”Fortumilla ei ollut eikä ole pääsyä normaaleille rahoitusmarkkinoille, Rauramo sanoi.
Hän kertoi, että ennen Solidiumin rahoitukseen turvautumista Fortum oli nostanut viimeisenkin erän pankkien tarjoamasta 5,5 miljardin euron valmiusluotosta. Fortumin käyttämästä noin 30 pankista yksikään ei voinut tai halunnut tarjota Fortumin kaipaamaa parin miljardin euron lisärahoitusta. Ainakin osin tämä johtui siitä, että samaan aikaan kaikki energiayhtiöt hakivat rahoitusta, ja vakavaraisuussääntely alkoi rajoittaa sitä, kuinka paljon yhteen toimialan liittyvää riskiä pankit saattoivat kantaa."
Lainaa ei siis saatu EU:n alueen pankkien vakavaraisuussääntelyn takia. Syynä ei siis suoraan ollut Fortumin talousa vaan koko toimialan (kaikki tarvitsivat rahoitusta yhtä aikaa), pankkien vakavaraisuussääntelyn ja EU:n johdannaiskaupan sääntöjen takia. Mikäs se olikaan se Timo Soinin lentävä lause EU:sta?
Rauramo myös jatkoi, miksei lainaa saatu vapailta rahoitusmarkkinoilta:
"Lisäksi Uniper-sotku, Venäjän-toimintojen epäselvä tulevaisuus ja luottoluokituksen tippumisen vaara lisäsivät Fortumiin liittyviä riskejä niin, ettei yhtiö voinut hakea rahoitusta joukkolainamarkkinoilta.
”Rahahanat olivat konkreettisesti kiinni”, Rauramo kuvasi."
"Moni osakas kysyi, miksei Fortum järjestänyt rahoituksen keräämiseksi yleistä osakeantia, johon kaikki omistajat olisivat päässeet halutessaan mukaan. Rauramon mukaan osakeannin järjestäminen olisi vienyt kuukausia, eikä tähän ei ollut aikaa."
Eiköhän se normaalitila ole että muut omistajat kuppaa tavalla tai toisella valtiota näissä kimppajutuissa tyyliin voitot jakoon kun menee hyvin ja valtio apuun kun huonosti, ei kai ne muutoin typerän ja korruptiolle alttiin omistajan kanssa olisi mukana.
Perustelut antamalleni alapeukulle: vuosikymmeniä sitten pankkikriisissä tehtiin virheitä juuri kuvaamallasi tavalla. Siitä huolimatta en usko että tämä olisi normaali tilanne tänään, ellet anna merkittäviä ennakkotapauksia kuluvan vuosituhannen ajalta?
Ymmärrän valtion motiivin leipoa myrkkypilleri valtion pääomitukseen. Sen ei tarvitsekaan olla yrityksen kannalta houkuttelevaa. Nyt siitä tehtiin yritykselle ja yhtä lukuunottamatta kaikille omistajille erittäin epäedullinen. Valtion motiivi on ymmärrettävä, mutta nyt kun Fortumin 350 miljoonan lainan todelliset kustannukset ovat yli 30%, haluaisin vielä kysyä, onkos tämä se sama maa, jossa pikavippien efektiivinen korko rajattiin 20%? Antia on turha selitellä mukamas eri asiana, koska "pikavippilaki" rajaa myös korkojen ulkopuoliset muut kustannukset. Jos tämä puhallus menee läpi, sitten on kenenkään ihan turha kitistä myöskään pikavippien koroista enää ikinä!
Fortumin johdon toiminta ei ole mielestäni hyväksyttävää. Rauramo käytännössä jo tunnusti kuvatessaan rahoitusvaihtoehtoja eri tavoin. Osakeantia hän ei pitänyt käytännöllisenä sen vaatiman ajan vuoksi. En ole asiantuntija, mutta voin uskoa tämän jos niin sanotaan. Sen sijaan joukkovelkakirjaa hän ei halunnut käyttää, koska koki epävarmaksi saako sillä tavoin kootuksi riittäviä varoja. Eli hän siis myöntää, että aika ei siis ollut JVK:n esteenä.
Ministeri kertoi TV:ssa, että laina on valtiolle riskitön, eli kohtuullinen korko olisi jossain 3 - 4% haminoissa ja vakuutena suomalaiset voimalat. Tässä on tietenkin aina se varauma, ettei ministeriltä edellytetä laskutaitoa. Mutta jos sijoittajille olisi tarjottu valtion markkinatakaama JVK 350 miljoonalle 13,5 % korolla ja pikana, sitä olisi laman odottelutunnelmissa voinut merkata aika moni sijoittaja ilman osakebonustakin. Eihän tuosta riittäisi kuin 350 € nokkaa kohden edes suomalaisille sijoittajille, mikä olisi ollut ainakin minulle aivan liian vähän. Miljardipotin rahoittamista nikotelleiden pankkienkin korkorahastot olisivat sipaisseet reimumielin sopivaksi katsomansa siivun vähäriskisestä ylikorkolainasta, jolla voisivat vivuta rahastonsa tuottoa myyvämmille lukemille. Valtio olisi voinut merkata sitten loput, jos jotain jää. Näinköhän olisi jäänyt mitään?
Minusta olisi hyvä jos joku asianosainen tekisi tutkintapyynnön, että päästäisiin selvittämään oikeudessa onko Fortumin johto noudattanut Osakeyhtiölain 7 § vaatimuksia:
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella."
Ellei muita vaihtoehtoja ole oikeasti edes kartoitettu, silloin yksikäsitteisesti kiellettyyn toimintaan on ryhdytty perusteetta. Olisi mielenkiintoista laittaa Rauramo kelaamaan oikeudessa läpi se kronikka jolla tähän päätökseen tultiin?
En ole varsinaisesti hetkeen toiminut yhtiöoikeuden parissa, mutta lähtökohta on näissä aina se, että jos toimelle löytyy liiketaloudelliset perusteet niin se on ok. Millään muulla ei taida oikein olla väliä.
Valtio-omistaja ei siis laillisesti saa tehdä muita kuin liiketaloudellisesti kannattavia päätöksiä.
Huomasitko, että Haahuilija puhuu yrityksen toiminnasta ja sinä valtion toiminnasta omistajana?
Omistajalla on oikeus äänestää yhtiökokouksessa parhaan ymmärryksensä mukaisesti vaikka se ymmärrys olisikin tasolla, joka on yhtiön kannalta tuhoisaa.
Osakeyhtiölaki sitoo yhtiön johtoa käsittelemään yhtiön varoja vastuullisesti ja pidättäytymään päätöksistä, jotka eivät kohtele kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti.
Siksi valtion osakkeilla äänestäneellä omistajan edustajalla on "vapaudut vankilasta" kortti, mutta Fortumin johdon toiminta on syytä tutkia tarkemmin, jotta varmistutaan oliko yhtiön kannalta äärimmäisen epäedullisen ja osakkaita epätasapuolisesti kohtelevalle päätökselle olemassa todelliset perusteet vai ei.
Vähemmistö-osakkaiden kannalta olisi voinut olla järkevämpää järjestää esimerkiksi maksullinen anti kaikille. Tuon Solidiumin siltarahoituksen kokonaiskorkohan on osakeanti huomioiden hieman vajaat 20 %, olettaen, että koko 2,35 miljardia nostetaan. Jos ei nosteta nykyisen 350 miljoonan lisäksi mitään, korko-% on käytännössä päälle 35 %. Olisi varmaan antajia noilla ehdoilla ollut Solidiumin lisäksi muitakin.
Paljonkin päälle 35 %, koska minusta näyttää, että 14% korolla 350 miljoonan korkokustannukseksi muodostuu 49 miljoonaa. Siihen päälle 130 miljoonan osakepotti = 179 miljoonaa, joka tekee 51 % vuosikoron.
Rauramo perusteli eilen hyväksytyn rahoituksen eduksi sen, että sitä voidaan nostaa erissä tarpeen mukaisesti. Hän vertasi tilannetta siihen, että yleensä ulkoinen pääoma joko varataan (varausmaksu) tai otetaan käyttöön kokonaisuudessaan. Jos otetaan kokonaisuudessaan, myös korot alkavat juosta ko. päivästä. Tapauksessa, että tarvitaankin vain tuo nostettu 350 M, eilinen ratkaisu saattaakin olla ihan kilpailukykyinen verrattuna 2 350 M muualta.
Tapa millä tämä rahoitus suhmuroitiin ei kylläkään lisää luottamusta yhtiön toimintaan - miksi tuo kiire päätökseen annettiin konkretisoitua?
Fortumin tulos oli mielestäni odotuksiin nähden pettymys. Q4 tuloksen piti olla mielestäni murskaavan hyvä.
Ehkä parhaimpana osana raporttia pidän vuoden 2023 suojausten nousua tasolle 75% hintaan 58€/MWh.
Tuo valtion tekemä Fortumin ryöstö (sekä osakeanti, korko että windfall-verotus) on kyllä käsittämätön veivaus, ja sitä olisi tärkeä pitää esillä politiikassa että miten tuollainen edes kehdattiin ajaa lävitse tiettyjen poliitikkojen toimesta? Heikentää roimasti halua pysyä Fortumin kyydissä, kun piensijoittajia voidaan kohdella kuin kengänpohjassa olevaa paskaa.
Fortumin tulos oli mielestäni odotuksiin nähden pettymys. Q4 tuloksen piti olla mielestäni murskaavan hyvä.
Veikkaan, vaan en jaksa selvittää, tuloksen olleen suojattu "onnistuneesti". Energiabisneksessä taitaa olla niin syvät vallihaudat että vähän tylsemmätkin kynät pärjäävät. Täytynee olla umpitylsä tai valtio-omisteinen (eli täysin terätön) ja samaan aikaan kunnianhimoinen/ahne tyriäkseen monopoli- ja vallihautabisneksen yhdistelmän Fortumin "tyyliin".
Summa summarum, uskon Fortumilla olevan paljonkin pelimerkkejä taseessaan joilla voivat halutessaan omaa pääomaa buffata jos tälle on tarvetta. Rajoittava tekijä tulevan osingonmaksun suhteen nähdäkseni onkin yhtiön rahoitus- ja likviditeettitilanne, ei tase ja vapaat omat pääomat koska näitä voidaan kirjanpidolla justeerata.
Täälläkin kun viime syksynä keskusteltiin Fortumin oman pääoman tilanteesta, siitä miten joidenkin tahojen mukaan ne omat pääomat oli mukamas jo menetetty, ja siihen liittyen yhtiön tulevasta osingonmaksukyvystä, niin aika hyvin yllä itseltäni lainaamani teksti lopulta näytti pitävän paikkansa. Vaikka heti Enron vertauksia tämä tietysti syksyllä kirvoittikin, ja itsekin jo lopulta luulin ajatukseni olevan väärässä sidotun/vapaan oman pääoman suhteen.
Elikkäs tosiaan Fortum julkaisi tänään tilinpäätöksen, josta näkee myös emoyhtiön taseen vuodenvaihteessa. Emoyhtiön omat pääomat olivat 31.12.2022 noin 0,5 mrd€ suuremmat kuin 31.12.2021, huolimatta viime vuonna nähdyistä massiivisista Venäjä- ja Uniper-alaskirjauksista. Myös jakokelpoiset varat olivat kasvaneet samaisen 0,5mrd€, päätyen tasolle 6,3 mrd€.
Emoyhtiön tasetta on paikattu melko massiivisilla sisäisillä osingoilla todennäköisesti pääosin Ruotsin tytäryhtiöstä (2,899 mrd€) ja jonkinnäköisellä sisäisellä puliveivauksella jossa Ruotsin toiminnoissa on tehty “rakennejärjestelyjä”, josta on kirjattu toinen 2,902 mrd€ myyntivoitto rahoitustuottoihin. Eli on käytetty nimenomaan noita taseessa olevia pelimerkkejä oman pääoman buffaamiseksi. Kuten täälläkin kirjoitin, on Fortumin omistamat assetit Ruotsissa ja Suomessa aivan heittämällä arvokkaampia kuin niiden tasearvo, eli tarvittaessa olisi hyvin todennäköisesti löytynyt enemmänkin "rakennejärjesteltävää" jos tase tätä olisi kaivannut.
Osingonmaksun kannalta tase ei siis tosiaan näytä aiheuttavan nyt eikä tulevaisuudessa mitään esteitä. Mutta eiköhän tästäkin vielä jotain hyviä otsikoita Rothovius ja kumppanit pääse huutelemaan, miten “oikeasti” ne omat pääomat menetettiin mutta nyt sitten kirjanpitokikkailulla pelastettiin tase
Aki Pyysing kirjoittaa valtion #Fortum-näpistyksestä.
"Fortum siis nosti puoli vuotta sitten lainaa 350 M€, joka maksoi osakkeenomistajille 150 M€. Nyt se maksaa lainan takaisin ja lisäksi osinkoina 816 megaa."https://t.co/AK4G3xK6tJ
Mutta olisiko sellainen skenaario mahdollista, että se "törkeän ylihintainen laina" oli asetettu törkeän ylihintaiseksi juuri sen takia, että Fortum EI ottaisi sitä? Mutta otti sitten kuitenkin.
Mutta olisiko sellainen skenaario mahdollista, että se "törkeän ylihintainen laina" oli asetettu törkeän ylihintaiseksi juuri sen takia, että Fortum EI ottaisi sitä? Mutta otti sitten kuitenkin.
"Valtion" motiiveita voimme vain arvailla. Jos kyselemme ja saamme vastauksia, emme voi niihin luottaa.
Pitäisin todennäköisempänä skenaariota, että sille laitettiin sellainen hintalappu, että vain kaikkein tolloimmat äänestäjät pitävät yritystukena. Ja sitten bluffattiin Fortumia, että jos ette ota tätä, mitään muuta lainaa ei enää koskaan tule. Fortumin hallitus pelasi varman päälle ja otti, kun ei se nyt juuri omissa rahoissa tunnu, mutta konkurssi cv:ssä olisi aivan karmeaa. Itse asiassa ymmärrän Fortumin hallitusta ainakin aavistuksen enemmän kuin kolumnissa annan ymmärtää.
Mutta missään skenaariossa valtio ei olisi päästänyt Fortumia menemään nurin. Eikä siihen olisi ollut perusteitakaan, Fortumin assetit ovat tosiaan taseessa - venäläisiä lukuun ottamatta - reilusti aliarvostettuja.
April 25 (Reuters) - A copy of a decree signed by President Vladimir Putin on Tuesday showed that Moscow has taken temporary control of Uniper SE's Russian division and the Russian assets of Finland's Fortum Oyj.
Maaliskuun alkuun mennessä Fortum oli ehtinyt tehdä 1,7 miljardin euron alaskirjaukset Venäjä-yksikköönsä. Tuolloin yhtiö arvioi Venäjän-toimintojensa arvoksi vajaat kaksi miljardia euroa. Ulkomaisen omaisuuden takavarikointi tai kansallistaminen ovat rajuja toimia. Käytännössä omaisuus siirtyy valtiolle ilman korvausta.
Omalaatuisena (?) mielipiteenäni esitän, että Kreml haluaa kostaa Suomen valtiolle Nato-hakemuksen Fortumin kautta. Jos näin olisi, tämä ei lupaa Fortumille hyvää nyt tai tulevaisuudessakaan, missään Venäjään liittyvässä energiabusineksessa.
Kaikki energiabusiness Venäjällä on Putinin ja hänen sisäpiirinsä vallan alla. Joko valtio omistaa suoraan energiayhtiötä tai omistava oligarkkiporukka noudattaa Kremlin käskyjä..... Fortumin laitosten myynti Venäjällä ei tule olemaan markkinaehtoinen kauppa, Putin ja sisäpiiri päättää, kuka uskaltaa tarjota niistä jotain....
Edellä kerrottua otaksuin heinäkuussa, mutta kävi huonommin - ei pidetty näytöshuutokauppaa. Putin varasti Fortumin omaisuuden. Ennustan taas: on turha odottaa takaisinluovutusta, vaikka Venäjä väittääkin, että Fortumin omaisuuden "haltuunotto" olisi väliaikainen. Venäjällä toimii edelleen paljon länsimaisia yrityksiä (mm. Heineken, Philip Morris). Näille yrityksille (pl. lääketeollisuus ym) toivon hiljaisesti Fortumin kohtaloa. Ihan vaan,koska minusta: on ahnetta tehdä bisnestä hyökkääjävaltiossa.
April 25 (Reuters) - A copy of a decree signed by President Vladimir Putin on Tuesday showed that Moscow has taken temporary control of Uniper SE's Russian division and the Russian assets of Finland's Fortum Oyj.
Maaliskuun alkuun mennessä Fortum oli ehtinyt tehdä 1,7 miljardin euron alaskirjaukset Venäjä-yksikköönsä. Tuolloin yhtiö arvioi Venäjän-toimintojensa arvoksi vajaat kaksi miljardia euroa. Ulkomaisen omaisuuden takavarikointi tai kansallistaminen ovat rajuja toimia. Käytännössä omaisuus siirtyy valtiolle ilman korvausta.
Rosimushchestvon tiedotteen mukaan se on nimitetty väliaikaiseksi omaisuudenhoitajaksi, joka käyttää omistajan valtuuksia, mutta jolla ei ole oikeutta luovuttaa omaisuutta. Asetuksen mukaan väliaikainen hallinnointi kohdistuu Fortumin venäläisen tytäryhtiön PAO Fortumin (Fortum JSC) osakkeisiin. Fortumin nettovarallisuuden arvo (mukaan lukien omistusosuus TGC-1:ssä) Venäjällä oli 1,7 miljardia euroa 31.12.2022.
Eräs opettavainen venäläinen sananlasku kuuluu: ’kazak berjot što ploha ležit’ eli ’kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni’. Tätä epäilemättä kokemukseen perustuvaa huushollinpito-oppia kannattaa kuunnella. On pidettävä huolta asioistaan, pidettävä kiinni. Ellei pidä, voi alkaa tapahtua. Tämä koskee kaikkea, turvallisuudesta talouteen.
Fortum on saanut tietoonsa venäläinen tytäryhtiönsä PAO Fortumin (Fortum PJSC) tiedotteesta, että yhtiön hallitus on vaihtanut PAO Fortumin toimitusjohtajan.
Tässä tuli esiin se, että Fortumin ote omien laitostensa tapahtumista on nyt kirvonnut kokonaan. Yhtiö lueskelee muiden väsäämiä papereita ja esittää niissä olevia tietoja itseään koskevina.
Kirjanpidollisista Venäjän nettovarallisuusarvoista vuodenvaihteen jälkeen (eli aloittavassa taseessa) tehdyistä arvonalennuksista jäi aloittavaksi arvoksi noin 1,7 miljardia euroa - mikä tämän päivän jälkeen on saamisena nolla euroa. Fortum on esittänyt markkinoille saamisen myyjää ja tämän roolin se voi nyt unohtaa.
"Nyt tämä myyntioptio voidaan mielestämme unohtaa kokonaan, mikä on negatiivinen tekijä," osakestrategi Juha Kinnunen arvioi.
Täytyy ihailla Taloussanomien kykyä muuttaa velat varoiksi ja tappiot tuloiksi väitteillä siitä, että Fortumin arvohan on ikään kuin kasvanut kun se on irtaantunut sijoittajaprofiilia heikentäneistä konventionaalisista voimaloista ja päässyt eroon väärässä maassa olleista uuden sukupolven energiatuotannosta. Tälle ESG-arvosana nostolle tulisi nyt hintaa viiden miljardin investoinnit plus 1,7 miljardin liiketoimintasaatavat. Kyllähän siihen suomalaisilla osakkeenomistajilla ja veronmaksajilla varaa on - jees .
Samaan syssyyn voinkin mennä naapuriin, vaatia autonavaimet veloituksetta sillä perusteella, että naapuriparan hiilijalanjälki saadaan yhteistuumin pienemmäksi ja fillarilla ajamiseen siirtyminen pienentää tämän möhömahaa merkittävästi. Onko tämä nyt uutta Aalto-yliopiston talousmatematiikkaa, jossa taseen vastaavaa puolta veloituksetta rohmuamalla osakekohtainen kirja-arvo jotenkin kasvaa samalla, kun vastattavaa puoli eli velat pysyvät muuttumattomina.
Vai onko kyseessä Vostokin perillisten perinteisten propagandakykyjen sormiharjoitus massojen aivopesemiseksi vapun agitaatiota varten.
Vostok ry on Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden ainejärjestö, joka osaa vääristelyn käytön asenteiden manipuloimiseksi. Vostok on myös venäläinen kantoraketti, venäläinen tutkimusasema Etelämantereella ja saari Kiribatilla.
Kun sijoitusalalla kertomus omaisuuden riistosta muuttuu osakkeenomistajan ilonaiheeksi, on pengottava sisällöntoimituksen taustaa faktamielessä, josko tuossa on harrastettu liikaa Vostokin kausitapahtumia ja itäisiä seuraleikkejä. Tässä nimittäin kalpenee jo naapurimaan suorittama 'väliaikainen' länsiomaisuuden haltuunotto keskellä 'erikoisoperaatiota', joka ei ole edellyttänyt kuin 'osittaista liikekannallepanoa'.
Saksa on toista maata - maassa ovat aiemmin rämpineet Telia (Sonera) ja Nokia
Maan yhtiölainsäädäntö on omintakeinen ja esimerkiksi takaa yrityksen johdolle suuren toimintavapauden jopa suhteessa enemmistöomistajaan. Todellinen hallitseminen ja aito omistaminen ovat käytännössä erittäin vaikeaa.
Nalle Wahlroos kertoi jo lokakuussa miksei ole ollut saksalaissijoitustoiminnasta innostunut: "Siellä pitää tietää erittäin hyvin mitä tekee. En halua lentää Frankfurtiin aamukoneella mennäkseni Deutsche Bankin pääkonttoriin lounaalle ja kun tulen, siellä seisoo viisi saksalaismiestä nauramassa jollekin, enkä minä tiedä, mille he nauravat."
Fortumin germaaniseikkailu on toistaiseksi jättänyt nämä Uniperin isännät nauramaan pankkiin takaisin mennessään eikä kukaan vieläkään tiedä mille he nauravat. Voi olla, että me pohjoiset veronmaksajat toteutimme tässä Nallen kuvaamaa elämän tarkoitusta, joka on jättää oma elinpiiri (tässä tapauksessa saksalainen energiateollisuus) vähän parempaan tilaan kuin missä sen sai.
Ihan halpaa se elämän tarkoituksen toteuttaminen ei ollut aiemminkaan:
"Saksan umts-huutokaupan olennaisin seuraus oli se, että Suomen valtio ja Soneran muut osakkaat avustivat Saksan valtiota neljällä miljardilla eurolla. Jokainen suomalainen lahjoitti saksalaisille tuhat euroa puhtaana käteen, kirjoittajat tiivistävät."
Jonkinlainen sunzilainen itsetutkiskelun paikka lienee tarpeen, jos Suomen valtio jatkaa näitä elämän tarkoituksen toteuttamisia yhteisellä pussukallamme.
Saksa on toista maata - maassa ovat aiemmin rämpineet Telia (Sonera) ja Nokia
Maan yhtiölainsäädäntö on omintakeinen ja esimerkiksi takaa yrityksen johdolle suuren toimintavapauden jopa suhteessa enemmistöomistajaan. Todellinen hallitseminen ja aito omistaminen ovat käytännössä erittäin vaikeaa.
Nalle Wahlroos kertoi jo lokakuussa miksei ole ollut saksalaissijoitustoiminnasta innostunut: "Siellä pitää tietää erittäin hyvin mitä tekee. En halua lentää Frankfurtiin aamukoneella mennäkseni Deutsche Bankin pääkonttoriin lounaalle ja kun tulen, siellä seisoo viisi saksalaismiestä nauramassa jollekin, enkä minä tiedä, mille he nauravat."
Fortumin germaaniseikkailu on toistaiseksi jättänyt nämä Uniperin isännät nauramaan pankkiin takaisin mennessään eikä kukaan vieläkään tiedä mille he nauravat. Voi olla, että me pohjoiset veronmaksajat toteutimme tässä Nallen kuvaamaa elämän tarkoitusta, joka on jättää oma elinpiiri (tässä tapauksessa saksalainen energiateollisuus) vähän parempaan tilaan kuin missä sen sai.
Ihan halpaa se elämän tarkoituksen toteuttaminen ei ollut aiemminkaan:
"Saksan umts-huutokaupan olennaisin seuraus oli se, että Suomen valtio ja Soneran muut osakkaat avustivat Saksan valtiota neljällä miljardilla eurolla. Jokainen suomalainen lahjoitti saksalaisille tuhat euroa puhtaana käteen, kirjoittajat tiivistävät."
Jonkinlainen sunzilainen itsetutkiskelun paikka lienee tarpeen, jos Suomen valtio jatkaa näitä elämän tarkoituksen toteuttamisia yhteisellä pussukallamme.
Saksan valtio esti poliittisella päätöksellä force majeuren käytön, koska siten Fortum saatiin kaasun hinnan nousun maksajaksi. Jos yhtiö olisi ollut kokonaan Saksan valtion omistuksessa, niin force majeure olisi hyväksytty käyttöön.
Onhan se ylipäätään aika erikoista oikeuden käyttöä, kun jonkun asian olemassa olo perustuu poliittiseen päätökseen. Ei kovin kaukana itänaapurimme oikeuskäytännöistä
Nyt kun tuo suunnilleen 0,001%:n katteella pyörinyt Uniper on saatu pois Fortumin taseesta niin eikö liiketoiminnan pitäisi olla nyt suunnilleen samoissa asetelmissa kuin mitä se oli joskus vuonna 2019? Miinus 20% liikevaihdosta Venäjää.
Mikäli olen nyt oikein pyöritellyt lukuja, ja yrittänyt luoda vertailukohtia eliminoimalla vanhoista tuloslaskelmista pois Venäjän vaikutuksen, niin jollain 31-37 euron suojausten kanssa toteutuneilla sähkönhinnoilla ei saa aikaiseksi nykyisen osinkotason kustantavaa tulosta aikaisempina vuosina.
Nuo suojaukset 40+ euron hintaan pitäisi vielä taata tälle ja ensi vuodelle jonkinlaisen tuloskunnon. Olen myös hieman epäileväinen että sähkön ja suojausten hinta kovin pian palaisi 2015-2018 tasoille. Inflaatio ja jo nyt tapahtuneet öljyntuotannon leikkaukset OPEC:ssa, nääs.
Mutta se minua vaivaa, onko analyytikoiden 15+ euron target pricet ihan oikeasti realistisia?
Minä en vieläkään ihan täysin ymmärrä firman liiketoimintaa, joten olisi kiva kuulla näkemyksiä. Etenkin nyt kun osake on taas palannut alle 13 euron houkutteleviin tasoihin ja Venäjä- ja Saksa-epävarmuudet saatu poistettua.
Venäjän kaasu tuskin tekee kovin vahvaa paluuta Eurooppaan. Päästöoikeuksien hinta nyt 80 euroa/tonni. Hiilellä on siis mahdotonta tehdä sähköä, jos sähkön hinta on alhainen.
Päästöoikeuksien markkina on rakennettu niin, että niiden hinta nousee ajan saatossa. Halpa sähkö voi palata hetkellisesti Eurooppaan, mutta hyvin epätodennäköisesti pitemmäksi aikaa. Venäjältä tuotu 5-10% sähköstä tuskin palaa Suomeen. Varaventtiili Norjan vesivoima toki edelleen olemassa, mutta sieltä on viime vuosina rakennettu linjaa Britteihin ja Saksaan, joten jatkossa silläkään ei Suomen ja Ruotsin kylmiä talvia ihan halvaksi tehdä.
Aurinko- ja tuulienergian lisääminen aiheuttaa volaa sähkön hintaan. Kesällä sähkö halpaa. Tuulisella ja aurinkoisella sähkö halpaa. Talvella ja tuulettomalla sähkö kallista. Se tuskin tulee vähentymään - todennäköisesti vaan lisääntymään.
Häviäjiä tässä ovat uusiutuvan energian rakentajat, joilla ei ole diiliä sähkön hinnasta. Jopa akkujen apu on rajallinen, koska ne toimivat käytännössä vain päivänsisäisessä tasauksessa. Talvea varten sähkön säilömistä varten tarvittaisiin täysin absurdi määrä akkuja (Ajattele iso määrä/kustannus ja kerro 10x).
Voittajia ovat ne, jotka voivat myydä sähköä silloin, kun se on pirun kallista. Siihen vesivoima on kaikkein paras. Mutta myös ydinvoima on ok.
Mihinkään päästötavoitteeseen on mahdoton päästä(ex-armageddon skenaariot), ellei sähkönkäyttö lisäänny. Sähköautojen buusti sähkönkulutukselle ei ole valtava (<10% 20v jänteellä), mutta meidän täytyy sähköistää vähän kaikenlaista. Joku laajamittainen vedyn tuotanto vaatii älyttömästi sähköä (vaikkei kuten mä, usko että sitä kannattaa liikenteessä yms käyttää).
Sähkönkulutus siis lisääntyy, ja tuotantopuolella lisääntyy enimmäkseen se tuotanto, joka pyörii silloin kuin kaikilla muillakin pyörii propellit. Kun omistaa sitä, joka pyörii silloin kun propellit ei pyöri ja ulkona on kylmä, niin hyvä tulee. 5-10v säteellä siitä maksetaan 20x tulos, kun nyt 10x.
Fortum on tämän vuoden jälkeen käytännössä nettovelaton. Tuolla tuotantoprofiililla olisi järkevää olla 4-5 miljardia velkaa. Koska valtio-omistaja, niin tyydytään varmaan 2-3 miljardiin. Tästä saadaan kuitenkin pari sataa miltsiä lisää ebittiä. Eli nettoa tulee vivun kautta 100 meur+ lisää. Riskiprofiili senkin jälkeen alhainen. Fortumin optio Uniperin Pohjoismaisiin assetteihin ei ole arvoton.
Varmaan tulee hetkiä vielä, kun sähköfutuurit ovat alempia kuin nyt (mm syksyksi synkkenevä taantuma), mutta vaikea keksiä skenaariota, missä Fortumin pitemmän aikavälin tuotto jäisi alle 5% ja todella helppo kehitellä skenaarioita jossa 10v tuotto on yli 10%/a. Toki jos Venäjä alkaisi Euroopan parhaaksi kaveriksi ja kaikki kaupankäynti palautuisi, niin se muuttaisi laskuja. Toisaalta silloin Fortumille palautuisi arvokkaita assetteja järkiinsä tulleessa maassa (en laskisi paljon sen varaan).
Fortumin vertailukelpoinen käyttökate oli Q2 344 miljoonaa euroa. Konsensusodotus 364 miljoonan euroa.
Liikevoitto 267 miljoonaa vs 280 miljoonan anaaliodotus.
Mutta "Yhtiön Generation-segmentti saavutti myymässään sähkössä 57,5 euron hinnan megawattitunnilta. Analyytikot odottivat segmentin saavuttavan sähkönhinnaksi 51,4 euroa megawattitunnilta."
Yritin joskus laskea näitä futuurimyyntejä rahaksi. Ei siitä oikein mitään tullut tai ainakin oli kovin työlästä.
Kurssi +0,9% @11,775
Olen sekä lisäillyt että treidaillut. Muuten tämä olisi aika no-brainer -hold, mutta
poliitikot voivat hyvin tehdä jotain hyvin typerää, kuten pakottaa yhtiön tekemään asiakkaidensa kanssa sopimuksia, jotka asiakas voi markkinaolosuhteiden muuttuessa purkaa. Jos olisi Marinin hallitus, pitäisin todennäköisyytenä 80%, orvoilla ehkö vain 20%. Tästä ei jaksa jossain twitterissä kirjoittaa mitään, koska sähkömarkkinoiden asiantuntijoita (= niitä jotka maksavat itse sähkölaskunsa) on vain aivan liikaa ja oikeita markkinatalouskovaisia aivan liian vähän.
Tästä ei jaksa jossain twitterissä kirjoittaa mitään, koska sähkömarkkinoiden asiantuntijoita (= niitä jotka maksavat itse sähkölaskunsa) on vain aivan liikaa ja oikeita markkinatalouskovaisia aivan liian vähän.
"Kaikille vähänkään markkinadynamiikkaa ymmärtäville on itsestään selvää, että jos jonkun sopimusmuodon saa kuluttaja halutessaan yksipuolisesti purkaa, ei tällaisia jatkossa tarjoa kuluttajille vapaaehtoisesti kuin konkurssihalukkaat." @AkiPyysing#Fortumhttps://t.co/CgzPtKzCti
Keskustelu määräaikaisten sopimusten purkamisesta on älytöntä. Sopimukset on pidettävä. Se on itsestään selvää, tai sitten niitä sopimuksia ei enää voida tehdä.
Windfall-asiasta olen Akin kanssa eri mieltä. Ei ole vesi- tai ydinvoimaloiden omistajien ansiota, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja tästä seurasi energiakriisi, joka moninkertaisti sähkön hinnan. Energiakriisi on minusta malliesimerkki windfall-voitosta, joka kuuluukin verottaa pois. Ylipäätään windfall-verolle on olemassa taloustieteelliset perustelut. Toki sen käytössä pitää olla hyvin tarkkarajainen.
