Enjoy the ride.

Terkkuja taas Manilasta. La ilta ja kello on 21.24. Päädyin just hotlahuoneeseen pähkinädinnerin kera #ballerlife. Vähän väsyttää. Imo pitkällä matkalla on tärkeetä muistaa chillata ja ottaa downtimeä fiilispohjalta; jos joka mahdollisen välin koittaa kokea ja elää 110% niin menee työn puolelle. Lisäksi elämää on kaikkialla täällä, koko ajan. Siitä hetkestä kun lähin pokeripöydästä ja kävelin tän kilsan hotlalle niin juttelin varmaan 20 ihmisen kanssa. Pokkahuoneen tyyppejä, sisäänheittäjiä, tyttöjä, kaupan henkilökuntaa. Vastaan tuli mm. kuusi minihameista neitoa mopotaksin kyydissä mutta hotla and pähkinät voittivat houkuttelunsa. Täällä on tosi kotoisaa itekseenkin koska jos ei ole preoccupied ajatuksissaan niin elämää on kaikkialla. Koko ajan.

Eilen oli päivä, joka ehkä vähän selittää väsymystä. Lähin hotlalta varmaan 1pm. Treffit oli 19 ja sitä ennen piti hoitaa asioita. Päätin kävellä treffeille. 5km mut Manilan liikenteessä ja helteessä vähän isompi siivu. Otin hotlalta tyynyliinan, vesipullon, dödön ja toisen T-paidan. Toki hiostuin kuin possu mut ilmastoituun raflaan lopussa, vettä tyynyliinaan ja hiet pois. Dödöä kainaloon ja treffipaita päälle.

Eka Rooftop oli toki pe illalla täynnä. Pääsisin heti 17:ta seurueeksi jonoon. En toki mitään varausta ollut tehnyt. Mut, perusmantra eli "mikään ei toimi ja kaikki järjestyy": viereen oli avattu juuri toinen rooftop jota ei ollut vielä edes google mapsissa mut lakana löyty hotlan seinältä. Ihan huikee mesta ja sain meille tyyliin parhaan pöydän, uima-altaan vierestä erillään muista oleva puupenkki, joka ympäröity kukka-istutuksilla. Tyttö tuli "Philippino time" eli 45min myöhässä. Hätäkös mulla, huikeessa tuulenvireessä, perfect weather. Exä (= lasteni äiti) soitti sopivasti tyttöä odotellessa, vaihtaakseen kuulumisia, niin taaskin perusmantra toimi. Tytöstä riidit, et on uranainen mut toisiaan silti Philippino time ja tosiaan silti kuvat ei pitäneet ihan...isompi oli tyttö... Mut hei, edelleen kattoterassi ja ihan hauskat jutut. Tyttö käytännön Jenkki, Jenkkifirmassa lakinainen ja perhe jenkeissä. Polttaa pilveä joka päivä ja ADHD-lääkityksellä. Ei kemiaa mut kivaa silti, syötin ja saattelin tyttöä kotiinpäin kun sama kävelymatka. 

Matkalla näin eläväisen bilealueen joka pisti silmään jo yksin kävellessä. "That's some kind of bar area?". "Yeah, red light district". "kinda thought so". Saattelin tytön paikkaan, josta lähti eri suuntaan ja lähin kävelemään kotiin päin. Yleensä oon treffien jälkeen aina done, oon ollu läsnä ja lopussa väsynyt. Mut nyt en oikeestaan ollu, hmm, kello 2115. Käännähdin 180 astetta ja menin tsekkaaman uuden red light districtin. Aika tunkkaiden, hiton ahdasta ja vähän vaikea kävellä. Piipahdin yhdessä sisällä mut ei inspannut meininki. Hmm.

Käveleskelin chillisti ja mietin et ehkä kotiin, nyt. Vastaan tulee taksi ja kuski. Jotenkin kiva energia kuskilla niin jään juttelemaan. Idea kai päätyä otttamaan taksi kotiin jos ok diili. Mut juttelut eteneekin eri suuntaa ja kuski kertoo, et on avattu uus paikka missä stripteasea. Hetkinen, Manilassa stripteasea, interesting jos totta. Näyttää kartalta ja mesta on vähän mun suuntaan, hmm. Sovitaan et mittarilla ja off we go. Ainahan kannattaa antaa taksikuskin päättää elämäsi suunta, eikö.

Kyyti on halpa (tippeineen 3e) ja päädytään pokerihuoneeni viereen, tien toiselle puolelle. Wtf, ei tiennyt yhtään tosta mestasta ja se onkin kyllä aika minimisti mainosteltu. Sisään tullessa, kuskin kanssa, on seinässä plakaatit "only with members company". Siis tänne ei tosiaan pääse yksin eka kertaa, täytyy olla suosittelija (tai joku taksikuskidiili kai). Kuulemma näin suojellaan tyttöjä ongelmilta...eli ilmeisen highclass mesta. Okei, mielenkiintoista, selittää low key markkinoinnin. Turvan läpi ja kuski toivottelee hyvät illanjatkot. Eteen avautuu varsin iso mesta, vähän kuin keskikokoinen konserttipaikka. Edessä iso lava jossa tosiaan tyttöjä tanssii ja muuten perusloosheja korealaisille, japanilaisille, filippiiniläisille ja yhdelle länsimaalaiselle ajopuu-asiakkaalle. Seikkailun tuntua.

Henkilökunta ottaa kysymättä homman haltuun, selittää kuviot ja saa oloni kotoisaksi. Täällä homma toimii niin, että riviin tulee kasa tyttöjä - ne jotka haluaa tulla siihen riviin. Kiva, että vapaaehtoista, again highclass, oletan. Niistä sitten voi valita seuralaisen/sia. Ainut vaan, että kukaan ei oikein innosta mua...toisaalta oon modessa, että annan mennä hallitun ajopuuna niin tylsä olisi tähänkään lopettaa. Keskellä on selkeän kaunis tyttö mut hän ei hymyile yhtään eikä ota katsekontaktia. Äh, tää nyt meni pommiin. Päädyn ottamaan sen näteimmän idealla, et jutskaan hetken ja himaan. Huono plan mut ei täs nyt oikeen innosta mikään, aina ei voi voittaa enkä jaksa lähettää kaikkia tyttöjä tyhjin käsin pois. Aika paljon isompi raha niille kuin mulle eikä tää nyt vastenmielistä oo. Ajopuu ajopuilee.

Kun ilmoitan valintani niin tytön energia muuttuu 100% #Shock. Leveä hymy, instana eläväinen meininki ja vaan tosi hangon keksi. Ja todella rento sellainen. WTF, tätä en tosiaan nähnyt tapahtuvaksi, väärät riidit mutta goodbeat niin menköön. Onkohan niin, että kun asiakkaat Aasialaisia niin he eivät halua, et tytöt hymyilee? Meillä on heti superhauskaa ja oon sen verran elänyt, että imo osaan erottaa tekohauskan ja aidon. Tää tyttö on hyvällä fiiliksellä ja tulee aika reippaasti iholle. Meil on tosi kivaa lähistelyä siinä julkisessa tilassa pari tuntia ja sit mietitään, et mitäs nyt. Ekaksi kylläkin annan vinkkiä jos haluaa asiakasta jatkossa länsimaista - hymy olis jeppiskamaa valintarivissä "I would had not pick you if there was anyone else interesting". Myöhemmin tosin löytyy todella interesting kun tytön frendi ottaa kontaktia salin toiselta puolelta. Huikeen kaunis. "You wanna her too here, she digs?". Mut ei, liika on liikaa, meil on ollut huippua niin MK sanoin "ei rikota toimivaa".

Päivä on mennyt vähän yllättäviä latuja ja oon tottunut olemaan hyvin tietoinen tekemisistäni. Tää ei oo normia mut hyvällä tavalla niin. Oon antanut Ekimäisesti elämän johdattaa ja luottanut sinisilmäisesti ihmisten hyvyyteen. Tyttö selkeesti haluis jatkaa ja tosi vetoava energia hällä. Hmm, mun hotlaan ei saa vieraita 10pm-6am mut näillä on yläkerrassa huoneita. Kummelista tuttuja panoluukkuja. Tyttö on tosi kiva energialtaan ja olis kiva, että hän saisi vähän lisää rahaa. Selitti miten rahanjako menee. Eli käytännön hyväntekeväisyyttä multa, nuorison tukemista... Sanon  "well, let's go to play little more upstairs, I prob do not like to go allin today, thought". No, tytön hyvä energia jatkuu niin lopulta menee iloisesti otsikon mukaan, ajopuu ajopuilee. 

Lähtiessäni saan kutsukortin eli oon nyt member ja voin jatkossa viedä vieraan mukanani mestaan. Kaikki ovat kivoja loppuun asti. Kello on 1.30am nyt, taksia ei näy. En jaksa säätää ja vaatteet on pesemisen tarpeessa anyhow niin päätän kävellä 3km pimeää Manilan keskustaa. Aattelen, jos vaikka saisin tyttöystävän (jatkossa T) langan päähän niin voisin turinoida illan käänteitä. Kilsan jälkeen taksikuski pysähtyy keskellä pimeää ja hyppään kyytiin - what could go wrong? No ei mikään toki, kuski kylläkin pysäyttää keskelle pimeää, kiinnittää huomiotani muualle ja menee lompakolleni. Huomaan kuitenkin ajoissa ja kuski huomaa, että huomaan. Jatketaan matkaa - juttelu tosin loppuu kuin seinään. Silence. IMO turha mainita asiasta, mitään ei saanut, mitään ei tunnusta ja tietää anyhow, että tiedän. Mutta olen hiljaa jotta hällä on ehkä vähän hankalampaa olla siinä. Ei kannata eskaloida hommaa enempää imo - en tosin toivota hyviä öitä enkä obv tippaa.

Mut joo, ehkä eilinen vähän selittää tämänpäiväistä väsyä. 

Haluun kyllä vähän kompata Farseeria. Et hätäratkasut, no, ite tein vähän vastaavassa paikassa pikaratkaisun kun myin kaikki EVOt pohjilla kun iso vipu ja menin paniikkiin et katkean. Ja joo, helppo jälkikäteen siinä sanoa, että supertyhmää kun niin hiano firma. Mutta oli sitä huomioitu kurssissakin, hienous voi sulaa ja välillä nopeasti...sitäpaitsi tämä hiano firma on noin puolittunut huipuistaan kun Jeans sitä täällä suositteli 1600 tasolla. Osingot huomioiden siis huonompi tulos kuin Citikonilla. Yleisesti jälkiviisaus on vaan vitun helppoa ja sit on kans vitun helppo olla fiksu ja sanoa, tyyliin, "no katos näitä sun tuloksia, eikö kannattaisi vetää johtopäätöksiä?". Ehkä kannattais, ehkä ei. Sikäli siis komppaan Farseeeria, että hero kirjoittaa avoimesti tilanteestaan ja jengi tykkää lukea niin voisi vähän hienotunteisuutta olla kun huonosti menee. Tekee farseer sitten oikein tai väärin mutta vihoviimeistä olis olla tuuliviiri forum-nickien neuvojen mukaan!

Tilanne nyt vaan on haastava ja jos ei hermostuteta farseeria pois niin saadaan kaikki laittaa popparit mikroon ja ilmaiseksi seurata, miten heron käy. Sen sijaan yleisellä tasolla enempi samaa mieltä kommentoijien kanssa siitä, että hyvä olisi elämässä olla jotain muutakin kuin pörssikurssien tziikaamista - tämä toki kärjistys. Mut sitäkään ei siinä hetkessä helppo ratkaista, kun on kriisitunnelma. Mut vähän pidemällä aikavälillä olis hyvä.

Tsemppiä!

Tsiisus tota Tindermeininkiä täällä. Se on nopeatempoista ja mulla nyt vkl la-su aikaa niin viimeinkin avasin.

Pidin maksuttomana eli ei näy likejä, vähän vaan aattelin vilkasta. No, laitoin oikeelle pari hottista...ja molemmat heti matchejä o:   Hetken lisää niin nyt on 6 hottista chatissa (21-27v) ja tää siis ihan minimivaivalla. Tosiaan, Suomessa saisi mun kriteereillä - jotka siis Suomessa olis matalammat kuin täällä - ehkä yhden liken kahdessa päivässä. Jos oikein kovin yrittäisi, ehkä. Täällä en tiedä paljonko nyt on, satoja vähintään.

Mut siis tossa on varmasti osa transuja ja osa freelancereitä. Suhtaudun niin, että kiva vähän vasemmalla kädellä tota bingoa kattella silleen, et expect nothing ja enjoy the ride. Aina voin pelata pokkaa ja aina saan seuraakin on the spot jos haluu eli tosta Tinderistä ei tosiaan kandee stressata. Mut juttuhan on, että täällä tytöt/naiset arvostavat ihan eri tavalla vakautta ja ikä ei ole yhtä kriittinen lainkaan kuin Suomessa - jos pitää itsestään huolta ja osaa käyttäytyä. Toisen kunnioittaminen on kulttuurissa. Arvostavat myös länkkärien elämänkokemusta ja sellaista maailman kansalaisuutta. Ja eksoottista toki, heille. Joo ja taloudellisia puolia, toki, mutta on tätä Suomitinderissäkin varmaan...ja Jenkeissä varsinkin! Overall deittailu on täällä miehelle sitä mitä se on joillekin naisille Suomessa. Niin hauska vähän nähdä tätä meininkiä vaikka toki tohon äkkiä tylsistyis. 

Eilen pelasin pari turnausta, ei menestystä ja ei oikein runannut  hyvin mitenkään. Mut ok pelata. Menin saluunaan 3.30pm ja siellä oli sattumalta alkanut 3p 1.000.000 garan jouluturnaus, 3300p ripari. Oikein kiva mut tosiaan ei mitään korttia ja struktuuri sellainen ja vihut sellaisia, et ilman kortteja vaikeeta. Flipit ei osunu eikä oikein painotetutkaan. Yhden hyvän maksun (tai oikeastaan bet-raise- allin turnilla mun AdQd vs vihun QKc board 3c7c8c, Qs) otin vihun isoon semipilliin riideillä mut yhden superison mut mahdollisen maksun jätin ottamatta ja täyttä ilmaahan siellä. Vihu siis cr turn ja paino isosti river ja turnilla hällä gutari suoraan nollalla värikortilla kun pöydässä kolme ristiä. Mut joo, ton QJ945ccc olis voinu kyl kopata, mulla oli AcJ.

Mulla on aikaa niin näpyttelen jotain. Lento siis lähtee 17 ja mulla late check out. Aurinko paistaa enkä halua väsyttää itseäni kuumassa kaupungissa niin hengaan poolilla nää 3-4h ja kuivattelen lenkkareita jotka pesin illalla hiestä. En halua väsyttää koska Manilassa on illalla heti innostavat treffit ja ehkä aamulla kans (tai on jos haluun, en vielä tiedä haluunko) ja perjantaina kans jonkun ENM naisen kanssa mikä kans kiinnostavaa. Millainen on Filippiiniläisen citytytön ENM elämä? En oo oikeen ees yrittänyt treffailla, tuskin avannut appeja täällä. Esim. Tinderiä oon vaan vilkaissut ilmaisversiona; täyttyi +99 likeä tasolle parina eka päivänä. Suomessa olis hyvä, jos sais yhden liken parissa päivässä. En oo yrittänyt kun aina vois pelatakin ja chillata. Mut on terapeuttista saada välillä hetken paljon ja helposti huomiota ja aika tosi over my league tyypeiltä, Suomen standardeilla. Se on kivaa hetken mut kaikkeen varmasti turtuis. Elämässä musta balanssi on aika tärkeää, moni asia on kivaa mutta jos vetää övereiksi niin ei oo kivaa. Niinku lasten kanssa olo...tai pokeri...tai autoilu...tai ihmissuhteilu...tai viina...tai yksinolo...tai Extacy. Yksi asia mitä ei voi helposti olla liikaa imo on olla kiva muille mut omat rajat pitäen.

Mut en mä noista ollut kirjoittamassa. Kuten Krisu sanoi, aloitan jostain ja päättyy johonkin. Mitä siinä välissä tapahtuu - herran haltuun. Mut kuvittelin ihmetteleväni sitä, miksi saan tän sisäpihapoolin kokonaan itselleni? Hotla on semitäys aamiaisen perusteella, arviolta 100 vierasta. Tää pooli on kiva ja on mukavat lepotuolit joista osa aina varjossa. Poolbar ja ruokaa saa kans, oon syöny yleensä poolilla ja uinut kunnes ruoka tulee. Mut siis ihmisiä (ja lapsia!) nolla, mitä nää tekee? Lähinnä perheitä eli ei pane kaikki, kuuma eikä ne halua kaikki liikkuakaan. Veikkaan et tiktokkia yms. puhelimelta ilmastoiduissa huoneissa. Luulin, että musta ihmiset käyttää liikaa puhelimia, mut, täähän on joulu! 1990-luvulla en todellakaan olis saanut tätä poolia itelleni!

Eiku nyt tajusin! Jari tai Henri sano, että paikalliset on poissa keskipäivän koska eivät halua ruskettua! Tulevat auringonlaskun aikaan. Ja samahan on aina ollut KH (KaikenHoitaja) kanssa, otti sateenvarjoa mukaan kun mentiin biitsille lasten kanssa.

Pari kulttuurihavaintoa eiliseltä saarireissulta.

1. WTF, tajusin tän vasta scooterilla ajaessani. Siis. Scooterin vuokra oli 5 euroa, päivässä. Kysyivät ajokorttia jonka toki olin unohtanut hotellille; toiselle saarelle. No, perus kolmannen maailman meininki eli "mikään ei toimi ja kaikki järjestyy"...tällä kertaa järjestyi niin, että sanoivat "poliisit sit ottaa lahjukset jos pysäyttävät". Sanoin "ok" ja homma oli kuitattu sillä. Olisivatkohan sitten pitäneet ajokortin panttina ja hämääntyivät tilanteesta. Anyhow, mä maksoin  siis 5e ja sain scooterin - ilman mitään panttia. Puhelinnumeron kysyivät, no, se olis aika helppo valehdella. Luottamusta löytyy...kelasin, että aika harvoin saa scootteri jäädä palaamatta kun vuokra on 5e ja peli maksaa ainakin kilon. Mun kohdalla yli 0,5% todennäköisyydellä käy jo niin, että en muista mihin palauttaa. Ja kaikki mun tuntevat tietävät, että ei oo läppä.

2. Alkoi sataa. Tämän seurauksena huomasin, että vaikka oon mielestäni kulttuureihin lempeästi suhtautuva (maassa maan tavalla) niin on se koulutus ihan jeppis juttu. Jengi ajoi sateessa moottoripyörillä sateenvarjo auki. Siis mitä vitun vitun vittua....ei ollut ees yksi tyyppi, ihan maantietä ajoivat. Siis 1) ei suojaa yhtään, kastuu anyhow 2. on vitun vaarallista kun varjo voi aiheuttaa balanssin menon ja se varjo nyt ainakin menee paskaksi toki helposti ilmavirtauksesta.

Oikeesti, moottoripyörällä sateenvarjo auki maantiellä. Ei oo vittu todellista.

------------

Huomenna back Manilaan. Hyvä aika mennä, enough lande-chillailua. Karmeahan kaupunki sinällään Manila on mut mä tiedän miten toimii itelle. Aina on pelejä (jos haluaa) ja aina on tyttöjä (jos haluaa) ja aina pitää olla pooli koska Manilan päivät on karmeita muuten. Rytminmuutos iltarytmiin kun kaikki tapahtuu 18 -> toisin kun täällä luonnossa missä kaikki tapahtuu 06-18. Aion kyllä jonkin verran pelata tällä reissulla. Ihan infomielessäkin, että onko noissa valueta. Muuten varmasti on mut täytyy kattella reikkiä; se on ollut aiemmin tosi paha pieniin peleihin. Mut jos cap ok ja jos saa safkat ja juomat niin toimii. Jengi tuijottaa aika 100% reikin prosenttimäärää, mä katon kokonaisuutta. Aiemmin ainakin oon pärjännyt mut ei mitään pientä texua kyl voi jos reikki yhä 10%, mut, again, kaikki riippuu capista ja et mitä reikillä saa. Aiemmin sai ruuat ja juomat ja cap oli noin 10e niin ihan ok painaa TAG. Pienien pottin pelaaminen on normia kannattamattomampaa eli haetaan isoja kun osallistutaan (eli menee potti reilusti yli reikkicapin) ja tähän premiumit on hyvät jos johonkin kun peli on aika syvää...viimeksi ainakin. Tylsäähän korttien odottelu on mutta sitä varten on ne maksuttomat juomat.

Dumaguete on vähän pettymys. Aikas ruma downtown eikä helppo kävellä; liikaa trafiikkia. En kauheesti tutkinut etukäteen mestaa kun matkan varrella. Ei inspaa deittailla kun täällä niin vähän aikaa, paljon länkkäreitä eli vähemmän eksoottista ja parit treffit heti Manilassa ni säästän energiat sinne...ja tyttöystävä tulee jouluksi, formally known as Main Woman. <3

Mut ai että ne vesiputoukset...niitä ei vaan täällä oo. Päätin hypätä aamun ensimmäisellä botskilla back 45min reissuun Siquijur:lle. Päivä scooterointia luonnossa ja kiksitreenit vesiputouksilla. Podcastista polyamoriaa 22h ja kirjana "More" joka on muistelmat avoimen suhteen äidistä with kids and husband. 

Velho wrote:

PikkuPro wrote:

Erottiin Danin kanssa pari päivää sitten kesken saaritouhuilun. Mun aloitteesta, menemättä yksityiskohtiin, niin en vain nähnyt enää järkevänä/elämiämme edistävinä jatkaa Partnereina.... Sovittiin, että jäädään friends with benefits...

Tää teksti sai mut ajattelemaan tosi paljon, koska jotenkin tällaisen tavallisen monotallaajan näkökulmasta nämä sun kuvaamat touhuilut on vaikuttanu koko ajan lähinnä fwb:ltä. Vai oonkohan ainoa, joka jotenkin ensilukemalta piti tota hassuna, että polyilijat eroaa, mutta jää sitten fwb? Että niin kuin mikä ero siinä on? 🙃 Mut tosiaan tää herätti paljon ajatuksia ja ehkä ymmärrän nyt paremmin, että nämä on kuitenkin myös tunnesuhteita. Tiedän että kuulostaa vähän uunolta, mut ajattelin nyt rehdisti myöntää mitä ekana tuli mieleen.

Kiitti viestistä. Joo mulla on kaikki melkein tunnesuhteita. Mullahan on aina ollut enemmän tyttöjä kavereina muutenkin varmaan. Kattavasti vastaaminen vaatis kirjan mut joo enhän mä oo koskaan harrastanu mitään irtosuhteilua, tyyliin baarista pokailua - ei kiinnosta. Ero tässä oli varmasti isompi Danille ja yllätyinkin hänen reaktioiden voimakkuudesta. Mulle se ero on sellanen, et jos oon jonkun partneri, ni sit otan pitkäkestoisia vastuita (mielelläni) ja tietoisesti rakennetaan elämää yhdessä. Eka on voi liittyä vaikka toisen lapsen kuljettamisen harrastuksiin jos vain itsellä auto ja autoa tarvitaan. Toinen liittyy siihen jaettuun ajatukseen, että yhdessä on joku tulevaisuus ja konkreettisesti on lähes aina suunnitelmia kun taas jos ei ole partneri niin on enempi niin et "kattellaan"...mut yleensä kyl myös kattellaan eli ei oo tyhjä sana. Just pari päivää sitten yks jota oon vähän tapaillut niin ei oo mitään sovittuna kun oon reissussa pitkään mut kysy et sovittasko jotain niin kattellaan kalentereita helmikuulle.

En siis missään nimessä ole monisuhteinen koska haluaisin vaan kevyttä paneskelua ympäriinsä. Ennemminkin haluan enemmän ihmissuhteilua kuin yhden kanssa voi ja enemmän henkistä turvaa mitä yksi voisi IKINÄ tarjota. 

Hyvä aamuswingailutreeni oli mut lihakset sen jäljiltä kyl kipeet. No pain, no gain.

Avoimen jutuista voin taas jotain kertoa kun koskee enempi mua (ja Dania mutta hän ei nyt ole tulossa Suomeen niin uskallan puhua vapaammin). Ehkä kertoo jotain taas non-mono maailman eroista vs. monomaailma. Erottiin Danin kanssa pari päivää sitten kesken saaritouhuilun. Mun aloitteesta, menemättä yksityiskohtiin, niin en vain nähnyt enää järkevänä/elämiämme edistävinä jatkaa Partnereina. Dani on vähän enemmän kategorinen ENM ihminen niin otti asian raskaasti kun tosiaan mun pointti oli alunperin vaan sanoa, että sana "partneri" ei kuulosta enää hyvältä tässä kohtaa.

MN itseasiassa antoi kesken erohommelin tosi hyvää vinkkiä ja sen perusteella varmaankin asia kääntyi kuitenkin niin, että Dani ei lähtenyt siltä istumalta pois vaan jatkettiin vesiputouksille, sekstailtiin (vaikka ei kummoisia "last time" kiksejä ainakaan mulle") katteltiin leffoja ja nukuttiin lähekkäin. Paljon parempi ero tuli, kiitos varmaan MN jonka vinkit oli tosi priimaa. Dani hommasi lennosta jatkotreffit Puolalaisen hottiksen kanssa ja ajoin hänet eilen aamulla kohti treffejään - You go girl! Sovittiin, että jäädään friends with benefits...mitä se sit tarkoittaakaan käytännössä - jos mitään - mut mulle tosi kiva, että ei tarvi tehdä mitään musta/valkoista monoeroa jossa toista ei jatkossa uskalla ees halata. Molemmat oltiin onnellisia, et tavattiin vuosi sitten, you live, you learn. Lautalta, kohti treffejä, Dani laittoi "I love You". Mut ei vaativa tai tunnevaiheileva vaan sellainen haikeankiittävä.

Next day chillailin ja koin suuurta vapauden tunnetta. 0% Ahdistusta ja vain nautin kaikesta. Nyt tiedän, mitä neiti S tuntee kun eroilee heiloistaan ;D. Toisaalta, erot on aina ollut mulle jopa häiryyntyneen helppoja, jos koen, että ratkaisu on selkeästi oikea niin mun aivot asettuu jotenkin tosi selkeään asentoon eikä mutuile tai vaiheile. Avioeroakin vaiheilin toisen vaiheen jättämisen jälkeen koskaan 0,00 sekuntia. MN suhteen menisi varmaan eri tavalla jos lähtisi, niin Suuri Rakkaus.

Kohti uusia seikkailuja! ...ja siis varsin konkreettisesti, tässä tapauksessa. Scooterin kyytiin ja rantateitä pikkuhiljaa kohti keskikokoista kaupunkia jonne saavun huomenna. 

Terkkuja Siquijor-saarelta, Filippiineiltä. Huikea matkan alku mut ehkä hankin lisää perspektiiviä ennen ja jos kirjoittelen enempiä. Hommeleita tehnyt...tasan nolla. Plan ollut ja on, että pelaan pokkaa ja teen vetoja jos jää aikaa. Aikaa ei ole jäänyt, eka viikkoina.

Joululahja on (kädet ristiin), tulossa. Main Nainen saapuu jouluksi ja se on kyllä huipuinta. Tammikuun joutuu taas sitten selviämään yksin.

Muuten niin aattelin myös treenailla ja yleensä toteutankin. Nyt ei aika ole oikein riittänyt siihenkään. Ja kun aurinkoa, niin mentaalin takia ei ole pakko kuten Suomen marras-joulukuussa. Mutta. Huomenaamulla treenaan! Lihaskuntoa, uimista, kiipeämistä, tosi kunnon treeni! Mennyt siis pari päivää vesiputouksille ja viskonut itteäni liaanilla korkeimmilta tasoilta laguuniin jonka vesi on sen 30c. Tää on mun tempolla käytännön koko ajan joko kiipeämistä ylös kallioseinämää, kovaa lihaskuntoa liaanilla roikkuen (roiku tai sattuu) tai uimista laguunissa. Ihan tosi kunnon kokonaisvaltainen treeni mut omaan makuun aikas epic huikeaa kikkailua myöskin. Hu meen innostavimmalle vesiputoukselle aamiaisen jälkeen. Ei toi toki halpaa tai helppoa ole: scooterilla bensat maksaa sen 10 senttiä, kestää 10 minuuttia mennä ja itse paikkaan on joku lähes euron "environmentel fee".

Sry, mä en saa tähän mitään asiaa siteeksikään. Mut ehkä se, että jos elämän voi mitenkään joku lukija järjestää niin, että marras-joulukuun synkkyyttä ei tarvitse Suomessa kärvistellä, niin suosittelen. Valo on...valoisaa...okei, ei ehkä toi...mutta: valo on oikeasti mielenterveyden yksi kulmakivi. 

Lumeton marras-joulukuun vaihde tappaa.

Marraskuu wrote:

Handelsblatt - Nachrichten aus Finanzen, Wirtschaft und Politik

Saksan puolustusministeriön koordinaattorin mukaan Venäjän sotateollisuus tuottaa tällä hetkellä aseita kolmessa kuukaudessa saman verran kuin Euroopan maat vuodessa. Kertoo myös tuon, että venäläisiä menee tällä hetkellä yli 1500 miestä päivässä.

Onkohan tossa Ukrainan luvut mukana tossa Euroopassa? Siis äärimäisen oleellinen asia. Ukraina ja Venäjä ovat sotataloudessa, Eurooppa ei. Ei siis mitenkään huolestuttavaa/yllättävää, jos Venäjä tuottaa 4* määrällisesti sen, mitä Eurooppa pl Ukraina 2024. Jos Ukraina mukana - eri asia. 

Eurooppa siis kyllä voi alkuun tukea silti ihan määrällisesti ja on sitä tehnytkin. Vanhojen varastoiden kierrätystä. Toki loputtomasti ne varastot eivät riitä mutta eivät riitä kyllä venäjälläkään. Euroopan pitäisi saada sotateollisuutta up ja saatanan saamattomat poliitikot, todellakin. Mutta sinällään siis toi 4* ei oli mikään ihme: jos verrataan Suomenkin sotatuotantoa vaikka 1930 ja 1940 niin aikas merkittävä ero, siis moninkertainen.