Samanlaisia ajatuksia kun Akilla. Tämäkin tulos asettuu kategoriaan kohtalainen. Laskupainetta on, mikä avaa uusille omistajille mahdollisuuksia tulla Fortumin kyytiin järkihintaan. Jos mennään reilusti alas 16 tai 15 alkuisiin hintoihin, kasvatan omistusta, vaikkakaan keskihintaa ei taida päästä laskemaan korona-alennuksien jäljiltä. Pidemmän aikavälin trendi suosii Fortumia eikä tuossa osarissa näyttänyt olevan tai en ainakaan huomannut sellaisia tekijöitä, joiden vaikutukset tulokseen olisivat pidempiaikaisia.
Millaisena riskinä näette North Stream 2 kaasuputkihankkeen Fortumin kannalta? Fortum kun on hankkeessa mukana Uniperin kautta. Uniper taas on varoittanut, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke saattaa viivästyä tai jäädä rakentamatta loppuun Yhdysvaltain mahdollisten uusien pakotteiden vuoksi. Saksassa jopa politiikot Angela Merkelin johdolla ovat kääntyneet tätä hanketta vastaan. Jos hanke jäädytetään pitkäksi aikaa tai jopa kariutuu kokonaan, niin kyllähän se Uniperin tuottoa nakertaa ja merkittäviä alaskirjauksia on tiedossa. Uniper on rahoittanut (antanut lainan) putken rakentamista melkein miljardilla.
Navalny:n myrkytystapaus tuo lisää riskejä ja juuri tämän takia Saksalaiset poliitikot ovat alkaneet "vastustamaan" tätä hanketta. Ja Jenkit varmaan kasvattavat nykyisiä pakotteita?
KIrjeenvaihtaja Piuhola kertoi aamulla, että Saksassa tosiaan nyt vakavasti ehdotetaan, että pistetään putken teko toistaiseksi poikki, kun toweri Putleri ei usko muuta kuin rahaa ja kaasua. Jos tämä sitten vähentäisi elimistön yllättäviä myrkytysoireita Venäjällä niiden kansalaisten osalta, jotka sattuvat olemaan julkisesti jostain eri mieltä maan tosiasiallisen hallinnon (= Putler, KGB ja GRU) kanssa.
Millaisena riskinä näette North Stream 2 kaasuputkihankkeen Fortumin kannalta? Fortum kun on hankkeessa mukana Uniperin kautta. Uniper taas on varoittanut, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke saattaa viivästyä tai jäädä rakentamatta loppuun Yhdysvaltain mahdollisten uusien pakotteiden vuoksi. Saksassa jopa politiikot Angela Merkelin johdolla ovat kääntyneet tätä hanketta vastaan. Jos hanke jäädytetään pitkäksi aikaa tai jopa kariutuu kokonaan, niin kyllähän se Uniperin tuottoa nakertaa ja merkittäviä alaskirjauksia on tiedossa. Uniper on rahoittanut (antanut lainan) putken rakentamista melkein miljardilla.
Navalny:n myrkytystapaus tuo lisää riskejä ja juuri tämän takia Saksalaiset poliitikot ovat alkaneet "vastustamaan" tätä hanketta. Ja Jenkit varmaan kasvattavat nykyisiä pakotteita?
Toisaalta jos poliittinen päätös putkesta tehtäisiin, valtio varmaan korvaisi Uniperille tappioita?
Mutta jos putken valmiiksi rakentaminen pysähtyy vuosiksi EU:n (ja USA:n) asettamien pakotteiden vuoksi, niin ei sellaisia korvata. Tällä hetkellä putken rakentaminen on keskeytetty USA:n pakotteiden takia. Ja kun EU Saksan johdolla liittyy pakotteiden jakajaksi, niin työmaa saattaa seistä vuosikausia jos ikinä edes valmistuu.
Mistä Saksa sitten saa energiansa? Jos luovutaan hiilestä ja ydinvoimasta.
No töpselistä tietenkin!
Ei Saksa ole luopumassa kivihiilestä ihan heti. Kyllä siihen menee vielä muutama vuosikymmen.
Ja jos näitä ilmastojuttuja mietitään, niin ei maakaasuakaan pitäisi polttaa. Fossiilinen polttoaine sekin on ja tuottaa sekin CO2 päästöjä (noin puolet kivihiilen päästöistä). Toisaalta, kivihiiltä pystytään polttamaan yleensä paremmalla hyötysuhteella. Ero voi olla noi 20% kivihiilen eduksi, joka siis tasoittaa CO2 päästöjä.
No-niin. Kaasuputkihankkeen loppuun saattamisessa isoja riskejä. Uniper varoittaa, ettei putkihanke välttämättä koskaan valmistu ja Uniper joutuu alaskirjamaan investoinnin. Myös Saksassa on noussut kova vastustus putkea kohtaan. Edelleen pelkään, että tällä on vaikutusta Fortumin tulokseen, pitäisi vain laskea kuinka paljon pahimmilllaan. Kevennetty maanantai aamusta kuitenkin runsaasti Fortumia salkusta.
Saksalainen energiayhtiö Uniper varoittaa osavuosikatsauksessaan, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke saattaa viivästyä tai jäädä rakentamatta loppuun Yhdysvaltain mahdollisten uusien pakotteiden vuoksi.
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo varoitti heinäkuun puolivälissä, että hankkeen osanottajille voidaan harkita seuraamuksia.
Uniper kertoo, että yhtiö ponnistelee hankkeen saattamiseksi loppuun. Uniper huomauttaa, että Nord Stream 2:lla on EU:n ja useiden maiden tuki takanaan.
... Osavuosikatsauksen riskiosiossa Uniper myöntää, että yhtiö joutuu alaskirjauksiin, jos hanke epäonnistuu. Uniper on lainoittanut putken rakentamista. ... Yhdysvallat on vastustanut putken rakentamista, koska katsoo sen kasvattavan Venäjän taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa liian suureksi. Myös Baltian maat ja Puola vastustavat hanketta.
Yhdysvaltojen aiemmat pakotteet pysäyttivät putken rakennustyöt Tanskan vesillä joulukuussa. Tanska hyväksyi kuitenkin äskettäin poikkeusluvan, jonka nojalla rakentaminen voi jatkua.
Sveitsiläinen Allseas kertoi viime vuoden lopulla keskeyttäneensä kaikki putken rakentamiseen liittyvät toiminnot.
Nord Stream 2 -putkihanketta koskeva epävarmuus on kasvanut viime viikkoina. Epävarmuutta on lisännyt Venäjän oppositiohahmon Aleksei Navalnyin myrkytystapaus. Tämän seurauksena liittokansleri Angela Merkelin ja muiden saksalaispoliitikkojen äänenpainot hanketta kohtaan ovat jyrkentyneet.
Tiistaina Merkel tosin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, etteivät Venäjää vastaan mahdollisesti kohdennetut pakotteet pysäytä putkihanketta.
FORTUM on kaasuputkihankkeessa osallinen saksalaisen tytäryhtiönsä Uniperin kautta. Uniper, josta Fortum omistaa jo runsaat 75 prosenttia, on antanut putkea rakentavalle yhtiölle aiempien mediatietojen mukaan lähes miljardin euron lainan putken rakentamiseen. Fortum ei tiistaina halunnut ottaa kantaa Uniperin vastuiden kokonaissummaan.
Putkesta suurimman osan omistaa Venäjän valtion maakaasuyhtiö Gazprom.
Uniper varoitti toisen vuosineljänneksen tulosraportissaan, että lainan odotettavissa olleet korot jäävät saamatta ja pääoma voidaan joutua alaskirjaamaan, jos putki ei lopultakaan valmistu. Uniperin tammi–kesäkuun tulos oli verojen jälkeen 677 miljoonaa euroa.
Kertavaikutuksen suurusluokka tuossa. Mutta vaikutukset eivät jääne siihen.
Mistä Saksa sitten saa energiansa? Jos luovutaan hiilestä ja ydinvoimasta.
Lyhyellä saksallanakin on selvinnyt että tavoitteena on Energiewende eli täysi vallankumous energiantuotannossa. Saksalaiset poliitikot vertaavat sitä ilmeisen vakavissaan kuuhun menemiseen. Siinä siis Pohjanmerelle, Itämerelle ja Hollannin rajan tuntumaan rakennetaan tuulivoimapuistoja. Etelä-Saksaan taas aurinkovoimaa ja kaikkialle biovoimaloita. Energiatehokkuutta lisätään ja älykäs sähköverkko kytkee talojen kattojen aurinkopaneelit valtakunnanverkkoon, uudet suurjännitelinjat rakennetaan pohjoisesta etelään ja energiaa varastoidaan sähköautojen akkuihin ja vetypohjaisilla ratkaisuilla. Jos ei onnistu niin tuodaan ydinsähköä Ranskasta. En ole asiantuntija joten en osaa arvioida suunnitelman toteuttamiskelpoisuutta. Fortumillehan tuo on parhaimmillaan suuri laboratorio jossa testataan tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja pahimmillaan totaalinen floppi.
Ja jos näitä ilmastojuttuja mietitään, niin ei maakaasuakaan pitäisi polttaa. Fossiilinen polttoaine sekin on ja tuottaa sekin CO2 päästöjä (noin puolet kivihiilen päästöistä). Toisaalta, kivihiiltä pystytään polttamaan yleensä paremmalla hyötysuhteella. Ero voi olla noi 20% kivihiilen eduksi, joka siis tasoittaa CO2 päästöjä.
Ihan mielenkiinnosta mihin perustuu tuo maasaaksuvoimalaitoksen huonompi hyötysuhde? Käsittääkseni se palaa erittäin puhtaasti.
Ilmeisesti johtuu siitä, että hiiltä voidaan polttaa hyvin korkeassa lämpötilassa (ja paineessa). Teoreettinen maksimihyötysuhde kasvaa lineaarisesti lämpötilan funktiona.
Maakaasu ei muutenkaan välttämättä ole hiiltä ilmastoystävällisempi johtuen maakaasun tuotannossa aiheutuvista metaanipäästöistä. Toisaalta hiilikaivokset taitavat edelleen viedä tuhansia ihmishenkiä vuodessa kaivosonnettomuuksissa.
En jaksa uskoa, että Nord Stream 2 ei tulisi valmiiksi. Varmaan se voi vähän myöhästyä, mutta tuskin paljoa. Ylellä oli ihan hyvä juttu tähän liittyen: https://yle.fi/uutiset/3-11533765 . Sieltä pari lainausta:
Nord Stream 2 on, venäläisestä omistuksestaan huolimatta, sveitsiläinen yritys. Tätä investointia suojaa Euroopan energiaperuskirja, hän sanoo. Tuo energiaperuskirja kieltää Taluksen mukaan epäreilun kohtelun. Valtion toiminnan pitää olla ennakoitavaa, läpinäkyvää ja sen pitää perustua oikeuteen ja sääntöihin. Miksi ykkönen olisi ok, mutta kakkonen ei? Olisi lähtökohtaisesti ongelmallinen ajatus, jos Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -putkiin osallistuvia yrityksiä käsiteltäisiin eri tavoin. Kyse on kuitenkin samoista kaasumolekyyleistä, jotka tulevat samoista lähtistä samoille markkinoille, Pami Aalto sanoo.
Uskoisin, että tämä on vain tätä nykyajan poliittista uhoa, mutta mitään ei oikeasti asialle tehdä. Ei ne Euroopassa tuota putkea voi kieltää, rikkoisivat omia lakejaan, puhumattakaan siitä että sille on oikea tarve.
Fortum teki ilmeisesti vähän heikomman tuloksen kuin mitä odotettiin. Uniperhan tuli jo joku aika sitten tappiollisella kvartaalilla ulos. Koska miulla on enemmän Fortumia kuin pitkään aikaan, olen lopettanut oman analyysin tekemisen ja odotan Kinnusen Juhan pohdintoja. Uniper oli sitten liikaa. Suomi, Pohjoismaat ja Venäjäkin nyt vielä menee, mutta Uniper zu viel.
Ajatuksissa ehkä ostaa, jos dippaa (kai nyt edes vähän?), muuten hold. En ole ainakaan vielä pappa, mutta Fortumhan on kiva pappaosake, joillaisten arvostuksen odotan vielä nousevan ja joihin eivät paljon koronat ja kauppasodat pure. Eikä alle kahdenkympin kovin kallis. Joskaan mitään tuplia ei tule oikein mitenkään.
Heinä-syyskuu 2020
· Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 132 (295) miljoonaa euroa
· Vertailukelpoinen liikevoitto oli -176 (153) miljoonaa euroa Uniperin kolmannen neljänneksen tappiollisen tuloksen seurauksena
· Liikevoitto oli 60 (124) miljoonaa euroa, ja siihen vaikuttivat 291 miljoonan euron myyntivoitto Järvenpään kaukolämpöliiketoiminnasta ja suojauslaskennan
ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon -242 (-27) miljoonan euron muutos
· Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 23 (106) miljoonaa euroa; lasku johtui pääasiassa siitä, että Uniper raportoitiin 31.3.2020 saakka
osakkuusyhtiönä
· Osakekohtainen tulos oli 0,23 (0,20) euroa, josta 0,33 (-0,02) euroa liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin
· Liiketoiminnan rahavirta ennen nettovakuusvelan muutosta oli 820 (236) miljoonaa euroa
· Liiketoiminnan rahavirta oli 363 (262) miljoonaa euroa
Tammi-syyskuu 2020
· Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 1 187 (1 213) miljoonaa euroa
· Vertailukelpoinen liikevoitto oli 424 (793) miljoonaa euroa
· Liikevoitto oli 1 186 (666) miljoonaa euroa sisältäen 722 miljoonan euron voiton Joensuun ja Järvenpään kaukolämpöliiketoimintojen myynnistä ja
kertaluonteisen -222 miljoonan euron tulosvaikutuksen, joka liittyy Uniperin raportointiin tytäryhtiönä ja jolla ei ole kassavirtavaikutusta
· Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 540 (678) miljoonaa euroa; lasku johtui pääasiassa siitä, että Uniper raportoitiin 31.3.2020 saakka
osakkuusyhtiönä
· Osakekohtainen tulos oli 1,63 (1,27) euroa, josta 0,75 (-0,11) euroa liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin
· Liiketoiminnan rahavirta ennen nettovakuusvelan muutosta oli 1 840 (1 411) miljoonaa euroa
· Liiketoiminnan rahavirta oli 1 424 (1 753) miljoonaa euroa
· COVID-19-pandemialla oli haittavaikutuksia pääasiassa konsernin Venäjän toiminnoissa
· Kokonaiskauppahinta julkaistuista myynneistä oli 1,2 miljardia euroa sisältäen Joensuun ja Järvenpään kaukolämpöliiketoimintojen, pohjoismaisten
tuulivoimalaitosten enemmistöosuuden ja pohjoismaisen latauspisteyhtiön enemmistöosuuden myynnit
· Maaliskuussa Fortumista tuli Uniperin enemmistöomistaja ja Uniperista Fortumin tytäryhtiö
Yhteenveto näkymistä
· Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 85 % hintaan 34 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 75 % hintaan 33 euroa/MWh
ja vuodelle 2022 noin 40 % hintaan 32 euroa/MWh
· Uniper-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 90 % hintaan 29 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 85 % hintaan 28 euroa/MWh ja
vuodelle 2022 noin 55 % hintaan 24 euroa/MWh
· Päivitetty: Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 600 miljoonaa euroa (aiemmin 700 milj. euroa) vuonna 2020. Arvio sisältää
vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit. Luku sisältää noin 150 miljoonaa euroa (aiemmin 200 milj. euroa) aurinko- ja tuulivoimainvestointeja pääoman kierrätyksen
liiketoimintamallin mukaisesti. Arvio ei sisällä Uniper-segmentin investointeja
Jaahas. Olen ilmeisesti pihalla kuin porokoira Fortum/Uniperista. Avasi +3,72% @18. Ilmeisesti suojaukset oli sitten saatu sisään korkeammilla hinnoilla kuin kuviteltiin ja investointitarpeen pienentymisellekin saatettiin nyökätä hyväksyvästi.
Jaahas. Olen ilmeisesti pihalla kuin porokoira Fortum/Uniperista. Avasi +3,72% @18. Ilmeisesti suojaukset oli sitten saatu sisään korkeammilla hinnoilla kuin kuviteltiin ja investointitarpeen pienentymisellekin saatettiin nyökätä hyväksyvästi.
· Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 85 % hintaan 34 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 75 % hintaan 33 euroa/MWh
ja vuodelle 2022 noin 40 % hintaan 32 euroa/MWh
· Uniper-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 90 % hintaan 29 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 85 % hintaan 28 euroa/MWh ja
vuodelle 2022 noin 55 % hintaan 24 euroa/MWh
Osaatko (tai osaako joku muu) selittää miksi suojaushinnoissa on näin valtava ero? Ei kai tuote voi olla erilainen, vai onko toinen "kivihiilipitoisempaa" sähköä tai vastaavaa? Ja onko jotain käsitystä tuleeko ero joskus tasoittumaan? Ja jos tulee, kumpaan suuntaan voi olettaa liikkeen tapahtuvan?
Itse asiassa jos joku osaisi avata tuota suojauspuolta enemmänkin, kiinnostaisi kuulla. Jotenkin siitä tulee vaikutelma, että se on tavallaan vakuutus hintojen muutoksia vastaan. Mutta jos näin, kannattaako siitä maksaa? Eli siis onko saatava hyöty suurempi kuin kustannus. Yleensähän vakuutusyhtiöt haluaa siivun itselleen ja vakuutus yleensä kannattaakin ottaa vain isojen, harvinaisten tilanteiden varalta. Näin ollen, nopeasti ajateltuna pitkän ajan yli integroituna saisi ilman suojauksia enemmän viivan alle kuin suojausten kanssa. Vai onko kyse enemmänkin pörssipelaamisen kaltaisesta toiminnasta? Eli jos Fortum katsoo arvaavansa hintakehityksen kilpailijoita paremmin, voi yrittää tehdä lisätienestiä suojauskaupalla? Jolloin Fortum ei pelkästään ostaisi vaan välillä myös myisi suojauksia?
Itse asiassa jos joku osaisi avata tuota suojauspuolta enemmänkin, kiinnostaisi kuulla. Jotenkin siitä tulee vaikutelma, että se on tavallaan vakuutus hintojen muutoksia vastaan. Mutta jos näin, kannattaako siitä maksaa? Eli siis onko saatava hyöty suurempi kuin kustannus. Yleensähän vakuutusyhtiöt haluaa siivun itselleen ja vakuutus yleensä kannattaakin ottaa vain isojen, harvinaisten tilanteiden varalta. Näin ollen, nopeasti ajateltuna pitkän ajan yli integroituna saisi ilman suojauksia enemmän viivan alle kuin suojausten kanssa. Vai onko kyse enemmänkin pörssipelaamisen kaltaisesta toiminnasta? Eli jos Fortum katsoo arvaavansa hintakehityksen kilpailijoita paremmin, voi yrittää tehdä lisätienestiä suojauskaupalla? Jolloin Fortum ei pelkästään ostaisi vaan välillä myös myisi suojauksia?
Suojauksia (johdannaisten kautta lukittuja hintoja) otetaan pitemmällä aikavälillä, mutta myös päivätasolla. Fortum tosiaan joskus myös tienaa näistä ja siinä pelataan päivätasolla siitä millä hinnalla sähköä siirrellään rajan yli jompaan kumpaan suuntaan. Tätä päivätason spekulaatiota rajoittaa naapurimaiden kapasiteetti ja siirtolinjojen kapasiteetti, mutta Fortum on käsittääkseni pärjännyt tässä hyvin.
Pitemällä aikavälillä käsittääkseni kyse on heilunnan pienentämisestä. Maksetaan jonkinlainen kustannus siitä että saadaan riskejä pienennettyä ja tasaisempaa tulosta. Onkos se sitten järkevää - no, siitä voi olla montaa mieltä, mutta monia Fortumiin sijoittajia taitaa kiinnostaa varmuus enemmän kuin maksimaalinen teoreettinen tuotto.
F on mitä suurimmassa määrin myös ns. huoltovarmuuskriittinen toimittaja. Sähköä pitää tulla seinästä varmuudella silloinkin kun kaikki paistavat joulukinkkua ja kotimaan kapasiteetti ei riitä. Tästäkin voidaan maksaa vähän, koska tuote ei saa loppua tilapäisestikään hyllystä.
· Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 85 % hintaan 34 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 75 % hintaan 33 euroa/MWh
ja vuodelle 2022 noin 40 % hintaan 32 euroa/MWh
· Uniper-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 90 % hintaan 29 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 85 % hintaan 28 euroa/MWh ja
vuodelle 2022 noin 55 % hintaan 24 euroa/MWh
Osaatko (tai osaako joku muu) selittää miksi suojaushinnoissa on näin valtava ero? Ei kai tuote voi olla erilainen, vai onko toinen "kivihiilipitoisempaa" sähköä tai vastaavaa? Ja onko jotain käsitystä tuleeko ero joskus tasoittumaan? Ja jos tulee, kumpaan suuntaan voi olettaa liikkeen tapahtuvan?
Nimim. Kaverit käskivät kysymään....
Uskoisin syyn olevan se, että Uniperin pohjoismainen tuotanto sijaitsee Ruotsissa (ainakin valtaosin) ja Fortumin pohjoismainen tuotanto taas sijaitsee Ruotsin lisäksi myös Suomessa. Suomessa on korkeammat sähkönhinnat kuin Ruotsissa, joten Suomessa sijaitseva tuotanto saadaan suojattua korkeampaan hintaan, jolloin koko pohjoismaisen tuotannon suojaushinta nousee. Olisikin kiinnostavaa nähdä erittely suojauksista tarkemmalla tasolla (FI, SE1, SE2, SE3 & SE4). Norjan ja Tanskan osuudet, jos niitä on, ovat varmastikin hyvin pienet Suomeen ja Ruotsiin verrattuna.
Fortum on luiskahtanut miulta puolihuomaamatta päälle 19 euron. Yleensä olen myynyt Fortumini kahdenkympin päällä ja sitten ostanut ykkösellä alkavilla takaisin.
Sininen Fortum,keltainen OMXH25GI ja harmaa 200:n liukkari.
Nyt tämä on Unipereineen uusi yhtiö. Pitäisi varmaan miettiä hintaa millä alkaa keventelemäänkin. Olen kyllä vähän hukassa. Ei kai alle kahdenkympin kuitenkaan?
Itsessäkin nykyään asuu pieni TA uskovainen, joten respectit siitä, että Akilla SMA 200 graafilla. Ollaan muuten myös teknisesti breikattu ylös trading range 16-18euron välistä.
Fortumin ympärillä on viimeisen viikon aikana tapahtunut aika paljon ja itsellä nyt jäänyt vähän heikolle näiden kaikkien uutisten arvioiminen (mm. että kohta kuulemma kaikki vei Teslan akut Fortumille kierrätettäväksi jne.). Eniten kiinnostaa kuitenkin nämä saksalaisten käänteiset huutokaupat hiilivoimaloista, se kuitenkin taitaa tulla nopeammin, kuin Teslojen romutus talkoot eli jo 2022. Ilmeisesti kukaan nyt ei osaa vielä vaikutuksia täysin kertoa, mutta ne ovat lähtökohtaisesti positiiviset, jos Fortum päättää lyödä pari voimalaa kiinni 2021?
Inderesillä taitaa olla myös joku podi Fortumista, mutta liian pieni positio ja liian laiska mies että olisin kerennyt sitä vielä kuuntelemaan.
Suhtaudun tähän edelleen lähinnä pomminvarmana osinkokoneena. Uniper ei juurikaan asiaa muuta mielestäni. Sähköä kulutetaan ja tarvitaan, olipa koronaa tai ei ja jos nyt johdossa ei ole aivan pahin ruttoapina niin kyllähän siitä jää jotain viivan alle.
Alle 20e ei ole kiirusta myydä ellei joku asia olennaisesti muutu.
Venäjän seikkailuja pidän vähän riskaabeleina liikkeinä, mutta riskit eivät ole ylettömiä.
· Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 85 % hintaan 34 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 75 % hintaan 33 euroa/MWh
ja vuodelle 2022 noin 40 % hintaan 32 euroa/MWh
· Uniper-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 90 % hintaan 29 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 85 % hintaan 28 euroa/MWh ja
vuodelle 2022 noin 55 % hintaan 24 euroa/MWh
Osaatko (tai osaako joku muu) selittää miksi suojaushinnoissa on näin valtava ero? Ei kai tuote voi olla erilainen, vai onko toinen "kivihiilipitoisempaa" sähköä tai vastaavaa? Ja onko jotain käsitystä tuleeko ero joskus tasoittumaan? Ja jos tulee, kumpaan suuntaan voi olettaa liikkeen tapahtuvan?
Nimim. Kaverit käskivät kysymään....
Uskoisin syyn olevan se, että Uniperin pohjoismainen tuotanto sijaitsee Ruotsissa (ainakin valtaosin) ja Fortumin pohjoismainen tuotanto taas sijaitsee Ruotsin lisäksi myös Suomessa. Suomessa on korkeammat sähkönhinnat kuin Ruotsissa, joten Suomessa sijaitseva tuotanto saadaan suojattua korkeampaan hintaan, jolloin koko pohjoismaisen tuotannon suojaushinta nousee. Olisikin kiinnostavaa nähdä erittely suojauksista tarkemmalla tasolla (FI, SE1, SE2, SE3 & SE4). Norjan ja Tanskan osuudet, jos niitä on, ovat varmastikin hyvin pienet Suomeen ja Ruotsiin verrattuna.
Sähkömarkkinoita on hieman vaikea ymmärtää tavallisena tallaajana, joka on tottunut, että töpseli seinään ja läppäri lataantuu. Jotkut vähän valveentuneemmat, yleensä omakotiasujat, tiedostavat jo sähkön hinnat ja kuinka säästää rahaa lämmittämällä vähemmän. Tämä näkyy jo vuotuisessa laskussa merkittävästi (iltapäivälehtien otsikoista poiketen kuluttamalla vähemmän myös arvonlisäveroa, sähköveroa ja siirtomaksua kuluu vähemmän, koska myös ne komponentit menevät jokaisesta kulutetusta kWh:sta). Tyypillisesti yritykset tekevät suojauksia oman tiedon valossa A. suojautuakseen äkillisiltä hintojen muutoksilta (joskus on yrityksiä mennyt nurin kauan sitten) B. ennustettavamman liiketoiminnan takia C. joku muu syy mitä en tiedä.
Sähkömarkkinat voi karkeasti jakaa 2 osioon.
1. Nordpoolin tukkukauppa, jossa käydään kauppaa esim. 10v-1pv suojauksilla eli futuureilla, optioilla ja ties millä.
2. Kansallisen kantaverkkoyhtiön (Fingrid, Ruotsissa Stattnet) säätösähkö ja reservimarkkinoilla, joilla vastataan, että sieltä töpselistä tulee joka hetki tavaraa eikä turhia sähkökatkoja tule.
Kaikilla isoilla yhtiöillä UPM:stä sähköyhtiöihin on omat treidaajansa, jotka hoitavat sähkön hankinnan, suojaukset sekä tarjoukset eri markkinapaikoille.
Jotta voi miettiä Fortumin tulevaisuutta Uniperin kanssa, niin täytyy miettiä, että mitä sähköverkoissa ja tuotannossa on tapahtumassa. Nyt on poliittisesti tuettu paljon tuulivoimaa, jota on sittemmin rakennettu tietenkin Suomeen, mutta helvetin paljon Ruotsiin ja Norjaan viimeisen 2 vuoden aikana. Sama tapahtui Saksassa, jossa rakennettiin tuulivoimaa todella paljon, mutta kukaan ei halunnut siirtoverkkoja takapihoille, niin pari vuotta sitten oli 1000km/9000km tavoitteesta täynnä. Tanska oli ensimmäinen, joka rakensi puoli maata täyteen tuulivoimaloita ja Ruotsi/Norja pääsi ostamaan edullista sähköä päivisin ja myymään kalliimmalla säätösähköä iltaisin. Tästä päästään siihen, että tuulivoima ja aurinkovoima tarvitsevat aina mukaan säätyvää tai nopeasti säätyvää voimaa. Näiden nykyisten voimaloiden edullinen hinnoittelu on ihan älytöntä, koska nyt on tuettu sitä, että rakennetaan voimaloita, mutta rakentajilla ei ole velvoitetta hoitaa säätövoimaa mukaan tai tilalle. Lisäksi voimalat yleensä ovat skutsissa, joka tarkoittaa, että kantaverkkoyhtiö (veronmaksajat ja sähkönkäyttäjät) maksavat siirtoyhteydet ko. sijainteihin. Ruotsissa on pelkästään parina vuonna rakennettu tuettua tuulivoimaa koko Suomen kapasiteetin verran vuosittain. Koska kapasiteettia on rakennettu erittäin paljon, niin sitten on havahduttu siihen, että sähköverkot ei ole rakennettu vaihtelevan tuotannon varaan. Verkko on tyypillisesti toiminut siten, että tuotanto (hiili-, ydin-, vesivoima) on tasaista ja se puksuttaa. Näin ollen kun kulutus on lisääntynyt talvisin, niin on painettu nappia ja nostettu tuotannon tehoa. Vaihteleva uusiutuvien tuotanto aiheuttaa kuitenkin erittäin suuria heittoja päivittäiseen ennusteisiin. Tuulta kun ei voi kovin hyvin ennustaa, että millä minuutilla ja tunnilla se lopahtaa. Näin ollen Olkiluoto 3:n teoreettisen tehon verran tuotantoa saattaa tipahtaa liian ajoissa pois ja tämä pitää tasata jollain. Tämä muutos aiheuttaa kysyntää nopeasti säätyville tuotantomuodoille, joita Uniperilla ja Fortumilla on on esim. modernit kaasuvoimalaitokset Saksasa, vesivoimalaitokset (joita ei muuten voi rakentaa enää). Lisäksi tämä nostaa hintoja säätö- ja reservimarkkinoilla.
Sähköverkon tasapainoa mitataan hertseissä ja tavoitteena on pitää se mahdollisimman lähellä 50 Hz. Tämän vaihtelu (en jaksa etsiä kuvaajaa) on noussut viimeiset 20 vuotta merkittävästi ja tulee lisääntymään entisestään. Vaihtelevat tuotantomuodot tulevat nostamaan tätä ja se aiheuttaa kysynnän nousun säätösähkömarkkinoilla. Sen sijaan tukkusähkömarkkinoille on tullut hintahäirikkö eli valtiontuet, joka on aiheuttanut sen, että kannattamattomat hiilivoimalat ovat poistuneet Pohjoismaista. Tämä on hyvä asia, mutta samalla sähkön hinta on ollut erittäin alhaista ja aiheuttaa markkinavääristymää, kuten aina erinäisissä tukimekanismeissa. Siihen syssyyn kun lisätään tuuliset päivät, niin meillä on tilanne, jossa markkinahinnat ovat nollassa tai miinuksella eli isoille sähkön käyttäjille maksetaan siitä, että ottavat ylituotantoa vastaan. Samaan aikaan siirtoverkkojen rakentaminen ei meinaa pysyä perässä edes Pohjoismaissa. Ruotsissa on monta eri hinta-aluetta ja nyt kun Etelä-Ruotsista poistui 1 ydinvoimala, niin siellä Stattnet on varoittanut sähköpulan mahdollisuudesta, koska siirtoverkot eivät vedä. Näiden rakentaminen ei ole mikään nopea toteutus sitten koskaan (regulaatio, valitukset, suunnittelu yms). Tämä on aiheuttanut myös sen, että maan sisällä voi oll suuria vaihteluita eri hinta-alueilla. Tyypillisesti kuitenkin Suomen hinta-alue on ollut suhteellisesti paljon kalliimpi. Jos katsoo Fingridin tilastoja, että emme ole sähkössä omavaraisia, niin se ei ihan pidä paikkaansa vaan markkinoilta (Ruotsista, Venäjältä) on halvempaa ostaa tavaraa kun tuottaa sen hetkisillä tuotantomuodoilla Suomessa.
Kaiken voi kiteyttää, että sähköä on, mutta kulutus ja tuotanto ei yleensä ole oikea aikaista.
En ole tehnyt Fortumista sen kattavampaa analyysiä, mutta oma filosofia perustuu seuraaviin asioihin, joissa kiinnitän huomiota:
1. FortumUniperilla on varsin paljon säätyvää tuotantoa
2. Fortumilla ollut hyvä projekti, jossa olemassaolevia vesivoimaloita modernisoidaan (saadaan nostettua vanhan voimalan tehoa merkittävästi)
3. Fortum on positioitunut tulevaisuuden teknologioihin varsin hyvin
4. Sähkön tarve ei ole hirveästi vähenemässä, koska myös kiinteistöjen pitää alkaa pudottamaan CO2 päästöjä (euroopassa lämmitetään kaasulla), niin myös sen pitää sähköistyä (lämpöpumput) ja sähköautoja runnotaan nyt läpi.
1. FortumUniperilla on varsin paljon säätyvää tuotantoa
[/Quote]
Tavattoman hyvä selitys asiasta, jota ei ole tullut pohdittua itse.
Oletko perehtynyt tai pohtinut miten/millä aikajänteellä akkuteknologian kehitys vaikuttaa tulevaisuudessa säätösähkön tarpeeseen noiden uusiutuvien kanssa?
Kovastihan tähän kehitykseen on odotuksia taidettu ladatta (esim. Teslan kohdalla), mutta en ainakaan itse tiedä yhtään kuinka kaukana kaiken kaikkiaan ollaan tuon mittakaavan tarpeista.
Kravaattikukolle hatunnosto vaikeiden asioiden selkokielisestä avaamisesta. Olen perustanut oman caseni Fortumissa juuri tuohon säätövoiman tarpeeseen. Valitettavasti Uniperin kaasubisneksestä en ymmärrä mitään. Se on kuitenkin ilmeisesti tämän nykyisen himmelin eniten heiluva osa, enkä tiedä enää mihin pitäisi kiinnittää huomiota ja mikä on tärkeää. Pieni korjaus: Statnett on norjalainen kantaverkkoyhtiö, Svenska Kraftnät ruotsalainen.
Akkuteknologioitahan on monia, mutta voidaan keskittyä vaikkapa näihin Li-ioneihin joita jo markkinoilla löytyy. Suomeenkin on jo perustettu muutama megawattiluokan yksikkö, joilla voidaan osallistua niin omistajan sähkötaseen varmistamiseen, kuin reservisähkömarkkinoillekin. Esimerkkejä:
Tämä viimeinen on kooltaan potentiaalisesti merkittävä tekijä säätösähkömarkkinoilla. Nähtäväksi jää, saadaanko lopulta merkittävä osa lauhdevoiman myötä poistuvasta säätökapasiteetista korvattua akuilla. Yritystä ainakin on, mutta en tiedä teknologian pitkän aikavälin talouspuolesta.
EDIT: Fortumillahan on hyvä mahdollisuus osallistua verkkotason akkubisnekseen, kuten Järvenpäässä on jo testattu. Sinänsä sijoituscasen kannalta neutraali asia. Keski-Euroopan markkinoilla kaasulla tulee olemaan roolia vielä pitkään, joten en ole huolestunut FUniperin kaasuassettien puolesta.
Jos fortumin fair price ennen kriisia oli 20EUR niin nykyisin se on enemman vaikka kaikki yhtioon liittyva olisi ennallaan. Tama siksi, etta tuottovaateet on alempana ja "varmat" sijoituskohteet on markkinoilla vahissa. Tama siis riippumatta siita haluaako itse ottaa naita "varmoja" tuottaja - markkinoilla loytyy aina joku joka haluaa. "Korkoraha" ajan kanssa keraytyy naihin ja hinta nousee.
1. FortumUniperilla on varsin paljon säätyvää tuotantoa
Tavattoman hyvä selitys asiasta, jota ei ole tullut pohdittua itse.
Oletko perehtynyt tai pohtinut miten/millä aikajänteellä akkuteknologian kehitys vaikuttaa tulevaisuudessa säätösähkön tarpeeseen noiden uusiutuvien kanssa?
Kovastihan tähän kehitykseen on odotuksia taidettu ladatta (esim. Teslan kohdalla), mutta en ainakaan itse tiedä yhtään kuinka kaukana kaiken kaikkiaan ollaan tuon mittakaavan tarpeista.
Akut tulevat ensisijaiset Suomessa Fingridin aFRR reserviin eli automaattiseen taajuudenhallintaan, jolla saadaan pidettyä 50Hz taajuutta verkossa helpommin. Tämä johtuu siitä, että akustot reagoivat nopeasti, mutta niitä pitäisi olla todella paljon vaikka yhden kaupungin yhden tunnin sähkökatkoon. Teslan akusto Australiassa taitaa kattaa noin 30 000-40 000 hengen kaupungin, jos en väärin muista. Tässä tulee termi kysyntäjousto (tai kulutusjousto), jossa loppukäyttäjien on jatkossa osallistuttava verkon tasapainotukseen. Pojoismaissa on maailman paras sähköverkkoinfra mittarilukioineen, kohtuu nopeasti muuttuva regulaatio ja mm. sen takia nyt jo pk-yritykset pääsevät helposti esim. Helenin tai Fortumin kautta joustopalveluihin mukaan. Jatkossa myös kiinteistöt tulevat automaation kautta entistä enemmän mukaan joustoon, niin näkisin, että Fortumilla on Pohjoismaissa paljon paremmat pilotintimahdollisuudet uusiin teknologioihin, kuin Saksassa näissä asioissa.
