Nyt ostotarjous ja sen toteutuminenkin lienee varma, ja Sampo teki vähän odotettua paremman tuloksen. Markkinareaktio tähän on nähdäkseni epäselvä.
Olen jo vähän kurkannut ostokohdettakin, ja lukujen valossa nähdäkseni ihan ok.
Jos nousee, taidan yrittää istua käsien päällä. Sampo ei ole kunnolla koronakuopasta toipunut eikä taida olla koronaherkkä, pikemminkin päinvastoin.
EDIT: Ei se tulos nyt niin hyvä ollutkaan, kuin jo hetken luulin. Katsoin neljän tunnin unilla väärää lukua. Odotuksissa taitaa suunnilleen olla.
Kyllähän tulos oli vaisu, mutta ongelmat ovat vasta edessäpäin. Toistan aiemman näkemykseni siitä, että pankkien ja vakuutusyhtiöiden lihavat vuodet ovat nyt takanapäin.
Omaisuutta on tuhoutunut vuodessa paljon. Miksi kurssi on tuplat? Ei Nordeastakaan tarvitse maksaa yli tasearvon.
Oma MUTU: markkinat ymmärtää, että pankkisektori tulee kokemaan rajun murroksen. Pankki käsitteenä muuttuu niin rajusti kassaholvista kohti turvallista palvelinta, joka hoitaa bittien siirrot ja sieltä saa tarvittaessa lainaa. Pankkiin tarvitsee ainoastaan luottaa, että eivät sotke bittejäsi ja tekevät mitä pyydetään. Lohkoketjut/vastaava teknologia ovat varmasti mukana tässä, kunhan kivi lähtee kunnolla pyörimään. Nyt vasta rakennetaan teknologiaa, joka tämän mahdollistaisi.
Vakuutusala on bisneksenä vielä epäkypsä rajuun murrokseen, koska vakuutusyhtiöltä ostetaan turvaa, jota ihmiset - mielestäni epärationaalisesti - pitävät pitkänä historiana ja massiivisena taseena. Murros on mielestäni kyllä tulossa, mutta omalla arviolla alalla tulee ennen sitä tapahtumaan konsolidaatiota kunnes viranomaiset eivät enää hyväksy kauppoja. Toisin sanoen ihmiset eivät ole vielä valmiita ostamaan turvaa muilta kuin if/Pohjola/allianz -tyyppisiltä yhtiöiltä. Samaan aikaan ihmiset ovat kyllä hyvin avoimesti valmiita myymään digisielunsa fb/alphabet -tyyppisille toimijoille...
Edit. Ettei aivan pelkkää lässytystä, niin maanantaina long Sampo ja tänään lähtee ennen pörssin sulkua pois. Povasin kovempaa tulosta ja pikavoittoja metsästin, joka jää nyt laihaksi.
Pankki käsitteenä muuttuu niin rajusti kassaholvista kohti turvallista palvelinta, joka hoitaa bittien siirrot ja sieltä saa tarvittaessa lainaa. Pankkiin tarvitsee ainoastaan luottaa, että eivät sotke bittejäsi ja tekevät mitä pyydetään.
Eikös tämä muutos ole jo tapahtunut varsin pitkälle. Ainakin minä yhdistän "kassaholvin" käteiseen rahaan ja mahdollisesti säilytettäviin fyysisiin papereihin (tai arvoesineisiin), ja niitä on pankissa enää varsin vähän kun arvopaperit, kiinteistöjen panttikirjat ja kohta asunto-osakkeiden osakekirjatkin on digitalisoitu.
Oma MUTU: markkinat ymmärtää, että pankkisektori tulee kokemaan rajun murroksen. Pankki käsitteenä muuttuu niin rajusti kassaholvista kohti turvallista palvelinta, joka hoitaa bittien siirrot ja sieltä saa tarvittaessa lainaa. Pankkiin tarvitsee ainoastaan luottaa, että eivät sotke bittejäsi ja tekevät mitä pyydetään. Lohkoketjut/vastaava teknologia ovat varmasti mukana tässä, kunhan kivi lähtee kunnolla pyörimään. Nyt vasta rakennetaan teknologiaa, joka tämän mahdollistaisi.
En ole kilpailuttanut pankkeja teknologian perusteella, vaan käytännössä sen mukaan, mikä niistä on myöntänyt minulle löyhimmin perustein eniten lainaa, mutta IT-ammattilaisena en siirtyisi pankkiin joka yrittäisi "modernisoida" teknologiapuolta.
Nettisivut ja käyttöliittymät on jotain mitä saa uudistaa niin usein kuin siltä tuntuu, sillä on hyvin vähän väliä, mutta sinne taustalle varsinaisia transaktioita hoitamaan valitsisin mieluiten COBOL:ia.
Mikä tahansa täysin asiallisestikin kehitetty ja auditoitu modernin käyttöjärjestelmän ja sille rakennetun softan yhdistelmä on liian monimutkainen kokonaisuus ihmisten ymmärrettäväksi, ja kuvitteelliselle kaikkitietävälle taholle niissä on luultavasti satoja tai kymmeniätuhansia turva-aukkoja. 50 vuoden takaisissa COBOL-järjestelmissä käskyjä ja transistoreja oli kymmeniätuhansia nykyisten miljardien sijaan, jonkinlainen toimivuuden formaali todistaminen oli mahdollista, tai sen puuttuessa ainakin suuremman osan järjestelmän mahdollisista tiloista testaaminen. Haluaisin että pankkini järjestelmiä olisi muutettu mahdollisimman vähän noista ajoista, muuten kuin lisäämällä niiden nopeutta ja tallennuskapasiteettia.
Taitaapa olla jo niin, että ainakaan suomalaisista pankeista ei hirveästi COBOLia enää löydy. Muutenkin pankkien IT-järjestelmistä varsin pieni osa tekee niitä perustransaktioita (rahojen tai muun omaisuuden siirtoa paikasta toiseen), vaan suurin osa niistä miljoonista (tuskin miljardeista) riveistä ovat tekemisissä luottopäätösten, raportoinnin, asiakastietojen ja -palvelun, myynnin, hinnoittelun, laskutuksen, kirjanpidon ja sen sellaisen kanssa. Muutenkaan pankin järjestelmiä ei pidä tarkastella yhtenä miljoonien rivien monoliittinä, vaan pienempinä komponentteina, jotka voivat edelleen olla kohtuullisesti testattavissa. Peruspankkijärjestelmän tapahtumankäsittely on yksi tällainen komponentti, joka on kuitenkin melko yksinkertainen suhteessa koko kokonaisuuteen vaikkei sitä olisi COBOLilla koodattukaan.
Siitä olen samaa mieltä, että valtava määrä asioita tehdään epäpätevästi, Kuitenkin, mitä tuohon linkattuun esimerkkiin tulee, niin COBOL-aikoina tietoturvaan kiinnitettiin luultavasti vielä vähemmän huomiota kuin nyt, monestakin syystä joista osa on ihan hyviä ja osa ei niinkään.
Ei pidä tarkastella toki yhtenä monoliittina, mihin vähän viittasin kun puhuin käyttöliittymistä ym, mutta tärkeää olisi nimenomaan että se perustransaktioita käsittelevä taso olisi mahdollisimman yksinkertainen, ja hyvin erillään. Siinä vaiheessa kun aletaan puhua lohkoketjuista ym. paskasta, niin juuri se ollaan sotkemassa.
Miljardeilla komennoilla en viitannut tietenkään siihen, että pankkiohjelmiston lähdekoodi olisi miljardeja rivejä, vaan siihen että käyttöjärjestelmä + sillä pyörivä ohjelmisto on helposti miljardeja konekielikomentoja, ja sehän on se potentiaalisesti haavoittuva kokonaisuus. Kokonaisuuden kannalta ei ole suurta merkitystä, mitkä haavoittuvuudet tulevat pankkikoodin ohjelmointivirheistä, käyttöjärjestelmän ohjelmointivirheistä, käytettyjen kääntäjien bugeista, tai esim niitä pyörittävän raudan bugeista.
Taitaapa olla jo niin, että ainakaan suomalaisista pankeista ei hirveästi COBOLia enää löydy. Muutenkin pankkien IT-järjestelmistä varsin pieni osa tekee niitä perustransaktioita (rahojen tai muun omaisuuden siirtoa paikasta toiseen), vaan suurin osa niistä miljoonista (tuskin miljardeista) riveistä ovat tekemisissä luottopäätösten, raportoinnin, asiakastietojen ja -palvelun, myynnin, hinnoittelun, laskutuksen, kirjanpidon ja sen sellaisen kanssa.
Tämä pätee ihan yleisesti ottaen. Olen pariakin COBOL-dinosaurusta saatellut hautausmaalle työurani aikana ja Cobol-softista ei ole enää vuosiin ollut jäljellä kuin kaikkein kriittisimmät brontosaurukset. Ylimmän johdon näkökulmasta sen toimivan core-järjestelmän korvaaminen uudella on riski, josta voi tulla potkut ja on rationaalista väistellä sitä, vaikka samaan aikaan core-järjestelmän vanha teknologia aiheuttaa myös ongelmia ja estää uutta liiketoimintaa.
Mitä tulee tietoturvaan niin se lähtee kuitenkin prosesseista ja kulttuurista, ei sinänsä tekniikasta. Jos kulttuuri on "fail fast, ollaan pankkimaailman Uber" niin tekniikan puolellakin tulee usein virheitä kun nuoret leijonat kuvittelevat itsestään liikoja. Kaikenlaisille ISO 27001 sertifikaateille on kiva jonne-sukupolven ylikoodaajien naureskella, mutta silloin kun joku firma käsittelee minun omaisuuttani niin pitäisi löytyä muutakin evidenssiä kuin onnistunut kierros enkelisijoittajien kanssa 6kk sitten.
Nordean tai Sammon kohdalla haaste ei ole siinä onko coressa joku Cobol vai ei. Kyllä haaste on liiketoiminnan johtamisessa ja isot laivat kääntyvät hitaasti.
Tämän päivän kurssireaktiosta päätellen osakkeiden omistajat eivät olleet tyytyväisiä ostotarjouksen hintaan. Onko preemio yksinkertaisesti liian korkea vai luottamus koetuksella? Ennusteisiin osunut tulos ei olisi kurssia noin voimakkaasti alas ajanut. Osa varmaankin odotti enemmän, mutta eihän tuo suuri pettymys ollut.
Täytyy myöntää, ettei osaria edeltäneet ostot tuntuneet tämän päivän aikana kovin hyviltä peliliikkeiltä. Kurssi tuskin lähentelee 35 euroa lähiaikoina. Toisaalta näillä hinnoilla ei kiinnosta lähteä myymään, vaan mielummin katsoo vähän pidemmälle.
Preemio on korkea, mutta toisaalta Sammolle niin nappikauppaa ettei vaikka 10-20% eron ostohinnassa pitaisi nakya kurssissa kuin ehka 10-20 senttia (hatusta heitetyt luvut mutta suuruusluokka lienee oikea). Markkinareaktio vastaa lahinna sita, etta Sampo saa todella pahasti napeilleen UK:ssa. Taytyy muistaa, ettei Sammon potenttiaalista tappiota ole mitenkaan capatty ostohintaan, vaan pahimmassa tapauksessa sinne investoidaan lisaa ja juuri mitaan ei saada takaisin. Itse en tahan usko, mutta markkinat ainakin nyt nayttavat uskovan. Osari tosiaan OK eika selita laskua.
Markkinaa pelottaa usein kaikki uusi, niin nytkin, mikä näkyy isona reaktiona. Ihan hyvä hinta tulosta tekevästä yhtiöstä, jonka toimiala on Sampon leipälaji. Eiköhän pöly tästä laskeudu. Lisääntyvät koronatartunnat voi tosin tuoda oman mausteensa osakkeiden hinnoitteluun jos tartuntamäärät nousee tätä vauhtia.
Sampohan treidaa tavallisesti osiensa summan päällä, nyt alennus on ollut poikkeuksellinen.
Yhtiöstä tulee myös taas kasvuyhtiö useammaksi vuodeksi kun koronasta toivutaan plus hastings. 2011-2018 tulos nousi keskimäärin 5% vuodessa. 2019 oli heikko lähinnä Nordean takia.
Finanssikonserni Sampo aikoo pienentää omistusosuuttaan Nordeasta. Sampo kertoi tiistaina käynnistävänsä tarjousmenettelyn 162 miljoonan Nordean osakkeen tarjoamiseksi instituutionaalisille sijoittajille.
Sampo-konsernin tiedotteen mukaan osakemyynti vastaa noin neljää prosenttia Nordean osakekannasta, ja se laskisi Sammon Nordea-omistuksen 15,9 prosenttiin. Reilu vuosi sitten Sampo vähensi Nordean omistusosuuttaan alle 20 prosentin.
Osakemyynnin toteutuessa Sampo pysyy silti Nordean suurimpana osakkeenomistajana.
Nordean keskimääräinen hankintahinta on tiedotteen mukaan noin 6,46 euroa yhtä osaketta kohden, mutta kirja-arvo konsernin taseessa oli syyskuun lopussa 8,62 euroa, mikä ylittää odotetun myyntihinnan.
”Myynnistä aiheutuvaa kirjanpidollista tappiota käsitellään satunnaisena eränä, joten se ei vaikuta vuodelta 2020 maksettavan osingon laskentaan”, tiedotteessa sanotaan.
Nordea-osakkeiden myynnistä saatavilla varoilla Sampo suunnittelee laskevansa velkaisuusastettaan ja vahvistavansa konsernin maksuvalmiutta.
Myyntihän tapahtui eilen. Sammon pörssitiedote:
Sammon Nordea-osakemyynnin tulos
Sampo on 10.11.2020 tiedotetun mukaisesti myynyt onnistuneesti 162 miljoonaa Nordean osaketta nopeutetulla tarjousmenettelyllä institutionaalisille sijoittajille.
Myyntihinta oli 7,25 euroa osakkeelta ja bruttomyyntitulo 1 174 miljoonaa euroa. Sampo kirjaa myynnistä 222 miljoonan euron kirjanpidollisen tappion vuoden 2020 viimeiselle neljännekselle.
Sampo omistaa myynnin jälkeen 642 924 782 Nordean osaketta, mikä vastaa 15,9 prosenttia Nordean kaikista osakkeista ja äänioikeuksista. Sampo on myynnin yhteydessä, tietyin poikkeuksin, sitoutunut olemaan myymättä Nordean osakkeita ajanjaksolla, joka päättyy 9.5.2021.
Nordean osakkeen hankintahinta 6,46 euroa, tasearvo 8,62 euroa ja myyntihinta 7,25 euroa. Kertokaas tyhmälle miten taseessa on voinut olla (ja jää lopuille osakkeille) arvo 8,62 euroa? 880 miljoonaa jää taseeseen edelleen ilmaa.
Nordean osakkeen hankintahinta 6,46 euroa, tasearvo 8,62 euroa ja myyntihinta 7,25 euroa. Kertokaas tyhmälle miten taseessa on voinut olla (ja jää lopuille osakkeille) arvo 8,62 euroa? 880 miljoonaa jää taseeseen edelleen ilmaa.
Aiheellinen kysymys. Periaatteessa yhtiö voi päättää IFRS:ssä minkä arvoisia osakkeet ovat. Tässä tietysti perusteet tavallista ohuemmat.
Aki Pyysing] Aiheellinen kysymys. Periaatteessa yhtiö voi päättää IFRS:ssä minkä arvoisia osakkeet ovat. Tässä tietysti perusteet tavallista ohuemmat.[/quote kirjoitti:
PerttiKotos kirjoitti:
Osakkeen tasearvon nousuissa ja laskuissa laahataan aina vähän jäljessä.
Kurssihan on ollut jo pari vuotta lähempänä 7 euroa kuin yli 8 euroa. Putosi alle 8 euron lokakuun lopulla 2018 ja on ollut käytännössä siitä lähtien koko ajan alle 8 euron. Luulisi, että taseen arvoa olisi korjattu viimeistään 2019 tilinpäätöksessä.
Kurssihan on ollut jo pari vuotta lähempänä 7 euroa kuin yli 8 euroa. Putosi alle 8 euron lokakuun lopulla 2018 ja on ollut käytännössä siitä lähtien koko ajan alle 8 euron. Luulisi, että taseen arvoa olisi korjattu viimeistään 2019 tilinpäätöksessä.
Nyt ei faktat ihan täysin kohtaa. Kurssi oli esimerkiksi tämän vuoden helmikuussa 8,15e. Myös 2019 mentiin pitkä jakso yli 8e hinnoissa, Kaksi vuotta sitten Lokakuussa hinta oli 9,5e.
Mutta joo, uskon että pohjimmainen pointtisi oli että Sampolla olisi ollut aikaa reagoida ja laittaa tase vastaamaan realiteettia ja siinä olet täysin oikeassa
Nyt ei faktat ihan täysin kohtaa. Kurssi oli esimerkiksi tämän vuoden helmikuussa 8,15e. Myös 2019 mentiin pitkä jakso yli 8e hinnoissa, Kaksi vuotta sitten Lokakuussa hinta oli 9,5e.
Tämän vuoden helmikuun kurssi ei vaikuta 2019 tilinpäätöksen arvostukseen, kuten tuossa kirjoitin aiemmin.
No, katsoin ehkä turhan hätäisesti Nordnetin vanhan puolen kurssikäyrästä. Yleisilme kuitenkin on, että syksytä 2018 saakka kurssi on ollut alle 8 euron ja siten reilusti alle tasearvon, joka oli 8,62 euroa.
Onhan tuolla varmaan pieniä pomppuja yli 8 euron.
Reeti kirjoitti:
Mutta joo, uskon että pohjimmainen pointtisi oli että Sampolla olisi ollut aikaa reagoida ja laittaa tase vastaamaan realiteetti...
Mahtaakohan tilintarkastajat kuinka aktiivisesti ottaa kantaa tasearvoihin, jos Sammon tapauksessa Nordea katsotaan pitkän aikavälin sijoitukseksi niin voidaanko tarkastella jopa 5 v. keskiarvoa jolloin päästään liki nykyistä tasearvoa.
