Aki Pyysing wrote:

...Läppärillä taas ei pääse mitenkään sisään, ellei ole puhelinta.

Joten jos hävitän puhelimeni, en pääse sisään enää mitenkään.

Kyllä pääsee. Valitset ensin alla olevan keltaisella kehyksellä korostetun valinnan

Kuva

Sen jälkeen taas keltaisella kehystetty valinta.

Kuva

Sitten voitkin kirjautua perinteisellä käyttöjätunnus + salasana -kombolla.

Kuva

Jo ei heti toimi, nollaa keksit selaimesta ja koita uudestaan.

Asioilla on puolensa. Minä mietin luontoarvoja (turhaa muovia ja haittaa pakkauksen puristamista muiden pakkausten sisään), sinä taas elät lapsi-perhe -arkea. Minun on helpompi miettiä luontoarvoja, kun ei ole sitä lapsi-perhe -arkea. En syylistä, vaikka joku voisi syylistää esim sanomalla että osta isompi jääkaappi. Oikeastaan sekin olisi luonnon kannalta  huono teko. Onneksi kaupassa on vielä vaihtoehtoja, kaikissa terta-pakeissa ei ole sitä muovikorkkia. Voimme kuluttajana tehdä valintoja ottaen kätevyyden ja luontoarvot huomioon.

Mutta palataan mielellän Ukrainan synkkään tilanteeseen. Toivon seuraavia:

1. Trumpin puheet nopeasta lopettamisesta on vain neuvottelu-taktiikkaa. Ei siis niin, että Ukraina joutuu luovuttamaan "Karjalansa" ja joutuu Suomettumisen tielle.
2. Trumpila on tahtotila lopettaa sota nopeasti ja palautaa Ukrainan vanhat rajat. Trump antaa kaiken mahdollisen tuen Ukrainalle ja uhkaa Venäjää suoraan massiivisilla toimilla, ellei Venäjä vetäydy ja tee rauhaa jota joku kolmas taho valvoo.

Toivottavasti kolmatta vaihtoehtoa ei ole Trumpin mielessä, kuten niin monella Rep:ulla on. Myös henkilöillä, joita Trump on jo valinnut "Tiimiinsä".

Joko-tai wrote:

EU-direktiivin mukaisista kiinni pysyvistä muovikorkeista käyty keskustelu on omasta mielestäni osoittanut, että hyvin suurella joukolla ihmisiä ei ole minkäänlaista halua toimia ympäristön parhaaksi edes mitättömän pienessä asiassa. Ihmisten loputtoman mukavuudenhalun ja itsekkyyden vuoksi vastaavia ja ankarampiakin pakkotoimenpiteitä tullaan tarvitsemaan jatkossakin, jotta ei ihan koko palloa paskota.

En ihan ymmärrä viestisi syytöstä enkä edes sen perusolettamusta. Kun ottaa pullosta viimeisen huikan, niin korkkihan on aina ollut helpointa sijoittaa takaisin pullon suuhun ja palauttaa pullo korkkeineen automaattiin. Näin olen aina tehnyt. Nytkin revin se korkin aina irti, silti se korkki palautuu aina pullon mukana. Lisäksi on maailman typerintä muuttaa täysin toimiva Tetra-purkki (maito ja piimä) korkilliseksi.

GHearst kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

 

Druuge kirjoitti:

Tuulivoima sopisi erinomaisesti esimerkiksi vedyn tuotantoon.

 

Vedyt ja atomit olisi kyllä syytä jatkossakin lämmittää kaasulla. Aivan ylivoimainen energianlähde: ei tarvitse tuulla tai auringon paistaa ja säätyy nopeasti.

 

Juuri tästä syystä vetyjen ja atomien tuotannon kertakaikkisen kieltämisen pitäisi olla vihersiirtymän korkeimpia prioriteetteja. 

Mutta kaasulla ei saa pintaa rapeaksi, kun poltto tuottaa kosteutta. Hiilelläpä saa maukkaamman pinnan.

Naattori kirjoitti:

Kyllä tuulivoima on vain yksi osa palettia, mutta sen vaikutus tulee olemaan tärkein, ja se tulee ratkaisemaan tämän hetkisen ongelman keskihinnan suhteen.

Keskihinnan laskeminen tapahtuu tavallaan markkinahäirikön toimesta, kun tuulivoiman tuottajat pystyvät tuottamaan energiaa ilman jatkuvaa toimitusvelvoittetta. Toimittaminen ei ole myöskään suhteessa energian tarpeeseen, vaan tuuliolosuhteisiin. Esim. lämpimällä säällä, kun energian tarve on pieni, usein tuulee, joten energiaa tuotetaan silloin kun sille ei olisi tarvetta. Vastaavasti tätä tuulen lisäenergiaa taas ei yleisesti saada silloin, kun energiankulutus on tapissaan, joten silloin energiasta on pula ja sähkön hinta nousee. Sähkön hinnasta tulee siis hyvin volatinen ja se ei ole mitenkään hyvä asia. Hiukan on toki hankala arvioida kaikkia vaikutuksia mitä tällä hetkellä tuulivoima tuo energiasektorille kaikkiaan. Jos tuulisähkö aiheuttaa sen, ettei siihen perusvoimaan (tai säätövoimaan) kannata investoida (kun tuulisella säällä sitä ei kannata käyttää), niin silloin tilanne on todella huono ja lopputulema on vastaava, mikä on nytkin. Välillä energiasta on pula ja sähkö maksaa todella paljon.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, ratkaisu olisi se, että tuulisähkön tuottajat velvoitettaisiin kyky toimittamaan sähköä myös silloin, kun ei tuule ja energiankulutus on tapissaan. Teknisiä ratkaisujahan tähän on jo olemassa, mutta tämä ei kai kiinnosta tuulivoimayhtiöitä, koska silloin pitäisi investoida lisää energiatuotantoon. Ne investoinnit jätetään muille. Ratkaisuna vois olla vaikka energian varastointi (tehdään vetyä, pumpataan vettä ylös, nostetaan painoa ylös, sähköinen akku, lämpöakku jne jne) tai energian tuottaminen muillakin menetelmillä (biokaasu, hake / pelletti, vesivoima jne jne).  Kulutusjoustojakin voi toki käyttää, mutta löytyykö meiltä isoja sähkönkuluttja jotka voivat joustaa esim. 4000 MW verran? Teräksen sulatusuunit sammuksiin kun ei tuule?

Naattori kirjoitti:

On totta, että Suomessa ei pysty varastoimaan tuulivoimaa juurikaan, mutta juuri sen takia uusi siirtoyhteys Ruotsiin rakennetaan, sillä Ruotsi ja Norja voivat varastoida vesivoimaa ja haluavat myydä sitä myös jatkossa. Tänäkin vuonna on valiteltu vesivoimavarastojen vähyyttä, mutta sen riittävyys paranee tuulivoimalla. Marraskuu oli tuulivoiman suhteen heikko, mutta koko vuodelta Suomen tuulivoiman tuottosuhde on ollut 30%.

Niin, koska Vuotoksen allasta ei saanut rakentaa, niin meillä on nyt se tilanne ettei vesivoimaa ole tuulivoiman rinnalla tasaamassa niitä tuulettomia hetkiä. Minun mielestä nämä kaksi olisi pitänyt aikanaan niputtaa vahvasti yhteen ja samaan pakettiin. No, kun näin ei tapahtunut, niin osaltaan siksi meillä Suomessa on nyt tämä tilanne päällä mikä on, koska sitä Venäjän turvallisesti ja puhtaasti tuottamaa y-sähköä ei tänne enää saada. Eikä maakaasua. Nehän olivat sitä tuulivoiman säätövoimaa.

14.12. oli tilanne jossa Ruotsin ja Norjan vesivoimalla tuotettu sähkö maksaa Nordpoolissa ihan saman kuin täällä meillä Suomessa (noin 440 € / MW). Oikeastaan koko Euroopassa. Ja kun katsoo kuukausitasolla, niin kyllä ne hinnat melko samat ovat olleet. Lisäksi ei ole mitenkään varmaa, että Ruotsi ja Norja Suomeen voi toimittaa sähköä niin paljon kun sitä tarvitsemme, koska sille on ottajia muuallakin.

Tromsossa on sähkö kyllä tosi halpaa ja tänään ja huomenna myös Trondheimissa.

Ps tällä hetkellä tuulee ihan kivasti ja Suomi tuottaa sähköä enemmän kuin kuluttaa. Tuulivoiatuotanto on nyt 2800 MW. SPOT hinta oli aamulla 54 snt/kWh, nyt 43 snt / kWh ja illalla taas 55 snt / kWh. Kun katsoo tuuliennusteita, niin ennusteessa (tai historiassa) ei näy mitään muutoksia vaan on tasaista tuulta (vallitseva 4-6 m/s).

Hessu kirjoitti:

Hallitus on löytynyt viisasten kiven energiakriisin ratkaisemiseksi: sähkön hintakatto. Kaikkien tunnettujen talousteorioiden mukaanhan on selvää , että kun tavaran tai  palvelun hinta laskee niin sen kysyntä vähenee.

Seuraava askel olisi sulkea ja romuttaa Hanasaaren ja Salmisaaren saastuttavat hiilivoimalat etuajassa eli aloittaa työt välittömästi. Helenin alkuperäinen suunnitelma on poistaa ne käytöstä vasta keväällä 2023. Voimaloiden romuttaminen on ensiarvoisen tärkeää sen vuoksi, ettei kenelläkään tulisi mieleenkään säästää niitä varavoimaloiksi.

En ole oikein vieläkään ymmärrä, miten Helen aikoo korvata kivihiilen 1.4. lähtien. Laitetaanko talvella 2023-2024 ne 10 polttoöljyllä toimivaa lämpökeskusta tulille? Suljettava Hanasaaren hiilivoimalaitos tuottaa sähköä 236 MW ja lämpöä 420 MW ja tällä hetkellä 0 MW tuottava Vuosaaren maakaasuulaitos tuottaisi sähköä 665 MW ja lämpöä 582 MW jos vain Venäjän kaasua virtaisi (rakenteilla on 12 MW lämpöpumppu Vuosaareen, kovin on pieni ja mistä siihenkin sähkö?). Ne Helsingin 10 paikallista lämpökeskusta ovat yhteensä 2000 MW eli lämpöä kyllä riittää, joten johtaako tämä maailman kunniahimoisin tavoite lopulta polttoöljyn polttoon Helsingin kaukolämpöverkossa?

Salmisaaren voimalaitosta ei sentään vielä laiteta kiinni, se sai armon aikaa (EDIT: suljetaan 2025). Hiilivarasto saatiin kaivettua maan alla (pois silmistä, pois mielestä) ja voimala pystyy käyttämään myös puupellettejä (mistähän ne City-Vihreät niitä kohta saa, kun EU ja ne itsekin ovat kieltämässä puunpolton). Salmisaari on lisäksi pienempi kuin Hanasaari, se tuottaa sähköä vain 160 MW ja lämpöä 300 MW.

Helsingissä on Katri Valan lämpöpumppulaitos, 126 MW lämpöä. Sehän on ollut täydessä käytössä jo pitkään. Sähkö tulee siihen varmaan Hanasaaren kivihiilivoimalasta?

Esplanadin lämpöpumppulaitos on teholtaan 50 MW lämpöä. Tämä riittää keskustan alueen lämmitykseen. Energian sekin saa sähköstä, mahdollisesti Hanasaarn voimalaitoksesta.

Ainoa korvaava energia mitä minulle tulee mieleen on se, että Helen joutunee ostamaan markkinoilta sen sähkön ja lämmön mitä se menettää kun Hanasaari laitetaan kiinni ja purku-urakka alkaa.

Alla piirakat mistä energialähteestä Helen tekee lämpöä. Kivihiili on edelleen lähes puolet. Tai yli, jos lämpöpumppujen sähkökin tulee kivihiilestä.

Naattori kirjoitti:

Tämä sähkökriisi ratkeaa kyllä viimeistään parissa vuodessa ja nopeammin, jos OL3 saadaan tulille eikä muita isompia kriisejä tule.

Tuulivoimakapasiteettiä on Suomessa nyt Fingridin sivujen mukaan yli 5000MW (ylittyi ilmeisesti nyt viikon aikana). Aurora 800MW sähkönsiirtolinja valmistuu 2025 vuoden loppuun mennessä Pohjois-Ruotsiin. Lisää tuulivoimakapasiteettiä tulee nykyisen perustuotannon päälle Suomeen rakenteilla olevista 3000MW ja Ruotsiin yli 4000MW, todennäköisesti huomattavasti enemmän luvitettujen myötä. Tuulivoima säästää Ruotsin ja Norjan vesivoimavarantoja tehokkaasti. Sähkön keskihinnat tulevat tippumaan hyvin pian. Joitakin kalliita päiviä varmasti jää talville, mutta niiden vaikutus ei ole enää merkittävä.
 

Samaa mieltä ole siitä, että tilanne helpottaa kun OL3 aloittaa, mutta lisää kapasiteettia me tarvitsemme silloinkin. Mutta tuulivoimalla tätä ongelmaa ei kyllä ratkaistaa. Se on ihan höpö-höpö juttua, ellei rakentajille anneta velvoitetta kyetä tuotttamaan sähköä 24/7/365 verkkoon. Tuottaja voi sitten itse valita onko tapa energian varastointia tai vaihtoehtoisen energialähteen käyttöä kun ei tuule, mutta näille markkinoita sekoittaville tuulentuville pitää antaa rakennuslupaan tämä velvoite. Nyt muut joutuvat hoitamaan ja maksamaan tämän investoinnin ja tuulentuvat ovat vapaamatkustajia. Jos meillä on perustuotantoa riittävästi, niin mihin ihmeeseen me tarvitsemme ajoittain toimivaa tuulivoimaa? Muistaakseni tuulivoimaa on saatu viiime vuosina keskimäärin jotain 20% nimellistehosta (tarkkaa lukua en nyt muista), välillä 100% ja välillä huomattavan vähän. Ja tuo ajoittaittaisuus on edelleen ongelma. Ja 6000 MW tuulivoimaa on silti tulossa lisää ja target on että kaikkineen sitä olisi 20000 MW.

Tällä hetkellä meillä on verkossa tuulivoimaa vain 582 MW eli noin 10% kapasiteetista (kirjoitukseni aikana kapa oli tippunut 475 MW:iin !!!). Vaikka tuulivoimaa rakennetaisiin 10000 MW lisää, niin vielä silloinkaan sähköä tulisi tarpeeksi esim. juuri nyt. Ja nyt sentään mm. Pohjanmaalla tuulee 5-7 m/s eli ei pitäisi olla edes kovin huono keli tuulivoimalle (Kokkola Tankar 7 m/s ja Mustasaari  Valassaaret 5 m/s). Saati mitä tapahtuu, kun pakkasta on 20 astetta ja on tyyntä.

Jotta tuulivoima säästäisi Ruotsin ja Norjan vesivaroja, pitää siirtoyhteyksiä parantaa huomatttavasti. Siirtokapa taisi olla jotain 2600 MW, toki vuonna 2025 on tulossa lisää. Mutta onko Ruotsilla ja Norjalla varaa myydä enemmän sähköä?

Ja samaan aikaan kun meillä on energiakriisi niin hiilivoimaa ajetaan alas. Seuraava laitos lopettaa 1.4.2023.

Sijoitusyhtiö Sievi Capitalin salkkuyhtiön Nordic Rescue Groupin tytäryhtiö Vema Lift on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen.  Konkurssihakemuksen taustalla ovat pitkittyneet talousvaikeudet, vaikea markkinatilanne entisellä päämarkkina-alueella Kiinassa, alusta- ja komponenttipula sekä inflaatiokehitys. Vema Lift Oy aloitti Kiinan markkinoiden valloituksen muistaakseni noin 5-6 vuotta sitten Kiinassa olleen yhteistyökumppanin (pelkkä myyntiyhtiö, jos oikein käsitin) kanssa. Vielä 2020 kun Sievi osti Vema Lift:in ja se sai täysin uudet tuotantotilat Kaarinassa, hyvässä vireessä oleva Kiinan vientimarkkina näytti tuovan jatkossakin tarpeellista ja kasvavaa volyymia yhtiön toimintaan, mutta koronakriisi ja kotimaisen tuotannon suosiminen Kiinassa pakottivat Vema Liftiä muuttamaan strategiaansa ja keskittymään muihin vientimarkkinoihin. Muunmuassa Etelä-Amerikan markkinoita kokeiltiin ja Vema Lift sai Chiileen kohtuu kokoisen tilauksen.

Nordic Rescue Group (Sievin yksi salkkuyhtiöistä) on Vema Liftin konkurssipesän suurin velkoja. Nordic Rescue Groupin toimitusjohtaja Esa Peltolan mukaan Vema Liftille yritettiin myös löytää ostajaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Nordic Rescue Groupin muut konserniyhtiöt eli Saurus (Suomi) ja Sala Brand (Ruotsi) jatkavat liiketoimintaansa entiseen tapaan ja ovat kannattavia. Tosin Saurus on viime vuosina koitanut myös laajentua kovasti Kiinaan ja  Saurus toimitti useassa erässä ison määrän (omaan tuotantokykyyn suhteutettuna) pelastusajoneuvoja ainakin vuosina 2017-2019 sinne.

Kuva Kiinan autoista Sauruksen vanhasta tiedoitteesta.

No ei mene hyvin pikavippi-firmoillakaan. On tilanne vähän muuttunut ja oma jakokelpoinen vapaa pääoma on kadonnut alaskirjauksiin (9 miljoonaa) eli varmaan luottotappioita on tullut. Osinkoa firma ei voi maksaa ja sijoittajien sijoitukset (57 miljoonaa) ovat nyt jumissa yhtiössä, koska pääomaa on enää 0,81 miljoonaa. On tilinpäätöksen valmistuminen venähtnyt melkoiseesti.

Blue Financen tiedote sijoittajille ja uutiskirjeen tilaajille 2.12.2022

Vuoden 2021 tilinpäätös on valmis ja tilintarkastus suoritettu - Osingonmaksut keskeytetään toistaiseksi

Vuoden 2021 tilintarkastus on saatu päätökseen. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus julkaistaan Osinkotuottoa -palvelussa viikolla 49. Vuoden 2021 tilinpäätöksen valmistumista viivästytti Blue Finance Oy:n tytäryhtiön, Blue Finance Suomi Oy:n (BFFI) saatavakantaan kohdennettu alaskirjaus ja tuon alaskirjauksen vaikutuksen määrittäminen Blue Finance Oy:n tuloslaskelmaan ja taseeseen. Nyt valmistuneessa ja tarkastetussa tilinpäätöksessä BFFI:ssä toteutettu saatavakannan alaskirjaus johti 9 009 951,03 euron tulosvaikutteiseen alaskirjaukseen Blue Financen tilinpäätökseen. Alaskirjauksen jälkeen Yhtiön kertyneet voittovarat olivat 31.12.2021 809 148,49 euroa. Kertyneitä voittovaroja on tilikauden päättymisen jälkeen vähentäneet etuosakkeille maksetut osingot, 3 691 870,26 euroa.

Osakkeille, mukaan lukien etuosakkeet voidaan maksaa osinkoa vain kertyneistä voittovaroista vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Varojenjaon tulee perustua viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen ja siinä tulee huomioida tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.  Mikäli jaettavia voittovaroja ei ole, osinkoa ei osakeyhtiölain pakottavien säännösten vuoksi voida jakaa.

Blue Finance Oy:n vuoden 2021 tilintarkastuksen yhteydessä on ilmennyt yllä mainitusta syystä johtuen, että jaettavia voittovaroja ei ole, eikä osingonjako siten ole mahdollista osakeyhtiölain säännösten mukaan. Tämän takia olemme velvoitettuja keskeyttämään osingonmaksun alkaen 1.12.2022. Osingonmaksua tullaan jatkamaan heti, kun yhtiöllä on kertyneitä voittovaroja.

Tavoitteena osingonmaksukyvyn palauttaminen

Velvollisuutemme on pyrkiä kaikin tavoin palauttamaan osingonmaksukyky sekä jatkamaan lunastuksia tulevaisuudessa. Osingonmaksukyvyn palauttaminen edellyttää kertyneitä voittovaroja ja yhtiön kannattavuuden parantaminen tulee olemaan keskeinen tavoitteemme tuleville kuukausille. Yhtiö on varautunut tuottamaan välitilinpäätöksen vuoden 2023 aikana, jotta osingonmaksukyky voidaan palauttaa nopeutetusti.

Lunastuksia jatketaan vuonna 2023

Osakeyhtiölain ja Blue Financen yhtiöjärjestyksen mukaan etuosakkeiden lunastaminen on mahdollista yhtiön vapaan oman pääoman puitteissa. Lisäksi lunastaminen ei saa vaarantaa yhtiön maksukykyä. Osingonmaksusta poiketen, osakkeiden lunastaminen ei edellytä kertyneitä voittovaroja, vaan lunastuspäätös voidaan tehdä, kun olosuhteet muuten sen mahdollistavat. Kassavarojen puitteissa tulemme toteuttamaan lunastuksia jo vuoden 2023 aikana, riippumatta osingonmaksukyvystä. Tulemme tästä tiedottamaan tarkemmin lähempänä.

En edelleenkään ole enkä aiokaan olla sijoittajana näissä pikavipifirmoissa.

Ja julkista tietoa on jaossa yhtiön taloudesta: https://www.osinkotuottoa.fi/avainluvut-ja-raportit/

Blockfi on nyt hakeutunut vapaahetoiseen Chapter 11 -konkurssimenettelyyn (vastaa Suomen yrityssaneerausta) FTX:n konkurssin jälkiseurauksena (palveluhan on ollut "suljettuna" jo jonkin aikaan eli nostot eivät ole onnistuneet). Oikeuden asiakirjojen mukaan Blockfilla on yli 100 000 velkojaa. Näistä toiseksi suurin on FTX 275 miljoonalla dollarilla. Suurin on useita velkojia edustava Ankura Trust -yhtiö 729 miljoonan dollarin potilla.

Blockfi ajautui kriisiin jo aiemmin tänä vuonna, kun kryptovaluuttojen arvot ja sitä myötä kryptoyhtiöiden arvostukset hupenivat. Sam Bankman-Fried (FTX) teki tällöin Blockfin kanssa 400 miljoonan dollarin velkajärjestelyn. Uutistoimisto Reutersin mukaan Bankman-Fried olisi tuolloin hankkinut osto-optioillaan yhtiön enintään 240 miljoonalla dollarilla. Parhaimmillaan Blockfin markkina-arvoksi on laskettu 4,8 miljardia dollaria.

SEC antoi helmikuussa Blockfille 100 miljoonan dollarin rangaistusluonteisen maksun. SEC katsoi, että yhtiön asiakaslupaukset eivät vastanneet sen todellista toimintaa. Blockfi lupasi turvallista tallettamista ja korkeaa tuottoa, mutta toiminta oli hyvin riskialtista ja jopa holtitonta.