Ehkä isoin epävarmuus siinä onko kryptot uusi (riskialtis) omaisuusluokka muiden joukossa vai lopulta ohimenevä fab, on siinä ettei kryptojen kohdalle ole vielä osunut Isoa Ravistusta. Eli sellaista pörssiromahdusta, tuntuvaa taantumaa, ja karhumarkkinaa, joka on ns. ravistanut sijoituspuuta ja pudottanut pois huonot hypet, pyramidit ja muut elinkelvottomat sijoituskohteet. Olen kokenut, että moisia paljastuu eniten juuri laskukausien lähtökuopissa, niitä ei edes epäillä silloin kun kaikki on ok ja rahaa riittää.
Viimeksi tapahtui 2018. Silloin käytännössä kaikki ICO:t loppuivat, kun tuli sääntelyn uhka. Ja samalla tuli koko kryptomarkkina alas. Bitcoin taisi olla jotain -70% ja Ethereum yli -90%. Siinä samalla alkoi pikkuhiljaa heikkojen projektien kuoppaus, kun ei varat riittäneet enää rakentaa mitään. Samalla tietty meni nuo hypet, scämmit ja pyramidit. Niistä saattaa moni olla vieläkin listattuna coinmarketcapin listoillakin, mutta käytännössä ei mitään eloa projekteissa. Että kyllä se ensimmäinen suuri ravistus tuli jo.
Ajattelin enemmän sellaista ravistusta, joka tuntuu koko taloudessa ihan taloustaantuman muodossa. Sellainen, joka saa jäljelle jääneen rahan palaamaan perusasioihin, kuten taskunpohjalle, ja jättämään pysyvästi hillittyyn marginaaliin kaiken muun. Pudotuspelin kokonaisten omaisuusluokkien ja toimialojen välillä.
Vähän kyllä pelkään, että 2018 ei ole sopiva esimerkki juuri sen takia, että se tapahtui kryptoskenen sisällä, sen sijaan että kryptoskene olisi ollut yksi monista kärsijöistä koko maailmantaloudessa.
Mutta olen samaa mieltä, että se toimi juuri hakemani kaltaisena esimerkkinä ravistusliikkeestä omassa ympäristössään. Toisinkin olisi siinä voinut käydä, kryptot olisivat voineet unohtua ihan kokonaan, siinä mielessä se on positiivinen merkki kryptojen rasituskestävyydestä. Tai sitten negaativinen merkki siinä mielessä, että koko 2018 ylipäätään tapahtui nimenomaan kryptoissa eikä missään muualla (tai no, korkeimmillaan parinkymmenen prosentin pudotukset osakemarkkinoilla samana vuonna, tarpeeksi rajun korjausliikkeen määritelmäksi - taantuma ja karhumarkkina jäivät toteutumatta).
Mutta olen samaa mieltä, että se toimi juuri hakemani kaltaisena esimerkkinä ravistusliikkeestä omassa ympäristössään. Toisinkin olisi siinä voinut käydä, kryptot olisivat voineet unohtua ihan kokonaan, siinä mielessä se on positiivinen merkki kryptojen rasituskestävyydestä.
Teknologiassa on liikaa potentiaalia, että olisivat tuossa tilanteessa jo unohtuneet. Se voi tapahtua myöhemmin, jos esim huomataan ettei noihin lohkoketjualustoihin saada kunnollista ratkaisua, että ketjun data saataisiin fiksusti keskittämättömästi tallennettua johonkin. Tai, että onko sillä loppujen lopuksi edes merkitystä. Tai, jos muuten ei saada järkevää, turvallista, tasapainoa skaalautuvuuden, keskittämättömyyden ja turvallisuuden välille. Niin kauan kuin noihin ratkaisut nähdään todennäköisenä vaihtoehtona, niin niin pitkään mennään markkinoilla teknologia edellä, enkä usko että kryptot unohtuu. Bitcoin ja muut valuutat ei mene teknologia edellä, niin niille voi käydä mitä vaan jo nyt.
Ajattelin enemmän sellaista ravistusta, joka tuntuu koko taloudessa ihan taloustaantuman muodossa. Sellainen, joka saa jäljelle jääneen rahan palaamaan perusasioihin, kuten taskunpohjalle, ja jättämään pysyvästi hillittyyn marginaaliin kaiken muun.
Tämä on vakavasti otettava asia, joka koskee niin kryptoja kuin muitakin 2010-luvulla yleistyneitä sijoitusmuotoja. Perinteisistä sijoitusmuodoista on jo kokemusta, miten ne käyttäytyvät kriiseissä, mutta uusien kohdalla kokemukset ovat vasta tulossa.
Koronan alkaessa digitaalinen kulta menetti kuukaudessa puolet hinnastaan. Keltainen kulta heilahti vain vähän. Lasku oli niin lyhytaikainen, ettei saatu kunnolla kokemusta siitä, mitkä omaisuuslajit taskun pohjalle jäävät tiukan paikan tullen. Kysymys arvonsäilyttäjästä on edelleen ajankohtainen.
Ajattelin enemmän sellaista ravistusta, joka tuntuu koko taloudessa ihan taloustaantuman muodossa. Sellainen, joka saa jäljelle jääneen rahan palaamaan perusasioihin, kuten taskunpohjalle, ja jättämään pysyvästi hillittyyn marginaaliin kaiken muun.
Tämä on vakavasti otettava asia, joka koskee niin kryptoja kuin muitakin 2010-luvulla yleistyneitä sijoitusmuotoja. Perinteisistä sijoitusmuodoista on jo kokemusta, miten ne käyttäytyvät kriiseissä, mutta uusien kohdalla kokemukset ovat vasta tulossa.
Koronan alkaessa digitaalinen kulta menetti kuukaudessa puolet hinnastaan. Keltainen kulta heilahti vain vähän. Lasku oli niin lyhytaikainen, ettei saatu kunnolla kokemusta siitä, mitkä omaisuuslajit taskun pohjalle jäävät tiukan paikan tullen. Kysymys arvonsäilyttäjästä on edelleen ajankohtainen.
Bitcoin on niin uutta, että oikein mitään arvonsäilytysanalyysia sen toteutuneesta historiasta on vaikea tehdä. Muuttujia ja vaikuttimia on niin paljon. Bitcoinin tekniikka (lähinnä insentiivimallien toiminta) itsessään on myös osaltaan täysin testaamatonta tietyissä tilanteissa. Toistaiseksi on toiminut teorian mukaisesti.
Arvonsäilytyskysymys on ihan oleellinen. Itse miellän, että Bitcoin sopii systeeminä arvonsäilyttäjäksi, jonka lisäksi bitcoinit ovat kasvattaneet arvoaan huimasti (price discovery käynnissä alusta saakka). Nämä riittävät itselleni perusteluksi Bitcoinin sopivuudesta arvon säilyttämiseen.
Esimerkiksi koronadippi -50% osoitti, että bitcoinien arvo ei ollut lähelläkään oikeaa arvostustaan, vaan price discovery oli (ja lienee edelleen) käynnissä. Mielestäni ei ole mitään järkeä olla täysin ulkona Bitcoinista, uusia omaisuusluokkia näillä fundamentaalisilla ominaisuuksilla ei synny kovinkaan usein.
Näen Bitcoinin olevan mahdollisesti merkittävässä roolissa tilanteessa, jossa oikeasti pitää alkaa miettimään kuinka arvoa mitataan. Oikeastaan tässä tilantessa ollaan oltu jo vuosia ja suurempi osa rahasta kuin ihmisistä on jo ymmärtänyt tämän.
muksi Bitcoin treidaa Binancessa 1000 taalaa alempana kuin Bitstampissa? aiemmein aamulla oli ero noin 200 taalaa, yli 1500 taalaa oli suurin ero minkä näin so far. Pelkkä PANIC syynä
Noni naama edellä tonttiin. Siellä on muuten leveragea käyttäneet YOLO miehet menneet katki.
Erittäin hyvä. Bitcoinia ei kannata shortata eikä vivuttaa kumpaankaan suuntaan, riskit häviöön ovat valtavat, sillä niin monet muut tekevät sitä: shorttaavat ja vivuttavat. Nyt tervehdytetään markkinaa.
Eilen aamulla harkitsin josko pitäisi ensimmäistä kertaa elämässäni sijoittaa puoliläpällä kryptoihin ja "ostaa dipistä" Nordnetistä saatavia Bitcoin ja Ethereum -sertifikaatteja pikkusummalla. Sitten tuli kuitenkin muita kiireitä, ja asia unohtui. Tällä hetkellä olen melko tyytyväinen muista kiireistäni.
Bitcoinin arvo 50k: Uusi paradigma, seuraavassa kuussa 100k, HODL!
Bitcoinin arvo 25k: Markkina tervehtyy! Hyvä!
Muuten hyvä läppä, paitsi että itse en ainakaan huutele mitään kurssiennustuksia seuraavalle kuulle Eli ihan vaan uusi paradigma, HODL, markkina tervehtyy, HYVÄ!
Kiina juttelee tosta joka neljäs vuosi, viimeksi 2017 ja sitä ennen 2013. Sattuu mukavasti aina härkämarkkinoihin.
Raportointivelvollisuuden IRS:lle näen suurimmaksi osaksi hyvänä asiana, poistaa sääntelyriskin käytännössä kokonaan. Vaikken totaalista kryptoblokkia missään vaiheessa ole pelännytkään, se kun kaatuisi omaan mahdottomuuteensa.
aika paljon saa uutta rahaa(noin 10mrd taalaa) tulla pelkästään Ethereumiin "sijoittajilta" että kurssi pysyy edes flättinä vuositasolla kun ottaa huomioonn välittäjien palkkiot. Itse kryptosysteemihän ei tunnetusti tuota mitään, hypetetty osakkeiden ja asuntojen tokenisointi on vain haihattelua, nykysysteemien kanssa ei voida kilpailla eikä asunto-osakekauppaa voida edes lainsäädännön takia tokenisoida.
aika paljon saa uutta rahaa(noin 10mrd taalaa) tulla pelkästään Ethereumiin "sijoittajilta" että kurssi pysyy edes flättinä vuositasolla kun ottaa huomioonn välittäjien palkkiot.
Nyt en jotenkin pysynyt perässä tuossa ajatuksen juoksussa
Indrid Cold kirjoitti:
Itse kryptosysteemihän ei tunnetusti tuota mitään, hypetetty osakkeiden ja asuntojen tokenisointi on vain haihattelua, nykysysteemien kanssa ei voida kilpailla eikä asunto-osakekauppaa voida edes lainsäädännön takia tokenisoida.
Sulla on jäänyt nyt vähän teknologia ymmärtämättä. Lohkoketjuissa arvo liikkuu aina tokeni muodossa. Oli se lohkoketju sitten valtioiden, tai pankkien oma suljettu lohkoketju, tai avoin julkinen lohkoketju. Bitcoin lohkoketjussa se tokeni on Bitcoin. Ohjelmoitavissa lohkoketjuissa voi tehdä tokeneita kuvaamaan mitä vaan arvoa. Eli kun valtion omassa, lohkoketjuun rakennetussa, kiinteistörekisterissä vaikka asuntokauppojen yhteydessä omistus siirtyy myyjältä ostajalle, niin silloin siellä valtion lohkoketjussa siirtyy tätä omistajuutta merkitsevä tokeni. Se on ihan sama silloin onko se lohkoketju suljettu, tai onko se lohkoketjua käyttävä palvelu keskittämätön tai mitä vaan, mutta jos ne käyttää lohkoketjua, niin sillon siellä tokeni siirtyy. Ja Dias käyttää lohkoketjua.
Ja tuo verkkopankit kysymys on ihan asiaan liittyvä myös. Jos pankkien järjestelmät käyttää lohkoketjua, tai maksujen välittäjät välissä, niin silloin siellä myös siirtyy tokenit. Ne pankit voi ja itseasiassa käyttääkin keskinäisissä liikenteissään lohkoketjuja. Esim Ripplen palveluita eri maiden välisten pankkien rahaliikenteen settlaamiseen. Sillon siellä liikkuu tokenit. Se on vähän niinkuin koko lohkoketju-teknologian idea, että arvolle on määritelty yksikkö verkon sisään ja sen omistusta pystytään siirtämään nopeasti ja yksinkertaisesti, sekä todennetusti ja on ohjelmoitavissa ehtoja.
Eli se tokenisointi ei tarkoita automaattisesti sitä, että se tulee silloin kryptopörsseihin myyntiin ja on tuolla kryptomaailman villissä lännessä. Se voi olla käyttäjältä piilossa keskitetyissä ja suljetuissa palveluissa, mutta se on silti tokeni.
Ja mitä tulee tuohon Ethereumin palkkioihin, niin en ymmärrä mitä tarkoitat välittäjillä? Ne palkkiot menee louhijoille ja ketjun ylläpitäjille. Ja nuo palkkiot on muuttuvia. Ne muuttuu ketjun käytön mukaan. Eli mitä enemmän ketjua käytetään, sitä enemmän käyttäjät maksaa kuluja. Ja nimenomaan käyttäjät maksaa käytön mukaan. Eli sitä rahaa ei tarvitse tulla mistään ulkopuolelta miljardeja mihinkään.
Tällä hetkellä siirtoja Ethereum-ketjussa on päivittäin n. 1,5miljoonaa (https://etherscan.io/chart/tx) ja niistä nuo palkkiot kertyy. Ketjun käyttö ei tuon käyrän mukaan ole ainakaan vähenemään päin ja se olisi paljon enemmän, mutta ketjun rajat tulevat tällä hetkellä vastaan ja siksi nuo siirtokustannuksetkin nousee useisiin kymppeihin.
Niin sillä minä vaan tarkempaa selvitystä tuosta sinun ajatuksen juoksusta halusin, kun en ymmärrä yhtään miten sinä tuon asian olet nähnyt. Koska siinä ei ole mitään järkeä.
mistä ne Coinbasen tai muiden välittäjien voitot tulevat, eivät ainakaan ulkopuolisilta tahoilta vaan kryptojen kaupankäyntiprovikoista . Eikä se mainaus oikeasti ole mitään tuottavaa toiminta, joku kryptobugi ne mainariden tuotot maksaa. Kaikki kryptopörssit ottavat provikat kaupoista, uutta rahaa täytyy virrata systeemiin enemmän kuin nuo palkkiot jotta mahdollinen nousu ei olisi tyhjän päällä. Jos 90% hodlaajista on diamond hands niin silloin kurssit nousee oikeasti tyhjän päälle. Kiinan ja Intian kieltojen takia poistuu vajaat 2 mrd potentiaalista krypto-ostajaa markkinoilta. Intiassa kai oli noin 7 miljoonaa jotka omistavat kryptoja.
jos siellä Kiinassa oikeasti aletaan sulkemaan minereita niin hashrate kai tippuu aika nopeasti
Välittäjäkustannukset ovat täysin eri asia kuin siirtokustannukset. Tuo minkä aiemmin linkkasit: https://www.coindesk.com/price/ethereum, on Ethereumin ketjunsisäiset siirtokustannukset. Ja ne elää sen mukaan miten paljon ketjua käytetään.
Pörssit, kuten Coinbase, ottaa voitot ostoista ja myynneistä. Eli noista kaupankäyntiprovikoista. Täysin eri asioita ja oleellista ymmärtää. Vähän putoaa kritiikiltä pohja, jos ei tuo ole tiedossa.
Ja mainaus on tuottavaa toimintaa, ei sitä tappiolla tehtäisi. Ne sähkökustannukset pitää jollain maksaa ja se maksetaan noilla palkkioksi saatujen kolikoiden myynneillä. Jos ei tuota tarpeeksi, niin osa mainaajista lopettaa mainaamisen, tai siirtyy mainaamaan muita kolikoita ja sen jälkeen difficulty laskee ja saa taas helpommin lohkopalkkioita ja sitä kautta kustannuksia katettua. Ja edelleen, oleellista ymmärtää ja hankala ottaa kritiikkiä tosissaan, jos perusteet tässäkin hukassa.
Sulla on nuo perusasiat ihan hukassa ja postailet kaikkeen vaan jotain linkkejä, joiden merkityksiä et edes itse ymmärrä. Lue itse ja opiskele, kyllä se sieltä avautuu. Mutta nuo on niin perusasioita, jotka on käyty useaan otteeseen tässäkin ketjussa läpi, niin en aikaani enää noiden selittämiseen kuluta.
