Tähän tuskin tulee paljon sijoitusasiaa mutta laitetaan alkuun se, että oli kallis viikko. Tallinnassa oli hyvät pelit ja runasin varsin huonosti. Sama homma MM-finaalissa. 10k meni mut nää on näitä, välillä runaa huonosti.
Sensijaan pääsin muuttamaan takaisin asuntooni ja insta fell in love again kyllä. Niiiiin ihana kesäkämppä. Fiilistä ilman muuta lisää se, että on viimeinen kesä täällä ainakin tällä erää kun marraskuussa haluan muuttaa lähemmäs lapsiani ja lähemmäs main-Naista, lähemmäs pelejä, elämää ja kaikkea. Tää on nähdäkseni Pikku-Huopalahden top10 kerrostalokämpistä esteettisesti eli esim. maisemiltaan mutta siltikin Pikku Huopalahti eli liian lande mun makuun. Mutta 2v täällä on veroteknisesti hyvä sijoitus, luulen, ja näin kesällä täällä on myös Ihanaa asua.
Ja siitä päästään tuohon jatkuvuuteen. Sananahan siinä on positiivinen kaiku, käsittääkseni. Jatkuvuus on yleensä hyvästä kuten firmojen kohdalla mustakin. Mutta. Musta ja ainakaan itsellä jatkuvuus ei aina toimi muuten. Esimerkiksi tästä kämppätilanteesta en kyllä saisi tällaisia kiksejä jos en tietäisi, että tämä loppuu marraskuussa ja kesä loppuu vielä aiemmin. "viimeinen kesä"...olen aina tykännyt tuon suomennuksen elokuvasta joka alkuperäisnimeltään on "stand by me". Olen myös aina pitänyt intuitiivisesti - jo nimen perusteella - elokuvista "rakkautta ennen aamunkoittoa" ja jopa jatko-osistaan. Ei-jatkuvuus viehättää mua myös elämässä: mä rakastan elämää selvänä varmaan yhtä paljon kuin Saha kännissä mutta en kyllä kaipaisi yhtään sen jatkuvan kauempaa saati loputtomasti. Loputon matka ei ole enää matka, en tiedä, miten siitä saisin fiilisvaluet, en haluaisi kokeilla. Liian riskistä.
Ei Jatkuvuuden takia tämä peli-elämäkin varmaan sopii normaalia paremmin mulle. Ei yhtään kiinnosta vakaat ja ennustettavat tulot, kuhan pärjää riittävästi isossa kuvassa niin fine. Jos onnistuu kikkailemaan elämän läpi tehden just mitä haluaa, niin se on mulle se juttu.
On yksi asia, missä ei-jatkuvuus on musta tylsää. Ihmissuhteissa tykkään jatkuvuudesta, että on juuria eri suuntaan. Oon elänyt 18-23v niin, että niitä juuria on ollut tosi vähän kun muutin 18v täysin vieraaseen kaupunkiin niin niitä osaa arvostaa ja onneksi aikuisena saa rakentaa juuri sellaisia juuria kuin haluaa.
No mutta, pörssihän aukesi. Lisäksi Au-Pair Panama-sarja on vielä kesken joten kiirettä pitää!
EDIT: aamuun meni sitten kaikki loput Evot trading-tililtä, 103x sek, parikin erää meni. Laitoin just toimareita toiselle tilille. Jos nousut jatkuu, niin tässä voi tulla eteen tilanne, että haluan purkaa velka-vivun osakkeissa kokonaan, kattellaan.
Floodaan Sijoitustietoa tällä kun Facebookissa on liikaa kaikenlaisia oldschool-sukulaisia. Tää kirjoitus musta kuvastaa hyvin ajan ja kulttuurin muuntumista. Parempaan suuntaan mennään ja oon aika monesta aika samaa mieltä tän nuoren herran kanssa. . Vaikka ite kyllä oon vanhoollisen hetero.
Hyvin yksilöllinen tarina artikkelissa, mutta juurisyyt onnettomuudelle ei tainneet olla vanhempien yhdessäolossa vaan siinä, että persoonina hankalia ihmisiä ilmeisesti molemmat vanhemmat. Nyt kirjoittaja oli löytänyt syyksi omaan pahaan oloonsa sen, että vanhemmat ei olleet eronneet, mutta kannattaisi katsoa laajempaa kuvaa. Jos käyttäytyy puolisoaan kohtaan kuten artikkelissa kuvattu, niin käyttäytyy muitakin kohtaan todennäköisesti. Sillä miten huomioi, kuuntelee ja osoittaa välittävänsä, on merkitystä.
Outoa, mutta toki ajan hengen mukaista projisoida perinteiseen arvoon, kuten ydinperheeseen, omien vanhempien tunneköyhyys. Ja selvästi myös ajatus siitä että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen elää vahvana. Ei todellakaan ole taattua että ero on, tai olisi ollut, ainakaan lasten elämänlaatua parantava asia.
Hyvin yksilöllinen tarina artikkelissa, mutta juurisyyt onnettomuudelle ei tainneet olla vanhempien yhdessäolossa vaan siinä, että persoonina hankalia ihmisiä ilmeisesti molemmat vanhemmat.
Juurisyitä voi olla paljon muitakin. Esimerkiksi juuri tässä tapauksessa mainittiin myös uskonto.
Fundisuskovat saattavat avioitua usein käytännön sokkona. Yhdessä asuminen ja seksi ennen avioliittoa on kiellettyä, jolloin et tiedä mitä olet saamassa. Panohousut jalassa kiireellä naimisiin ennen parikymppisiä ja myöhemmin sitten ihmetellään, että mitä tapahtui ja kenen kanssa sitä tulikaan avioiduttua. Ja koska avioerokin on kiellettyä tai vähintäänkin hyvin paheksuttua, niin loppuelämän alamäki on valmis. Ja koko perhe kärsii.
Esimerkkejä löytyy omistakin entisistä tuttavista ja suvusta vaikka kuinka paljon.
Hyvin yksilöllinen tarina artikkelissa, mutta juurisyyt onnettomuudelle ei tainneet olla vanhempien yhdessäolossa vaan siinä, että persoonina hankalia ihmisiä ilmeisesti molemmat vanhemmat...
Outoa, mutta toki ajan hengen mukaista projisoida perinteiseen arvoon, kuten ydinperheeseen, omien vanhempien tunneköyhyys. Ja selvästi myös ajatus siitä että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen elää vahvana. Ei todellakaan ole taattua että ero on, tai olisi ollut, ainakaan lasten elämänlaatua parantava asia.
Vanhemman tai molempien huonot vuorovaikutustaidot tekevät haasteita lapsen kasvamiselle eronneina ja yhdessä, mutta epäsopivassa liitossa on koko ajan räjähdysherkkä tai piilevän vihamielinen ilmapiiri. Lapset imee noita taajuuksia itteensä, niiden mukaan aika pitkälti määräytyy perusturvallisuuden taso. Siksi hyvä idea mieluummin erota kuin kärvistellä. Akuutti stressori vaimenee ja jäljelle jää vain vanhemman ongelmat kasvattajana ja esikuvana. Toki tässäkin on usein riittävästi traumatisoimaan lapsen, ikävä kyllä, mutta riski pienenee. Usein kuitenkin ero helpottaa arjen sosiaalista oireilua niin paljon, että edes toisesta vanhemmasta muodostuu turvasatama, jonka suojissa perusturvallisuutta kehittyy vaikka toinen vanhempi olisi kyvytön takaamaan tätä. Elikkä näillä kuvioilla on oikeasti merkitystä siihen, kehittyykö lapselle lapsuuskokemuksista matalan intensiteetin post-traumaattinen stressioireyhtymä, jota usein pop-psykologiassa kutsutaan läheisriippuvuudeksi. Puutteellisesta perusturvallisuudesta on mm. suurin osa päihderiippuvuuksista tehty. Aiheesta on mielenkiintoinen kirja Kotivammaisuus tjms, Paloheimo, psykiatrian emeritusprofessori.
Pointtini on että erotkaa jos ei toimi. Avioliiton jatkamiselle on ylikorostunut asema historian, uskonnon sun muun "turhan" takia. Loppujen lopuksi se on vaan parisuhde, kun meidän yhteiskunnassa on kuitenkin sosiaaliturvan taso niin korkea.
Pointtini on että erotkaa jos ei toimi. Avioliiton jatkamiselle on ylikorostunut asema historian, uskonnon sun muun "turhan" takia. Loppujen lopuksi se on vaan parisuhde, kun meidän yhteiskunnassa on kuitenkin sosiaaliturvan taso niin korkea.
Tai älkää hankkiko lapsia liian hätäisesti varsinkaan, jos on epäilys siitä, onko homma stabiililla pohjalla. Tai henkilöt.
Pointtini on että erotkaa jos ei toimi. Avioliiton jatkamiselle on ylikorostunut asema historian, uskonnon sun muun "turhan" takia. Loppujen lopuksi se on vaan parisuhde, kun meidän yhteiskunnassa on kuitenkin sosiaaliturvan taso niin korkea.
Tai älkää hankkiko lapsia liian hätäisesti varsinkaan, jos on epäilys siitä, onko homma stabiililla pohjalla. Tai henkilöt.
Mikäli väljähtäneessä liitossa ei ole jatkuvan tappelemisen, alkoholismin tai väkivallan tyylistä isoa paskaa, mutta lapsia on tullut tehdyksi, on eroaminen itsekäs ratkaisu. Arvostan pareja jotka sinnittelevät yhdessä kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä, ja olen aivan varma että tutkimustenkin mukaan sinnittely on selkeästi hyväksi lapsille.
Itse en todellakaan sinnitellyt, mutta en myöskään yritä silmät kirkkaina väittää että kahden kodin ratkaisu oli lapsille parasta. Minulle se oli parasta, rupesi puolison naama vituttamaan niin paljon että otin eron, vaikka tiesin että omat lapseni siitä kärsivät. Vituttaahan se myöntää.
Hyvin yksilöllinen tarina artikkelissa, mutta juurisyyt onnettomuudelle ei tainneet olla vanhempien yhdessäolossa vaan siinä, että persoonina hankalia ihmisiä ilmeisesti molemmat vanhemmat. Nyt kirjoittaja oli löytänyt syyksi omaan pahaan oloonsa sen, että vanhemmat ei olleet eronneet, mutta kannattaisi katsoa laajempaa kuvaa. Jos käyttäytyy puolisoaan kohtaan kuten artikkelissa kuvattu, niin käyttäytyy muitakin kohtaan todennäköisesti. Sillä miten huomioi, kuuntelee ja osoittaa välittävänsä, on merkitystä.
Ei välttämättä. Pitkissä ja toimimattomissa avioliitoissa se viha ja halveksinta toista kohtaan kasvaa, mutta ei se tee ihmisestä huonoa tai tarkoita, että se tekisi samoin muita ihmisiä kohtaan. Suomessa varsinkin, kun vietetään todella paljon aikaa kotona saman katon alla, niin siinä ne jännitteet alkaa kehittymään ja kasvamaan, ja pienistä asioista tulee nopsaan isoja. Se on todella kuormittava tilanne henkisesti, kun asut ihmisen kanssa, jota et voi sietää. Silloin saatat olla siinä ympäristössä todella räjähdysherkkä, mutta muussa ympäristössä pystyt olemaan oma rauhallinen itsesi.
Tuolla pojalla tosin aika selkeä vastareaktio tuohon lapsuuteen. Etsitään vapaasti omaa identiteettiä ja pyritään erottautumaan vahvasti omien vanhempien ideologiasta. Se on hyvä, mutta nuo lausunnot siitä, ettei halua koskaan omakotitaloa ja perhettä jne, voi näyttää joskus tulevaisuudessa vähän typeränä. 25-vuotiaana nuo asiat ei ole useimmilla muutenkaan mielessä, mutta kyllä ne näkemykset selkeytyy jossain vaiheessa ja 40-vuotiaana voi hyvinkin löytää itsensä omakotitalosta perheen kanssa. Ja useimmat löytääkin. Toki voi olla, että kyseinen henkilö oikeasti löytääkin jonkin toisen ratkaisun tulevaisuudessa, mutta yleensä tuollaiset kommentit kertoo juuri kommentoijan iän tai henkisen kehityksen vaiheen.
Hyviä ja mielenkiintoisia näkemyksiä. Todella yksilöllisiä keissejä, mutta kaikissa ratkaisuissa toistuu lapsen subjektiivisesti kokema stressi ja suru, ehkä häpeäkin, kun hommat menee puihin vanhemmilla. Ei se silti sitä tarkoita, että olisi jotenkin tuomittu suremaan tai tyrimään omat valintansa. Jokainen rakentaa omat polkunsa ja monille nuo kokemukset tuovat voimaa ja näkemystä toimia juuri toisin kuin miten heitä itseään on kohdeltu.
Varmaan joka skenaariossa lapsen kannalta tärkeintä on miten aikuiset huomioivat lapsen, joko yhdessä ollessaan tai eron jälkeen. Surullisimpia on ne keissit, joissa toinen vanhemmista hylkää lapsen eron yhteydessä, etsii uuden puolison ja jättää lapsen "roikkumaan". En tosiaan kunnioita ihmisiä, jotka toimivat näin tunnekylmästi ja välinpitämättömästi. Onhan sitten näitä karalahti/palander keissejä, jotka on jo alusta lähtien olleet tuhoon tuomittuja niiltä osin, että olisi kaksi välittävää vanhempaa.
Sen ihan ymmärrän, että saa kiksit kun Nasse -4,6%. Liike on kivaa ja hu varmaan saa lisempää EVOa.
Senkin hyvin ymmärrän, että ei ressaa kun kryptot sulaa. Ei niitä yhtään ole.
Mut sitä jo vähän mietin, että aika reipasta osumaa pää on kyllä ottanut kun mietin "ai että, Jännää, tää varmaan tarttuu kyl kiinteistöihinkin kun korot up, kuukausimaksut up (energian hinta) ja ostovoima down". Koska siitä ei kyllä itelle mitään taloudellista iloa ole. Tai ehkä vaan oon niin kiksipervo, että Jännä nähä miten tästäkin selviää.
Mut sitä jo vähän mietin, että aika reipasta osumaa pää on kyllä ottanut kun mietin "ai että, Jännää, tää varmaan tarttuu kyl kiinteistöihinkin kun korot up, kuukausimaksut up (energian hinta) ja ostovoima down". Koska siitä ei kyllä itelle mitään taloudellista iloa ole. Tai ehkä vaan oon niin kiksipervo, että Jännä nähä miten tästäkin selviää.
Syksyllä rytisee ja kovaa
"Omakotitalojen kauppamäärissä on tapahtunut merkittävä lasku viime vuoteen, kertoo Huoneistokeskus markkinakatsauksessaan. Kymmenen suurimman kaupungin osalta ainoastaan Oulussa omakotitalojen kauppamäärät ovat tammi–toukokuussa viime vuotta korkeammat.
Eniten kauppojen määrä on laskenut Jyväskylässä (-28 %), Espoossa (-27 %) ja Tampereella (-25 %). Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella omakotitalojen kauppoja on jopa vähemmän kuin vuonna 2019. Poikkeuksena joukosta erottuu Oulu, missä kauppojen määrä on lisääntynyt noin 14 prosenttia vuodentakaisesta."
Mut sitä jo vähän mietin, että aika reipasta osumaa pää on kyllä ottanut kun mietin "ai että, Jännää, tää varmaan tarttuu kyl kiinteistöihinkin kun korot up, kuukausimaksut up (energian hinta) ja ostovoima down". Koska siitä ei kyllä itelle mitään taloudellista iloa ole. Tai ehkä vaan oon niin kiksipervo, että Jännä nähä miten tästäkin selviää.
Syksyllä rytisee ja kovaa
"Omakotitalojen kauppamäärissä on tapahtunut merkittävä lasku viime vuoteen, kertoo Huoneistokeskus markkinakatsauksessaan. Kymmenen suurimman kaupungin osalta ainoastaan Oulussa omakotitalojen kauppamäärät ovat tammi–toukokuussa viime vuotta korkeammat.
Eniten kauppojen määrä on laskenut Jyväskylässä (-28 %), Espoossa (-27 %) ja Tampereella (-25 %). Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella omakotitalojen kauppoja on jopa vähemmän kuin vuonna 2019. Poikkeuksena joukosta erottuu Oulu, missä kauppojen määrä on lisääntynyt noin 14 prosenttia vuodentakaisesta."
Ilmeisesti omakotitalojen kysyntä oli todella hurjaa korona-aikana, eli oikea vertailukohta mielestäni on juurikin tuo 2019. Mutta varmasti asuntokauppa hiipuu ja isosti, joka väkisinkin vaikuttaa jossain määrin hintaan. Siedettävän kokoisen asuntosijoitussalkun omaavana ei se nyt hyvältä tunnu, mutta ehkä sieltä voi poimia jotain uutta kyytiin? Talous ei kuitenkaan (ainakaan vielä) ole piukea kun viulun kieli niin voi päästä ostoksillekin..
Omakotitalot ottaa varmaan ihan erikseen isosti osumaa, koska ovat energiasyöppöjä, ja nyt kansa on päätellyt että tästä eteenpäin energia tulee aina olemaan todella kallista.
Omakotitalot ottaa varmaan ihan erikseen isosti osumaa, koska ovat energiasyöppöjä, ja nyt kansa on päätellyt että tästä eteenpäin energia tulee aina olemaan todella kallista.
Kilpparilta tulee tähän varmaan asiantuntevampia kommentteja, mutta ei kai omakotitalot nyt aina energiasyöppöjä ole. Toki mitä vanhempi sitä todennäköisemmin jne, mutta kyllä kai nykyään jo aika paljon rakennetaan varsin energiatehokkaita taloja.
Tietysti ihan perusfysiikasta johtuu, että mitä isompi on ulkovaippa suhteessa neliöihin (tai kuutioihin), niin sitä enemmän joudutaan laittamaan rahaa/neliö eristämiseen, jos halutaan energiatehokas talo. Toisaalta sitten omakotitalossa on esim. kattopintaa, jonka voi täyttää aurinkopaneeleilla, suhteessa neliöihin ihan eri tavalla kuin vaikkapa kerrostalossa.
Se on sitten toinen juttu, että kuitenkin monet suomalaiset tykkäävät asua omakotitaloissa ja ovat valmiita maksamaan tästä esim. korkeampien lämmityskulujen muodossa (samoin kuin on esim. niitä, jotka tykkäävät asua Helsingin keskustassa ja ovat valmita maksamaan tästä korkeamman tonttihinnan muodossa)
En usko, että uudehkot ja järkevän kokoiset omakotitalot ottavat juurikaan osumaa. Päin vastoin voisi ajatella jopa kysynnän lisääntyvän, koska halvintahan se asuminen on omakotitalossa.
Liian vanhat ja liian isot omakotitalot kyllä varmasti ottavat osumaa. Ei niitä ostajia välttämättä ole jonoksi asti, jos on vaikkapa 80- luvulla rakennettu 200m2 talo suoralla sähkölämmityksellä.
Omakotitalot ottaa varmaan ihan erikseen isosti osumaa, koska ovat energiasyöppöjä, ja nyt kansa on päätellyt että tästä eteenpäin energia tulee aina olemaan todella kallista.
Eiköhän tätä osaltaan tasoita tulevien pandemioiden pelon tuoma elintilan hinku.
Omakotitalot ottaa varmaan ihan erikseen isosti osumaa, koska ovat energiasyöppöjä, ja nyt kansa on päätellyt että tästä eteenpäin energia tulee aina olemaan todella kallista.
Tällä kertaa sinun kommentissa ei ollut oikein järkeä. Se, onko kyseessä omakoti-, rivi- vai kerrostalo ei vaikuta energiankulutukseen vaan kyseessä on 90% tapauksissa rakennusvuodesta. Aina muutaman vuoden välein tulee/on tullut uusia vaatimuksia energiankulutukselle ja u-arvoille.
Jos kustannustason nousun pitäisi jotain vaikuttaa, niin väittäisin, että enemmän maksaa kerrostaloasujat. Itse asun paritalossa jossa on 100m2. Kaikki lämmitys- ja muut kulut on keskimäärin 200e/kk eli 2e/m2. Yhtiömuotoisissa kerristaloissa vastaavat kulut lienee noin kolminkertaiset. Prosentuaaliset korotuksetkin iskee siis ainakin euromääräisesti kovemmin.
Aika moni omakotiasuja haluaa/tarvitsee myös omaa autoa. Näillä polttoainehinnoilla alkaa jo olla keskituloisellekin merkitystä,jos ei sitten ole varaa hankkia sähköautoa.
Ja sitten jos ostaa omakotitalon muualta kuin pk-alueelta, niin voi säästää 100k€ jo pelkässä ostohinnassa. Sillä lämmittelee taloakin ihan jonkun aikaa. :)
En nyt lähde varmistamaan, mutta olettaisin että suurissa kaupungeissa omakotitalojen sijainti on keskimäärin aika syrjässä suhteessa muihin asumismuotoihin. Korona-ajan väistyttyä etätyöt eivät ole enää se juttu, niin iskee luonnollisesti kysyntään jota korona pumppasi. 2020 ja 2021 myyntitasot olivat vain anomalioita, vertaisin vuoden 2019 lukuihin.
Lämmityskulut iskevät kovasti myös kerrostaloihin, kun kaukolämmön hinnat kipuavat vauhdilla. Yleisesti ottaen kalliimmat ja hankalammat kiinteistöt varmasti kärsivät nyt kautta linjan, jos on tarvetta nopeasti laittaa lihoiksi. Hyvillä sijainneilla olevat kohtuuhintaiset kohteet eivät varmaan hirveästi halpene.
En nyt lähde varmistamaan, mutta olettaisin että suurissa kaupungeissa omakotitalojen sijainti on keskimäärin aika syrjässä suhteessa muihin asumismuotoihin. Korona-ajan väistyttyä etätyöt eivät ole enää se juttu, niin iskee luonnollisesti kysyntään jota korona pumppasi. 2020 ja 2021 myyntitasot olivat vain anomalioita, vertaisin vuoden 2019 lukuihin.
Lämmityskulut iskevät kovasti myös kerrostaloihin, kun kaukolämmön hinnat kipuavat vauhdilla. Yleisesti ottaen kalliimmat ja hankalammat kiinteistöt varmasti kärsivät nyt kautta linjan, jos on tarvetta nopeasti laittaa lihoiksi. Hyvillä sijainneilla olevat kohtuuhintaiset kohteet eivät varmaan hirveästi halpene.
Kuten ne sanoo, sijainti, sijainti ja sijainti. Varmaa keskimäärin näin, mutta ainakin Turussa on paljon omakotitaloja hyvinkin lähellä ydinkeskustaa. Niin lähellä ettei autolle miten tarvetta. Oma koti olisi kannattanut pistää lihoiksi vuosi sitten, ymmärsin sen jo silloin (omakotitaloista tapeltiin ja hinnat nousi övereiksi), mutta kukapa oman kodin myy? En viitsi asumismukavuudesta tinkiä vaikka hyvän tilin olisi voinut tehdä. Joskus laskin karkeasti, ja sanoisin myös että omakotitalossa on jopa halvempaa asua kun kerrostalossa. Toki riippuu, mutta on paljon taloja joissa tämä pitää paikkansa. Ja oma piha oli korona-aikaan ehdoton!
Omakotitalot ottaa varmaan ihan erikseen isosti osumaa, koska ovat energiasyöppöjä, ja nyt kansa on päätellyt että tästä eteenpäin energia tulee aina olemaan todella kallista.
Tällä kertaa sinun kommentissa ei ollut oikein järkeä. Se, onko kyseessä omakoti-, rivi- vai kerrostalo ei vaikuta energiankulutukseen vaan kyseessä on 90% tapauksissa rakennusvuodesta. Aina muutaman vuoden välein tulee/on tullut uusia vaatimuksia energiankulutukselle ja u-arvoille.
Jos kustannustason nousun pitäisi jotain vaikuttaa, niin väittäisin, että enemmän maksaa kerrostaloasujat. Itse asun paritalossa jossa on 100m2. Kaikki lämmitys- ja muut kulut on keskimäärin 200e/kk eli 2e/m2. Yhtiömuotoisissa kerristaloissa vastaavat kulut lienee noin kolminkertaiset. Prosentuaaliset korotuksetkin iskee siis ainakin euromääräisesti kovemmin.
Okei, uskotaan sitten. Kaikki mun tuttavapiirissä järjettömiä lämmityslaskuja päivitelleet on ollu omakotiasujia, niin olen päätellyt, että ois keskimäärin kalliimpaa. Ja tuntui jotenkin loogiselta, kun pienempi poikkileikkaus tarkottaa enemmän ulkoseinää per sisäneliö.
Ja sitten jos ostaa omakotitalon muualta kuin pk-alueelta, niin voi säästää 100k€ jo pelkässä ostohinnassa. Sillä lämmittelee taloakin ihan jonkun aikaa. :)
Omaa metsää ja varaava takka niin hyvin lämmittekeekin. Puhumattakaan aurinkopaneeleista tai siitä, että voi säädellä omaa energian käyttöään erityisesti sähkölämmityksen osalta.
Asia ei ole toki mustavalkoinen. Moni omakotiasujakin on vaan kädetön hoitamaan itse edes lampun vaihtoa, etenkään juuri näissä keskustaan rakennetuissa erillistaloissa. Niitähän alkaa olla taajamat pullollaan. Ei sillä että siltikään aina paljoa enempää joutuisi maksamaan.
Omakotitalot ottaa varmaan ihan erikseen isosti osumaa, koska ovat energiasyöppöjä, ja nyt kansa on päätellyt että tästä eteenpäin energia tulee aina olemaan todella kallista.
Tällä kertaa sinun kommentissa ei ollut oikein järkeä. Se, onko kyseessä omakoti-, rivi- vai kerrostalo ei vaikuta energiankulutukseen vaan kyseessä on 90% tapauksissa rakennusvuodesta. Aina muutaman vuoden välein tulee/on tullut uusia vaatimuksia energiankulutukselle ja u-arvoille.
Jos kustannustason nousun pitäisi jotain vaikuttaa, niin väittäisin, että enemmän maksaa kerrostaloasujat. Itse asun paritalossa jossa on 100m2. Kaikki lämmitys- ja muut kulut on keskimäärin 200e/kk eli 2e/m2. Yhtiömuotoisissa kerristaloissa vastaavat kulut lienee noin kolminkertaiset. Prosentuaaliset korotuksetkin iskee siis ainakin euromääräisesti kovemmin.
Okei, uskotaan sitten. Kaikki mun tuttavapiirissä järjettömiä lämmityslaskuja päivitelleet on ollu omakotiasujia, niin olen päätellyt, että ois keskimäärin kalliimpaa. Ja tuntui jotenkin loogiselta, kun pienempi poikkileikkaus tarkottaa enemmän ulkoseinää per sisäneliö.
Tarkennetaan sen verran, että tuo mainitsemani ero ei tule lämmityksestä. Se siis saman ikäisissä rakennuksissa suurinpiirtein samankokoinen, mutta yhtiömuotoisissa rakennuksissa pyörii kaikennäköistä porrashuoneen siivoojaa, talonmiestä, isännöitsijää, huoltomiestä, lumityön- ja nurmikonleikkaajaa ym melko turhaan ja aika kovilla kustannuksilla. Toki jos itse ei osaa mitään tehdä, niin tuommoisia on kai jossain määrin tilattava omakotitaloonkin.
Tarkennetaan sen verran, että tuo mainitsemani ero ei tule lämmityksestä. Se siis saman ikäisissä rakennuksissa suurinpiirtein samankokoinen, mutta yhtiömuotoisissa rakennuksissa pyörii kaikennäköistä porrashuoneen siivoojaa, talonmiestä, isännöitsijää, huoltomiestä, lumityön- ja nurmikonleikkaajaa ym melko turhaan ja aika kovilla kustannuksilla. Toki jos itse ei osaa mitään tehdä, niin tuommoisia on kai jossain määrin tilattava omakotitaloonkin.
Tää on mun mielestä hyvin erillinen aihe - eli voit tehdä kaikenmaailman töitä itse, ja säästää siten muiden ihmisten palkoissa. Tuo kustannus ei välittömästi skaalaa energian hinnan mukana.
Mutta voihan tuo olla vaikutin toiseen suuntaan - jos ostovoima kovasti vähenee, niin jollain voisi olla houkutus tehdä enemmän töitä "itse", varsinkin suomalaisella verokiilalla.
Tosin tuo kustannus tuskin on niin helposti hahmotettavissa kuin sähkölasku.
Yksi taloyhtiöasumisen kuluja lisäävä tekijä vs. omakotitaloasuminen on kotitalousvähennys. Vähennystä ei saa mihinkään taloyhtiön tilaamaan työhön, mutta kun samat työt tilaa omakotiasukkaana, niin kaikesta saa vähennyksen.
Isossa perheasunnossa asuminen on taloyhtiössä todella kallista. Omalta osaltaan se johtuu ihan jo kustannustenjaosta, joka yleensä perustuu asunnon lattiapinta-alaan. Jos taloyhtiössä on 120 m2 perheasuntoja ja lisäksi 30 m2 yksiöitä, niin perheasunnot maksavat nelinkertaisesti ihan kaikesta: porrassiivouksesta, lumitöistä, isännöinnistä, jne, vaikka neliömäärä ei vaikuta näiden yhtiön kulujen määrään paljon mitään.
Sama pätee remonteissa: yhtiö voi tehdä päätöksen vaikka uusia kaikki kylpyhuoneet, koska vedeneristeet ovat yhtiön vastuulla. Perheasunto maksaa remontista nelinkertaisesti yksiöön nähden, vaikka kylpyhuone olisi samankokoinen, tai ei ainakaan neljä kertaa suurempi kuin yksiössä. Jos sama remontti olisi tehty omakotitalossa, olisi lisäksi saanut tuhansien eurojen kotitalousvähennykset, mitä yhtiön remontista ei saa.
Yksi taloyhtiöasumisen kuluja lisäävä tekijä vs. omakotitaloasuminen on kotitalousvähennys. Vähennystä ei saa mihinkään taloyhtiön tilaamaan työhön, mutta kun samat työt tilaa omakotiasukkaana, niin kaikesta saa vähennyksen.
Isossa perheasunnossa asuminen on taloyhtiössä todella kallista. Omalta osaltaan se johtuu ihan jo kustannustenjaosta, joka yleensä perustuu asunnon lattiapinta-alaan. Jos taloyhtiössä on 120 m2 perheasuntoja ja lisäksi 30 m2 yksiöitä, niin perheasunnot maksavat nelinkertaisesti ihan kaikesta: porrassiivouksesta, lumitöistä, isännöinnistä, jne, vaikka neliömäärä ei vaikuta näiden yhtiön kulujen määrään paljon mitään.
Sama pätee remonteissa: yhtiö voi tehdä päätöksen vaikka uusia kaikki kylpyhuoneet, koska vedeneristeet ovat yhtiön vastuulla. Perheasunto maksaa remontista nelinkertaisesti yksiöön nähden, vaikka kylpyhuone olisi samankokoinen, tai ei ainakaan neljä kertaa suurempi kuin yksiössä. Jos sama remontti olisi tehty omakotitalossa, olisi lisäksi saanut tuhansien eurojen kotitalousvähennykset, mitä yhtiön remontista ei saa.
Tämä on täysin totta. Tosin isoissa 120m2 perheasunnoissa on yleensä myös enemmän märkätiloja kun 30m2 yksiössä. Toki ei 4x enempää, mutta ehkä siellä on kaksi vessaa. Pääpointti silti pitää paikkansa. Eihän neliöperusteinen laskentatapa reilu ole, ja osaltaan nostaa yksiöiden hintaa. Hinta per kylpyhuone/vessa olisi jotenkin järkevämpi laskentatapa.. :)
