Hohoijaa - eipä yllätä. Onhan tästä tullut täällä muutama kerta sanottua. Pakotteet haittaavat enemmän Eurooppaa kuin Venäjää. Pakotteet ovat tunnetasolla omantunnon paikkausta eikä juuri sen enempää.
Tämä oli loistava esimerkki siitä, minkälaista mielialaa Putin haluaa propagandallaan kylvää. Satoa on tullut, mutta ei riittävästi. Samaan aikaan Venäjän sotakassa on puolittunut. Pari vuotta vielä niin Venäjä on polvillaan.
Kunhan vielä life-line Kiinaan ja Pohjois-Koreaan saataisiin hiipumaan.
Hohoijaa - eipä yllätä. Onhan tästä tullut täällä muutama kerta sanottua. Pakotteet haittaavat enemmän Eurooppaa kuin Venäjää. Pakotteet ovat tunnetasolla omantunnon paikkausta eikä juuri sen enempää.
Tämä oli loistava esimerkki siitä, minkälaista mielialaa Putin haluaa propagandallaan kylvää. Satoa on tullut, mutta ei riittävästi. Samaan aikaan Venäjän sotakassa on puolittunut. Pari vuotta vielä niin Venäjä on polvillaan.
Kunhan vielä life-line Kiinaan ja Pohjois-Koreaan saataisiin hiipumaan.
Taitaa vaan tuo kiina laskelmoida ja auttavan venäjää sen verran, että lännelläkin palaa rahaa sotimiseen. Kiina ei kuitenkaan ilmaiseksi auta eli ottaa rahat pois ja laskee itselleen suhteellisen edun, kun länsi ja venäjä tuhlaavat varojaan sotimiseen ja itse tienaavat samalla.
Hohoijaa - eipä yllätä. Onhan tästä tullut täällä muutama kerta sanottua. Pakotteet haittaavat enemmän Eurooppaa kuin Venäjää. Pakotteet ovat tunnetasolla omantunnon paikkausta eikä juuri sen enempää.
Taitaa vaan tuo kiina laskelmoida ja auttavan venäjää sen verran, että lännelläkin palaa rahaa sotimiseen. Kiina ei kuitenkaan ilmaiseksi auta eli ottaa rahat pois ja laskee itselleen suhteellisen edun, kun länsi ja venäjä tuhlaavat varojaan sotimiseen ja itse tienaavat samalla.
En usko, että tämä Kiinallekaan on varsinaisesti toivottu skenaario. Kiina kuitenkin pelkää epävakauden aihettavan sisäistä levottomuutta, joka on käsittääkseni Kiinan suurin pelko. Kiina kuitenkin käyttää tilanteen parhaaksi katsomalla tavalla ja tiukentaa otetta venäjä-vasallista. Tämän sodan jälkeen venäjällä ei lienee paljon sananvaltaa omista asioistaan. Palataan historiallisesti vanhaan. Venäjä on jälleen itäisen valtion alainen. Aikaisemmin venäjä oli Mongolian vasalli ja jatkossa Kiinan 😀
Hohoijaa - eipä yllätä. Onhan tästä tullut täällä muutama kerta sanottua. Pakotteet haittaavat enemmän Eurooppaa kuin Venäjää. Pakotteet ovat tunnetasolla omantunnon paikkausta eikä juuri sen enempää.
Tämä oli loistava esimerkki siitä, minkälaista mielialaa Putin haluaa propagandallaan kylvää. Satoa on tullut, mutta ei riittävästi. Samaan aikaan Venäjän sotakassa on puolittunut. Pari vuotta vielä niin Venäjä on polvillaan.
Kunhan vielä life-line Kiinaan ja Pohjois-Koreaan saataisiin hiipumaan.
Jolloin jäljelle jäisivät vastaavat Intiaan, Brasiliaan jne. Tosin tuo mainittukin on täyttä utopiaa.
Kahdeksan EU-maan (ml. Suomi) valtiovarainministerit ovat laatineet avoimen kirjeen siitä, miten Venäjä valehtelee omasta taloudellisesta tilastaan. Pakotteet kyllä purevat.
Valtiovarainministerit: Venäjän talous heikkenee, pakotteet purevat
Venäjän sotatalous heikkenee ja länsimaiden asettamat pakotteet purevat, toteaa kahdeksan EU-maiden valtiovarainministeriä yhteisessä lausunnossaan brittiläisessä The Guardian -lehdessä.
Valtiovarainministerien mukaan Venäjä levittää liian ruusuista kuvaa taloudestaan ja pakotteiden vaikutuksista. Allekirjoittajina ovat valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sekä hänen kollegansa Ruotsista, Tanskasta, Baltian maista, Hollannista ja Puolasta.
Ministerien mukaan pakotteet ovat tehokkaita ja niitä on asetettava lisää. Lausunnossa luetellaan joukko asioita, jotka kertovat Venäjän talouden pitkän aikavälin ongelmista.
Valtiovarainministerien mukaan Venäjän talous on suuntautunut yhä enemmän sotateollisuuteen, jota ylläpidetään finanssipoliittisilla elvytystoimilla. Se ei ole heidän mielestään merkki vakaasta taloudesta, vaikka bruttokansantuote kasvaisi.
Ministerien mukaan talouden lyhyen aikavälin ylikuumeneminen voi estää tuottavuuden kasvun, johtaa yksityisen sektorin pysähtymiseen ja pahentaa vallitsevaa inflaatiota.
Venäjää koettelee työvoimapula, ja kireät työmarkkinat aiheuttavat paineita palkkojen nousuun. Ruplan heikko arvo nostaa tuontihintoja, mikä sekin ruokkii inflaatiota entisestään.
Stubbin mielipiteitä. Tuli youtube-video vastaan feedissä, hyvin puhuu Stubb ja on rauhallinen ote hommaan. Stubb on myös valmis neuvottelemaan Trumpin kanssa jos hänet valitaan.
Lisää kommentteja iltalehdestä, liittyen lausuntoon "Ukraina on jo voittanut sodan"
Stubbin mukaan hän puhui MTV:n tentissä ja Kultaranta-keskustelussa toisesta tulokulmasta, eli poliittisesta voitosta.
– Jos Putinin tavoite oli venäläistää Ukraina, ei onnistunut. Jos Putinin tavoitteena oli pitää Ukraina poissa Euroopasta, ei onnistunut. Jos Putinin tavoitteena oli pitää huoli siitä, että Nato ei laajentuisi, ei onnistunut. Eli siinä mielessä Ukraina on jo voittanut tämän sodan.
Artikkelin mukaan pakotteet toimivat. Valtion kassa tyhjenee ja putlerin kyky rahoittaa sotaa heikkenee. Vientiteollisuuden teknologia rapautuu ja teollisuuden kilpailukyky heikkenee. Miten muuten me saataisiin venäjästä nykyisin taloudellisesti Italian kokoisesta valtiosta tulevaisuudessa kääpiö.
Pakotepolitiikka taitaa onnistua ihan yhtä hyvin kuin muutkin poliitikkojen taloustoimet
Jutun mukaan:
Toimivatko pakotteet tavallisen kansan kulutusjuhlasta huolimatta?
”Lyhyt vastaus on kyllä”, Solanko sanoo.
”Vaikutus näkyy siellä, mihin ne on suunnattu.”
Toimiiko pakotepolitiikka oikeasti siten kuin pakotteista päätettäessä on ajateltu? Onko nämä poliitikkojen vakuuttelut toimivuudesta enempi puhetta ja vakuuttelua tehtyjen toimien ja päätösten puolusteluksi?
Pakotteet varmastikin haittaavat venäläisten elämää ja Venäjän taloudellista toimintaa monilla tavoilla ja sitä ei käy kiistäminen. Kuitenkin pakotepolitiikassa ja toimissa on paljon aukkoja ja reikiä, jotka sotkevat ja osin jopa tekevät tyhjäksi alkuperäisen tavoitteen. Vähän kuin yrittäisi estää puutarhuria kasvattamasta kukkia tukkimalla kastelukannun rei'istä 70%. Kyllähän puutarhuri saa kukat kasteltua siitä huolimatta. Vähän työläämpää vain.
Tehokkain pakotemuoto on jätetty käyttämättä suurelta osin ja käytetty enimmäkseen vähemmän harmia aiheuttavia tavaroiden ja teknologian vientikieltoja. Venäjä saa tulonsa raaka-aineviennistä ja se olisi pitänyt pystyä pysäyttämään kokonaan. Jos venäjä ei saisi tuloja raaka-aineviennistä, ei se myöskään pystyisi ostamaan länsimaista mitään oli pakotteita tai ei.
Venäjä on ottanut pakotteet logistisena ongelmana ja tekee kokoajan töitä järjestellen toimituskanavia joilla kiertää pakotteita. Pakotteet kyllä haittaavat Venäjää, mutta liian hitaasti, jotta siitä olisi Ukrainalle apua.
Minulla on jotenkin vaikea hahmottaa tuo sinun viestisi. Toisaalta sanot, että pakotteet haittaavat venäjän toimintaa ja taloutta,toisaalta väität ettei ne toimi. Varmasti pakotteet voisi olla järeämpiä ja tehokkaammin suunnattuja. Kuitenkin realiteetit on nämä ja pakotteita on kokoajan saatu parannettua joten ollaan hyvillään, että nämä pakotteet on saatu ja pyritään luomaan poliitikoihin painetta uusien lisäpakotteiden saamiseksi. Esimerkiksi tämä takavarikoitujen varojen korkojen käyttö Ukrainan aseostojen rahoittamiseen on mielestäni varsin hyvä asia. Seuraavaksi varsinaisen pääoman käyttö Ukrainalle ja venäläisten yhtiöiden toiminnan rajoittaminen länsimaissa.
Onko ihan varma että ko. viesti on puhdasta faktaa eikä omille kansallisille suunnattua propagandaa?
Siinä mielessä propagandaa, että yritetään poliittisesti motivoituneesti kertoa ihan sama mitä taloustieteilijät sanovat kulloisenkin hetken tilannearvauksissa. Talousnumerot, joita lännessä julkaistaan säännöllisesti, ovat Venäjän ministeriöiltä ja niiden tiedonannoista, eikä mitään välillisiä arvauksia epäsuorasta datasta.
Artikkelissa muistutetaan miten nuo pakotteet on yritetty rakentaa:
Ensin on tärkeä muistaa, että pakotteet on pyritty muotoilemaan alusta asti niin, etteivät ne vaikeuttaisi tavallisen ihmisen elämää, Solanko sanoo. ”Yleisessä keskustelussa pakotteista tulee sellainen ajatus, että niillä yritetään kurittaa tai kurjistaa kaikkia venäläisiä, mutta siihen niitä ei ole suunniteltu.”
Ei tämä nykymenokaan kulutusjuhlineen ollut tarkoitus, mutta on hyvä muistaa, että pääkohde ei ole ollut alun alkaenkaan Venäjän kansa vaan sen hallinto. Tosin jos länsimaat olisivat halunneet julmia olla, niin nälkähän se on ennenkin ajanut Venäjän vallankumouksia...
Marraskuu wrote:
Tehokkain pakotemuoto on jätetty käyttämättä suurelta osin ja käytetty enimmäkseen vähemmän harmia aiheuttavia tavaroiden ja teknologian vientikieltoja. Venäjä saa tulonsa raaka-aineviennistä ja se olisi pitänyt pystyä pysäyttämään kokonaan. Jos venäjä ei saisi tuloja raaka-aineviennistä, ei se myöskään pystyisi ostamaan länsimaista mitään oli pakotteita tai ei.
Yritin pitkään kirjoittaa aiheesta, eli miten äkillinen täysstoppikin olisi ollut hyvin vaikea pala länsimaiden taloudelle, ja saattanut johtaa siihen, että meidän kykymme ylläpitää pakotteita olisi ehkä kärsinyt enemmän kuin Venäjän kyky ylläpitää sotaansa. Mutta en saanut mitään järkevää aikaiseksi, joten sanon vain lyhyesti: Olen samaa mieltä, että Venäjän ruuvia pitäisi kiristää enemmän ja nopeammin.
Epäreilua Ukrainan kannalta, mutta omista taloudellisista ja muista eduistaan on jokainen ensin huolehtinut. ☹ Voi vain toivoa, että oman talouden säästämisellä ja tilanteen pitkittymisellä ollaan taattu kokonaisuutena enemmän hyötyä, kuin mitä olisi heti tapahtuneella all-in:llä ja sen jälkeisellä kituuttamisella saavutettu.
Tuli hinku vähän avata, miten hataralla pohjalla Venäjän talouskasvu on:
Venäjällä on pyöritetty nykyistä talouskasvua yhä vain suurempaa bkt-siivua edustavalla sotatuotannolla, jonka tuotokset menevät savuna ilmaan eivätkä lisää kansalaisten hyvinvointia, ja valtiontuilla kotimaiselle tuotannolle jotta firmat, teollisuus, maatalous jne. pysyisivät pystyssä. Tuista ja hintasäätelystä *) (joka on aina toiminut erinomaisesti kysynnän ja tarjonnan kannalta) huolimatta esimerkiksi sellaisten perustuotteiden kuin pottujen hinta on noussut yli 50% ja vihannekset ylipäätään noin 20% (pyöristettyjä lukuja, en minä muista tarkkoja). Verrataan siihen, että ennen sotaa perusvenäläisen tuloista muistaakseni kolmannes meni ruokaan ja tällä hetkellä reaalipalkkojen nousu on "vain" about 15% hillitymmällä 8 ja puolen prosentin kokonaisinflaatiolla.
*) Disclaimer: Muistan lukeneeni, että Putin on alkanut jo puuhaamaan hintasääntelyä, mutta en nyt löytänyt pikahaulla asiasta artikkeleita, jotka todistaisivat muistikuvani.
Koko nykyinen talouskasvu inflaatioineen on sodan vinouttaman tuotantorakenteen ja täystyöllisyyden ihmeitä. Täystyöllisyyshän taas ei johdu ainoastaan tarjontaa korkeammasta kysynnästä, vaan myös siitä että työvoima on joko rintamalla, ammustehtaassa, ulkomailla tai eläkeputkessa. Niin sanotusti ruokittavien suiden määrä ei ole vähentynyt, mutta ruokkimiseen osallistuvien käsien määrä taas on. Venäjän talousministeri Elvira Nabiullinakin on ehtinyt sanomaan, ettei lysti voi jatkua nykyisellään koska talouden tuotannon volyymi on jo tapissa, ja tässä asiassa kyllä uskon venäläisen virkanaisen sanaan.
Jotta oman maan talouskasvua voisi pyörittää nykyiseen malliin (eli valtio pystyisi kustantamaan tuet ja aseteollisuuden tilaukset), niin ruplia toki voi painaa yllin kyllin lisää inflaatiosta välittämättä (mitä sinänsä viisaasti ei ole tehty), mutta ulkomaantuotteiden (esim. länsisiruja ohjuksiin) hankintaan tarvitaan joko painokoneiden tahdissa kasvava määrä ruplia tai vaihtoehtoisesti ulkomaan valuuttaa, jonka kertymistä on mm. maksujärjestelmäsanktioilla yritetty estää.
Ruplaruletin tarvetta on jo vähennetty mm. verotusta kiristämällä (esim. Gazprom alkoi tehdä massiivisia tappioita, ja valtion vastaus oli nostaa firman veroja, jonka jälkeen Gazpromin vastaus oli nostaa kotimaisten asiakkaiden hintoja 11%). Kansalaisiin kohdistuvia suoria kululeikkauksia vielä odotellaan (eläkkeet, sosiaalituet, veteraanien ja näiden omaisille luvatut dollarimääräisesti kymppitonneihin kohoavat tuet, joista ei ole aina luvannut edes valtio suoraan, vaan jo valmiiksi persaukiset hallintoalueet...). Vain ajan kysymys, milloin teollisuuden tukia joudutaan leikkaamaan ja sitten alkaa työllisyysaste taas muuttumaan.
Öljy-, kaasu- ja muut tulot toki yhä juoksevat ja antavat kaivattuja dollareita, euroja ja yuaneja (tai suoraan tavaraa vaihtokauppahengessä). Mutta eivät ne koko tarvetta kata, päätellen siitä, että valtion budjettia täydennetään kansallisen hyvinvoinnin rahastosta (se, millä on tarkoitus suojata talouden jatkuvuus alamäissä ja maksaa vaikkapa kansalaisten eläkkeitä) ja tämän vuoden alussa sen likvidien varojen arvioitiin nykykulutuksella loppuvan vuodessa tai parissa (olen vähän skeptinen, koska venäläiset talousnerot ovat tähänkin asti olleet ihan eri tasoa kuin venäläiset sotilasnerot).
Siitä minulla ei ole enää hajuakaan missä määrin tämä tapahtuu pakotteiden takia, vai olisiko Venäjän talous peräti samassa tilassa ilmankin pakotteita. Kyllästyin tutkimaan talouslukuja tarkasti jo viime vuonna.
Pakotteet varmastikin haittaavat venäläisten elämää ja Venäjän taloudellista toimintaa monilla tavoilla ja sitä ei käy kiistäminen. Kuitenkin pakotepolitiikassa ja toimissa on paljon aukkoja ja reikiä, jotka sotkevat ja osin jopa tekevät tyhjäksi alkuperäisen tavoitteen. Vähän kuin yrittäisi estää puutarhuria kasvattamasta kukkia tukkimalla kastelukannun rei'istä 70%. Kyllähän puutarhuri saa kukat kasteltua siitä huolimatta. Vähän työläämpää vain.
Mutta jos puutarhuri tarvitsee pitkässä juoksussa enemmän kuin 30% kastelukannusta, sato alkaa jossain vaiheessa väistämättä kutistumaan.
Pakotteiden kritiikissä ei useinkaan haluta ymmärtää, että kukaan ei ole edes olettanut, että niillä olisi jotain radikaalia vaikutusta lyhyellä aikavälillä. Ne on säädetty velvollisuudesta oikeudenmukaisuutta ajatellen, jotta ne vaikeuttaisivat Venäjän oikeudettomia toimia sekä lyhyellä että varsinkin pitkällä aikavälillä. Joku Venäjä voi kyllä tekohengittää toimintaansa omilla ratkaisuillaan pitkäänkin, mutta oleellista on että länsimaat antavat selvän signaalin ja tekevät selväksi, mikä on hyväksyttyä ja mikä ei.
Oikeudenmukaisuuden kannalta merkittävintä on, että länsimaat joka tapauksessa vaikeuttavat Venäjän toimia. Eikä sekään ole aivan perusteeton linjaus, että kaikkia toimia ei lyödä pöytään kerralla. Takataskussa on hyvä olla aina seuraava ässä Venäjän rapakuningasta varten.
Sodankäynnin ja sitä seuranneiden taloudellisten pakotteiden odotettiin aiheuttavan Venäjällä taloudellista ahdinkoa kotitalouksille. Näin ei käynyt, vaan Financial Timesin mukaan moni venäläinen tienaa enemmän kuin koskaan. Maan työttömyyskin on ennätysmatalalla.
Pakotteiden takia raha pysyy nyt Venäjällä, ja sitä käytetään paikallisiin palveluihin, kuten matkailuun maan sisällä, palveluihin ja elämyksiin. Monien varakkaiden venäläisten, jotka lähtivät sodan alettua ulkomaille, kerrotaan palanneen Venäjälle.
Lähes kaikki sotamateriaali aseista tekstiileihin hankitaan kotimaasta, joka luo suuren kysynnän talouteen.
”Alleviivaan sitä, että kaikki merkit viittaavat Venäjän talouden ylikuumentumiseen. Se ei ole millään tavalla terve tilanne. Näen yhdenlaisen kuplan mahdollisuuden.”
Sodankäynnin ja sitä seuranneiden taloudellisten pakotteiden odotettiin aiheuttavan Venäjällä taloudellista ahdinkoa kotitalouksille. Näin ei käynyt, vaan Financial Timesin mukaan moni venäläinen tienaa enemmän kuin koskaan. Maan työttömyyskin on ennätysmatalalla.
Pakotteiden takia raha pysyy nyt Venäjällä, ja sitä käytetään paikallisiin palveluihin, kuten matkailuun maan sisällä, palveluihin ja elämyksiin. Monien varakkaiden venäläisten, jotka lähtivät sodan alettua ulkomaille, kerrotaan palanneen Venäjälle.
Lähes kaikki sotamateriaali aseista tekstiileihin hankitaan kotimaasta, joka luo suuren kysynnän talouteen.
”Alleviivaan sitä, että kaikki merkit viittaavat Venäjän talouden ylikuumentumiseen. Se ei ole millään tavalla terve tilanne. Näen yhdenlaisen kuplan mahdollisuuden.”
Venäläiset oligarkit ovat saaneet lähes ilmaiseksi haltuunsa länsimaisten yritysten tehtaat Venäjällä. Samalla tuonti ulkomailta on estetty, joten nyt nuo tehtaat käyvät täysillä ja tuottavat hyödykkeitä venäläisille ja tietysti rahaa omistajilleen.
Putin laatii koko ajan uusia lakeja, joiden avulla kaikki länsimaisten yritysten omaisuus Venäjällä päätyy venäläisten haltuun. Oligarkeilla on siis jälleen joulu, kuten aikanaan, kun Neuvostoliiton omaisuutta yksityistettiin.
Putinin etupiiri tulee ruokittua ja kansallakin menee paremmin, joten Putinin suosio taitaa vain lisääntyä venäläisten keskuudessa.
Samanaikaisesti Euroopassa on jo toista vuotta jahkailtu venäläisten jäädytettyjen varojen käyttämistä Ukrainan hyväksi. Tämä ei ole onnistunut tähän mennessä, koska lakimme eivät sitä mahdollista.
Venäjä vapauttaa sanomalehti The Wall Street Journalin toimittajan Evan Gershkovichin ja entisen Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaan Paul Whelanin osana suurta vankien vaihtoa Yhdysvaltain kanssa, tilanteesta tietävät ihmiset kertoivat uutistoimisto Bloombergille.
Kumpikin mies on ollut vangittuna Venäjällä vakoilusyytteiden vuoksi. Miehet itse sekä Yhdysvaltain hallitus ovat kiistäneet syytteiden perusteet ja lainmukaisuuden.
Gerskovich ja Whelan ovat matkalla pois Venäjän alueelta. Vankienvaihdosta tietoiset ihmiset kertovat, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset aikovat puolestaan vapauttaa ulkomailla vangittuina olevia venäläisiä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Tämä erä meni Putinille. Kiristyksiin ei yleisesti ottaen pitäisi suostua. Positiivista palautetta siitä, että näin voi ja kannattaa tehdä. Vastapainona vaalivuosi jenkeissä, joten olen tätä kyllä odottanut tapahtuvaksi.
Etenkään ei haluttu tätä jättää Trumpin kortiksi. Vapautetuille perheineen helpotus.
Jotenkin kuvaavaa, että Venäjä haluaa aina vastapalautuksena näitä FSB:n salamurhaajan Vadim Krasikovin tai asekauppias Viktor Butin kaltaisia hahmoja. Maailma olisi selkeästi parempi paikka ilman noita, mutta terroristivaltiolle tietysti nuo on sopivia henkilöitä.
Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa päättyi oikeudenkäynti, jossa Suomea syytettiin toisen maailmansodan aikaisista sotarikoksista miehitetyssä Karjalassa.
Karjalan tasavallan korkein oikeus tunnusti odotetusti suomalaisten miehitysjoukkojen toimet sotarikoksiksi ja neuvostokansan kansanmurhaksi, uutisoi Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass.
Tuomioistuimen mukaan miehitysajan Karjalan taloudelle ja infrastruktuurille aiheuttamien vahinkojen kokonaismäärä on nykyisellä kurssilla yli 20 biljoonaa ruplaa, eli 200 miljardia euroa.
On epäselvää, aikooko Venäjä karhuta näitä rahoja Suomelta
Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa päättyi oikeudenkäynti, jossa Suomea syytettiin toisen maailmansodan aikaisista sotarikoksista miehitetyssä Karjalassa.
Karjalan tasavallan korkein oikeus tunnusti odotetusti suomalaisten miehitysjoukkojen toimet sotarikoksiksi ja neuvostokansan kansanmurhaksi, uutisoi Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass.
Tuomioistuimen mukaan miehitysajan Karjalan taloudelle ja infrastruktuurille aiheuttamien vahinkojen kokonaismäärä on nykyisellä kurssilla yli 20 biljoonaa ruplaa, eli 200 miljardia euroa.
On epäselvää, aikooko Venäjä karhuta näitä rahoja Suomelta
Venäjä riisti Suomesta noin 45 000 km2. Tuon palan hinta vaikkapa ka 5 euroa m2 tekee 225 mrd euroa, joten suksikoot kuuseen.
Sinänsä täysin OT, mutta 5 euroa neliöltä on täysin epärealistinen hinta. Kymmenesosa lienee lähempänä käypää hintaa.
Ka hinta oli tuossa. Metsämaan hinta lienee jossain 0,35 - 0,4 eur/m2, mutta he ottivat mm. Viipurin, joka oli suomen toiseksi suurin kaupunki ennen sotaa. Lisäksi paljon muuta infraa kaivoksia sun muuta.
Venäjä riisti Suomesta noin 45 000 km2. Tuon palan hinta vaikkapa ka 5 euroa m2 tekee 225 mrd euroa, joten suksikoot kuuseen.
Sinänsä täysin OT, mutta 5 euroa neliöltä on täysin epärealistinen hinta. Kymmenesosa lienee lähempänä käypää hintaa.
Ka hinta oli tuossa. Metsämaan hinta lienee jossain 0,35 - 0,4 eur/m2, mutta he ottivat mm. Viipurin, joka oli suomen toiseksi suurin kaupunki ennen sotaa. Lisäksi paljon muuta infraa kaivoksia sun muuta.
Epärealistinen on luonnollisesti perusteeton korvausvaatimuskin.
Stalinin laskuopin mukaan korvaukseksi perityt ja jo taputellut sotakorvaukset olisivat nykyrahassa rahan arvon muutosten mukaan 5-10 mrd. Toisaalta sotakorvaukset piti maksaa kultadollareissa. Kullan hinnan mukaan nykyrahassa päädyttäisiin jonnekin 500 miljardiiin. Toivottavasti eivät hukanneet kultadollareitaan.
