Trumpin asettamat tullit Kiinaa vastaan todella purevat - Amerikan omaa teollisuutta vastaan. Nyt vuorossa lentokoneteollisuus.

Kuva

Muutama poiminta vastauksena MAGA -jengiltä, noilta ajatusten Potomac joilta:

Doesn’t that mean our own airlines and even new startup American airline companies can purchase these parts?

Well, China just widened the trade gap — but hey, at least Trump showed them who’s boss… right?

They need us to buy our products more than we need to buy theirs.

Jaahas, Trump joutuu taas perääntymään rakkaasta suunnitelmastaan nostaa tullimaksuja. Tällä kertaa varmaan Applen suuromistajat ovat varmaan soitelleet linjat kuumina Valkoiseen taloon. Nyt esim. Applen tuotteisiin kohdistuvat tullit poistetaan täysin kaikessa hiljaisuudessa.. 

Today at 5:49 PM GMT+3

Kim Lyons

Trump administration quietly excludes many electronics from 'reciprocal' tariffs

President Donald Trump's administration is exempting smartphones, computers and other electronics from its so-called reciprocal tariffs, Bloomberg reported Saturday, giving tech shoppers and companies like Samsung and Apple a reprieve from much higher costs:

• The exclusions would apply to smartphones, laptop computers, hard drives and computer processors and memory chips. Those popular consumer electronics items generally aren’t made in the US. Setting up domestic manufacturing would take years.

https://finance.yahoo.com/news/live/trump-tariffs-live-updates-cell-phones-chips-and-laptops-get-a-reprieve-from-tariffs-china-hikes-tariffs-on-us-goods-to-125-191201707.html

Ei kun nimimerkki Hano on Blackjackin pelaaja:

https://www.sijoitustieto.fi/comment/101463#comment-101463

That said, itsekin tein paluun hyöty-uhkapelaamiseen tuossa vähän aikaa sitten, kun huomasin Paffilla tämmösen diilin.

----

Eli tosta kun laskee niin 777 saa bläkkärissä joku kerran 3h niin siitä saa sitten 154€ arvosta ilmaiskierroksia.

Vaihtoehtoisesti voi hakea myös Googlella Sijoitustiedosta. Laita Googlen hakuun esim: sijoitutustieto: miten sijoittaa öljyyn

Löytyi artikkeli:

Öljyyn sijoittaminen - Sijoitustieto listaa kolme tapaa

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/oljyyn-sijoittaminen-sijoitustieto-listaa-kolme-tapaa

Oma Säästöpankin yhtiökokous ei antanut vastuuvapautta entiselle toimitusjohtajalle Pasi Sydänlammille. Yhtiökokous myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille.

Keskustelin Copilotin kanssa USA:n presidentin valtaoikeuksien ja eritoten tullimaksujen asettamisen säädösperusteista. Tässä referaatti. Kuitenkin, presidentti voi siis päättää noin vain tullimaksuista eikä tarvitse siihen kenenkään hyväksyntää.

Yhdysvaltain presidentin valta tullimaksujen ja kauppapolitiikan suhteen perustuu useisiin lakeihin ja säädöksiin. Yksi merkittävimmistä on Trade Expansion Act of 1962, erityisesti sen Section 232, jonka nojalla presidentti voi asettaa tullimaksuja kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä. Lisäksi Trade Act of 1974, erityisesti Section 301, antaa presidentille valtuuden ryhtyä toimenpiteisiin, kuten tullimaksujen asettamiseen, jos ulkomainen kauppakäytäntö todetaan epäoikeudenmukaiseksi tai Yhdysvaltain kaupalle haitalliseksi.

Presidentillä on myös valtaa tullimaksuihin ja kauppapolitiikkaan International Emergency Economic Powers Act (IEEPA) -lain perusteella, joka sallii taloudellisten rajoitusten käyttöönoton kansallisen hätätilan yhteydessä. Tällaisia päätöksiä voidaan tehdä ilman kongressin välitöntä hyväksyntää, mutta ne voivat kohdata vastustusta ja juridisia haasteita.

Tietyissä tapauksissa Yhdysvaltain presidentti voi asettaa tullimaksuja ilman kongressin erillistä hyväksyntää näiden lakien nojalla. Tämä tarkoittaa, että presidentti voi päättää tullimaksuista, jos esimerkiksi ulkomaisen tuotteen tuonti uhkaa Yhdysvaltain teollisuutta tai puolustusta (Expansion Act of 1962). Tai tialnteissa, joissa presidentti toteaa että ulkomainen kauppakäytäntö on epäoikeudenmukainen tai Yhdysvaltain kaupalle haitallinen (Trade Act of 1974). Tällöin presidentti voi toimia itsenäisesti, vaikka päätökset voivat johtaa neuvotteluihin, oikeudellisiin haasteisiin tai kongressin painostukseen.

Vaikka presidentillä on laajat valtuudet näiden lakien puitteissa, kongressi voi myöhemmin pyrkiä muuttamaan tai kumoamaan päätökset lainsäädännön kautta. Lisäksi päätökset voivat kohdata vastustusta yritysten, oikeuslaitoksen tai kauppakumppaneiden taholta.

Esimerkkejä joissa Yhdysvaltain presidenttit ovat käyttäneet Trade Expansion Act of 1962 ja Trade Act of 1974 -lakeja:

• Donald Trump (2018) käytti Trade Expansion Act of 1962:n Section 232 -pykälää asettaakseen tullimaksuja teräkselle ja alumiinille kansalliseen turvallisuuteen vedoten.
• Gerald Ford (1975) allekirjoitti Trade Act of 1974 -lain, joka antoi presidentille laajemmat valtuudet neuvotella kauppasopimuksia ja puuttua epäreiluihin kauppakäytäntöihin.
• Barack Obama (2012) pyrki uudistamaan fast track -valtuuksia, jotka olivat osa Trade Act of 1974 -lakia, jotta Yhdysvallat voisi neuvotella uusia kauppasopimuksia tehokkaammin.

Maga väellä Jenkeissä ei taida jatkossa (jos on edes ollut) olla varaa ostaa IPhonen puhelimia, vaan joutuvat tyytymään Samsungin luureihin. Valkoinen talo ilmoitti tänä iltana nostavansa Kiinan tuonnille tulli-tariffin 104%:iin ja jos puhelimetkin kuuluvat tähän tariffiin, niin Amerikkalainen kuluttaja joutuu maksamaan jatkosa IPhonesta luokkaa 50-60% enemmän, ellei Apple luovu katteistaan.

iPhone 16 Pro:n valmistuskustannukset ovat noin 549 dollaria ja sen myyntihinta USA:ssa on 1 099 dollaria (tiedot Copilotilta). Myyntikate ollut siis 40-45% luokkaa ja tullimaksu on perinteisesti ollut 0%. Nyt jos yli 100% tullit todella tulevat, niin uusi "omakustannushinta" tullauksen jälkeen Applelle nouseekin nykyisen myyntihinnan yli. Jos Apple haluaa edelleen saman voiton taaloina, on uusi puhelimen myyntihinta noin 1600 USD.

Apple on saanut perinteisesti n. 25% nettomarginaalin (NET Margin) puhelimistaan. Jotta se voi sen pitää, pitäisi puhelimien hinta olla vieläkin suurempi. 

Apple taitaa olla suuri Trumpin tulli-tariffien häviäjä, koska sen puhelimista n. 90% tuotetaan Kiinassa. Loput Vietnamissa ja Intiassa, joille Trump myös on laittanut kovat tariffit. Tällä on pakko olla vaikutusta Applen osakekurssiin. 

Applen markkinat ovat tietenkin ympäri maailman ja muualla ei tulli-sotia Kiinan suuntaan varmaan aloiteta, joten vaikutus ei ole ihan näin dramaattinen kuin USA:n markkinan osalta. Iskee myös Amerikkalaiseen kuluttajaan. Mutta Applen myynnistä yli 40% tulee USA:n markkinoista. Applen liikevaihto Yhdysvalloissa oli yli 52 miljardia dollaria vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. USA:n myynti toki sisältää paljon palveluja.

Taisi Warre-setä veikata oikein, kun on keventänyt Applea todella reilusti vuoden sisällä.

Druuge wrote:

Tinggeli wrote:

hauturi wrote:

Teoreettista ihmettelyä: Oletetaan, että tullit nousevat kovasti kaikkialla. Oletetaan lisäksi, että kansainvälinen kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Kaikki valtiot tulevat siis keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja kuin aiemmin. Mihin tämä raha päätyy?

Päätyvät sinne, minne verorahatkin kertyvät. Pois kulutuksesta, poliitikojen käytettäväksi. Ja se tiedetään kuinka järkevästi poliitikot rahat käyttävät, kun ne saavat sitä hirveän määrän lisää.

Tilannehan on verrannollnen siihen, että kaikki maailman maat nostavisivat ALV:tä / Liikevaihtoveroa reilusti. Kuluttajat maksavat.

Kai tämä nyt sikäli poikkeaa esittämästäsi tilanteesta, että kaikki maat eivät ole nostamassa tariffeja kaikkien kanssa. Oletan, että muu maailma yrittää keskenään käydä kauppaa vanhoin ehdoin, ellei jopa yritetä saada vapaakauppaa aikaa sielläkin, missä on ollut suojatulleja. Jenkit saattaa jäädä yksin omaksi saarekkeekseen, joka eristäytyy muista. Toki ne on isot markkinat, joten häiriöstä tulee silti melkoinen.

Toki käytännössä eroaa. Enkä toivo, että tästä alkaa tullisota jossa kaikki asettavat kovat vastatullit. Ei edes EU. Antaa Trumpin maksattaa tullinsa USA:n kuluttajilla. Mutta Hauturin esittämässä teoreettisessa ihmettelyssä, johon vastasin, tilanne oli toinen eli kaikki nostavat siinä kovat tullit ja kansainvälinen kauppa silti jatkuu.

hauturi wrote:

Teoreettista ihmettelyä: Oletetaan, että tullit nousevat kovasti kaikkialla. Oletetaan lisäksi, että kansainvälinen kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Kaikki valtiot tulevat siis keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja kuin aiemmin. Mihin tämä raha päätyy?

Päätyvät sinne, minne verorahatkin kertyvät. Pois kulutuksesta, poliitikojen käytettäväksi. Ja se tiedetään kuinka järkevästi poliitikot rahat käyttävät, kun ne saavat sitä hirveän määrän lisää.

Tilannehan on verrannollnen siihen, että kaikki maailman maat nostavisivat ALV:tä / Liikevaihtoveroa reilusti. Kuluttajat maksavat.

Ei tuossa todellakaan ole järkeä. Alla lainaus tiedotteesta.

Lisäksi Summa Defence on solminut viisi osakevaihtosopimusta hankkiakseen kuusi eri yritystä tytäryhtiöikseen. Näihin yrityksiin kuuluvat Lännen Tractors Oy, Lännen MCE AB, Aquamec Oy, Nordic Yards Oy tytäryhtiönään Uudenkaupungin Työvene Oy, Intlog Oy ja LightSpace Group Inc (USA) (yhdessä "Kohdeyhtiöt"). Lisäksi Summa Defence on sopinut ostavansa Sybimar Oy:n osakkeet Aura Mare Oy:ltä, joka on Meriaura Group Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen Jussi Mälkiän määräysvaltayhteisö ja jota omistaa myös Meriaura Group Oyj:n hallituksen jäsen Ville Jussila.

Kohdeyhtiöiden tiedot (luvut tuhatta euroa, ensin LV ja sitten voitto) Asiakastiedon tietojen perusteella:

Kuva

Tiedotteessa tosin lukee:

Summa Defencen ja Kohdeyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 oli alustavien tilintarkastamattomien lukujen mukaan 49,5 miljoonaa euroa ja käyttökate -4,2 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä Summa Defencen tytäryhtiöiden yhteenlaskettu tilauskanta on noin 200 miljoonaa euroa.

Meriaura Oy liikevaihtotieto Nordnetista LV 79 miljoonaa ja liikevoitto oli -16 miljoonaa euroa (paljon investointeja?).

Yhteensä tulevan yrityksen LV on noin 130 miljoonaa ja liikevoitto reilusti pakkasella.

Tulevalla yrityksellä tulee olemaan 866 801 277 + 3 972 398 486 =  4 839 199 763 osaketta. Koska päätöskurssi oli tänään 0,17 euroa niin tuleva yhtiö arvostetaan 823 miljoonan arvoiseksi.  Melkoinen valuaatio.

Yritysjärjestelyssä Meriaura Oy:n nykyiset omistajat saavat uudesta yrityksestä vain 6,7%, Meriauran tj ja hallituksen jäsenen Jussi Mälkiä ja hallituksen jäsen Ville Jussila yhteensä 11,2% ja Summa Defencen nykyiset omistajat 82%. Melkoinen tilipäivä joillekin tulossa, kun osan omistus taas liudentuu.

Lisäksi Meriauran tj ja hallituksen jäsenen Jussi Mälkiä ja hallituksen jäsen Ville Jussila pääsevät kätevästi eroon riippakivestään Sybimar Oy:sta. Minkähänlainen suhmurointi tässäkin on takana, kun sekin ala on melko kaukana puolustusteknologiasta. 

Joka tapauksessa, pieni ryhmä saa paljon ja muut osakkeenomistajat jätetään rannalle ruikuttamaan liudenneen omistuksen kanssa.

Meriaura Groupin osakeomistus jakautuisi Osakevaihdon jälkeen seuraavasti:

• Summa Defencen perustajat, kohdeyhtiöiden nykyiset omistajat, Aura Mare Oy ja sijoittajat: 82,1 %
• Meriaura Invest Oy: 11,2 %
• Meriaura Groupin nykyiset omistajat (pl. Meriaura Invest Oy): 6,7 %

Meriaura Invest Oy on Meriaura Groupin   lähipiiriyhtiö.

Summa Defence Oy on suomalainen puolustus- ja turvallisuusteknologiakonserni, joka omistaa useita suomalaisia alan yrityksiä. Konsernin taustalla on suomalainen Aktiiviomistajat-sijoittajaryhmä. 

Aktiiviomistajissa on 10–20 jäsentä, joista julkisuudessa ryhmän jäseninä ovat esiintyneet ainakin Markku Kankaala, Martti Haapala, Aarne Simula ja Samuli Koskela^[4]. Pääosa ryhmän jäsenistä on pohjoispohjalaisia yrittäjiä

Summa Defencen omistajatiedot Wikipediasta.