jayboy wrote:

holvius wrote:

Pääomistaja eli Nordic Capitalin hallitsema rahasto jatkaa vähentämistään eli vähennetty on 0,8 prosenttia. Jäljellä on 35,3 miljoonaa osaketta. Olettaa sopii, että jatkavat vähentämistä edelleen, kun ovat alkuun päässeet.

Millä perusteella näin oletat? 

Kurssi pohjamudissa. Ensin myydään vähän, että päästään rajan alle ja kun on päästy alle, niin myydään lisää. Omistaja on rahasto ja vuosiin ei ole tulossa Intrumilta osinkoa rahaston suuntaan.  

Onko Nordic Capital jossain ilmaissut jatkavansa vähennyksiä? 

En ole havainnut, että olisi ilmaissut. 

Käsittääkseni tällaisia viilauksia on tehty aina aika-ajoin. 

Netin syövereiden mukaan viilauksia on tehty. Mutta mitä löysin olivat isompia. Nyt myydään pienemmissä erissä ja joka viittaisi siihen, että ostajia isolle potille ei ole ja tämä tukisi myös sitä, että myydään lisää pikkuhiljaa.   

Toki NC jollain aikavälillä joka tapauksessa irtautuu, mutta aika erikoinen aika on tosin vähennellä juuri nyt kun epävarmuus on hälventynyt keväisestä.. Mikäli NC jatkaa vähennyksiä voi kurssi olla melko paineessa. Vuosisadan ostopaikka vai viiltävä puukko? (toistaiseksi jälkimmäinen).

Pääomistaja eli Nordic Capitalin hallitsema rahasto jatkaa vähentämistään eli vähennetty on 0,8 prosenttia. Jäljellä on 35,3 miljoonaa osaketta. Olettaa sopii, että jatkavat vähentämistä edelleen, kun ovat alkuun päässeet.

Jos oikein luen niin Norjan goodwill on 3.4 miljardia sek. Viime kvartaalilla alaskirjattiin 267m sek. Nyt laitetaan väkeä pihalle iso liuta ja Norjan pään toimitusjohtaja kertoo, että bisnesympäristöstö ei ole enää niin kannattava. Voisi olettaa, että Norjan osalta on q4 on tulossa miljardiluokan alaskirjaus. Omapääoma on tänä vuonna ottanut osumaa ennestään noin 3 miljardia sek.  

Indrid Cold wrote:

rikkuriryhmä on aika hapokas sana kun osakkeenomistajat yrittävät vetää velkojia kölin alitse

On myös perusteltavissa, että muut velkojat vetävät kölin ali vuoden 2025 velkojat. Muut velkojat tietävät, että jos vuoden 2024 ja 2025 velkojat tyydytetään, niin on riski, että he eivät saa mitään. He tietävät myös, että konkursissa ja saneerauksissa saatavien erääntymiselle ei anneta arvoa vaan vakuudettomat velkojat ovat samalla viivalla. Näin ollen tehdään suunnitelma jossa vuosien 2024 ja 2025 velkojien rintama rikotaan tyydyttymällä vuoden 2024 velkojat ja vuoden 2025 velkojat pakotetaan mukaan paattiin.

Juha wrote:

https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2024/09/upmn-paaomamarkkinapaiva-2024-transformaatiosta-kasvuun/

Leunan jalostamon positiivinen liikevoitto vasta 2027 ja 14% sijoitetun pääoman tuotto pidemmällä aikavälillä alitti vähän odotuksia. Osinkoja UPM jakaisi 7,5e-9,5e vuosina 24-28. Omien ostot myös puheissa kovastikkin.

Kurssi otti eilen iltapäivästä muutaman pinnan dropin.

Leuna on kieltämättä taivas tai helvetti. Jos teknologia toimii sekä mylly saadaan kaupallisesti kannattavaksi, niin on olettavaa, että myllystä opitaan. Toiminnan pystyy skaalamaan eli seuraava on isompi ja tehokkaampi. Myllyn rakentaminen vaatii miljardin ja vuosien ylösajon eli alalletulo on todella vaikeaa. Jos tämä saadaan toimimaan, niin UPM on vuosien etumatka kilpailijoihin.

Onko vahingossa Kroll julkaissut tiedon ennen aikojaan?

Liittynee alla olevaan eikä siihen, että onko sopimuksen taakse saatu tarpeeksi saatavia.  

"The RCF Lenders’ accession to the Lock-up Agreement and the amendments to the Lock-Up Agreement are subject to certain conditions precedent which are within Intrum’s control and which it expects to satisfy in the coming days (including the reduction of RCF commitments to €1.1bn).

Velho wrote:

Seeking Alpha -artikkeliksi tässä oli yllättäviä asiavirheitä. Kirjoittavat velkajärjestelystä: "Intrum needs 90% consent in every issuance. Here at the Lab, this is a risk to consider, and we are still uncertain how many bondholders will accept the proposal." 

90% hyväksyntää ei tosiaan tarvita, vaan yhtiö webcastissa linjasi selvästi, että jo 2/3 hyväksynnällä järjestelyn toteutumista ei voi estää. Rubio oli myös selväsanainen siitä, että on erittäin luottavainen 2/3 kynnyksen saavuttamiseen. Tuolla 2/3-enemmistöllä ei saada järjestelyä toteutetuksi vapaaehtoisesti, vaan toteutus vaatii jonkinlaisen tuomioistuimen käsittelyn, mutta yhtiö on tämän etukäteen selvittänyt. Seuraavat kynnykset olivat 75% ja 90% joista ainakin 75% ymmärsin puheiden perusteella olevan täysin mahdollinen ellei jopa todennäköinen. Bondien haltijoilla on kannustin hyväksyä sopimus vapaaehtoisesti ja tietyssä ajassa, koska vain sillä tavoin saa ylimääräisen "consent feen", joka on vielä tässä vaiheessa suurempi "early bird fee", myöhemmin pienenee. Jos ei allekirjoita sopimusta ennen tarjousajan umpeutumista ja joutuu pakkomenettelyyn, ei saa sitä porkkanaa ollenkaan.

"

Hyvin nopeasti itse tätä tutkin ja tässä on liikkuvia osia. Olisi mukava tietää, että mistä tämä 2/3 on peräisin ?  Tuntuisi oudolta, että Ruotsalaista yhtiötä voisi järjestellä Yhdysvalloissa tai Isossa-Britanniassa. Järjestely Ruotsissa voi olla raskas prosessi. 

Nopeastihan se lopulta löytyi eli yhdysvalloista on peräisin 2/3 osaa. Mielenkiintoinen on asia eli voidaanko kaikki velat tai vain osa niistä järjestellä yhdysvalloissa ja sitooko päätös sitten kaikkia velkoja myös niitä jotka ovat esimerkiksi Eurooppasta.  

Olen etsinyt, mutta missään ei ole mainittu sitä, että kuinka monta pinnaa velkojista on ylipäänsä saavutetun yhteisymmäryksen takana. Erityisesti kiinnostaisi vuoden 2025 bondien omistajat jotka ilmeisesti kuuluvat velkojaryhmään nro 1. Minkä olen löytänyt niin lyhyt maininta siitä, että Arctic ei usko sopimuksen läpimenoon, koska sen taakse vaaditaan 90 prosenttia kaikkien niiden bondien omistajista joita järjestellään.   

https://www.xmza.com/research/markets/allNews/reuters/debt-collector-intrum-soars-on-agreement-with-bondholder-group-53864498 

KepilläJäätä wrote:

Itse järjestelyssä sinällään potkitaan tölkkiä eteenpäin ja edelleen mentäisiin raskaalla velkalastilla, koska mitään isompaa akordia ei tässä järjestelyssä tule. Jos oikein tulkitsen niin -24 ja -25 maturiteeteille maksetaan lainat kokonaisuudessaan eräpäivinä. Tuon jälkeen erääntyville jonkinlainen dept to equity -vaihto 10% velkapääomasta nimellisarvoon (onko hyvä diili osakkeenomistajille, jos markkinoilta saa -40% nimellisarvosta samaa velkapaperia ja vaihdossa joudutaan maksamaan täysi hinta?). Järjestelyissä konvertoitavat paperit (-26 ja -27 erääntyvät) ovat juosseet kuponkikorkoa 3,5% ja 3% --> Jatkossa nämä päivittyvät 7,75 -8,5% kuponkikorkoon. Yhtiön omassa skenaariossa cash- ebitda laskee alle 10msek vuositasolle ja jos varsinaista akordia ei tule (pienehkön dept to equity konvertoinnin lisäksi) niin onhan tuota velkapottia edelleen 50-60msek sulateltavana kasvavilla korkokustannuksilla? Järjestely tuskin mahdollistaa paluuta velkakirjamarkkinoille, mutta saneeraukseen jää nyt jokunen vuosi aikaa. Osingot menevät holdiin -28 vuoden loppuun osana pakettia, eli velkojat imo ihan fiksusti kelaavat omiaan sisään ja ottavat vähän lisää päälle. 

Itse tulkisen siten, että vuonna 2025 bondeista ei maksetaisi mitään vaan niitä pyrittäisiin potkimaan eteenpäin ja jonka seurauksena mm. 9,5 miljardin sekin bondin korko vähintään tuplaantuu. Järjestelyssä on mukana 400 miljoonaa euroa joilla on tarkoitus ostaa velkakirjoja edullisesti takaisin. Herättää kysymyksen siitä, että kuinka paljon bondinhaltijoita on tosiasiallisesti mukana järjestelyssä. Jos oikein muistan niin vaaditaan yli 90 pinnan suostumus siihen, että lainapääomaa leikataan. 

Mikäli ymmärrän oikein, niin yrittävät järjestellä myös tänä vuonna erääntyviä lainoja. Voi olla aika paha rasti tilanteessa jossa servicing kulut nousivat enemmän kuin tulot. On ikävä spiraali. On shorttaajat kovia. Ovat olleet koko ajan kartalla ja ei luulisi olevan ongelma ostella jonkun verran bondeja ja sieltä laittaa lisää kapuloita rattaisiin.