Hyvin natsasi. Harmi ettei tullut vielä yhtä paniikkipäivää, että olisi saanut loputkin käteiset töihin. 

Pienennän vähän painoja myymällä jenkki-indeksiä 10% nousuun. Luultavasti teen väärin. S&P 500 indeksi on edelleen -12% huipuista. Sitten toisaalta jenkeillä on täysi kauppasota Kiinan kanssa, 10% tullit vaikuttavat pohjatasolta - jos aiemmin noin 25% oli kattotaso. Luulisi, että Navarrolle näytetään ovea, niin se toisi markkinalle ehkä vähän lisätilaa nousta. Ennen tuloskautta voi liian nopealla myynnillä ostaa vähän mielenrauhaa.

Tässä on enemmänkin kyse ihmisten halusta nostaa salkkunsa arvoa hetkellisesti. En ole ikinä ymmärtänyt miksi, ellei salkku ole ylilainoitetti. Mutta kun tätä tapahtuu myös nousumarkkinassa. 

Tullisotku

Trump kertoi keskiviikkoiltana pähkähulluista tullisuunnitelmistaan. Jotain tämmöistä oli mahdollista odottaakin. Itselleni oli yllätys, että markkina oli niinkin järkyttynyt, että Trump ehdottaisi jotain älytöntä, koska sehän ei ole kovin harvinaista. Kun kysyn ChatGPT:ltä mikä on Trumpin neuvottelutaktiikka, vastaus oli tämä:

Mikään ei olisi niin huono bluffi kuin sellainen, jota aletaan heti vähän nakertamaan pehmentävillä kommenteilla. Sen takia ydinporukka antaa haastatteluja, kuinka tämä on loistohomma. Elon Musk ei selvästikään ole niin innoissaan, mutta Trump, Bessent ja Lutnick julistavat ilosanomaa. Hyvään bluffiin kuuluisi myös re-raise Kiinan kanssa, ennen kuin aletaan kunnolla neuvotella.

Kun näin tullit, niin ajattelin alkuun, ettei nämä tullit tule jäämään lopulliseksi. Kyllä, mies rakastaa tulleja. Mutta vielä enemmän hän rakastaa suosittuna olemista.

Jos hän etenee lähellekään näiden tullien kanssa, ensimmäisen vuoden vaikutus on, että talouskasvu vähenee 1-2 %, ja inflaatio nousee 1-2 % sekä työttömyys nousee selkeästi. Trump ei ole niin pitkähermoinen - eikä varsinkaan kansa ole. Hänen suosionsa tippuu luultavasti 30 % korville. Tippuisi vielä enemmän, ellei MAGA-kansa olisi todella uskollista. Osa omistakaan senaattoreista ja muista vaikuttajista ei nytkään pidä Trumpin politiikoista tai henkilöstä, mutta ei tuo julki näitä näkemyksiä, koska Trump kostaa aina. Nyt jos suosio tippuu selkeästi, Trump tulee menettämään myös suuren osan poliittisesta vaikutusvallastaan.

Jos tullit puolittuvat 20%+:sta, vaikutus maailmantalouteen ei puolitu, vaan se laskee paljon enemmän. 10% tullit eivät olisi enää alkuunkaan niin paha. Toimitusketjujen rikkoutuminen ja kaikenlainen panikointi jäisi murto-osaan verrattuna näihin jättitulleihin. Puolet pienemmät tullit eivät estä kauppaa, lähinnä vain uudelleenjärjestävät sitä. Luultavasti moni maa on valmis ottamaan nykyistä epäedullisemman diilin. Jos Vietnam sopii, että poistaa kaikki esteen ja tulli Yhdysvalloilta ja suostuu maksamaan 10-15 % tullin, naapurimaiden on vähän pakko tehdä sama.

Kiina vastasi vastatulleilla ja Eurooppakin vastaa jonkinlaisella kiusalla Yhdysvalloille. Uskon, että pienille maille järkevää olisi neuvotella ja tulla vastaan nopeammin. Yhdysvalloille sopii hyvin taktiikka antaa pienille maille myönnytyksiä ja tehdä diilejä, jolloin paine Euroopalle ja Kiinalle kasvaa, koska ne ovat suhteellisia häviäjiä.

Eurooppa ja etenkin Saksa ovat jo ilmoittaneet investoinneista infraan ja puolustukseen. Kiina on kertonut laittavansa tukipaketteja tällaisessa tilanteessa korvatakseen viennin laskun talousvaikutusta. Näillä voidaan korjata kasvuongelmaa, mutta inflaatio-ongelmaa ne pahentavat.

On täysin järjetön ajatus asettaa välittömästi näin korkeat tullit. Tämä ei olisi yhtään niin järjetöntä, jos tässä olisi 2-3 vuoden siirtymäaika, jolloin tullit nousisivat asteittain. Tällöin esitetyt tullit johtaisivat matalampaan kasvuun ja korkeampaan inflaatioon, mutta niin etteivät ihmiset sitä juuri huomaisi.

Kun osakkeet laskevat 10 % kahdessa päivässä, lama- ja stagflaatio-skenaariot alkavat kuulostaa todennäköisemmältä kuin ovatkaan. Mikään ei muuta sentimenttiä asioihin kuten kurssikehitys.

Toki bluffissa on ilmeinen vaara, että se katsotaan. Tai egot johtavat asioiden lähtemiseen käsistä. Uskon, että taustalla asioita jo pehmitetään ja Trumpillekin vihdoin annetaan palautetta. Ehkä epämiellyttävästi diilien teko kuitenkin kestää sen verran kauan, että markkina ehtii panikoida entistä enemmän.

Sijoitusvaikutukset
Aina on osa porukasta, joiden mielestä nyt vihdoin pörssit romahtavat ja talous räjähtää käsiin. Ja kerran kolmessa vuosikymmenessä he ovat oikeassa. Koronan aikaan ostin kyllä osakkeita, mutta jäin telineisiin valtaosan salkkuni kanssa. Se oli yllättävän tuskallista katsoa käteiskuormalla muiden rikastumista, vaikka ihan hyviä vuosia ne itsellenikin olivat.

Sinänsä nyt on hyviä edellytyksiä runsaalle laskulle. Lähtötasot arvostuksissa varsinkin Yhdysvalloissa olivat korkeita ja sentimentti oli hilpeähkö. Kun S&P500 indeksi on laskenut 17,5 % on päästy vasta aika tavanomaisille arvostustasoille. P/E 18 on toki historiallista arvostustasoa selkeästi korkeampi, mutta yhtiöiden laatu, ennustettavuus ja kassavirran vahvuus puoltaa sitä, että arvostusten nousu trendinomaisesti hevoskärryajoilta on ihan loogista – joskaan ei mikään luonnonlaki. 

Itse olen ollut vähän tyytymätön omassa salkussani siihen, etten ole ollut viime vuosina mukana juurikaan osakeindeksissä, joka vastaa 60 % maailman osakkeiden markkina-arvosta. Viime päivinä olen aloittanut hajauttamaan salkkuani Yhdysvaltoihin. Näen Yhdysvallat edelleen johtavana maana tekoälyssä, ja suuret yhtiöt alkupään hyötyjinä (tämä voi kyllä kääntyä keskipitkällä aikavälillä). Vaikka olen tietoinen, että esimerkiksi Eurooppa voi käyttää pelinappulana jättiteknojen verottamista tavalla tai toisella. Se, että nostaa Yhdysvaltojen painon 10-20 % väliin salkussa on edelleen jäätävä alipaino. Nyt S&P500 on 5080. Luultavasti ostelen indeksiä ja yksittäisiä osakkeita matkalla alaspäin. Näkisin S&P500 4500 pisteessä jo varsin houkuttelevana, mutta vaikea nähdä, että pääsen ikinä markkinapainoon asti omistuksissani. Mutta 1/3 Yhdysvalloissa olisi ihan mieluinen tilanne, jos Trump sekoittaa pakkaa riittävästi.

Olin viime viikkoina ostanut runsaasti lisää Kojamoa. Se oli jo yli 15 % painossa salkussa viikkoon lähettäessä. Kun lähes kaikki muu ropisi alas, Kojamo nousi 11 % neljässä päivässä. Tämä perustui korkojen laskuun. En kuitenkaan ole täysin varma, miten korot menisivät, jos korkeat tullit jäisivät voimaan. Tulleillahan on myös inflaatiota nostavat vaikutus. Osa korkojen laskua varmaan liittyy turvasatamaan pakenemiseen.  Myin 2/3 Kojamon osakkeistani ainakin väliaikaisesti nostaakseni käteistä siltä varalta, että muut osakkeet jatkavat laskua. Se voi olla hätiköintiä, mutta paniikissa käteinen on kullan arvoista. Kojamon suuri paino ja käteinen suojasivat salkkuja perjantaihin asti, jolloin alkoi vasta sattua.

En yhtään ihmettelisi, jos ensi viikolla tulisi vielä kunnon turpajuhla, kun diilejä ei ole vielä tippunut. Sehän hetkellisesti tuntuu erittäin pahalta, kun salkku laihtuu. Mutta pitkällä aikavälillä se on eduksi, jos on vielä käteistä tai tulevia tulovirtoja, joita sijoittaa. Tämmöisinä aikoina on parempi miettiä salkun ansaintavoimaa kuin arvoa. Ansaintavoimassa ei tapahdu läheskään niin suuria muutoksia kuin arvossa.

Jos katsotaan Yhdysvaltojen ulkopuolelle, niin osakkeet ovat jopa 2000-luvun mittapuulla keskimääräistä halvempia (graafissa ei voi olla vielä perjantain romahdukset mukana, sanoi päivämäärä mitä tahansa).

Joten miksi ostaa osakkeita, jos on uhkia Trumpin hulluuksista, taantumasta, inflaatiosta – eivätkä osakkeet ole vielä erityisen edullisia?

Itselleni oleellisin syy on, että olen ollut viimeisen kuukauden varovainen ja käteistä on kertynyt. Jos vuoden kolmena ensimmäisenä kuukautena on saanut 16 % kaulan maailma-indeksiin (Nordnet-salkut), voi vähän tätä etua vähän pankittaakkin. Niin houkuttelevalta kuin pohjien naulaus tuntuukin jälkikäteen katsottuna, ei se helppoa ole. Perjantaina myynti vaikutti jo melko pakonomaiselta, mikä usein on ostajan kannalta hyvä merkki.

Koska tilanne tuntuu elävän niin paljon, olen ostanut indeksejä. S&P500, Nasdaq, MDAX, OMXH25 ja OMXS30 indeksejä. Itselläni on yli 10 % paino kehittyvillä markkinoilla, mutta sekin voi jossain vaiheessa kiinnostaa. Kehittyvät markkinat eivät vaan ole omissa mielikuvissa ensimmäisten joukossa, mitä lähtisin ostamaan. Olen ostanut pääasiassa indeksejä, koska niiden kanssa operoiminen on helpompaa, jos vaikka päättää muuttaa mieltään.

Voi olla, että Trump on tehnyt koko maailmasta sijoituskelvottoman. Mutta en suoraan sanottuna tiedä, mihin sitten rahani laittaisin. Jos hän pystyy tekemään osakkeista sijoituskelvottoman omaisuusluokan, pystyy hän tekemään saman kullalle ja kryptoille. En oikein usko pahimpia skenaarioita Trumpista, mutta voin toki olla väärässä.

Olisi typerää mennä all-in vain sen takia, että uskoo osan tullien älyttömyydestä olevan bluffia. Eihän sitä kukaan varmasti tiedä. Mutta en usko, että tullit olisivat sen enempää maailman loppu kuin 2022 inflaatiopiikkikään oli. Ajattelen siis, että nyt kurssilaskun jälkeen positiiviset ja negatiiviset ovat aika tasapainossa.

En tiedä alkuunkaan, milloin tämä myynti loppuu ja aurinko alkaa taas paistamaan. Mutta olen melko varma, että pitkällä aikavälillä osakkeiden omistaminen on kannattavampaa kuin käteisen. Joten luultavasti ostan osakkeita lisää myös ensi viikolla.

Tässä tuo ACC analyysini. En löytänyt ihan viimeisintä versiota pilvestä, mutta tässä nyt varmaan riittävän lähellä on homman ydin. Tämä siis tehtiin kun osake oli 7,32, siitähän nyt on noustu 7% pre-osingon hinnalle ja 20% osinkokorjatulle hinnalle. Myin tänään osaketta, kun salkut oli liiankin kiinni tässä lapussa ja halusin vähän joustavuutta. Toki joustavuutta tulee 19.3, kun osinko tulee. 3 NOK on edelleen aliarvostettu, mutta ei enää täysi vitsi. Nykykurssi vastaa siis noin 2 NOK hintaa toisen osinkoerän jälkeen. 1,4 NOK(7,2) en kyllä ymmärtänyt yhtään, miksi joku myisi. 

Yhteenveto:

Pörssistä harvoin löytyy satasen seteleitä viidelläkympillä ainakaan kriisien ulkopuolella. Jos sellaisia haluaa, pitää etsiä vähän vaikeampia tapauksia.

Norjan pörssissä tämmöistä on tarjolla, kunhan on valmis sietämään epävarmuutta ja surkeaa tiedottamista. Aker Carbon Capturesta(ACC) on irtoamasssa 5,8 NOK osinko, kun osakekurssi on 7,32 NOK. Kun osinko otetaan pois, osakkeen arvo on 1,52 NOK. Yhtiöllä on pienet menot, 1,7 NOK käteistä ja se saa kolmen vuoden sisällä vähintään 1,7 NOK käteistä lisää, koska sillä on myytioptio 20% omistamaansa yhteisyritykseen Schlumbergerin kanssa. Lisäksi yhtiö saa yhteisyrityksen suoriutumisen perusteella tai antamalla SLB:n käyttää osto-optionsa yhteensä 0-4,81 NOK lisää rahaa. Pääriski on, että yhtiön pääomistaja Aker Horizon (ja sen taustalla oleva Aker Capital) tekee osakkeenomistajien kannalta epäedullisia päätöksiä. Tätä riskiä lieventää, että yhtiö päätti jakaa 5,8 NOK/7,5 NOK käteisestään osakkeenomistajille viime viikolla. Toinen riski liittyy siihen, että yhtiön tilillä nyt oleviin 1,7 NOK/osake kohdistuu riskejä, jos aiemmin aloitetut projektit eivät toimi tai niihin joudutaan tekemään muutoksia. Näitä ehtoja, eikä toisaalta lisäkauppahintaan ja suoritusbonuksiin liittyviä ehtoja ole valitettavasti kerrottu tarkasti julkisesti. Käytännössä sijoitusajatus on, että asioiden pitää mennä pahasti pieleen, jotta saa kolmessa vuodessa vain omansa takaisin. Jos kaikki menee erityisen hyvin, saa noin 330%:n tuoton.

Yksinkertaistetaan vähän, ja oletetaan, että ACC haluaa JV:stä eroon käyttämällä myyntioptionsa. 

Kuva

Sen jälkeen otetaan edelliset skenaariot ja katsotaan erilaisilla odotusarvoilla, mitä saamme yrityksen käteistilanteeksi 2,5 vuoden päästä. 

Kuva

EDIT: Oikaisin näissä hieman, enkä laskenut pääoman kustannuksia isomman position pitämiselle (ennen osinkoja, joka on tietenkin karkea yksinkertaistus ja saa kaiken näyttämään vähän todellisuutta paremmalta), joten todellisuudessa tuotto-odotukset ovat vähän heikompia. Ja toki onhan sekin jo melko iso oletus, että firma jakaa rahat ulos. No laitoin tämän tänne foorumille sen takia, ettei tässä ollut oikein pointtia tehdä tästä enää salonkikelpoista analyysiä. Mutta moni omistaja voi ehkä löytää tästä jotain mielenkiintoista tai muitankin kiinnostaa, mitä olen käynyt läpi.

Loppu ylipitkästä kirjoituksesta on näiden olettamusten, riskien ja mahdollisuuksien pyörittelyä.

Yhtiö
Aker Carbon Capture on norjalainen yritys. Viime vuoden maaliskuuhun asti yritys oli mailman johtavia hiilidioksidin talteenoton teknologiatoimittajia. Teknologiasta käytetään termiä “Carbon capture and storage” (CCS). Hieman yksinkertaistettuna, sen sijaan, että tehtaan savupiipusta päästettäisiin hiilidioksidia, suurin osa siitä otetaan talteen. Sen jälkeen se voidaan pumpata takaisin maan kuoreen.

Prosessi on itsessään on melko kallis ja sillä on pitkä historia epäonnistuneista ja puutteellisesti toimivista projekteista. Ilmastonmuutoksen takia meidän pitää kuitenkin pyrkiä leikkaamaan päästöjä kaikkialta. CCS voisi kaapata hyvin toimiessaan yli 80% sementtitehtaan tai kaasuvoimalan päästöistä. Tämä ei ole matalalla roikkuva hedelmä, mutta pikkuhiljaa meidän pitää panostaa vähän korkeammallakin roikkuviin hedelmiin, kun matalat on poimittu.

Ja kuten teknologioilla yleensä, tälläkin on mahdollisuus kehittyä, kun siihen laitetaan enemmän rahaa – on toki myös mahdollista, että se jää marginaaliin. Olen lukenut paljon siitä kuinka CCS-hankkeet ovat menneet pieleen. Toisaalta myös kokeilut sähköautojen kanssa menivät pitkään pieleen, kunned Tesla ratkaisi ongelman.

Kirjoitan kuitenkin pääasiassa rahasta, koska Schlumberger(SLB) käytännössä osti yhtiön. Diili oli monimutkainen. Ennen sitä tässä on tärkeitä numeroita itse yhtiöstä:

Osakemäärä: 604 242 218 kpl

Osakekurssi: 7,32

Markkina-arvo: 4 423 mrd NOK (379 meur)

Yrityskaupan yksityiskohdat

Otsikkotasolla Schlumberger teki ACC:n liiketoiminnasta vähintään 9,19 NOK per osake arvoisen yritysoston. Diilin rakenne oli kuitenkin monimutkaisempi.

• Schlumberger maksoi ACC:lle NOK 4,12 miljardia käteistä kesäkuussa 2024.
• ACC jää 20% omistajaksi yhteisyritykseen (myöhemmin nimetty SLB Capturi), johon liitetään SLB:n pienempi CSS-liiketoiminta.
  • Tämän 20% omistukseen ACC:llä on eurooppalaistyylinen myyntioptio, jolloin ACC voi myydä sen 6kk ajanjaksona alkaen heinäkuu 2027 riippuen reiluun markkinahintaan (fair market value), jonka rajat ovat:

1. 1,030 miljardilla NOK:lla(1,7 NOK/osake), oli yhtiö kehittynyt miten tahansa. Tämä on myyntioption lattiahinta (floor).
2. 2060 miljadilla NOK:lla (3,4 NOK/osake), jos yhtiö on kehittynyt sovitun mallien mukaisesti ilmeisen hyvin. Tämä on myyntioption kattohinta (ceiling).
   • Jos ACC ei käytä myyntioptiotaan 6kk:ssa, SLB:llä on osto-optio ostaa osuus yhteisyrityksestä enintään 2,575 miljardilla NOK:lla (4,26 NOK/osake) ja vähintään alarajalla, joka on put option floor -hintaa korkeampi, mutta mitä ei kerrottu. Joten ACC:n upside yhteisyrityksestä on rajattu. Nämäkin perustuvat johonkin reiluun markkinahintaan, jonka perusteita ei ole kerrottu.
   • Lisäksi ACC ja SLB ovat sopineet 1,360 miljardin (2,25 NOK/osake) suoritusperusteisista maksuista, jos yhteisyritys pääsee tavoitteisiinsa. Nämä ovat indeksoitu markkinakorkoon ja painottuvat 2025-2027 loppupuolelle.
   • Yhtiön rahoitus tulevilta vuosilta hoidetaan SLB:n antamilla lainoilla, joten ACC ei joudu rahoittamaan yhtiötä, ennen myyntioption erääntymistä.
   • ACC pitää käteisvaransa noin 400m NOK (0,66 NOK /osake).

Tämä kaikki vaikuttaa tarpeettoman monimutkaista. Luultavasti se on osatekijä, miksi osakekurssi on alhainen. Monimutkaisuudella saatiin kuitenkin verotehokas ratkaisu ja molemmille osapuolelle intressi edistää yritystyksen menestystä.

Verotus

Varmistin kaupan julkistuksen jälkeen yhtiöltä itseltään, ettei kaupasta seuraa veroja yhtiölle. Tämä on luultavasti yksi syistä, miksi päädyttiin rakenteeseen, missä ACC jää omistamaan yhteisyritystä. Olen yrittänyt ottaa selvää Norjan verotuksesta, mutta toki varma tieto vaatisi paikallisen ammattilaisen apua.

Kuitenkin Aker Carbon Capturella on oli vuoden 2023 lopussa 1154 miljoonan NOK:n verran “total deferred tax position”, jota ei kirjata taseeseen.  Tämä siis on siihen mennessä kertyineistä tappioista. Norjassa näiden käytölle ei ole ajallista takarajaa. Vuoden 2023 vuosikertomuksen mukaan näistä tappioista olisi 93% Norjan verotuksen alla.

En konsultoinut lakieksperttejä, mutta netistä kaivelemien tietojen perusteella ja tekoälyn fiksuimmat mallien näkemykset tukivat ajatusta, että JV-rakenteen takia 2024 ei-verotettavat jättivoitot yrityskaupasta eivät poista näitä vähennyksiä. Näin ollen oletan, että jos ACC käyttää myyntioptionsa alarajalla, tästä ei koidu veroseuraamuksia.

Analyytikkojen laskelmissa verot tunnutaan jättävän huomiotta (SEB, Pareto, CAR). Norjassa yhtiö maksaa veroja 22% tuloksesta. On mielestäni järkevää olla varovainen ja olettaa, että mahdollinen suoritusperusteinen maksu ja lisäkauppahinta (SLB osto-option käyttö) verotettaisiin 22%:lla.

Yhteenvetona luvut per osake:

Yhtiö lähti tilanteesta, jossa sillä oli 0,66 NOK käteisvaroja. Se sai 6,82 NOK käteissuorituksen. Yhteensä siis 7,48 NOK. Nettokäteinen oli 2024 tilinpäätöksessä noussut hieman 7,55 NOK:n.

Vuoden 2027 puolivälistä alkaen ACC voi myydä yhteisyrityksen vähintään 1,71 NOK hintaan. Joten silloin yrityksen kassa olisi 9,26 NOK, ellei se jakaisi nyt 5,8 NOK osinkoa. Jos yhteisyritys on pärjännyt hyvin, myyntioption arvo voi olla 2x kertaa tuo 1,71. Oletan, että yhtiö pyörii noin 30 miljoonan NOK vuosittaisilla korkotuloilla, mitä reilu miljardin kruunun kassa tuottaa. Kulut olivat viime kuukausina vielä korkeampi, mutta uskon sen johtuvan strategiaan liittyvästä selvitystyöstä ja työsuhteiden purkamiseen liittyvistä kuluista. Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen kulut vielä ylittävät lopullisen run-raten.

Osingon jälkeisellä 1,515 NOK osakkeen hinnalla pääsisi siis vähintään 3,45 NOK käteiseen kiinni, josta noin puolet on tilillä ja puolet tulisi vuoden 2027 puolivälin jälkeen. Jos ACC haluaisi jäädä yhteisyrityksen omistajaksi, olettaisin, että yhtiö on silloin tätä arvokkaampi. Itse pidän huomattavasti todennäköisempänä, että ACC käyttää myyntioptionsa kuin ei käyttäisi.

Sen sijaan jos yhteisyrityksen bisnes lähteekin vetämään, ACC voisi saada yhteisyrityksen myynnistä  jopa 4,34 NOK ja suoritusperusteista palkkioita 2,25 NOK. Jos näistä otetaan 22% vero pois, summat ovat 3,41 NOK ja 1,76 NOK. Luultavasti näillä kahdella on melko korkea korrelaatio. Jos tilauksia tulee ja homma toimii, niin luultavasti molemmat toteutuvat jossain määrin – ja päinvastoin.

Tällöin kaikki saadut maksut olisivat noin 12,64 NOK. Jos vähennetään 5,8 NOK osinko, jäljelle jää 6,84 NOK. Tällöin optimitapauksessa kokonaistuotto 1,52 NOK nykyhinnalla olisi 350% ja 65%(3v). Toki tämä vaatisi, että rahat jaetaan osakkenomistajille tai osake arvostetaan kolmen vuoden päästä nettokassansa arvoiseksi.

Seuraavia asioita emme tiedä tarkasti: 
1. Mitkä ovat tarkat perusteet lisäkauppahinnalle? Yhtiö mainitsee tilaukset, liikevaihdon ja marginaalin, mutta niiden tasosta ei tiedetä.

2. Miten takuuvastuut on määritelty sopimuksissa?

3. Aikooko Aker jatkaa politiikkaansa, jossa se jakaa saadut kauppahinnat suoraan osakkaille?

Alan ja liiketoiminnan kehitys diilin jälkeen.

- ACC hävisi vuoden 2024 maaliskuussa (ennen kauppaa) ja huhtikuussa 2024 kaksi tärkeää projektia Shellin ja Technipin yhteenliittymälle. Nämä aiheuttivat heti kaupan jälkeen huolta SLB:n osto-option ja lisäkauppahinnan osalta, ja osake laski varmasti osittain näiden takia huomattavasti alle kauppahinnan. Myös pelko Akerin osakkeenomistajien tasapuolisesta kohtelusta lisäsi kurssilaskua, mikä toki helmikuussa 2025 osoittautui valtaosin turhaksi huoleksi. SLB Capturi on saanut muutaman ihan hyvänkokoisen diilin, mutta kokonaisuus ollut alle omien odotusten (alempana Saudi-Arabian poikkeus, joka voi muuttaa kääntää kokonaisuuden positiiviseksi).

- Donald Trumpista tuli presidentti ja republikaanit ovat enemmistössä edustajanhuoneella ja senaatissa.

- Yleisesti ottaen päästöjen vähentämistä edistävät osakkeet ovat laskeneet Donald Trumpin valinnan jälkeen. Hän on ollut armoton kommenteissaan esimerkiksi tuulivoimaa vastaan.

- Trumpin suhtautuminen CCS:n ei ole selvä. Ensimmäisellä kaudella tuli jotain pieni CCS-myönteisiä uutisia, mutta ei mitään merkittävää. Yleisesti ottaen CCS on republikaanien näkökulmasta mellko suosittu kompromissiratkaisu (verrattuna muihin ratkaisuihin), jolla voidaan pitkittää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Positiiviset:

-Saudi-Arabian öljyjätti Aramco julkisti joulukuussa mailman suurimman CCS-projektin. Ensimmäisessä vaiheessa sen olisi tarkoitus kerätä yli 9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Tämä on suuruusluokkaa 20x siihen verrattuna, mitä ACC on tähän mennessä tehnyt. Ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua 2027. Tässä oli mielenkiintoista se, että Aramco omistaa projektista 60%, kaasujätti Linde 20% ja SLB 20%. Aramcon tiedotteessa SLB Capturin emoyhtiö SLB Energyn edustaja kommentoi:

“Gavin Rennick, SLB President, New Energy, said: “SLB is proud to be a part of ground-breaking efforts to enable abatement of millions of tons of CO₂ annually through the Jubail CCS hub. Leveraging our proven portfolio of CCS technologies and extensive experience in complex CCS projects around the world, we are confident that SLB will play a critical role in advancing this important initiative. This project aligns perfectly with our commitment to industrial decarbonization, and we look forward to collaborating closely with Aramco and Linde to make it a success.”

Vaikka Lindellä on myös kyvykkyys toteuttaa CCS-projekteja teknologiallaan, projekti on niin iso, että siinä riittää jaettavaa.En olisi ajatellut näin isoja hankkeita tulevan näin nopealla aikataululla. SLB on ollut ylivoimaisesti tärkein palveluiden ja teknologian toimittaja Saudi-Arabian öljynporauksessa.

Linde on 208 miljardin euron arvoinen yhtiö. Yhtiön toimitusjohtaja kommentoi yhtiön tulospuhelussa helmikuussa projektia. Lopullista investointipäätöstä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta hän tuntui luottavaiselta. 

Kuva

Tuntuisikin, että jättiprojektien suhteen Lähi-Idässä on paras mahdollisuus nopeisiin päätöksiin ja avain positiivisiin yllätyksiin.

SLB Capturi on pääosin ACC:n teknologiaa. SLB:llä oli lähinnä pilotteja teknologialleen, kun ACC:llä on jo valmistuneita kaupallisia hankkeita. Jos ajatellaan, että noin 500 meur arvoinen yritys on toinen toteuttaja 10mrd+ euron kokonaishankkeessa, nähdään kuinka merkittävä hanke on.  SLB:n ostaessa ACC:n,  tilauskanta oli noin 220 meur. Lähiaikoina todennäköisesti tuleva lopullinen investointipäätös olisi hyvin positiivista ACC:n osakkeelle, enkä usko että juuri kukaan on ostanut osaketta sen takia.

Vaikka poliittinen ilmasto ei ole ollut CCS:lle suosiollinen, SLB osto ACC:stä voi lopulta olla erinomainen, jos SLB pystyy vivuttamaan omia suhteitaan fossiilisten polttoaineiden tuottajiin tarjoamalla ACC:n teknologioita.

Koska tällä hetkellä ACC:n kurssi ei tunnu odottavan mitään todennäköisyyttä korkeammalle JV:n ostohinnalle tai performance bonuksille, tämä täysin huomiotta jäänyt uutinen on mielestäni hyvin merkittävä. Se voi myös avata muita hankkeita Lähi-Idässä.

Osingon yksityiskohdat

5,80 NOK osinko jaetaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa 4,82 NOK jaetaan yhtiökokouksen jälkeen. Osakkeella käydään maanataina 10.3. kauppaa ilman oikeutta 4,82 NOK osinkoon, joka maksetaan 19.3. Toinen osa 0,98 NOK osinkoa maksetaan 7.5. niin, että osinko irtoaa osakkeesta 28.4. Osakkeen hinta laskee noin osingon verarn näinä päivinä.

Osingon verotus

Norja pidättää osingosta 25%, mikä ei ole optimaalista ulkomaisille sijoittajille. Suomalainen sijoittaja voi hakea Norjan verottajalta ylimääräisen 10% takaisin.

Nordnet sijoitusvakuutustililtä lähdeveroa ei pidätetä, koska vakuutustuote on norjalaisen vakuutusyhtön.

Yksityishenkilöllä vain 85% osingosta on verollisia, joten 10 teur osingosta voi ajatella saatavan 450-500 euron arvoinen verohyöty hieman riippuen laskeeko sen 30% vai 34% mukaan. Osakeyhtiöllä vastaavaa hyötyä ei ole.

Muutamassa artikkelissa netissä lukee, että Norjan ylimääräisen lähdeveron takaisin hakeminen voi kestää jopa kaksi vuotta. Itse olen viime vuosilta saanut kahden ihmisen kokemukset. Toinen on täällä (sisältää myös hyvän ohjeen), ja kesti kolme kuukautta ja kirjanpitäjälläni oli kestänyt noin seitsemän viikkoa hakemuksen lähettämisestä rahojen saamiseen.

Miksi osaketta myydään nyt?

1. Diilin monimutkaisuus.

Monille sijoittajille osto-optiot ja myyntioptiot ovat vieraita käsitteitä. Kun ei monen minuutin lukemisen jälkeen ymmärrä yhdistymisen rakennetta, on helpompi vain laittaa osake “liian vaikea” -pinoon

2. ACC:n hyvin vähäinen avoimuus tiedottamisessa.

Tiedottaminen on ollut todella kiusallisen ja epämiellyttävän niukkaa. Yhtiö ei ensin 10 kuukauteen kertonut mitään, mitä se tekisi käteiselle. Toisaalta yritys ei myöskään ole kertonut lisäkauppahinnan ehtoja. Emmekä tiedä tarkasti miten lisärahojen verotus menee yhtiölle.

3. Trump ja sentimentti.

Vuosikymmenen alun into sijoittaa ilmastonmuutoksen vastaisiin teknologioihin on lopahtanut täysin. Viimeisen niitin tälle antoi Trumpin valinta presidentiksi. On epätodennäköistä, että Yhdysvallat tukisi merkittävästi ilmastonmuutosta hidastavia teknologioita. 

Kuva

1. Suureen osinkoon liittyvät verotussyyt.

Norja pidättää osingoista 25% lähdeveron. Tämä voi olla todella huono juttu esimerkiksi Yhdysvaltalaiselle rahastolle. Tuntematta verotuskäytäntöjä  ja ACC:n sijoittaneiden rahastojen rakennetta sen paremmin, moni rahasto voi myydä puolipakolla osaketta. Osake on lisäksi luultavasti niin pieni osuus salkuista, ettei asiaa edes välttämättä mietitä kovin tarkasti. Jos tämä on vain yksi sadoista osakkeista salkussa, tutkitko kaiken läpikotaisin vai myytkö alle 1% rivin ja pääset helpolla? 

Ymmärrän, että yhdessä nämä tekevät yhtiöstä sijoittamiskelvottoman monille sijoittajille. Toisen sijoittajan sijoituskelvottomuus voi olla toisen sijoittajan mahdollisuus. 

Mitä tapahtuu osingon jälkeen?

Ne jotka ovat tehneet kotiläksynsä diilin rakenteesta, riskeistä ja tuotto-odotuksesta saavat ison rahasiirron 19.3. Siihen mennessä kaikki omistajat, jotka eivät halua osinkoja ovat saaneet myyntinsä tehtyä. Ei olisi kovin rohkeaa ajatella, että silloin ostajien ja myyjien suhde on hyvin erilainen kuin tällä hetkellä.

Osakkeessa on viisi yli 0,5% osakekannasta shorttaavaa hedge fundia, jotka ovat yhteensä 3,5% osakekannasta shorttina. Jos pienemmätkin shorttaajat lasketaan, on luultavasti yli 25 miljoonaa osaketta lyhyeksimyytynä (7% vapaasti liikkuvasta osakekannasta). Näkyvät shorttaajat vaikuttavat aika systemaattisilta hedge fundeilta, jotka ovat luultavasti shorttina huonon momentumin tai toimialan takia. Olisi yllättävää, jos lyhyeksimyyjät eivät ota shorttejaan kiinni, kun yhtiön markkina-arvo kutistuu hyvin merkittävästi.

Aker-riski

Aiemmin Aker on tehnyt joitakin diilejä itsekkäästi. Viimeiset kolme päätöstä jakaa kaikki mahdolliset yrityskaupoista saadut varat tasapuolisesti kaikille osakkeenomistajille on linjassa Akerin uuden strategian kanssa, joka pyrkii maksimoimaan osingot. Suurin spekulaatio oli, että Aker yrittäisi “varastaa” ACC:n käteisen Aker Horizoniin, koska se omistaa ACC:stä 43% ja 67% Aker Horizonista, jolloin yhtiöt yhdistämällä se saisi suuremman osan osingoista konsernin alle. Tämän teorian ongelma oli, että Norjassakin on suojamekanismeja vähemmistöosakkaille. Eikä tuo ero ole Akerille taloudellisesti niin merkittävä, että kannattaisi ottaa mainehaittaa vähemmistöosakkaiden kyykyttämisestä. Tänä vuonna Aker konsernin Philly Shipyardsin, Aker Biomarinen, Aker Solutionin sekä nyt ACC:n yrityskauppoja seuranneet jättiosingot kertovat mielestäni paremmin Akerin politiikasta kuin aiempi kiista talousvaikeuksissa olleen Solstad Offshoren jakamisesta kahteen osaan. Yleensä ongelmissa olevan yhtiön (esim. Solstad) kohtalosta pääomistajalla on hyvin vahva valta, koska vaihtoehto voi olla konkurssi. ACC on tämän tilanteen vastakohta. 

Aker Horizon -riski

Clarksonin analyytikko piti vieläkin mahdollisena, että ACC yhdistettäisiin isoimman omistajansa Aker Horizonin kanssa. Valtaosa analyytikoista ovat koko ajan odottaneet, että rahat jaettaisiin osinkoina heti kun mahdollista.

Aker Horizonilla on kolme pääomistusta

1. Aker Horizon Asset Development, joka suunnittelee vihreään vetyyn liittyviä ratkaisuja ja on mukana kelluvissa tuulivoimalaprojekteissa.
2. 58% omistus Mainstreamista, joka kehittää aurinkovoimaa ja tuulivoimaa.
3. 43% omistus Aker Carbon Capturessa.

Aker Horizon on lähivuosina vaikeuksissa maksaa velkojaan, koska sen kassavirta on negatiivinen. Aiemmin tällaisia hankkeita oltiin valmiita rahoittamaan heikommillakin kassavirroilla, mutta nykyään ollaan tiukempia. Valtaosa lainoista tulee Aker-konsernilta itseltään.

Yhtiöiden fuusioiminen vaatisi kyllä melkoista akrobatiaa. Ehkä jos Mainstreamille(suurin kassankulutus) löytyy ostaja tai liiketoiminta muuten tervehtyy, yhdistäminen voisi teoriassa olla edes mahdollista. En näe logiikkaa, miksi se tehtäisiin. Aker Hydrogen omistaa ACC:stä 43%. Ennen osinkoa, kun Aker Horizon oli markkina-arvoltaan 3-4 kertaa ACC:tä pienempi, ACC olisi voinut teoriassa voinut yrittää ostaa Aker Horizonin hallituksen päätöksellä (Se olisi ollut arveluttavaa, viranomaisten estettävissä, mutta ei täysin mahdotonta) ilman osakkeenomistajien äänestystä. Osingon jälkeen molemmat ovat noin 1000 miljardin NOK arvoisia yhtiöitä, joiden fuusio vaatisi käsittääkseni osakkeenomistajien hyväksynnän ylimääräisessä yhtiökokouksessa 2/3 enemmistöllä (Deepseek R1 ja ChatGPT ovat tästä samaa mieltä). Pidän ACC:n ja Aker Horizonin yhdistymistä erittäin epätodennäköisenä. Norjan säädäntöjä ja käytäntöjä melko pitkään selailleena näen, että jopa todennäkösempänä, että Aker ostaa molemmat yhtiöt pois pörssistä, ja voi järjestellä sitten toimintoja haluamallaan tavalla.

Jos yhtiöt yhdistettäisiin, siisti keino olisi tehdä se niin, että Aker Horizon ostaa ACC:n. Mutta siihen Akerin tarvisi antaa Aker Horizonille pääoma tehdä se, ja hinnan pitäisi olla korkea. On hyvin vaikea perustella transaktiota toisin pain.

Projektien takuuvastuus

Alkuperäisessä SLB-ACC kauppatiedotteessa ei ollut mainintaa, että ACC vastaa 20% osuudellaan takuuvastuista kesken olevista projekteista. Tämä lause tuli vasta syyskuun kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksessa: “the Board is also assessing the role and responsibilities of ACC ASA as seller in the recent transaction with SLB and as a 20% owner in SLB Capturi, including ACC ASA's remaining pro-rata guarantee exposure for ongoing projects.”

Ymmärtämäni perusteella tämä oli tärkeä syy, miksi osingon kanssa kesti. Tämä voi kuulostaa pelottavalta. Summa vaikuttaa melko suurelta suhteessa siihen, että se on vain 20% kokonaisvastuista. Kun katsoo yrityksen liikevaihtoa, näyttäisi siltä, että tuo summa sisältää maksimikorvaukset, jos kaikki projektit ovat menneet täysin vihkoon. Ihan samalla tavalla Metso ja Wärtsilä ovat vastuussa, jos heidän projektinsa eivät toimi odotetusti ja yleensä sopimuksissa on ehtoja näille. Toki koska CCS on riskisempi teknologia, tämä on suurempi riski kuin perinteiselle teollisuusyritykselle. Vastuut koskenevat pääasiassa Brevikin(400 TPA), Twencen(100 TPA) ja Orstedin(500 TPA) projekteja. Tutkin nettiä, mutta en löytänyt viitteitä, että asiat olisivat menossa mönkään. Brevik projektista löytyi raportti, jossa kirjoitettiin projektin haasteista, mutta vaikea kuvitella laajaa projektia ilman haasteita. Luulisi jotain tulleen jo ilmi SLB:n due diligencessä, jos projekteissa olisi ilmeisiä ongelmia.

Olisi väärin ajatella ettei takuuvastuista ole riskiä. Yhtälailla olisi mielestäni väärin ajatella, että on todennäköistä, että niihin varatusta miljardista NOK:sta leikkautuu oleellinen osa pois. Varmasti SLB halusi varautua vain pahimpaan mahdolliseen skenaarioon ja haluaa, ettei joudu maksamaan viuluja vaikka aivan kaikki menisikin pieleen.

SLB credit riski

SLB 2028 bond tuottaa 4,9%. Se on investment grade -yhtiö. Mutta toki siinä on muutaman prosentin riski, ettei yhtiö ole maksukykyinen tai -haluinen vuonna 2027.

BradPitt wrote:

Onko näkemys Kojamosta muuttunut nyt kun koroissa tapahtunut voimakkaampaa liikettä Saksan sekä muun Euroopan mahdollisten puolustusteollisuuspanostusten sivutuotteena?

Tuommoinen 0,25% korkojen nousu(esim Eurooppalaisten valtioiden velkakirjojen 5v) meinaa omissa kirjoissa ehkä 0,3-0,4 eur vähennystä Kojamon arvoon. Itse olen tänäänkin ostanut lisää, koska osake on laskenut enemmän. Näkyihän se Kojamon velankin hinnassa, että muutamaa päivää aiemmin olisi varmaan saanut tuolle isolle bondille paremman hinnan. Huono tuuri, että sattui juuri samaan hetkeen kun Saksan ja Euroopan aikomus kasvattaa menoja.

Vähän vaisun osavuosikatsauksen lisäksi ehkä isoin tekijä osakkeessa tuntuu olevan, että erilaiset liitot myyvät osakkeita ostolaitaan huonon osinkotuoton takia. Mielestäni osingottomuus on ihan järkevää. Kun päästään alle 50% LTV:n myös oikeilla markkinahinnoilla, niin Kojamo on hyvin tukevalla maalla maksaa reilua osinkoa sen jälkeen. Ostan Kojamoa luultavasti lisää 8 eurosta ja alle. Oma salkku kaipaa myös vakaampaa tavaraa ja heikosta taloudesta (=matalat korot) hyötyviä mukaan. Niin halpoja asuntoja ei markkinoilta löydä mitä Kojamoa ostamalla saa. Elleivät korot nyt nouse todella oleellisesti, niin luulen, että sentimentti on parin vuoden päästä hyvin erilainen kuin nyt ja voin myydä osakkeeni joillekin osinkohaukoille takaisin.

Itsekin kyllä aloin osinkohaukaksi kun osakesalkkuni osinkotuotto kipusi noin 25%:n tänä vuonna. Mieluummin olisin kyllä osingot jättänyt ottamatta, mutta hinta oli niin hupaisa, että piti mennä täydellä positiolla osinkoon Aker Carbon Capturessa. Kirjoitin pääasiassa itselleni siitä analyysinkin. Voisin sen laittaa tänne, kun varmaan osaa kiinnostaa, vaikka akuutti tilanne jo meni. En halunnut enempää ihmisiä tuohon osakkeeseen ja toisaalta vähän haaveilin, jos tänään olisi saanut lisää osaketta. Mutta osake nousi niin hyvin, ettei taida päästä ostamaan enää. 

Viime vuonna tuskailin, että seuraan kuin hai laivaa S&P500 indeksiä, vaikka salkku on pääosin ihan toisenlainen sisällöltään. Siinä mielessä viimeisin kuukausi ollut mukavaa vaihtelua. 

Kuva

Mutta sen sijaan, että olisin tyytyväinen, niin olen alkanut vertaamaan DAX-indeksiin.  Nyt on aika paljon kiinni siellä täällä epälikvidisti hetken aikaa, niin toivoisi, että pari viikkoa jaksettaisiin synkistellä. Joskin Euroopassahan meno on ollut aika pirteää. Olisi kyllä todella virkistävää, jos Eurooppa vihdoin ryhdistäytyisi. Jotenkin vieläkin vähän pelkään, että hommat sössitään jollain tavalla edes jossain määrin.. 

Mulla oli kyllä about 99,5% todennäköisyys, että yhtiökokous menee ok. Eli osinko jaetaan.

"

FORNEBU, Norway, March 7, 2025 /PRNewswire/ -- An extraordinary general meeting of Aker Carbon Capture ASA (the "Company") was held today as a digital meeting with online participation. All resolutions were made in accordance with the proposals set out in the meeting notice, including the proposed share capital reduction and the proposed dividend of NOK 5.80 per share divided as follows:

 1. NOK 4.82 per share shall be paid to the Company's shareholders as of 7 
     March 2025 (as registered in the VPS as of 11 March 2025), and 

  2. NOK 0.98 per share shall be paid to the Company's shareholders as of 25 
     April 2025 (as registered in the VPS as of 29 April 2025) or such other 
     dates which are decided and communicated by the board, subject however to 
     completion of the capital reduction.

"

Mikko Mäkinen wrote:

Tuskin kukaan piti viestiä sotkemisena. 👍 Näistä tuskin pystyy varmasti sanomaan. Sen takia aina parempi varautua siihen itselle vähän epämiellyttävämpään vaihtoehtoon. Oma kommentti liittyi lähinnä siihen, että veikkaisin, että Suomessa tuo kuitenkin käsitellään osinkona eikä normaalina pääomatulona (yksityishenkilölle siinä on jopa etu, jos vain 85% on verollista?). Nämä kannattaa miettiä itse oman tilanteen kannalta, eikä ottaa totuutena muiden veikkauksia. Btw. Kannattaa katsoa se Rahasampon pitkä ohje tuolta ACC-ketjusta. 

Itse kun joskus olen lähdeveroja hakenut jälkikäteen, niin olen hakenut niitä aika paljon jälkikäteen. Tuossa kun sanoin tosta Rahasammon lähdevero-ohjeesta, niin nyt vasta tajusin, että olen missannut sieltä tuon 4kk viivästyksen. https://rahasampo.org/nain-haet-norjalaisten-osakkeiden-osinkojen-lahdeveron-takaisin/ "sinun pitää odottaa vähintään neljä kuukautta ennen kuin voit alkaa hakemaan takaisin lähdeveroja Norjan verottajalta." Tämä tuli nyt vähän yllätyksenä itselleni. Eli lopulta pitäisi varata min 6kk tuohon. Itse olen yrittänyt tunkea näitä mahdollisimman paljon sijoitusvakuutukseen, mutta onhan tuo vähän ikävä yllätys, että osalle salkuista sitä ylimääräistä 10% pitää odottaa niinkin pitkään. 

Shake11 wrote:

Moi!

Mitä mieltä alkaisko myös Anora olemaan sellainen, jossa pahin takana? Eihän se mitenkään erityisen hyvin johdettu ole, taantuva toimiala, valtionyhtiö... Mutta oisko tämä kaikki paska jo liikaakin hinnassa?

Kukaan ei puhu siitä, paljon vihaisia omistajia pitkän pulkkamäen jälkeen ja ennen kaikkea naurettavan alhaiset kertoimet kunhan tulostaso pysyy edes nykyisellä (syklin pohja?-) tasolla.

Anorassa pahin voisi olla takana. Ongelma yhtiössä on, ettei sen toimiala tai asema siinä ole kovin kiinnostava. Yhtiö on hyvin halpa, ja siitä voisi kuvitella saavansa 50% tuoton, jos asiat saadaan kuntoon. Se ei vaatisi kovin isoa kerrointa vielä. Mä olen yrittänyt muuttaa salkkuani siihen suuntaan, ettei olisi liikaa käänneyhtiöitä . Tai niissäkin, ettei olisi huonolaatuisia käänneyhtiöitä. Pohjoismaissa ostovoima paranee tänä vuonna hyvin ja varmaan pahin siltä osin on takana. Mutta en ihmettelisi, vaikka yhtiö olisi 10v päästä nykyistä pienempi. Mutta voisihan se saada ihan hyvät nousut varsinkin kun Suomessa hyvää osinkotuottoa (yli-)arvostetaan.

Tuskin kukaan piti viestiä sotkemisena. 👍 Näistä tuskin pystyy varmasti sanomaan. Sen takia aina parempi varautua siihen itselle vähän epämiellyttävämpään vaihtoehtoon. Oma kommentti liittyi lähinnä siihen, että veikkaisin, että Suomessa tuo kuitenkin käsitellään osinkona eikä normaalina pääomatulona (yksityishenkilölle siinä on jopa etu, jos vain 85% on verollista?). Nämä kannattaa miettiä itse oman tilanteen kannalta, eikä ottaa totuutena muiden veikkauksia. Btw. Kannattaa katsoa se Rahasampon pitkä ohje tuolta ACC-ketjusta.