Kaveri kertoi perjantaina juuri samaa. Töissä finanssialalla, palkka 120k/vuosi. Halusi aika tuoreelle sijoitusyhtiölle (missä ei lainoja) 100k lainaa sijoitusasuntoa varten, pankki ilmoitti ettei anna ja neuvoi että hae omiin nimiin ja lainaa yhtiölle.
Samanlaiset askelmerkit on täällä. Mitään merkitystä ei ole sillä, että itse on henkilökohtaisessa vastuussa lainasta eikä edes sillä, että lainanottajalla yhtiöllä olisi se kassavirta millä laina maksetaan pois eikä oikein kassavirran määrälläkään. Lopputulos >>>> Ei siis lainaa.
Ovarossa voi pankki nähdä helpoisti taantuvien asuntomarkkinoiden riskin eli pantinhaltijan voi olla vaikea arvioida, että mikä on panttiomaisuuden arvo ja sen kehitys. Toivottaan, että edullista rahoitusta tulee tulille Ovaroon.
Kaveri kertoi perjantaina juuri samaa. Töissä finanssialalla, palkka 120k/vuosi. Halusi aika tuoreelle sijoitusyhtiölle (missä ei lainoja) 100k lainaa sijoitusasuntoa varten, pankki ilmoitti ettei anna ja neuvoi että hae omiin nimiin ja lainaa yhtiölle.
Samanlaiset askelmerkit on täällä. Mitään merkitystä ei ole sillä, että itse on henkilökohtaisessa vastuussa lainasta eikä edes sillä, että lainanottajalla yhtiöllä olisi se kassavirta millä laina maksetaan pois eikä oikein kassavirran määrälläkään. Lopputulos >>>> Ei siis lainaa.
Ovarossa voi pankki nähdä helpoisti taantuvien asuntomarkkinoiden riskin eli pantinhaltijan voi olla vaikea arvioida, että mikä on panttiomaisuuden arvo ja sen kehitys. Toivottaan, että edullista rahoitusta tulee tulille Ovaroon.
Pankkien näkökulmasta on ihan ymmärrettävää ettei lähdetä lainoittamaan yksittäisten firmojen yksittäisiä ostoja ja käyttämään resursseja yritystutkimuksiin, kun voi hoitaa nätisti koko taloyhtiön lainan uudiskohteeseen.
Suurin pettymykseni Ovaro-sijoituksessani ei ole toteutunut kurssilasku, vaan ettemme vielä ole päässeet kunnolla pankkirahoituksen piiriin. Yhtiöhän on käytännön konkurssiriskitön, joskin sen saamisessa hyvää oman pääoman tuottoa tekeväksi saamisessa on ollut – ja on edelleen – haasteita.
Arvostan Akin tapaa sanoa suoraan, mitä ajattelee, ja yksinkertaistaa monimutkainen asia ymmärrettäväksi selitykseksi.
Olen kuitenkin eri mieltä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun ilman lainaa jäänyt katsoo syyn olevan rahoittajissa.
Rahoituskulujakin suurempi ongelma Ovarossa on ollut oman pääoman menetys. 34 miljoonan laina 5,25 % korolla tekee vuosittain 1,8 miljoonaa ja 24 miljoonan jäljellä oleva laina 1,3 miljoonaa. Se on pikkurahaa verrattuna Ovaron oman pääoman menetykseen. Saneerauksen aikana Ovaro on menettänyt omaa pääomaa 45 miljoonaa, melkein puolet. Pilkku on eri paikassa.
Oma pääoma ennen saneerausta 31.12.2017: 93 m€
Arvostusmenetelmän muutos: -10
Muut arvonalennukset: -26
Myyntitappiot: -10 Arvonalennukset ja myyntitappiot yht. -47 m€
Muut erät: +2 Oma pääoma jäljellä 30.9.2021: 49 m€
Paljon puhuttu hallinnointiyhtiön arvostusmalli teki menetyksestä vain 10 miljoonaa. Ovaron omat saneeraustoimet selittävät 10 miljoonaa. Suurin osa eli 26 miljoonaa on arvonalennusta, johon Ovaro ei ole ollut valmistautunut ja jota vastaan se ei ole kyennyt suojautumaan. Operatiivista toimintaa ei yrityksistä huolimatta ole saatu kääntymään voitolliseksi. Asuntosalkkua ei ole pystytty muokkaamaan siten, että siitä saataisiin arvonnousua. Salkkuun on kirjattu arvonlaskua vuodesta toiseen. Perustelut ovat vaihdelleet arvojen laskemisesta kaupan hiljaisuuteen, kaupan piristymiseen ja kysynnän pysyvään alentumiseen. Saneeraus on kestänyt vuositolkulla. Arvonalennusta on ehtinyt kertyä joka vuosi edellisten päälle sillä aikaa, kun päätöksiä on pohdittu ja toteutettu.
Suurimmat menetykset on kirjattu tänä vuonna Akin omalla hallituskaudella. Tänä vuonna omasta pääomasta on vähennetty myyntitappioita, arvonalennuksia ja johdon harkintaa 19 miljoonalla eurolla.
Jos Ovaro olisi saanut lainaa edullisilla ehdoilla, se olisi hyvällä onnella saattanut välttää menetyksistä 5 tai jopa 10 miljoonaa, kun osa myyntitappioista olisi voitu jättää realisoimatta ja korkokulut olisivat pienentyneet. Muu osa menetyksistä olisi tapahtunut joka tapauksessa, koska arvostusmalli oli vaihdettava, koska arvot laskivat, koska kauppa oli hiljaista, koska kauppa piristyi ja koska kysyntä aleni pysyvästi. Suurin menetys tuli jostain muualta kuin lainaneuvotteluista.
Myös osakekohtaisella nettovarallisuudella laskien menestys on ollut huono. NAV/osake oli 9,70 saneerauksen alkaessa. Nyt se on 5,14. Nettovaroista on kadonnut 47 %. Sijoittajien rahoista ei sentään ole kadonnut näin paljon, sillä kurssilasku samaan aikaan on ollut vain 34 %.
Paljon puhutulla omien osakkeiden osto-ohjelmalla ei ole kyetty torjumaan osakekohtaisen nettovarallisuuden laskua. Osto-ohjelman koko on ollut liian pieni, jotta se näkyisi luvuissa menetyksen lievennyksenä.
Täytyy toivoa, että tase on tällä kertaa arvostettu rehellisesti ja realistisesti. Aiempi arvostus on jälkiviisauden voimalla katsottuna ollut optimistinen, mutta onhan sitä jo reivattu alas kirjavin perusteluin.
Pelkän menneisyyden tarkastelu ei riitä sijoittajalle eikä kurssihistoria ole tae tulevasta menestyksestä. Juuri tällä hetkellä sijoittajia suojaa se, ettei Ovaro ole saanut lainaa: mahdolliset uudet alaskirjaukset eivät enää tapahdu niin isolla velkavivulla kuin aiemmin. Voidaankin todeta paradoksi: Ovarolla on mennyt niin huonosti, että sijoittajan riski taseessa olevasta ilmasta, asuntohintojen laskusta ja uusista tappiollisista päätöksistä on pienentynyt. Jos Ovaro saa halpaa lainaa, katsotaan sitten, pääseekö se tekemään uusia voitollisia päätöksiä velkavivulla.
Paljon puhuttu hallinnointiyhtiön arvostusmalli teki menetyksestä vain 10 miljoonaa.
Oma vaatimaton näkemykseni on, että arvostusmallista tai aikaisemmasta liiketoiminnan ideasta juontaa juurensa kaikki. Kvartaalien viimeisenä päivänä tehtiin useita kauppoja, kirjattiin betonimöhkäläisestä ílmavoittoja sekä jaettiin ilmaa riihikuivana ulos. Vanhamalli perustui siihen, että korttitalo kasvaa koko ajan ja jos tulee ongelmia, niin korttitalo romahtaa.
Korttitalo on nyt romahtanut ja toiveissa on, että nykyinen tase pitää tai ainakin siitä olisi otettavissa ulos kassavirtaa sen verran, että Jyväshyvästäkin saadaan jotakin ulos ja sitten möhkäletyttäret kylmästi nurin.
Tuli tehtyä pieni heräteostos näin vuoden loppuun, kun Ovaroa pieni erä sisään. Edellisen kerran tätä oli n. 3,5 vuotta sitten salkussa. Nimi ja vähän muutakin on sen jälkeen muuttunut.
Perusteet aika kevyet eli kiinteistöomaisuuden tuki inflaation vahvistuessa.
Rakentamiskustannukset ovat vuoden aikana nousseet 7-10 %, joka antaa tukea vanhoille asunnoille.
Tuli tehtyä pieni heräteostos näin vuoden loppuun, kun Ovaroa pieni erä sisään. Edellisen kerran tätä oli n. 3,5 vuotta sitten salkussa. Nimi ja vähän muutakin on sen jälkeen muuttunut.
Perusteet aika kevyet eli kiinteistöomaisuuden tuki inflaation vahvistuessa.
Rakentamiskustannukset ovat vuoden aikana nousseet 7-10 %, joka antaa tukea vanhoille asunnoille.
Samaten vuodenvaihteen yli pieni räkäerä Ovaroa kyydissä. Saattaa olla kyydissä viikon tai vuoden.
Ovaron uusimman osto-ohjelman ja positiivisen tiedotevirran myötä myyntipaina näyttää vähentyvän. Laita vaikuttaa tosi ohuelta, joten voisi korjata tuohon 4€ pintaan aika nopeasti.
Ovaron uusimman osto-ohjelman ja positiivisen tiedotevirran myötä myyntipaina näyttää vähentyvän. Laita vaikuttaa tosi ohuelta, joten voisi korjata tuohon 4€ pintaan aika nopeasti.
Sitä odotellessa. Mielenkiinnolla seurailen pienomistajana kehityshankkeiden edistymistä. Alkaisiko hiljalleen olemaan Ovaron pohjat osakekurssin osalta nähty? Aika näyttää
Miksi Ovaro ei saa edullisempaa lainaa asuntojaan vastaan? Kun nykyään kulutusluottojakin saa jo edullisemmilla koroilla, verrattuna mitä Ovaro maksaa asuntolainoistaan...
Miksi Ovaro ei saa edullisempaa lainaa asuntojaan vastaan? Kun nykyään kulutusluottojakin saa jo edullisemmilla koroilla, verrattuna mitä Ovaro maksaa asuntolainoistaan...
Entä jos järjestäisivät osakeannin?
Ovarolla ei enää ole yli 5% lainaa. Myytyään omistuksiaan se maksoi tämän lainan pois. Emoyhtiö on käytännön velaton. Ovaron omistamilla asunto-osakeyhtiöillä on lainaa, mutta se on markkinahintaista = halvempaa.
Osaako joku laskutaitoinen ynnäillä ovatko toiminnan kiinteät kulut kuinka paljon pienemmät/isommat kuin vuokratuotot? Eli tuliko tästä nyt voitollista bisnestä kun lainat saatiin maksettua?
En tiedä onko hyvä vai huono asia, mutta arvosijoittaja ja rahoituksen proffa Vesa Puttonen on omistajarekkarin mukaan ostellut Ovaroa kohtuullisen määrän henk koht ja Enabla Oy:lle.
Arvosijoittaja ja rahoituksen proffa osti aikoinaan myös Kreikan velkapapereita ei niin optimaaliseen aikaan:) Mitenkään väheksymättä myöskään onnistuneita moveja.
Mutta Ovaron kassavirta-analyysi olisi mielenkiintoista nähdä, kuten tuossa aikaisemmin mainittiin.
"Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj on ostanut Tampereelta toimistokiinteistön, jonka vuokrattavien tilojen pinta-ala on noin 10 000 neliömetriä. Hervannan yliopistokampuksella osoitteessa Hermiankatu 12:ssa sijaitsevalla kiinteistöllä on oma tontti, jolla on käyttämätöntä rakennusoikeutta jäljellä noin 7 000 kerrosneliömetriä. Kiinteistön myyjä on Nordic Tower East Holding Oy ja sitä hallinnoi Niam Finland Oy.
Kohteen velaton kauppahinta on 6 miljoonaa euroa. Tämän hetken hieman yli 60 prosentin vuokrausasteella kiinteistön nettotuotto on noin 8,0 prosenttia.
Ovaro rahoittaa kohteen kassavaroilla ja pankkilainalla.
Hankinnalla on myönteinen vaikutus yhtiön operatiiviseen tulokseen. Yhtiön 12.5.2022 antama ohjeistus siitä, että vuoden 2022 operatiivinen tulos (Epra) paranee merkittävästi vuoteen 2021 verrattuna, pysyy ennallaan.
Toimitusjohtaja Marko Huttunen:
”Viime vuonna Ovaro myi merkittävän määrän asuntokohteita ja niistä saaduilla varoilla maksoi kaikki emoyhtiön lainat pois ollen nyt nettovelaton. Osalla kertyneistä kassavaroista Ovaro toteutti nyt strategian mukaisen hankinnan. Nettotuoton lisäksi hankintaan sisältyy vahva kehityspotentiaali erityisesti vuokrausasteen kasvattamisen ja käyttämättömän rakennusoikeuden kautta. Arviomme mukaan tämän tyyppisille tiloille on kysyntää toimitilamarkkinoilla.”"
Taitaa olla noita puolityhjänä olevia roskatiloja. Tästä kun lama pukkaa päälle niin varmasti tilavuokraus kasvaa... Noh hinta oli varmaan sen mukainen.
En tarkoittanut sitä, että tämä tulos olisi niin törkeän hyvä, että olisi syytä tuulettaa. Mutta ensimmäinen positiivinen kokonaistulos kaudellani kumminkin. Toivottavasti ei viimeinen.
Tätä on vaikeaa maalata huonoksi uutiseksi. Ovaro siis osti hiljan Hervannasta toimistokiinteistön(!) 8 prosentin tuotolla, kun sen vuokrausaste oli 60%. Uudella vuokrasopimuksella täyttyy 1 400 / 10 000 m2. Kohteen ostohinta oli kuusi miljoonaa.
Ovaro allekirjoitti pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Autismisäätiön kanssa. Autismisäätiölle vuokrattavien toiminta- ja terapiatilojen kokonaispinta-ala on 1400m2. Vuokrasopimuksen alkamispäivämäärä on 1.2.2023.
Sopimuksen myötä Hermia2 vuokrausaste nousee yli 70 %:iin vuonna 2023.
Ovaro hankki Hermia2 -toimitilakokonaisuuden 15.6.2022. Kohteen vuokrattavien tilojen pinta-ala on noin 10 000 neliömetriä. Hervannan yliopistokampuksella osoitteessa Hermiankatu 12:ssa sijaitsevalla kiinteistöllä on oma tontti, jolla on käyttämätöntä rakennusoikeutta jäljellä noin 7 000 kerrosneliömetriä. Kohteen velaton kauppahinta oli 6 miljoonaa euroa. Hankintahetkellä kohteen vuokrausaste oli hieman yli 60 prosenttia ja nettotuotto noin 8 %. Ovaro rahoitti kohteen kassavaroilla ja pankkilainalla.
Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj:n toimitusjohtaja Marko Huttunen:
”Hermia2 vuokraneuvottelut ovat lähteneet suunnitelmien mukaisesti liikkeelle. Nyt allekirjoitettu sopimus Autismisäätiön kanssa nostaa kohteen vuokrausastetta ja nettotuottoa vuodelle 2023. Vastikään sovittu sopimus on konkreettinen esimerkki näkemästämme potentiaalista Hermia2 -kiinteistökokonaisuudessa. Jatkamme kohteen määrätietoista kehittämistä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.”
Autismisäätiön toimitusjohtaja Timo Heiskala:
”Olemme yhdistämässä kahden eri päivätoiminnan yksikön ohjaus- sekä valmennustoimintoja saman katon alle, joten eteen tuli tarve löytää Tampereelta uudet ja isommat toimitilat. Hermia2 tarjoaa juuri meidän tarpeisiin sopivan kokoiset toimitilat optimaalisella sijainnilla. Lisäksi näemme Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj:n pitkäaikaisena kumppanina, joka pystyy palvelemaan meitä kasvun eri vaiheissa”.
Hyvä on joo. Autismisäätiö kuulostaa toimijalta, joka on kauan mestoilla ja jonka business ei alta kuole. Joo ymmärrän kyllä, että ei oo businesta oikeesti vaan avustuksilla pyörii mut on tulevaisuuden ala joka ei alta kuole. Autismin kirjo lisääntyy ainakin sitä kautta, että diagnosoidaan ja reagoidaan eri tavalla kuin aiemmin. Eikä tää trendi helposti käänny. Itsellä siis 2/3 autismin kirjolla olevaa lasta; enemmän kuin kutitustuntuma terapiateollisuudesta. Saattaapi mennä enemmänkin tiloja jossain vaiheessa.
Tätä on vaikeaa maalata huonoksi uutiseksi. Ovaro siis osti hiljan Hervannasta toimistokiinteistön(!) 8 prosentin tuotolla, kun sen vuokrausaste oli 60%. Uudella vuokrasopimuksella täyttyy 1 400 / 10 000 m2. Kohteen ostohinta oli kuusi miljoonaa.
Lasketaan positiiviseksi. Hermia 2 sijaitsee siellä entisen TTKK:n naapurissa ja vieressä pyörii kaikkea Nokian konttoria yms.
Mikäli nykyiset vuokralaiset lähtee niin uusia ei pitäisi olla mahdoton saada. Ketään siinä vieressä ei asu, joten mitään kauppoja sinne ei tule, mutta kohtuuhintaista toimistotilaa tarvitsevia yrityksiä pitäisi löytyä. Alueena Hervanta on kasvanut tasaisesti isommaksi edelliset 30 vuotta ja sekään trendi ei ole kääntymässä. Nykyisin menee ratikkakin sinne.
Lasketaan positiiviseksi. Hermia 2 sijaitsee siellä entisen TTKK:n naapurissa ja vieressä pyörii kaikkea Nokian konttoria yms.
Nokian konttoria ei siellä pyöri, Nokian Tampereen tilat ovat Hatanpäällä. Nokian tuho on se syy, miksi Hermian alueella on nyt reilusti tyhjää toimistotilaa. Toki yliopisto siinä on vieressä ja se tekee alueesta teknologiapuolen toimijoille houkuttelevan. Hiljakseen nämä tilat ovat täyttyneet muilla toimijoilla ja ne moderneimmat rakennukset on jopa aika täynnä, mutta ei siellä vieläkään ole varsinaisesti myyjän markkinat. Tämä Hermia 2 on siis 80-luvun lopulta ja aika lailla alkuperäisessä kuosissa ilman mitään isompia remontteja.
Onhan Hervanta kyllä muuttunut niistä ajoista, jolloin legendaarinen matematiikan professori Armo Pohjavirta piti tupaten täysiä luentojaan TTKK:n upouusissa luentotiloissa päärakennuksen valmistuttua 70-luvun alkupuolella. Viimeksi tulleet jäivät seisomaan.
Hervanta ei Suomen suurimpana lähiönä ole enää mikään vähäpätöinen paikka - asukasluku noin 25000 eli joka kymmenes manselainen asuu Hervannassa. Nuorempaa polvea, kun keski-ikä on alle 37 vuotta eli muutama vuosi Pirkanmaan keski-ikää alempi. Tämän satelliittikaupunginosan kokoa vastaavia kaupunkeja ovat esimerkiksi Riihimäki, Varkaus tai Iisalmi.
Gryndauksen huippuajoista 70...80-luvuilta jo pahin betonielementtien kalistelu lienee ohitettu ja täydennysrakentamisella monipuolistettu kaupunkikuvaa. Ensimmäiset rakennukset alkanevat tulla jo suunnittelupöydällä laskettujen käyttöikiensä päähän Pietilöiden suunnitteleman keskusakselin molemmin puolin. Näyttävät olevan kuitenkin edelleen pystyssä. Alueen rakennettu pinta-ala kasvaa koko ajan, työpaikkoja on kymmenisen tuhatta ja ilmeisesti naapuriin suunniteltu Vuoreksen suurlähiö ja ekokaupunginosa edistyy. Kiinteistösijoittajan näkökulmasta hämäläisen tyylin kasvualuetta, jossa mitä tahansa voi tapahtua; ennen pitkää.
"Insinöörille matematiikka on kuin kulmakarvat. Eihän niistä mitään varsinaista hyötyä ole, mutta otapa pois, niin johan on kumman näköinen." - Armo Pohjavirta
Hervanta ei Suomen suurimpana lähiönä ole enää mikään vähäpätöinen paikka - asukasluku noin 25000 eli joka kymmenes manselainen asuu Hervannassa.
Puututaanpas paikkansa pitämättömiin nippelitietoihin (tai siis varmaan tässä vanhentuneeseen tietoon). Hervanta ei voi olla Suomen suurin, koska esim. Helsingissä Vuosaaren (ei ole saari) asukasluku on melkein 40000 ja Laajasalon (on saari) asukaluku on sekin tällä hetkellä Hervantaa suurempi kasvaen melkein 40000:een tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä "suurin lähiö" asia tietenkin palautuu termin "lähiö" määritelmään, eli onko Vuosaaressa vanha Vuosaaren keskuta, Aurinkolahti ja Meri-Rastila kukin oma lähiö vai samaa, mutta kyllä ne niin tiivistii ovat toisissaan kiinni ilman selkeää rajaa, että mielestäni ovat samaa lähiötä. Laajasalossa eri alueiden välissä on sentään jonkin veran "tyhjää".
Tinggeli kirjoitti:
Puututaanpas paikkansa pitämättömiin nippelitietoihin (tai siis varmaan tässä vanhentuneeseen tietoon)....
Suomen suurin lähiö on kiistatta Espoo.
Tämä on kyllä totta aivan kuten Tinggelinkin kommentti Vuosaaren Hervantaa suuremmasta koosta lähiönä tai kaupunginosana - kuinka vaan.
Tinggeli kirjoitti:
Hervanta ei voi olla Suomen suurin, koska esim. Helsingissä Vuosaaren (ei ole saari) asukasluku on melkein 40000 ja Laajasalon (on saari) asukaluku on sekin tällä hetkellä Hervantaa suurempi kasvaen melkein 40000:een tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä "suurin lähiö" asia tietenkin palautuu termin "lähiö" määritelmään...
Käytännössä lähiö tarkoittaa kiinteästä kaupunkirakenteesta erilleen rakennettua asuntoaluetta, joka on riippuvainen varsinaisesta kaupungista ja sen työpaikoista, palveluista ja joukkoliikenteestä. Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4hi%C3%B6
Nukkumalähiön merkitys on Kielitoimiston mukaan virikkeetön lähiö. Muualla kaupunkisuunnittelussa ylikaupungistumista on purettu jäsentämällä kaupunki yhdyskunniksi ja siirtämällä väestöä ruuhkautuneilta alueilta. Muussa tapauksessa kasvava kaupunkiväestö nikkaroisi itse faveloita ja gettoja.
Espoo oli 1960-luvun alussa maalaiskunta ja täysin valmistautumaton muuttoliikkeeseen maaseudulta Etelä-Suomen kaupunkeihin. Hädissään Espoo hakeutui kauppalaksi vuonna 1963. Se sai tällä tavalla kaavoitusmonopolin alueelleen, tosin hyväksyttämällä kaavat sisäasiainministeriöllä. Espoon hallinto ja varat olivat täysin riittämättömät - maat olivat yksityisessä omistuksessa toisin kuin Helsingin, joka oli omistanut maansa Ruotsin vallan ajoista asti.
Ratkaisuna oli grynderimafia, jossa Espoon riitaisat poliitikot, rakennusliikkeet ja niiden takana olevat pankit sopivat kaavoituksesta rakennusliikkeiden hankkimille maa-alueille. Niinpä Haka Oy, Asuntosäätiö, Puolimatka Oy, Arjatsalo Oy, Keskus-Sato, Polar Oy ja Hartela Oy kukin erikseen rakensi omalle alueelleen sekä asunnot, että kunnallistekniikan. Näin tehden syntyi tiiviitä, teollisella tehokkuudella rakennettuja taajamia, joissa rakennuskanta oli varsin yhdenmukaista, jopa tylsää.
Espoosta tuli kaupunki vuonna 1972, mutta tämä ei muuttanut mitään. Aluerakentaminen on tuonut vain uusia lähiösaarekkeita sen mukaan mistä rakennusliikkeet ovat saaneet hankittua uusia maa-alueita. Espoosta on muodostunut useaan aluekeskukseen perustuva, istutuksilla ja ympäristökikoilla parannettu suurlähiö, jossa hallinto on keskitetty mahdollisimman etäälle asutuksen painopisteestä, jota kukaan ei kylläkään edes löydä.
Sijoittamiseen ja Ovaroon aihe ja yllä kerrottu liittyy antamalla viitettä millaisissa olosuhteissa kiinteistöyhtiön johdon on luovittava ahneiden susien keskellä. Se ei ole pelkästään numeroita ja tunnuslukuja. En kadehdi.
"Ovaron osakekurssi on kehittynyt viime kuukausina toimialaansa nähden vakaasti. Osake reagoi viime viikolla positiivisesti torstain tulosjulkistukseen. Keskiviikon 16.11. päätöskurssi oli 2,86 euroa. Maanantaina 21.11. kauppaa on käyty 2,9-3,0 euron hintaan. Osakekohtainen EPRA-nettovarallisuus oli syyskuun taseessa 4,93 euroa. Kolmen euron kurssilla substanssialennus on 39 prosenttia."
Löysin Henrin kirjoituksen, kun tupsahti näytölle ilmoitus toimitusjohtaja Huttunen puhumassa aavistuksen keskisuomalaistunutta savoa:
Tämä ei ole missään nimessä sijoitussuositus. Uusille lukijoille tiedoksi: Olen yhtiön hallituksessa ja salkussani on puolen millin miinus kohdassa Ovaro.
Harkitsen nyt vahvasti palaamista Ovaron pariin. Käänne on ehkä viimeinkin tapahtunut ja kun lainat on nyt hallinnassa ja tasearvo on reilusti yli osakekurssin niin riskit ei ole ihan valtavia sijoittajalle.
Kurssi ei välttämättä reagoi vielä moneen kuukauteen, vaikka operatiivinen tulos olisi positiivinen pari kvartaalia putkeen. Mutta jossain kohtaa reagoi jos homma etenee tällä mallilla.