerkiksi tältä osin länsimaat käynnistivät pakotteet aloittaen vientikielloilla, joka lähti paisuttamaan Venäjän valuuttatuloja, kun tuonnille ei alussa asetettu juurikaan kieltoja. Näin öljyä ja kaasua virtasi ja kaiken lisäksi nousevin hinnoin. Tämä on toki muuttunut viimeisen vuoden aikana, mutta kovin on hidasta ja sota jatkuu.
Sitten vähän haettu esimerkki pakotteen onnistumisen vaikeudesta tärkeitä hyödykkeitä kohtaan. Meillä esimerkiksi Suomessa on huumeiden maahantuonti ja myynti ankarasti kielletty ja tulli sekä poliisi tekevät hartiavoimin töitä, jotta huumekauppa saataisiin kuriin. Tästä huolimatta huumeiden käyttö vain lisääntyy maassamme. Mietitäänpä tilannetta, jossa meidän lait sallisivat huumeiden vapaan käytön, maahantuonnin ja myynnin, mutta Euroopan valtiot kieltäisivät niiden viennin Suomeen. Loppuisiko meillä huumeiden saatavuus ja käyttö?
Väite, ettei pakotteet vaikuta on minusta väärä jonka esimerkiksi TuuriTuuli on osoittanut.
Huomauttaisin, että olen varonut yrittämästäkään veikata miten suuri osa Venäjän talouden tilasta johtuu pakotteista ja miten suuri osa sotataloudesta. Ainoa mitä uskallan väittää, on että Venäjä kestää pakotteiden kanssa sotimista vähemmän aikaa kuin ilman pakotteita. Mutta sitä ei voi tietää miten paljon vähemmän aikaa.
En saa myöskään näppyjä siitä, että joku sanoessaan "pakotteet eivät toimi" tarkoittaakin sanoa että "pakotteet eivät toimi sillä teholla kuin olisi kiva" koska olen samaa mieltä. Onneksi nämä "pakotteet eivät toimi ja ne pitäisi kokonaan poistaa koska niistä kärsimme vain me"-tyypit ovat häipyneet vieden mukanaan "sotaa ei olisi syttynyt jos NATO ei olisi vallannut Venäjälle kuuluvia itsenäisiä valtioita"-paskan.
Maalitolppien siirtelystä täytyy sanoa, että pakko arvostaa venäläisiä talousneroja, sillä he ovat taipuneet aivan yli-inhimillisiin saavutuksiin sotatalouden tukemiseksi. Ei meillä päin ensimmäisiä tolppia pystytettäessä varmaankaan osattu odottaa moista sopeutumiskykyä kun ensimmäisiä ekstrapolointeja tehtiin talousdatan pohjalta.
Venäjän sotateollisuus taas on jo pitkään kipuillut komponenttien ja materiaalien saatavuuden kanssa siitä huolimatta että sotateollisuuteen siirtyminen on lisännyt mm. ohjustuotantoa (monen muun asian kustannuksella, tietenkin). Saatavuusongelmia helpottaisi jos niitä saisi vapaasti rahdata kunnon markkinahintaisilla tukkusopimuksilla tarvitsematta junailla kuljetuksia ja maksuja käyttämällä ties mitä välikäsiä, jotka laskuttavat reippaasti riskilisää, ja kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan velottavat kilpailun puutteessa niin paljon kuin Putin on vain valmis maksamaan. Ei ole nyt lähteitä käsillä, mutta vaikka Venäjä elektroniikkaa yhä saa, maksetaan siitä noin kolminkertaisia hintoja. Lisäksi osia tulee (valitettavasti EU:n ja USA:n lisäksi) mm. kiinalaisilta kloonivalmistajilta moninkertaisella vikaprosentilla, ja saman mallisissa drooneissa ja ohjuksissa on ihan eri komponetteja ja kytkentöjä riippuen siitä milloin on mitäkin komponenttia ollut saatavilla (minusta kuulostaa siltä, että liukuhihnan sijaan duunarit joutuvat istumaan kolvi kädessä - mikä hidastaa tuotantoa).
Heikot signaalit viittaavat siihen, että Venäjän ilmatorjuntaohjusyksiköt alkavat olla vähissä ja että prioriteetteja on mietittävä uudelleen, Krimi vs. öljynjalostamot. Krimillä on eri aselajien sotilaskohteita ja tietysti Kerchin salmen silta.
Russia has begun withdrawing certain air defense units from occupied Crimea, as reported by the partisan movement Atesh on Telegram on Feb. 7, citing agents within the occupying army.
Partisan data indicates that some systems, including those of the 31st Air Defense Division, are being redeployed from the occupied peninsula to new positions within Russian territory.
"The occupiers understand that this move creates critical gaps in Crimea's defense, but they have no other choice," the guerrillas stated, noting that Russians are forced to take risks.
Vaikuttaisi vähän, että Ukrainaan on tulossa häpeärauha, jossa Venäjän käytännössä annetaan voittaa ja Ukrainalta kiristetään luonnonvarat jonkun länsimaisen oligarkin taskuun, kun venäläiset oligarkit eivät ihan kaikkea saaneet?
Vaikuttaisi vähän, että Ukrainaan on tulossa häpeärauha, jossa Venäjän käytännössä annetaan voittaa ja Ukrainalta kiristetään luonnonvarat jonkun länsimaisen oligarkin taskuun, kun venäläiset oligarkit eivät ihan kaikkea saaneet?
Niin. Tosin mikään ei estä Eurooppaa ottamasta käsiä taskusta ja tekemästä kunnolla asialle jotain. Kapasiteetia olisi, halua vaan ei ole ollut.
Eurooppa on kyllä helvetin heikko. Veikkaan myös, että nopeasti unohdetaan että nyt pitäisikin varustautua. Me saadaan vielä mitä tilataan tällä helvetin vatvomisella ja heikoilla johtajilla. venäjä taitaa saada "voiton" ja Ukrainaa kustaan naamalle. Hävettää meidän paskuus, voi helvetin helvetti.
PARIS—Vice President JD Vance said Thursday that the U.S. would hit Moscow with sanctions and potentially military action if Russian President Vladimir Putin won’t agree to a peace deal with Ukraine that guarantees Kyiv’s long-term independence.
Vance said the option of sending U.S. troops to Ukraine if Moscow failed to negotiate in good faith remained “on the table,” striking a far tougher tone than did Defense Secretary Pete Hegseth, who on Wednesday suggested the U.S. wouldn’t commit forces.
“There are economic tools of leverage, there are of course military tools of leverage” the U.S. could use against Putin, Vance said. “There’s a whole host of things that we could do.
PARIS—Vice President JD Vance said Thursday that the U.S. would hit Moscow with sanctions ...
Nuo sanktiot, mitä EU ja USA voivat vielä kunnolla kiristää, liittyvät kaikki öljyyn. Lisäpakotteet taas sekoittavat öljyn maailmanmarkkinat, ja sehän ei USA:n presidentille käy, eikä oikeastaan EU:lle. En minäkään tykkää, jos bensa maksaa 5 euroa litralta. Toki jonkin aikaa sitä siedän (vuosi pari), jos on pakko, ja sillä varmistetaan Venäjän häviö. Se vaan on Venäjän häviön hinta. Mutta perus-palkansaajalle se ei varmasti käy.
Venäjä on kerännyt koko 2000-luvun öljyrahastoon rahaa. Tämä on ollut jopa IMF:n suositus, jotta kriiseissä olisi rahasto puskurina mistä ottaa. Tälläistä kriisiä on ajatelut esim. korona-kriisiä. Koronaan Venäjän ei kuitenkaan tästa rahastoa käyttänyt lainkaan. Rahasto kasvoi jopa 2021-2022 välisenä aikana (en näe dataa 2020). Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaa, öljyrahastossa oli rahaa n. 10 miljardia ruplaa. Nyt se on pudonnut 4 miljardiin ruplaan ja se tyhjenee kiihtyvää tahtia. Suomen pankin ennusteen mukaan tällä vauhdilla rahasto on tyhjä tämän vuoden lopussa. Sen jälkeen Venäjä on todella kusessa, koska Venäjä budjetti on ollut jo pari vuotta reilusti alijäämäinen. Budjettia on paikattu juuri öljyrahastosta ja jonkin verran veronkorotuksilla. Lainaa Venajä ei saa mistään (ei edes Kiinasta tai BRICS mailta) ja verot on nyt jo nyt tapissa. Venäjältä loppuu yksinkertaisesti rahat. Venäjän tuotannon (sotatuotanto) kasvu on pysähtynty, koska ei ole vapaita työntekijöitä (työttömyys n. 2%) ja ulkomaat eivät Venäjälle investoi lainkaan. Ei edes Kiina.
Venäjän öljyrahaston suuruuden ja tyhjentymisen ltietoähde on Suomen Pankki, joka on käyttänyt Venäjän finanssiministeriön lukuja. Koska luvut ovat karuja, olen valmis uskomaan Venäjänkin ilmoittamia lukuja.
Sotatuotannon tuomaan BKT:n kasvun lukuihin pitää ottaa myös sellainen näkemys, että tuotannolla aikaansaadaan materiaalia, joka tuhoutuu sodassa. BKT luku ei siis kerro sitä, että vauraus kasvaa, koska noin kolmasosan BKT:stä Ukraina tuhoaa sotatantereella.
Vance pitää Venäjää pikkutekijänä, joka on jumissa Kiinan kanssa epäsuhtaisessa kumppanuudessa
Haastattelussa The Wall Street Journalille tunteja sen jälkeen, kun Trump sanoi aloittavansa neuvottelut Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi, Vance sanoi: "Uskon, että tästä syntyy sopimus, joka järkyttää monia ihmisiä."
Trump oli kertonut torstaina toimittajille, että Ukraina olisi osapuolena neuvotteluissa Venäjän kanssa, mikä on Zelenskyn keskeinen vaatimus. Mutta Trump sanoi myös, että Venäjä pitäisi päästää takaisin rikkaiden seitsemän maan ryhmään ja että Ukrainan jäsenyys NATO-järjestössä oli jotain, jota Venäjä ei voisi sallia.
Vance sanoi, että Trumpin hallinto pyrkii vakuuttamaan Putinin siitä, että Venäjä saavuttaisi enemmän neuvottelupöydässä kuin taistelukentällä.
Vance tarjoutui palauttamaan suhteet Venäjään, kun Ukrainaa koskeva sopimus on saatu onnistuneesti aikaan sanoen, että Moskovan nykyinen eristyneisyys länsimarkkinoista on tehnyt Venäjästä Pekingin nuoremman kumppanin (junior partner).
"Ei ole Putinin etujen mukaista olla pikkuveli koalitiossa Kiinan kanssa", Vance sanoi.
Näkökulma on mielenkiintoinen siinä mielessä, että Kiina on trumppilaisen jenkkilän suurin murhe. Tyynen meren näkökulmasta jenkeille on edullisempaa, että Kiina saa päänvaivaa Aasian länsireunalla mellastavan slaavikumppaninsa ansiosta. Toisaalta Kiinalle olisi eduksi usuttaa trumppilaiset tappelemaan Putinin kanssa ympäri Eurooppaa, jolloin se voisi keskittyä Taiwaniin, kauppareitteihinsä sekä Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.
Vancen mukaa Trump tulee muuttamaan mieltään riippuen siitä miten neuvottelut etenevät. Putin taas on raivona siitä, ettei häntä oteta vakavasti.
Myöhemmin päivällä, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskin kanssa pidetyn tapaamisen päätteeksi juuri ennen Air Force Two -lentokoneen palaamista Washingtoniin, herra Vance tarjosi hieman lisää mitä epämääräisimpiä tavoitteita tuleville neuvotteluille Venäjän kanssa.
"Haluamme sodan päättyvän, haluamme tappamisen loppuva, mutta haluamme saavuttaa kestävän, kestävän rauhan, emme sellaista rauhaa, jonka vuoksi Itä-Eurooppa joutuu konfliktiin vain muutaman vuoden kuluttua", hän sanoi.
Viimeinen lause oli kriittinen, koska monet eurooppalaiset johtajat täällä (Münchenissa) sanoivat pelkäävänsä, että herra Trump haluaisi niin kovasti sopimusta - ja ehkä Nobelin rauhanpalkintoa, jonka hän on sanonut ansaitsevansa - että hän suostuisi ehtoihin, jotka jättäisivät Ukrainan kylmään ja antaisivat Venäjän rakentaa uudelleen tuhoutuneita joukkojaan ja hyökätä uudelleen Ukrainaan - ja ehkä myöhemmin myös Moldovaan, ja jopa testata NATO:a Baltian maissa.
Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock sanoi, että Trumpin puhelu Putinin kanssa, joka rikkoi hänen sovitun eristämisensä, oli yllätys liittolaisille. "Näin ei ole tapana tehdä ulkopolitiikkaa, mutta tämä on nyt tätä todellisuutta", hän sanoi Saksan yleisradiolle.
Ei ihme, että Peskovin pullat jäivät kurkkuun - Reuters:
Asked about the reference to military levers, Kremlin spokesman Dmitry Peskov said Moscow wanted to know more. "This was a new element about the (U.S.) position. We have not heard such formulations before, they have not been voiced before," Peskov told reporters. "So, of course, during the very contacts that we have been talking about, of course, we hope to receive some additional clarification."
Niinpä, koko Eurooppa on kiinnostunut saamaan tätä ohkaiseksi jääneestä jenkkiotteesta ja trumppisotkuista lisää selvyyttä.
”Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaa, öljyrahastossa oli rahaa n. 10 miljardia ruplaa. Nyt se on pudonnut 4 miljardiin ruplaan ja se tyhjenee kiihtyvää tahtia”
Tämähän olisi 100 milj. Euroa. Vaikka kyseessä olisi typo ja 10 miljardia euroa en siihen usko.
Siis suuruusluokkaa sama mitä vihervasemmisto (Kokoomuksen tuella) lähetti italiasten keittiöremontteihin.
Russian President Vladimir Putin has done more to strengthen and unite NATO than member states have done, U.S. Republican Senator Lindsey Graham told the Munich Security Conference on Saturday.
“If I were nominating somebody to be the NATO Man of the Year, it’d be Putin,” Graham said as he participated in a MSC panel.
“He’s done more to help NATO than we have. We have two new members [Sweden and Finland]. We’re talking about spending more, not less. So he’s made a serious miscalculation,” Graham said.
Graham, a long-standing ally of U.S. President Donald Trump, said that a peace deal between Russia and Ukraine should include the proviso that, should Russia invade Ukraine again in future, Ukraine would be granted automatic and immediate membership of the NATO military alliance.
Kun Ukrainan sota alkoi, oli yleinen toiveajattelu, että Putin kaatuisi sotaansa ja Venäjällä johto vaihtuisi niin, että tuki sodalle päättyisi. Nyt näyttääkin ikävä kyllä käyneen niin, että Ukrainan suurimman tukijan Yhdysvaltojen johto vaihtuikin Venäjän ymmärtäjään, joka viekin Ukrainalta tuen pois.
Eurooppa on luottanut Yhdysvaltojen linjaan, kuten Ukrainakin. Ukrainalla ei toki ole ollut edes vaihtoehtoja, mutta Euroopalla on ollut mahdollisuus tehdä itse enemmän. Eurooppa jäi pyörimään pakotteiden varaan helppona tienä, joka lähinnä on kuin kipuun otettu burana, joka vähentää kipua, mutta ei poista ongelmaa. Nyt ongelma on pahentunut sille tasolle, että buranat on käytetty ja kivut moninkertaistuneet.
Venäjän eteneminen Ukrainassa on hidastunut ja kalustosta vain puolet jäljellä
Venäjä alkaa olla haavoittuvainen. Se ei ehkä kestä toista sotaa eri rintamalla samaan aikaan. Vuoristolaisilla voi olla kohta hetkensä.
Bofititn tilaston mukaan Venäjän vararahasto (alla) oli marraskuussa viime vuonna luokkaa 121 miljardia dollaria eli liki samalla tasolla kuin kahden vuoden Krimin sotimisen jälkeen vuonna 2015. Matkaa on vielä vuoden 2018 tasoon 58 miljardia.
Venäjän eteneminen on hidastunut. Hetki on sille kriittinen sillä se haluaisi säilyttää saavuttamansa asemat. Kuluvan vuoden ensimmäisenä kuukautena Venäjältä kesti kuusi päivää vallata Manhattanin kokoinen alue DeepStaten mukaan. Tahti on kaksi kertaa hitaampaa kuin marraskuussa.
Kuva
Venäjä painaa siellä missä se voi käyttää ylivoimaansa eli ihmisten määrää. Hyökkäystä edeltää tykistötuli ja pommitukset ja sen jälkeen jalkaväki etenee talo talolta eteenpäin suurin menetyksin. Ukraina taas poimii yksittäisiä sotilaita droneilla tykistön puutteessa ja etenee siellä missä sillä on etua maastosta. Ukraina on koillisessa Sudzhan seudulla myös edennyt Venäjän rajan ylitse, masentaen vihollistaan.
Venäjän etenemistä on hidastanut talvi, joka on tehnyt lämpökameralla varustetuille droneille maavoimat helpoiksi havaita ja tähdätä. Joukot alkavat myös väsyä: "But they have slowed over winter, in part because a lack of foliage makes infantry easy to spot and target with aerial drones, but possibly because of growing exhaustion on the Russian side," analysts said.
Kuva
Värvääminen on käynyt Venäjällä hankalammaksi ja Venäjä on joutunut nostamaan lupaamiaan korvauksia vapaaehtoisia houkutellakseen.
Viime vuoden lokakuussa Yhdysvaltain korkea puolustusviranomainen sanoi, että Venäjän kärsineen noin 600 000 uhria sodan alkamisesta helmikuussa 2022. Nopeutunut eteneminen on lisännyt tappioita. Ukrainan ylin sotilaskomentaja, kenraali Oleksandr Syrskiy sanoi, että Venäjä menetti viime vuonna yhtä paljon ihmisiä kuin sodan kahtena ensimmäisenä vuonna.
Kivi Venäjän kengässä on Kurskin alue, jossa se yrittää vastahyökkäystä omalla maallaan yhdessä Pohjois-Koreasta palkatun sopimusarmeijan kanssa. Ukraina taas pitää alueesta kiinni, sillä se haluaa pitää Kuskin aluetta puskurivyöhykkeenä ja rauhanneuvottelujen kauppavälineenä, "as a bargaining chip in any future peace negotiations".
Kolmen vuoden sodan jälkeen Venäjä on kuluttanut noin puolet valtavista asevarastoistaan, joista suurin osa on Neuvostoliiton aikaisia panssarivaunuja ja panssaroituja ajoneuvoja – ja lopuista monet ovat vanhoja ja huonokuntoisia malleja, kertoo venäläisten asevarastojen satelliittikuvia tutkivan avoimien lähteiden tiedusteluanalyytikkoryhmän tekemä analyysi.
Kuva
Valtavat tappiot (harmaat alueet) osoittavat Venäjän etenemisen kustannukset ja sen, kuinka vaikeaa niitä tulee olemaan hyväksyä. Panssaroitujen ajoneuvojen varastojen hupenemisen myötä Venäjä on alkanut käyttää siviiliajoneuvoja ja moottoripyöriä hyökkäyksissä. Enimmäkseen Venäjä kuitenkin luottaa suojaamattomaan jalkaväkeen, mikä on vaatinut suurta määrää sotilastappioita.
Nykyisellä vauhdilla Venäjän panssarivaunujen ja panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen jäljellä oleva määrä tulee olemaan kriittisen alhainen vuoden 2025 loppuun mennessä, sanoi George Barros, Washingtonissa toimivan ajatushautomon Institute for the Study of War analyytikko. Venäjän kumppanit, erityisesti Pohjois-Korea, voivat kuitenkin auttaa toimittamalla panssaroituja ajoneuvoja omista varastoistaan, hän sanoi.
Venäjän asema alkaa nitistä ja natista, joten ei ihme, että sen neuvottelijat ovat jo Lavrovin johdolla suuntaamassa Saudi-Arabiaan.
The Russian ambassador to Saudi Arabia, where the talks are set to take place this week, met Sunday with the kingdom’s foreign minister. Two senior Trump administration officials — the national security adviser, Mike Waltz, and the Middle East envoy, Steve Witkoff — will fly to Saudi Arabia to join Secretary of State Marco Rubio for the negotiations.
Ukraina ei osallistu neuvotteluihin ja on ilmoittanut, ettei se hyväksy sellaisten neuvottelujen tulosta, joissa se ei itse ole mukana. Jenkit taas katsovat asiaa investointina, josta he haluavat maksun takaisin: “The American people deserve to be recouped, deserve to have some kind of payback for the billions they have invested in this war.” sanoi Mr Waltz Fox News Sunday haastattelussa.
Waltz unohtaa näppärästi, että Eurooppa on blokkina antanut Ukrainalle sotimiseen varusteluapua yhteensä enemmän kuin Yhdysvallat.
Euroopalle ja Suomelle on eduksi mitä enemmän Venäjä heikkenee varusteitaan kuluttaessaan ja sotakassaansa polttaessaan. Euroopalle on myös eduksi pysytellä Ukrainan varustelijana ja saada ehkä myöhemmin osansa säästöön jääneistä malmivaroista ja raaka-aineista, joita se kipeästi tarvitsee pysytelläkseen teknokehityksen kyydissä.
Zelensky ei usko Putinin haluavan mitään rauhaa ja kertoi sanoneensa Trumpille Putinin olevan valehtelija. Sopimuksilla Venäjän kanssa ei ole merkitystä.
Jenkit pitävät näköjään huolta vain omista saamisistaan, kuten kaikki trumppia puhuvat ymmärtävät.
Kiitos. Venäjän rupla on jo niin heikko että alla olevasta kuvasta lukiessa tuli paha desimaalivirhe. Vähän jäi noita nollia huomioimatta. Olisihan tuo virhe pitänyt homata jo kirjoittaessa, se verran suuri mittakaava-virhe oli kyseessä.
Tällä vauhdilla öljyrahasto on tyhjä vähänyli vuoden päästä. Putinilla on kiire saattaa Ukrainan sota loppuun. Trumpin valinta oli vastaus Putinin rukoukseen.
Kyllä Venajan talous on kärsinyt pakotteista. Tosin se on onnistunut jonkin verran suuntaamaan kauppasuhteitaan muihin maihin.
Koska USD:n ja EUR:n merkity on laskenut, niin Kiinan Juanin merkitys on noussut. Kiinan merkitys on kasvanut viennissä ja eritoten tuonnissa merkittävästi. Intia ostanee nykyisin halpaa öljyä Venajältä.
Venäjän talous kärsii sotimisesta ja erityisesti siitä, että Ukraina on kyennyt tuhoamaan Venäjän kalustoa hyvällä tehokkuudella. Iskut Venäjän öljyteollisuuteen, asevarastoihin ja sotilaslentokentille ovat olleet tehokkaita syöden Venäjän kykyä sotimiseen. Myös Venäjän laivasto sai tuta Ukrainan kyvykkyydedtä Mustalla merellä. Ukraina on myös kyennyt kaatamaan venäläisiä sotilaita satoja tuhansia. Nuo kaikki syövät Venäjän taloutta kovalla kädellä.
Euroopan ja Yhdysvaltojen aseapu on ollut merkittävää ja tämä on auttanut Ukrainaa sodassa.
Sitten on nämä mainitut pakotteet, joita täälläkin kovin usein hehkutetaan. No niiden vaikutus lienee venäjän tapauksessa varsin pieni verrattuna siihen, mitä Ukraina tekee. Lisäksi pakotteilla on negatiivisia vaikutuksia kansalaisiin niin Euroopassa kuin Venäjällä. Ihmiset tottuvat sotaan (ne jotka eivät itse ole sodan keskellä), mutta eivät hintojen nousuun ruokakaupassa.
