Jos tämä on L, niin kelpaa sekin, vaikka alentuneet tuotot huomioon ottaen ostopaikka ei olekaan niin hyvä kuin odotin. Syy on siinä, että oman OMXH horisonttini mukaan lähes kaikki yritykset ovat nousseet jo ensimmäisistä pohjista merkittävästi. Minun L-kirjaimeni tukijalka siis keulii jo nyt ihan selvästi ja tasaisella leveällä rintamalla.
Muistin kyllä edellistä postausta kirjoittaessani että olit aiemmin kertonut US osakkeiden nousun olevan vain muutamien yhtiöiden harteilla. Jätin silti tämän näkökulman silti pois edellisestä postauksestani yllä mainitsemastani syystä katsoessani yksittäisiä osakkeita vain Helsingissä ja muun maailman indeksoiden.
Syy siihen, että joudun rikkomaan täydellisen ehdottomuutena sanalla "lähes" on todellinen L-yritykseni Telia, joka jatkaa L-toipumistaan kolmessa eurossa.
Kyllähän ne nähtiin, mutta tuskin monikaan näki sitä sillä hetkellä - sekin on yksi niistä tunnusmerkeistä
Mielenkiintoista lueskella viime kevään pohdintoja. Jotkut osuneet jopa lähelle oikeata, mutta yllättävän mustia ovat omatkin ajatukset tulevasta olleet, kun katsoo tätä päivää.
Odotin kursseilta synkempää kuin tuli. Markkina yllätti jälleen kerran. Koronaongelma on pidempi ja laajempi kuin keväällä vielä näytti, mutta markkinatunnelma on parempi.
Taantuma määritellään yleisesti tilanteeksi, jossa bruttokansantuote supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Norman Fosbackin kehittämän ja pitkältä ajalta taustatestaaman kontraindikaattorin ”Recession Buy Indicator” mukaan hyvä aika ostaa osakkeita on silloin, kun ensimmäisen kerran käy ilmi, että USA:n talous on taantumassa. Tämä oivallus tapahtuu yleensä keskimäärin taantuman seitsemäntenä kuukautena, kun otetaan huomioon taantuman normaali määritelmä ja taloudellisen tiedon keräämisen ja raportoinnin viive.
Fosbackin indikaattori keskittyy neljään yritysbarometriin, jotka yhdessä muodostavat liittovaltion coincident economic indicators -indeksin: teollinen tuotanto, valmistavan teollisuuden ja kaupan myynti, maatalouden ulkopuoliset palkat ja henkilökohtaiset tulot. ”Recession Buy Indicator” laukeaa, kun kukin näistä neljästä mittarista on alle kuuden kuukauden tasonsa. Veikkaillaan, että USA.n taantuma saattoi alkaa jo tammikuulla 2022..
Tässä New York Timesin juttu indikaattorista toukokuulta 2008 (siis ei 2022 ;-D) . Pari kuukautta sitä ennen oli optimi aika alkaa tankata voimakkaasti halventuneita papereita..
“Stock Market Logic” kirjan kirjoittanut Fosback korostaa kontraamisen merkitystä: ”Buying when no one else wants to. Historically when you see “RECESSION!” in the media headlines, it has often been the time to back up the truck to start loading up on.”
Pörssi pohjaa, kun huonojen uutisten negatiivisuuden kulmakerroin taittuu. Toisin sanoen uudet huonot uutiset eivät ole enää aiempia huonoja uutisia huonompia.
Huiput osuu vastaavasti kohtaan, kun hyvät uutiset eivät ole enää edellisiä hyviä uutisia parempia.
Taantuma määritellään yleisesti tilanteeksi, jossa bruttokansantuote supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Norman Fosbackin kehittämän ja pitkältä ajalta taustatestaaman kontraindikaattorin ”Recession Buy Indicator” mukaan hyvä aika ostaa osakkeita on silloin, kun ensimmäisen kerran käy ilmi, että USA:n talous on taantumassa. Tämä oivallus tapahtuu yleensä keskimäärin taantuman seitsemäntenä kuukautena, kun otetaan huomioon taantuman normaali määritelmä ja taloudellisen tiedon keräämisen ja raportoinnin viive.
Mitäs nyt sitten kun jenkkien talous käy ylikuumana eikä taantumasta ole tietoakaan, mutta markkinat hinnoittelee koronnostoja ikään kuin taantuma olisi oven takana? Markkinat vaikuttaa ylidramaattisilta, jos kerran tavarasta on pulaa ja työttömyysasteet on alhaalla joka sektorilla? Koneistossa pitäisi olla rahaa ja kansa voi (näennäisesti ainakin) hyvin, niin on varsin erikoista puhua taantuman hinnoittelusta nykymarkkinassa ainakaan BKT:ta vasten tarkasteltuna?
Kauankohan tässä menee että nähdään ensimmäinen vuosineljännes jenkeissä, jossa BKT supistuu?
Taantuma määritellään yleisesti tilanteeksi, jossa bruttokansantuote supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Norman Fosbackin kehittämän ja pitkältä ajalta taustatestaaman kontraindikaattorin ”Recession Buy Indicator” mukaan hyvä aika ostaa osakkeita on silloin, kun ensimmäisen kerran käy ilmi, että USA:n talous on taantumassa. Tämä oivallus tapahtuu yleensä keskimäärin taantuman seitsemäntenä kuukautena, kun otetaan huomioon taantuman normaali määritelmä ja taloudellisen tiedon keräämisen ja raportoinnin viive.
Mitäs nyt sitten kun jenkkien talous käy ylikuumana eikä taantumasta ole tietoakaan, mutta markkinat hinnoittelee koronnostoja ikään kuin taantuma olisi oven takana? Markkinat vaikuttaa ylidramaattisilta, jos kerran tavarasta on pulaa ja työttömyysasteet on alhaalla joka sektorilla? Koneistossa pitäisi olla rahaa ja kansa voi (näennäisesti ainakin) hyvin, niin on varsin erikoista puhua taantuman hinnoittelusta nykymarkkinassa ainakaan BKT:ta vasten tarkasteltuna?
Kauankohan tässä menee että nähdään ensimmäinen vuosineljännes jenkeissä, jossa BKT supistuu?
BKT on ehkä harhaanjohtava mittari. Jos printataan rahaa keskuspankissa ja palkataan ihmisiä siirtelemään kivikasoja torilla niin BKT nousee. Samoin BKT nousee jos valtio ottaa velkaa jostain muualta kuin keskuspankista ja jakelee sitä.
Koneistossa on rahaa, mutta jos kuluttajien ostovoima putoaa (koska palkat eivät nouse inflaation tahdissa ja korot samalla nousevat) niin jossain kohtaa se meno hyytyy pahasti. Jenkit ovat kuluttajavetoinen systeemi ja käsittääkseni kuluttajan reaalinen ostovoima ei ole kasvanut, vaan supistunut.
Mitäs nyt sitten kun jenkkien talous käy ylikuumana eikä taantumasta ole tietoakaan, mutta markkinat hinnoittelee koronnostoja ikään kuin taantuma olisi oven takana? Markkinat vaikuttaa ylidramaattisilta, jos kerran tavarasta on pulaa ja työttömyysasteet on alhaalla joka sektorilla? Koneistossa pitäisi olla rahaa ja kansa voi (näennäisesti ainakin) hyvin, niin on varsin erikoista puhua taantuman hinnoittelusta nykymarkkinassa ainakaan BKT:ta vasten tarkasteltuna?
Kauankohan tässä menee että nähdään ensimmäinen vuosineljännes jenkeissä, jossa BKT supistuu?
BKT-luvut ovat menneisyyden mittareita, ja BKT-ennusteet ovat ekonomistien ennusteita. Korkomarkkinan ei lähtökohtaisesti kuulu heijastaa mitään ennusteita, vaan markkinaodotuksia. Nämä eivät ole sama asia. Jos inflaatio-odotukset ovat korkealla, hinnoittelee markkina loogisesti korkeampia korkoja tulevaisuuteen, mikä taas pohjautuu FED:n tapauksessa keskuspankin average inflation targeting -mandaattiin (joka on melkoista muhjua ilman määritelmää mistään aikavälistä). Korkeampi ja/tai jyrkempi korkokäytä ei johdu siis sellaisenaan minkään tulevan taantuman hinnoittelusta.
Taantuma määritellään yleisesti tilanteeksi, jossa bruttokansantuote supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Norman Fosbackin kehittämän ja pitkältä ajalta taustatestaaman kontraindikaattorin ”Recession Buy Indicator” mukaan hyvä aika ostaa osakkeita on silloin, kun ensimmäisen kerran käy ilmi, että USA:n talous on taantumassa. Tämä oivallus tapahtuu yleensä keskimäärin taantuman seitsemäntenä kuukautena, kun otetaan huomioon taantuman normaali määritelmä ja taloudellisen tiedon keräämisen ja raportoinnin viive
BKT on ehkä harhaanjohtava mittari. Jos printataan rahaa keskuspankissa ja palkataan ihmisiä siirtelemään kivikasoja torilla niin BKT nousee. Samoin BKT nousee jos valtio ottaa velkaa jostain muualta kuin keskuspankista ja jakelee sitä.
Koneistossa on rahaa, mutta jos kuluttajien ostovoima putoaa (koska palkat eivät nouse inflaation tahdissa ja korot samalla nousevat) niin jossain kohtaa se meno hyytyy pahasti. Jenkit ovat kuluttajavetoinen systeemi ja käsittääkseni kuluttajan reaalinen ostovoima ei ole kasvanut, vaan supistunut.
Kyllä, mutta toisaalta koronan negatiivinen taloudellinen vaikutus haluttiin vaimentaa raskaalla elvytyksellä ja siten koko normaali talouden mittaristo vaikuttaa muuttuneen kyvyttömäksi ennustamaan talouden kehitystä. Nyt korkoa silti nostetaan kuin talous olisi vuositolkulla kasvanut ja orgaanisesti ylikuumentunut, vaikka tämä inflaatiopiikki on 100% varmuudella aiheutunut massiivisesta elvytyksestä.
Voisihan siis yhtä hyvin olla, että inflaatio olisi vain hetkellinen korkea piikki, joka tasaantuisi itsekseen talouden jäähtyessä omalla painollaan, kun elvytysrahat käytetty ja koronan jälkeinen kysyntäpiikki ylipäätään alkaa vaimentua? Tai että onko rahapolitiikan ohjauksessa järkevää reagoida jokaiseen saatuun indikaatiolukuun, kuten vaikka 8,5% inflaatioon siten, kuin se olisi jokin kestävä trendi joka jatkuisi loputtomiin ilman taloutta halvaannuttavia koronnostoja?
Voisihan siis yhtä hyvin olla, että inflaatio olisi vain hetkellinen korkea piikki, joka tasaantuisi itsekseen talouden jäähtyessä omalla painollaan, kun elvytysrahat käytetty ja koronan jälkeinen kysyntäpiikki ylipäätään alkaa vaimentua? Tai että onko rahapolitiikan ohjauksessa järkevää reagoida jokaiseen saatuun indikaatiolukuun, kuten vaikka 8,5% inflaatioon siten, kuin se olisi jokin kestävä trendi joka jatkuisi loputtomiin ilman taloutta halvaannuttavia koronnostoja?
Juuri näitä kysymyksiä pitäisi aktiivisesti esittää lehdissä ja kysyä keskuspankeilta ja ministereiltä.
Mun nähdäkseni järkevyys hylättiin talouspolitiikassa Lehman Brothersin jälkeen, eikä se ole palannut. Nyt nähtävät koronnostot ja inflaation kanssa taistelut ovat seuraus edellisten 10 vuoden päätöksistä, enkä näe miten tästä voidaan selvitä ilman lamaa ja merkittäviä ongelmia. Ne ovat toisaalta aina myös tilaisuus sijoittajalle jos ei polta omaa pääomaansa ja onnistuu pysymään pinnalla.
Voisihan siis yhtä hyvin olla, että inflaatio olisi vain hetkellinen korkea piikki, joka tasaantuisi itsekseen talouden jäähtyessä omalla painollaan, kun elvytysrahat käytetty ja koronan jälkeinen kysyntäpiikki ylipäätään alkaa vaimentua? Tai että onko rahapolitiikan ohjauksessa järkevää reagoida jokaiseen saatuun indikaatiolukuun, kuten vaikka 8,5% inflaatioon siten, kuin se olisi jokin kestävä trendi joka jatkuisi loputtomiin ilman taloutta halvaannuttavia koronnostoja?
Juuri näitä kysymyksiä pitäisi aktiivisesti esittää lehdissä ja kysyä keskuspankeilta ja ministereiltä.
Mun nähdäkseni järkevyys hylättiin talouspolitiikassa Lehman Brothersin jälkeen, eikä se ole palannut. Nyt nähtävät koronnostot ja inflaation kanssa taistelut ovat seuraus edellisten 10 vuoden päätöksistä, enkä näe miten tästä voidaan selvitä ilman lamaa ja merkittäviä ongelmia. Ne ovat toisaalta aina myös tilaisuus sijoittajalle jos ei polta omaa pääomaansa ja onnistuu pysymään pinnalla.
Keskuspankkiirit ajavat autoa peruutuspeilistä katsoen. Teoriassa tie voi jatkua edessä samaan suuntaan kuin peruutuspeilissä näyttää tai sitten ei.
Pörssi pohjaa, kun huonojen uutisten negatiivisuuden kulmakerroin taittuu. Toisin sanoen uudet huonot uutiset eivät ole enää aiempia huonoja uutisia huonompia.
Huiput osuu vastaavasti kohtaan, kun hyvät uutiset eivät ole enää edellisiä hyviä uutisia parempia.
Perstuntumalta sanoisin, että tähän mennessä olemme kuulleet vasta ennusmerkkejä mahdollisista ja historiallisten kiertojen valossa todennäköisistä huonoista uutisista. Nyt seurataan alkaako talouden huonojen uutisten kierre.
"Stocks for the Long Run" bestseller -kirjan kirjoittanut professori Jeremy Siegel tuumi kesäkuulla seuraavaa:
“I actually think the market is already discounting a recession in 2023,” “It’s being priced at that level today.”
Siegel noted that the S&P 500 is now trading at roughly 17 times forward earnings, and if you exclude tech stocks, the figure is even more impressive at just 13 times earnings. You rarely see it that low,”
Eilisessä CNBC:n haastattelussa hän on mm. sitä mieltä, että suurin inflaatio on takana ja kertoo milloin osakemarkkinan pohjat todennäköisesti ovat ja seuraava rallattelu luultavasti alkaa.
Tällä hetkellä on syytä olla tarkkana, ettei tilaisuus ja saalis hujahda ohi. Jos jää liikaa pohtimaan yksittäisten tapahtumien yksityiskohtia, päivän sijoitustilanne hämärtyy näkyvistä. Päämarkkinaa ohjaava S&P500 indeksi ja sen avainluvut ovat palautuneet lähelle keskimääräisiä - eteenpäin katsova P/E on laskenut arvosta 21,4 arvoon 15,9 - luvut ovat kesäkuun lopusta:
Lisäksi indeksin sisältämien osakkeiden keskimääräinen arvostustaso on palautunut jopa pitkän ajan keskiarvon alapuolelle:
Laskumarkkina kestää aikansa, muttei jatku loputtomiin. Itse asiassa olemme jossakin meneillään olevan laskumarkkinan ja tuloillaan olevan nousumarkkinan välissä. Jos aikomus on odottaa paluuta takaisin vuodenvaihteen lukuihin, aikaa saattaa mennä viisikin vuotta keskimääräisellä kuuden...seitsemän prosentin kasvuvauhdilla - ei kannata jäädä haaveilemaan.
Paluu vanhaan on melko epätodennäköistä ainakaan heti, joten keskihinnan laskemisessakin saattaa kulua vuosia ennen tuoton realisoitumista. Sijoitusstrategiaa voi joutua rukkaamaan. Tavallisen säästöön sijoittava on täysin maahan nuijittu ja epätoivoinen:
Jos tuossa pysyvät, pohjaongintaa voi muuttaa pohjatroolaukseksi. Samalla indeksisijoittajan paratiisissa voi siirtää juomat kädestä ja paperisateenvarjolla tökkiä lasiruudulta etf-portfolion allokaatiota uusiksi - latinalaista Etelä-Amerikkaa olisi hyvä tutkailla. Siellä ei sodita:
Aasia alkaa taas olla kiinnostava. Korkojen nousu vaikuttaa bondimarkkinaan lyhyellä tähtäimellä negatiivisesti laskemalla hintoja, mutta pitkällä tähtäimellä se on sijoittajan tärkeä väline. Nollakorkohaavelijat voi häätää muualle häiritsemästä.
Portfolion painoa on syytä jälleen tarkkailla ja lukea Jarkko Ahon jutut allokaatiosta uudestaan. REIT-painoa salkussa on hyvä pitää sopivana. Nyt niiden kuukausittaiset dollariosingot ovatkin mukavasti euroiksi muuntuvina kasvaneet. Ei Cibuskaan ole ollut huono ja on hinnaltaan tullut mukavasti alas.
Ideana on voittaa salkuilla keskimääräinen sijoittaja (Average Investor). Tämäkin on salkkuaan viilannut kevään aikana - käteinen ja arvo-osakkeet ovat lisääntyneet, suuret kasvuosakkeet ja osakeyhdistelmät vähentyneet.
Tämä malli kertoo, mitkä sektorit (yläosa) ovat yleensä vahvimpia taloussyklin missäkin vaiheessa.
Oranssi käyrä kuvaa osakemarkkinasykliä ja sininen puolestaan taloussykliä. Tarkkaavainen lukija havaitsee, että niillä on tapana aaltoilla aika lailla eri tahdissa: osakemarkkinasykli ennakoi taloussykliä. Kun "early recovery" alkaa , ovat osakekurssit jo ehtineet nousta reippaasti. Itse olen viime aikoina ostellut jo parahultaisesti pudonneita, mutta lv- ja tuloskehitykseltään vahvoja teknologiafirmoja, jotka eivät häviä mihinkään, ja myös todella pohjiin hakattuja saman sektorin tulevaisuuden lupauksia lähinnä USA:sta..
Alakuvasta puolestaan selviää, missä vaiheessa taloussykliä taaperramme. Silmätäänpä tarkemmin viimeistä saraketta "early recession":
-kuluttajaodotukset ovat jo pohjamudissa
-teollisuustuotanto ei vielä putoa terävästi, mutta mm. toimitusketjuongelmia on
-korot nousevat (mm.FED eilen) ja
-korkokäyrä on inverted asennossa.
Vuonna 2021 markkinoilla teknologiayhtiöt johtivat ja varsinkin ohjelmistoteollisuudella meni erittäin hyvin. Kun tekninen puoli kääntyi alas, raaka-aineet ja energia ottivat johtoaseman. Viime aikoina eräät parhaiten menestyneistä sektoreista ovat olleet yleishyödylliset palvelut ja terveydenhuolto. Rahoituspuolikin on pyrkinyt ylös. Taustalla teknologiaosakkeet ovat saaneet ostokiinnostusta (ainakin HA.n taholta).
Käänteen ennusmerkkejä odotellessa voi välillä mitata kuinka edellä Heikin Ashin viestissä olleet neljä parametria nyt näyttävät, kun on kulunut muutama kuukausi edellisestä. Silmätäänpä tarkemmin viimeistä saraketta "early recession":
"-kuluttajaodotukset ovat jo pohjamudissa"
Tähän on tullut parissa kuukaudessa muutos ja pohjamudasta on hivenen käännytty ylöspäin:
The Conference Board Consumer Confidence Index® increased in September for the second consecutive month. The Index now stands at 108.0 (1985=100), up from 103.6 in August.
Samaa osoittaa JP Morganin insight - taite on tapahtunut:
"-teollisuustuotanto ei vielä putoa terävästi, mutta mm. toimitusketjuongelmia on"
Tässä elementissä ei vielä ole muutosta, FRED:n tilaston teollisuustuotannon indeksiluku on arvossa 104,55 eli vielä korkealla tasolla.
"-korot nousevat (mm.FED eilen)" ja
Kyllä vaan nousevat, siitä ei ole epäilystä.
"-korkokäyrä on inverted asennossa." Juu, näin on edelleen
Jenkkitaloudessa työttömyys on alimmillaan viiteenkymmeneen vuoteen, joten tekemistä siellä riittää. Ansiotaso on noussut sopivan viitisen prosenttia edellisestä vuodesta.
Unemployment is at 3.5 percent, matching the lowest level in 50 years, and average hourly earnings picked up at a solid 5 percent clip compared with a year earlier.
“What scares me most is not the economic slowdown,” he said. “It’s the hiring shortage that we have.”
Palvelutyönantajia ei huoleta niinkään edessä oleva talouden lasku vaan työvoiman saatavuus. Näihin nähden joiltakin osin pohja olisi jo jenkkipositioiden osalta käsillä. Muiden viestien perusteella näin voisi olla Eurooppa-positioissakin, vaikkakin pohjamuta voi nyt täällä olla aiempaa sakeampi rapakko, josta ensimmäisenä näyttää nousevan LVMH Moët Hennessy Louis Vuitton SE ja muu luksus nahkalaukut heiluen.
Vuoden 2000 todellinen teknologiakupla verrattuna vuoden 2021 pienempään kuplautumiseen.
Vuoden 2000 alkuun NASDAQ 100 nousi 5 vuoden aikana yli 400 %, joka näyttää enemmän nykyajan kryptovaluuttamarkkinalta kuin osakemarkkinalta (sininen viiva).
Nousu vuoden 2021 kuplaan eli punainen viiva kertoo tosiasiassa varsin paljon vaisumman tarinan. Olemme juuri palailleet pitemmälle trendiviivalle, josta poikkesimme pandemian ja sen markkinoille aiheuttaman valtaisan rahatekohengityksen iskiessä.
CBOE Put/Call Ratio ja Equity Put/Call Ratio ovat ääriasennossa. En tiedä onko Equity Put/Callissa tämmöistä tasoa nähty koskaan. Markkinasentimentti alkaa olla siis äärimmäisen bear. Yleensä se on merkinnyt, että aletaan olla jo aivan pohjamudissa, mutta ei aina (katselin että pari kertaa viimeisten reilun 30 vuoden aikana näin ei ole ollut).
Jos katsoo päivän tilannetta aktiivitaloudessa, niin on selkeitä viitteitä investointiteollisuuden tilauskantojen selkeästä jarrutuksesta. Sama koskee raaka-aineiden hintoja. Selkeä käänne on tapahtunut ja monilta osin hinnat tippuneet tuonne vuoden 2021 tasoille ja osin allekin. Mielestäni näistä merkeistä voi ennustaa korkean inflaation taittuneen jo. Kunhan päästään tuonne helmikuulle, niin uskon tämän näkyvän jo selkeämmin indekseissä ja siten myös EKP tulee rauhoittumaan kevään aikana.
Toki teollisuuden jarrutus näkyy myös liikevaihdoissa negatiivisesti, mutta hetkellisesti teollisuutta helpottaa alenevat raaka-ainehinnat.
En vielä kuuluttaisi kirkossa inflaation päättymisestä. Esim. (tradingeconomics.com:sta katsotut) CRB Commodity Price Index on sahannut paikallaan kesästä lähtien kun taas Euro-alueen CPI Consumer Price Index taas on noussut vauhdikkaasti koko vuoden ajan. Vasta marraskuussa kasvu pysähtyi, mutta yhden kuukauden tapahtuma ei ole vielä tae mistään. Kaikkein positiivisin uutinen on USA:n CPI:n tasaantuminen jo kesällä, mutta kyse on ihan eri valuutta- ja talousalueesta, ja juuri inflaatio on sellainen asia joka on ns. "jokaisen valuutta- ja talousalueen oma ongelma".
Olen vähän epäileväinen siitä, lopettaako keskuspankit koronnostot kesään mennessä kummallakaan talousalueella vain siksi, että kuukausitasolla inflaatio asettuu. Maailmanmeno on juuri pyörinyt 60/70-luvun mieleentuovissa asetelmissa (talousshokkeja, rahan pumppausta järjestelmään, haluttomuutta nostaa korkoja, nousevaa inflaatiota ja laskevaa työttömyyttä...). Keskuspankit tuskin ovat halukkaita toistamaan 70-luvun Suuren Inflaation skenaarioita jossa niin inflaatio kuin korotkin lähtivät käsistä, ja jatkuivat entiseen tapaan vielä taantumienkin jälkeen vaikka hetkellisesti näyttivätkin asettuneen. OECD-maiden NAIRU (työttömyystaso jolla inflaatio ei muutu) on näköjään arvioitu jonnekin 7.7%:n tasolle (en löytänyt tähän hätään onko joku rajannut euro-alueen NAIRU-arvoa) kun taas euro-alueen työttömyys oli viime kuussa 6.5% ja laskussa. Tarkoittaa sitä, että jotta inflaatio saataisiin laskemaan 2%:n tasolle, pitäisi siis työttömyysaste saada kohoamaan ainakin 8%:iin ja pysymään siellä jonkin aikaa.
Osakemarkkinoiden pohjaamisesta sitten en tiedä koska markkinoita ohjaavat idiootit ja manipulaattorit, toisin kuin tehokkaiden markkinoiden teoria väittää. Mutta perinteisesti (mutta eivät aina) indeksit ovat ottaneet pohjakosketuksensa vasta sen jälkeen kun koronnostot ovat lakanneet. Tosin lokakuussa taisi olla viimeisimmät pohjat täällä ja USA:ssa sen jälkeen tapahtuneista koronnostoista huolimatta, mutta vielä ehtii tapahtua.
Huom! Inflaatiossa sen enempää kuin osakemarkkinoiden pohjissakaan ei ole kyse kaavoista, numeroista ja niiden korrelaatioista, vaan uskosta. Ja juuri tuo usko inflaation jatkumiseen yritetään tappaa koronnostoilla ja haukkamaisilla puheilla ja uhkauksilla ajaa talous vaikka taantumaan jos ei muu auta. Eli (tämä on vain osittain vitsi): Kadottakaa uskonne parempaan tulevaisuuteen ja lopettakaa "jokohan ne pohjat oli jo veikkailut" niin saadaan homma nopeammin päätökseen
Lukemista:
Hyvä kirjoitus Suuresta Inflaatiosta ja nykytilanteesta - ei tosin muuta raskaan käden toimien tarvetta, mutta ainakin artikkeli yrittää herättää toivoa ettei nähdä vuosia kestävää reaalitulojen putoamista ja kaksinumeroisia inflaatio-, korko- ja työttömyystasoja sinä aikana: https://awealthofcommonsense.com/2022/11/why-todays-inflation-is-not-a-…
Tarkoitus ei ole saivarrella, mutta inflaatiohan ei ole on/off asia vaan se on jatkuvaa. Vain sen suuruus vaihtelee ja voi toki jossakin tilanteissa kääntyä deflaationkin puolellekin. Inflaation jyrkin nousu alkaa kuitenkin olla ohi toistaiseksi ainakin täällä Euroopan puolella. Se ei toki tarkoita, että inflaatio tippuisi hetkessä 10%:n tasolta 2%:n tasolle.
Kun palauttaa mieliin koska suurimmat hintapiikit öljylle ja sähkölle olivat ja laskee niistä noin 6kk eteenpäin kun nämä vyörytettiin palveluihin/tuotteisiin ja lisää tähän 12kk, osunee aika lähelle hetkeä jolloin vuositason inflaatioluvut tulevat taittumaan. Minusta on selvä ettei toista vastaavaa shokkiaaltoa enää tule jollei maailmassa taas tapahdu jotain kummallista.
Toisaalla kommentoitiin että tuo put/call-piikki johtuu yksinomaan Teslan valtavasta shorttauksesta tässä uusimmassa laskussa. Eli jos poistetaan Teslan putit, ei olla mitenkään ääriasennossa enää.
Inflaation jyrkin nousu alkaa kuitenkin olla ohi toistaiseksi ainakin täällä Euroopan puolella. Se ei toki tarkoita, että inflaatio tippuisi hetkessä 10%:n tasolta 2%:n tasolle
Jep. Korkea inflaatio ei ole taittunut vielä, mutta hintojen kasvun kasvu varmaankin on.
TL kirjoitti:
Kun palauttaa mieliin koska suurimmat hintapiikit öljylle ja sähkölle olivat ja laskee niistä noin 6kk eteenpäin kun nämä vyörytettiin palveluihin/tuotteisiin ja lisää tähän 12kk, osunee aika lähelle hetkeä jolloin vuositason inflaatioluvut tulevat taittumaan.
Jos tarkoittaa taittumisella inflaation hidastumista esimerkiksi 2%:iin eikä vain kasvun kasvun kääntymistä kasvun hidastumiseen, niin ei saa unohtaa seurannaisvaikutuksia...
Euro-alueen liittojen sopimuskierrokset ovat alkaneet. Saksan teollisuuden palkankorotukset sovittiin jo 5.2%:een IG Metallin toimesta. Muutkin korotukset ympäri Eurooppaa ovat kanssa melko reippaita (pahimpana Rolls Royce +17.6% vaikka ei euro-aluetta koskekaan...). Jos noita ei ole vielä nykyhinnoissa huomioitu, niin ensi vuonna on. Missä tapauksessa vuosi-inflaatio tulee siis olemaan hintapiikin päivämäärä + 6kk + 12kk ajankohdalla ainakin palkkojen nousun aiheuttaman inflaation tasoa (tietenkin olettaen ilman EKP:n tai yleisen talouspessimismin aiheuttaman talouden sakkaamisen vaikutuksia, ja ilman mahdollista muiden kustannusten, kuten raaka-aineiden, laskua).
Isompaa random walk -vapaata eli "häiriövapaata" markkinakuvaa Wall Streetiltä Dr. Elderin maailman parhaimpana pitämällä käppyrällä. Missä mennään?
Katsellaan jos Isot Pojat NYSEssä alkaisivat kohta painella taas enämpi ostonappulaa. Myyntiosastolle he siirtyivät joukolla joulukuulla 2021.
Volyymipuolen trendi (eli NYSEn nousseiden ja laskeneiden osakkeiden volyymin erotus) muuten yrittelee nyt toista kertaa vakavasti käännöstä, sen jälkeen kun volyymisuunta muuttui (jo kevät 2021). Se ei yleensä heilu ihan turhaan.
USA:n osakemarkkinan tuotot 1928-2022. Huonoa markkinavuotta on historiassa yleensä seurannut heti hyvä vuosi. Poikkeuksena 30- ja 40-luku, 73-74 ja 2000-2002.
Tuomiopäivän nuija leijuu Wall Streetin pörssisalin päällä liittovaltion velkakatosta kinastellessa - kaaosta odotellaan kesäkuun ensimmäisenä.
Rahoitusmarkkinalla on kyllä pelikirja - doomsday playbook - sitä varten, että liittovaltio menee maksukyvyttömäksi eikä US Valtioinvarainministeriö kykene maksamaan lainanantajille velkojaan. Silti kylmä hiki nousee isojen sijoittajien otsille näiden seuratessa Kongressin kaupankäyntiä velkakaton nostamisen ehdoista.
The U.S. government has never defaulted on Treasury bonds. Such an event would have the potential to roil the multitrillion-dollar markets that underpin the global financial system.
The Securities Industry and Financial Markets Association, or Sifma, has spent more than a decade—since the 2011 debt-ceiling debacle—working out its contingency plan to avoid what would almost certainly be an unprecedented blow to financial markets.
Jos velkakattoa ei nosteta, ensimmäiseksi tapahtuu seuraavaa:
- US Treasury alkaa viivyttää pääoman maksamista sen velkakirjojen eli bondien haltijoille - US Treasury alkaa viivyttää kuponkikoron tai puolivuosiosuuden maksamista velkakirjan haltijalle
Tämä romauttaa niiden lopunkin uskon talouteen, jotka siirsivät maaliskuun pankkikeikauksissa varansa lyhyisiin T-billeihin korkojen noustessa.
Investors who pulled cash from their bank and bought a three-month Treasury bill in March might be expecting their money back—plus earned interest—in June. If a deal isn’t passed by then, they could be stuck without their promised return for an indefinite period.
Tuomiopäivän pelikirja edellyttää Valtiovarainnon käsittelevän asiat päiväkohtaisesti eli joka päivä kertovan kuinka se on suunnitellut pidentää maksuaikaa jokaiselle bondille, joka erääntyy sitä seuraavana päivänä.
Jos jokaiselle bondille ei ole pidennettyä maksuaikataulua, elektroninen Fedwire järjestelmä ei pysty sitä käsittelemään ja olettaa sen maksetuksi. Tämän johdosta miljardien dollarien arvosta varoja jäätyy paikalleen yli yön ja uskottavuus maksujärjestelmään romahtaa.
Maa on jo luupin alla: On May 24, Fitch placed the U.S. triple-A credit rating on “rating watch negative”.
Valtiovarain hallinto voi jatkaa jonkin aikaa maksuja käteisellään ja sisään tulevilla veroilla ja maksuilla, mutta ilman kykyä ottaa velkaa sen toimintakyky on pahasti sidottu.
Yritysten pahenevaan tilanteeseen on kolmas osapuoli: Together with Congress and the Treasury, BNY Mellon is the third leg of the stool involved in the debt-ceiling drama. America’s oldest bank plays a crucial role as the clearing bank for the market in which banks and corporations exchange securities for cash each day to fund their operations, known as tri-party repo.
That is a heavy weight to bear: More than $4.8 trillion worth of repo trades take place each day.
Coordinating with the parties on either end of a trade, BNY Mellon will extend the life of the bonds with maturities that have been pushed back. The institutions on either side of the trade will need to agree, however, creating a more cumbersome process for the market which sees roughly 7,000 transactions each day.
Tässä bondeille muodostetaan yksityisen pankin eli THE BANK OF NEW YORK MELLON CORPORATION toimesta jälkimarkkina, joilla toimien yritykset saavat käteistä velkakirjoja vastaan.
Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että velkakirjamarkkina pysyisi rauhallisena. Even if investors can trade Treasurys that have technically already matured, or use them as collateral in short-term borrowing arrangements, they might not want to, creating dislocations in a key part of the financial system.
Tämän lisäksi koko velkakirjojen maksuun suunniteltu tietojärjestelmä olisi muutettava käsin ohjelmoiden.
Hermostuneisuus näkyy kesäkuussa erääntyvän T-billin yieldissä, joka on velkakirjan arvon laskiessa noussut yli kuuden prosentin:
Investors' growing anxiety about the debt-ceiling standoff is further warping short-term debt markets as the June 1 deal-deadline approaches:
- Yields on Treasury bills that mature on June 6 have climbed past 6%, with yields reaching 6.078% in recent trading.
- Yields on T-bills maturing June 8 are at similar levels, according to Tradeweb. Rising yields reflect greater perceived risk; a bond's yield rises as its price falls.
Investors are worried that a failure to raise the debt ceiling could disrupt timely repayment of Treasury debt, widely considered the safest securities in the world.
Jenkkivaltion maksukyvyttömäksi menemisen riskiä pidetään nyt aivan varteenotettavana republikaanien kielteisen asenteen vuoksi. Tämä näkyy velkakirjojen yieldeissä, joissa eräiden yritysten velkakirjojen yieldi on matalampi kuin Yhdysvaltain valtiohallinnon, mikä kertoo sijoittajien pitävän vaikkapa Microsoftia liittovaltiota luotettavampana velallisena: In fact, bonds issued by some corporations are yielding less than Treasuries, indicating that investors now consider, say, Microsoft a more reliable debtor than the federal government.
Tämä antaa uuden merkityksen tuoton vertaamiselle 'riskittömään korkoon' eli hitsi kenen korkoon?
Asiat ovat alkaneet mennä jo liian pitkälle ottaen huomioon, että maanantai on jenkeissä vapaapäivä - Memorial Day - ja lainsäätäjäkin lomailee. Tätä kuuta on jäljellä tämän päivän lisäksi enää kaksi kokonaista työ- tai pörssipäivää, joten mustat pilvet kerääntyvät.
Realistically, given the administration’s obduracy so far, I don’t expect it to take any of these actions until or unless the debt limit has actually been breached and the crisis is fully upon us. But I hope someone inside the Treasury is quietly preparing to do whatever it takes. If not, God help us all.
Tähän mennessä kattoa onkin aina nostettu ennen kassan tyhjentymistä, mutta epävarmuudelta ei ole vältytty. Esimerkiksi vuonna 2011 velkakattovääntö maksoi USA:lle kolmen A:n luottoluokituksen, osakemarkkinat romahtivat yli 10 prosenttia ja yleinen epävarmuus taloudessa kasvoi.
MegaCap-8-yhtiöiden harvainvalta ja täydellinen piittaamattomuus FED:n puuhista
Keskellä karhumarkkinaa muutama megacap-yhtiö on saanut aikaiseksi oman härkämarkkinansa. FANG:it voi nyt unohtaa, 2023 on lakanut uudella markkinajohtajien kompositiolla, jota Ed Yardeni kutsuu nimellä "MegaCap-8".
Sana linkkaa yhteen Nvidian, Applen, Microsoftin, Amazonin, Metan, Alphabetin, Teslan ja Netflixin. Näiden osakkeiden kauppa on vastuussa siirtymisestä osittaisesta karhumarkkinasta uuteen härkämarkkinaan. Samalla markkinamekanismi muuttuu siltä osin mikä koskee korkotasoja: "In particular, the megacap stocks no longer seem to care what the Federal Reserve does."
Kukaan ei voi olla varma kestääkö tämä otaksuma, vai onko se vain onnekasta sattumaa. Asiassa on kuitenkin eräitä tukevia puolia:
- tämän ajan voittajat ovat vahvalla taseella varustettuja, hyvää kassavirtaa tuottavia yrityksiä, jotka tulevat helposti pärjäämään häämöttävän taantuman ja pankkisektorin kuoppien yli
- kun edessä on talouskasvun vaimeneminen, osakkeet jotka kasvavat missä tahansa taloustilanteessa ovat houkuttelevia
- tekoäly - ehkä jo hinnoiteltu, mutta on tänä vuonna ollut kasvun apuna
- korot eivät ole vielä tapissa, mutta lähellä kuitenkin: "Stocks that were last year crushed by rising rates and bond yields become less sensitive when the threat of big further Fed rises is removed."
Muut osakkeet menevät sivusuunnassa, kun MegaCap-8 jättää ne syömään pölyä.
Pitäisikö näitä ostaa. Pulmana on tehdä klassinen virhe ja maksaa innoissaan liikaa. Tämä voi hyvinkin koskea juuri Nvidiaa, joka ehkä on voittaja-ainesta, mutta sen myös kaikki tietävät.
Toinen arvostusharha voi koskea muutamaa näistä, jotka eivät enää ole sitä mitä ne olivat ennen: "Meta has done well this year but its forecast sales per share are still lower than at the start of last year, not the usual hallmark of a growth company." Teslan myynti ja nettotulos ovat laskeneet voimakkaasti tänä vuonna, mikä ei ole estänyt sen osakkeen hinnan nousemista suhteessa tuloksiin.
Vaarana on myös, etteivät tunnetut riskit ole asianmukaisesti otettu huomioon hinnoissa - tyypillisesti regulaatio- ja antirustisäätelyn aiheuttamat riskit. Tästä esimerkkinä jenkkien ja brittien hallinto, joka estää Microsoftia ostamasta Activision Blizzardia.
Oli miten oli, muutaman ison yhtiön rypäs vie markkinaa omaan suuntaansa pienten yhtiöiden kärvistellessä loppujen ostajien kanssa. Onko tämä pohjaa vai satunnaista markkinasumua on paha mennä vielä sanomaan.
ETF-sijoittajat suosivat teknoa, kultaa ja Japania - ja ovat hermona jenkkiosakkeiden suhteen
Steve Johnson kirjoittaa Financial Timesissä viime aikojen trendimuutoksista pörssinoteerattujen rahastojen rahavirtojen perusteella. Vaikka jenkkiosakkeet ovat vaihtaneet suuntaa alustavaan härkämarkkinaan, etf-sijoittajat eivät ole mitenkään laajasti hypänneet kelkkaan.
Nettorahavirta jenkkiläisiin etf-rahastoihin on tikittänyt ylös 22,1 miljardiin dollariin toukokuussa. Teknoa lukuunottamatta suurin viehätys kohdistuu eoätavallisiin sijoituskohteisiin - kuten japanilaisiin osakkeisiin ja kultaan. Ja vaikka nettolisäyksen suunta on jenkkiosakeisiin, tämä ei ole kuitenkaan mitenkään vahvaa kuten se oli aiemmin. Ostaminen on vaimeaa siitä huolimatta, että S&P500 on yli 20 prosenttia lokakuun kuopasta nousseena.
Osa analyytikoista pitää epävarmuutta aivan asiallisena, sillä odotettavissa olevaan taantumaa ei vielä ole hinnoiteltu kurseihin vaan se on vielä edessä. Toiseksi kukaan ei vielä tiedä, onko markkinasyklin pohja jo takana vai ei.
ETF-analyytikot huomauttavat myös, että S&P492 - eli pääindeksi S&P500 vähennettynä kahdeksalla sen suurimmalla osatekijällä (siis MegaCap-8:lla) - on todellisuudessa hivenen miinuksella vuoden alusta laskettuna. Tähän nähden etf-sijoittajat ovat ostaneet laskevaan markkinaan, mutta teknotoivossa.
Joka tapauksessa, kymmenen miljardin sisään tulevalla rahavirralla teknon voi todeta olevan suosituin sektori vuoden alusta tähän asti.
Toinen havaittava suunta on sijoittajien kasvava viehätys japanilaisia osakkeita kohtaan.
Rahastot, jotka antavat mahdollisuuden osallistua japanilaisiin osakemarkkinoihin ovat olleet suosittuja jenkeissä, koska ne tuottavat korkeampaa osinkotuottoa kehittyneiden kansainvälisten markkinoiden tapaan.
FT: "The iShares MSCI Japan ETF (EWJ) pulled in a net $715mn in May, while the currency hedged WisdomTree Japan Hedged Equity ETF (DXJ) attracted $240mn."
“Overseas buying is picking up from nowhere,” said Chedid, something he attributed in part to an “acceleration” in Japan’s corporate reform agenda that has ushered in “significant improvements in shareholder responsible behaviour”.
Osa suosion ajoittumisesta selittyy Japanin hitaalla avautumisella kulkutaudista. Kasvu on vasta alkamassa ja Japanin inflaatio on vielä kehittymässä muun maailman jäljessä.
BlackRockin analyysin mukaan kansainvälisessä portfoliossa Japanin paino tulisi olla noin 10,2 % kun se nyt on luokkaa 4,8 prosenttia.
Kulta-etf:ien käännepiste on ollut maaliskuussa, jolloin varoja ulos - nettoulosvirtaus 27,2 miljardia dollaria 12 kuukauden aikana - antaneet kultarahastot ovat uudestaan alkaneet houkuttaa. Aidot kurssit ovat tasaantuneet huuhaa-heilunnasta ja fyysisen kullan kysyntä on palannut - tähän on vaikuttanut Intian ja Kiinan sulku- ja karanteenitoimien poistuminen. Niillä on ollut viimeiset kolme vuotta vaikutusta, koska ne ovat fyysisen kullan suurimpia markkinoita.
FT: Rosenbluth said gold ETFs were a “safe haven for investors during the US debt ceiling crisis”, with SPDR Gold Shares (GLD) adding $875mn and the cheaper SPDR Gold MiniShares Trust (GLDM) $205mn.
Maailmantalous on Fidelityn mukaan 2023 kolmannella kvartaalilla hajanaisessa pohjakosketuksen ja orastavan kasvun vaiheessa.
Monet kansantaloudet kokivat vastatuulta inflaatiopaineista ja rahapolitiikan tiukentavista toimista. Nämä eivät ole tapahtuneet kaikissa talouksissa samanaikaisesti. Kiinan talous hyötyy parhaillaan kulkutaudin jälkeisestä avautumisesta samaan aikaan kun Eurooppa toipuu laskevien energiahintojen myötä. Jenkkilän uskotaan olevan laskevan inflaatiopaineen muunnosvaiheessa niin, että sillä on vielä selvää lyhyen ajan eteenpäin vievää momenttia, mutta suuri todennäköisyys talouden hidastumiseen eteenpäin mentäessä.
Tässä voi pohdiskella salkkua tarkastelemalla jenkkejä, jotka ovat taantuman partaalla ja pohtimalla millaisella salkkukokoonpanolla voisi seilata taantuman yli.
Jenkeissä on menossa syklin myöhäinen vaihe, jossa talous vielä kasvaa, mutta inflaatiopaineet ja samanaikaiset nousevat korot sekä tiukkeneva työmarkkina syö katteita.
Sijoitukset pärjäävät eri tavoin eri suhdannesyklien vaiheissa. Syklin vaiheen muutoksiin sijoittaja voi reagoida muuttamalla portfolion allokaation painotuksia: Investors can implement the business cycle approach to asset allocation by overweighting asset classes that tend to outperform during a given cycle phase, while underweighting those asset classes that tend to underperform. In the early cycle, for example, the investor using this approach would overweight stocks and underweight bonds and cash.
Taantuman jälkeinen nousukausi (early-cycle phase) kestää noin vuoden ja se on yleensä tuottanut osakkeille parhaat tuotot. Suhdanteen keskivaihe (mid-cycle phase) on yleensä monin verroin pidempi vaihe, jossa talous asettuu nimellisiin arvoihinsa. Osakkeet pärjäävät tällöin hyvin. Tässä vaiheessa myös markkina-arvot monesti korjaantuvat paikoilleen. Myöhemmässä vaiheessa (Late-cycle phase) sijoittajat alkavat etääntyä taloudellisesti herkistä toimialoista ja osakkeiden tuotto alkaa olla suurin piirtein käteisen veroista. Taantuma (recession phase) on vaiheista lyhin, kestäen keskimäärin yhdeksän kuukautta viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta laskettuna. Osakkeet ovat taantumassa pärjänneet huonosti. Käteinen on toiminut defensiivisenä elementtinä, mutta laskevat korot ovat tyypillisesti tuoneet myötätuulta bondeille.
Täytyy vielä muistuttaa bondeista, etteivät ne ole kaikki samanlaisia vaan riskisemmät bondit käyttäytyvät suhdanteissa enemmän osakkeiden kaltaisesti kuin korkean luottoluokan - esimerkiksi IG-luokan - velkakirjat.
Tässä vaiheessa voikin kurkata ETLA:n suhdanne-ennusteesta: missä vaiheessa Suomen talous sitten on?
- Suomen talouskasvu supistuu 0,3 prosenttia - talous supistuu yksityisen kulutuksen ja investointien vähentyessä - ostovoiman vähenee - varastot purkautuvat, tuonnin ja raaka-ainehintojen epävarmuus - vienti kasvaa - julkinen talous riippakivenä
Olemme viime vuonna alkaneessa teknisessä taantumassa, jossa lievää taantumaa seuraisi vain lievä ja ponneton nousukausi.
Samaan päätyy Suomen Pankin tuore yhteenveto kevään tilanteesta:
Sijoitussalkun ja portfolion kannalta ei minusta ole vielä myöhäistä allokoida salkkua ottamaan vastaan tulevaa. Toimenpiteet riippuvat paljolti siitä millainen on salkun maantieteellinen jakauma ja jako-osissa vastaavasti suhdannevaihe.
Jenkkipainotteisessa salkussa voi vielä tehdä allokaation muutoksia osakkeista velkakirjainstrumentteihin.
Suomisalkussa luultavasti on vain suljettava silmät ja paineltava sokeasti ostonappia syksyn mittaan niin kauan kuin käteinen riittää?
