Palkat ja palkkiot summassa on todennäköisesti sisään leivottuna kertyneiden mutta pitämättömien lomien lomapalkat ja lomaltapaluurahat yms. hankitut mutta maksamattomat korvaukset
Näin on, mutta kun vastaavasti vuonna 2023 maksetut vuonna 2022 kertyneet lomapalkat ja paluurahat ovat jo tilinpäätöksen 2022 siirtoveloissa ja vuoden 2022 palkoissa eivätkä näy lainkaan tuloslaskelman 2023 palkoissa, on tilinpäätöksestä laskettu vuoden 2023 keskipalkka/kk tarkalleen oikea.
Riippuu tietysti mitä tässä nyt tarkoitetaan. Jos haetaan lukua joka lukee kuukausipalkkaisen työsopimuksessa bruttopalkan kohdalla, niin se on jossakin 5000 euron kieppeillä (siis keskimääräinen).
Palkat ja palkkiot summassa on todennäköisesti sisään leivottuna kertyneiden mutta pitämättömien lomien lomapalkat ja lomaltapaluurahat yms. hankitut mutta maksamattomat korvaukset
Näin on, mutta kun vastaavasti vuonna 2023 maksetut vuonna 2022 kertyneet lomapalkat ja paluurahat ovat jo tilinpäätöksen 2022 siirtoveloissa ja vuoden 2022 palkoissa eivätkä näy lainkaan tuloslaskelman 2023 palkoissa, on tilinpäätöksestä laskettu vuoden 2023 keskipalkka/kk tarkalleen oikea.
Jos oikein tarkkoja ollaan, niin 9kk on siirtoveloissa edelliseltä tilikaudelta ja 3kk kuluvan vuoden palkkakuluissa.
Vuonna 2023 ylessä oli töissä keskimäärin 2941 henkeä ja heidän palkkakulunsa olivat tilinpäätöksen mukaan 207.122.000 euroa. Näin ollen keskipalkka ylessä oli 70.425 euroa vuodessa eli 5868 euroa/kk.
MTV:llä henkilöstöä oli 363 henkeä eli n. 12 % ylen määrästä.
Katsoin tuota minäkin. Ei se ole pelkästään palkkakulu, otsikko on "Palkat ja palkkiot". Oletan, että yle maksaa osana toimintaansa palkkioita myös ulkopuolisille avustajille jne, kenties merkittävänkin summan. Vuosikertomuksen mukaan palkkioita nimittäin maksettiin 4 122 freelancerille. Mukana summassa ovat lisäksi yleä valvovan poliitikkopohjaisen hallintoneuvoston jäsenten palkkiot, joiden osuus oli 136 170 euroa. Vähennetään vielä toimitusjohtajan osuus 362 502 euroa, johtoryhmän palkat ja tulospalkkiot 1 883 802 euroa ja hallituksen palkkiot 119 000 euroa .
Todellinen keskipalkka per tavallinen työntekijä jäänee siis todennäköisesti selvästi laskennallista alhaisemmaksi.
Sitten puuttui Maikkarin luvut. Siellä Palkat ja palkkiot 26 727 407, mistä tulee vastaavasti "keskimääräiseksi vuosipalkaksi" 73 629 euroa tai "kuukausipalkaksi" 6 136 euroa. Mutta maksaa se Maikkarinkin freelancereille, toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja hallitukselle.
Maikkari on muuten tehnyt tappiota viisi vuotta putkeen. Vuonna 2023 noin 7,98 miljoonaa ja viiden vuoden aikana lähes 90 miljoonaa.
Maikkarin henkilöstön lukumäärän vertaaminen yleen ei ole kovin rakentavaa. Pyörittäähän yle 3 televisio- ja 6 radiokanavaa verkkopalvelujen lisäksi, ja niiden puitteessa on velvollinen tuottamaan myös ruotsinkielistä tv- ja radio-ohjelmaa ja saamenkielistä sisältöä. Yle ylläpitää Suomen kansainvälistä näkyvyyttä 12 kielellä jne.
En tarkoita, etteikö olisi voinut leikata sen verran kuin nyt leikattiin.
Lopuksi kerron, että meillä on kotona ollessa radio paljon auki ja ohjelmisto on yleensä hyvästä erionmaiseen, televisio auki lähinnä iltauutisille. 160 euroa vuodessa on ollut minulle good value for money.
Suuri freelancer-määrä voi tosiaan ylen tapauksessa hiukan muuttaa palkkakuvaa.
Jos työsuorituksesta suoritetaan korvaus toiminimen omaavalle freelancerille eli ammatinharjoittajalle menoa ei kuitenkaan esitetä palkoissa ja palkkioissa vaan se esitetään erässä Ulkopuoliset palvelut. Työsuhteessa verokortilla palkkion saavat merkitään palkkoihin tai palkkioihin.
Henkilökunnan keskimääräinen lukumäärä tilinpäätöksessä tulee oikaista osa-aikaisesti palveluksessa olevien henkilöiden osalta. Ylen toimintakertomuksesta näyttäisi tarkemmin syynättäessä löytyvän myös näin oikaistu tieto eli palkka- ja palkkiosummaan sisältyvä väkimäärä henkilötyövuosina ja oli 3360. Sen mukaan talon keskipalkka vuonna 2023 oli 61.643 euroa vuodessa (kun vähennetty myös hallintoneuvosto ja hallitus).
Ylellä lienee edelleen n. 70 omistajaa, valtion eli veronmaksajien osuus 99,98 %.
Yhtiömme tuotti 527 miljoonan liikevaihdolla, josta veronmaksajat pulittivat 524 miljoonaa, ”voittoa” 4,3 miljoonaa.
Disclaimer: Vaikka yle on sijoitusmielessä sikäli poikkeuksellinen oy, että sen liikevaihto on varma, en omista enkä aio aio hankkia Yle Oy:n tai MTV Oy:n osakkeita, toista rahoitan ja katson molempien muutamia tuotoksia.
Mä ehdottomasti haluan meille kanavan, joka ei keskity kaupallisesti myyvään disinformaatioon. Aina joskus mietin, mitä maailmalla tapahtuu, ja kirjoitan yle.fi. Eihän se hankalissa asioissa neutraali ole, kukaan ei ole, mutta parempi kuin Iltalehti.
Yritän myös katsoa ylen ohjelmia. Se on yleensä helppoa - joka vuosi löydän automaattisesti jotain aivan nerokasta. Yle-vero maksaa itsensä helposti verrattuna vaikkapa HBO:n tilaukseen.
Ylen tuloksen tarkastelu on infantiilia. Sen tuloksen kuuluisi ideaalisti olla suunnilleen nolla, täysin riippumatta liikevaihdon magnitudista. Arvo syntyy siitä kulttuurista, mitä saamme.
Mä ehdottomasti haluan meille kanavan, joka ei keskity kaupallisesti myyvään disinformaatioon. Aina joskus mietin, mitä maailmalla tapahtuu, ja kirjoitan yle.fi. Eihän se hankalissa asioissa neutraali ole, kukaan ei ole, mutta parempi kuin Iltalehti.
Yritän myös katsoa ylen ohjelmia. Se on yleensä helppoa - joka vuosi löydän automaattisesti jotain aivan nerokasta. Yle-vero maksaa itsensä helposti verrattuna vaikkapa HBO:n tilaukseen.
Ylen tuloksen tarkastelu on infantiilia. Sen tuloksen kuuluisi ideaalisti olla suunnilleen nolla, täysin riippumatta liikevaihdon magnitudista. Arvo syntyy siitä kulttuurista, mitä saamme.
Minäkin katson Yleltä ohjelmia ja sieltä tuleva ohjelma on parhaimmillaan laadukasta (ja pahimmillaan puolueellista sontaa). Se, mikä tekee asiasta ongelmallisen ja vertailun HBO:hon mahdottomaksi on maksun veroluonteisuus. Minulla ei ole HBO -tilausta, vaikka sielläkin on myös laadukkaita sarjoja (mitä joskus nähnyt, en nykyisin tiedä). Minä ymmärrän, että jonkinlainen tiedottaminen, laadukas journalismi ja eikaupallisten ohjelmien tuottaminen voidaan toteuttaa pakollisin verotuksen kautta (tosin ymmärrän myös, että joku voi vastustaa tätäkin).
Tulisiko kuitenkin englantilaisten/ranksalaisten/italialaisten poliisi- ja romantiikkasarjojen, visailujen/tietokilpailujen jne hömpän kuulua pakollisten verotuksella kaikkien (myös niiden jotka ei näitä halua) maksettavaksi. Miten nuo liittyvät yleisradion julkiseen tiedottamistehtävään (vai mikä se missio olikaan).
Tulisiko kuitenkin englantilaisten/ranksalaisten/italialaisten poliisi- ja romantiikkasarjojen, visailujen/tietokilpailujen jne hömpän kuulua pakollisten verotuksella kaikkien (myös niiden jotka ei näitä halua) maksettavaksi. Miten nuo liittyvät yleisradion julkiseen tiedottamistehtävään (vai mikä se missio olikaan).
Tehtävähän ei ole vain tiedottaminen, vaan tuoda kulttuuria saataville. Ja jotenkin mun mielestä on kauniimpaa, että sitä tehtävää ei hoideta elitistisesti, vaan että seoksessa on mukana myös nimenomaan sitä hömppää jota ihmiset haluavat.
Niin kauan, kun ylen tarjontaa jotenkin ohjaa se, että se tarjoaa ihmisille mitä he tarvitsevat ja mitä he haluavat, eikä se, saadaanko ryöstettyä joku katsoja naapurikanavalta, näkisin että toimitaan oikein.
Ymmärtäisin tämän maailmassa, jossa kulttuuria ei olisi muuten saatavissa. Tällainen tilanne saattoi hyvin olla esim. 1600-luvulla Suomessa, mutta ei kai pitkään aikaan ole ollut tilannetta, että kulttuuria ei olisi saatavilla ilman Yleä? Kaupallisia kanavia saa kuitenkin joka puolelle Suomea melko pienellä rahalla ja sitten on vielä internet suoratoistopalveluineen, eikä sitäkään rajoita juuri raha tai asuinpaikka, koska puoli-ilmaisen nettiyhteyden saa minne tahansa ja suoratoistopalvelut maksaa ammatista riippuen yhden tai kahden tunnin palkan kuukaudessa.
Lapsellista vertailla mitä rahalla saa, kun perustava kysymys on vapaus.
MTV3 tai Nelonen tarjoaa samaa hömppää (jopa samoja sarjoja) jopa halvemmalla kuin YLE (YLEn tarjonnasta me kaikki maksamme veron muodossa). Minustakin tässä kysymys on vapaus, tosin vaikea ymmärtää miten verotuksen yhteydessä voitaan (puolustukseksi) esittää vapautta?
Mielestäni tulisi YLEn osalta lähteä siitä perustehtävästä tiedottamisesta ja mikäli halutaan niin eikaupallisesta kulttuurin esittämisestä. Tuomalla kanavilleen kaupallista hömppää YLE toimii niinkuin muutkin dominovan aseman (tässä tapauksessa taloudellisesti ylivoimaisen) saavuttaneet toimijat, jotka pyrkivät tukahduttamaan kilpailijat ja estämään innovatiivisten toimijoiden menestymisen (toimimalla portinvartijana mitä tuotantoa ostetaan). En mielelläni näkisi, että Suomalainen kulttuuri kehittyy pelkästään vain yhden määräävän käskijän osoittamaan suuntaan millään osa-alueella.
Tiedottaminen on yksittäinen erillistehtävä monien joukossa, joka ylelle on annettu (alla). Tässä keskustelussa kärkeen nousevat television sarjat taas ovat murto-osa ylen televisio- ja radio-ohjelmistosta. Ei yleä voi niin yksipuolisesti katsella.
Yle-vero kyllä on outo ratkaisu, joka juontaa siitä, että radion ja myöhemmin television ollessa vielä varsin harvinainen, lanseerattiin radio- (vuonna 1924) ja sitten televisiolupa (vuonna 1958, myöhemmin televisiomaksu). Tämä oli ymmärrettävää alkuaikoina, kun vain vähemmistö pystyi niitä aluksi seuraamaan (muistan, kuinka lupatarkastaja kävi ovelta ovelle katsomassa, onko maksu maksettu, jos töllötin oli talossa). Radioluvasta luovuttiin 1977, kun televisiolupa alkoi tuottaa yksinään riittävästi ja kaikilla jo oli radio. Poliitikot sitten vuonna 2013 maailman taas muututtua muuttivat tv-maksun erillisveroksi, mikä on outoa, koska ei meillä ole poliisi-, armeija-, eikä muitakaan valtion lakisääteistä toimintoja rahoittavia erillisveroja. Erityisen oudolta se kuulostaa, koska yrityksetkin sitä maksavat. Mutta lähemmin ajateltuna niin ne maksavat (huomaamattaan) myös poliisia, armeijaa jne. yritysveron kautta, joten ei niin outoa, outous on siinä, että yle ei saa rahoitustaan yleisbudjetista vaan erillisverosta.
Pannaan yle-veron suuruus vielä raameihin vertaamalla Länsi-Euroopan maita, joissa televisiomaksu on vielä voimassa: Englanti 159 puntaa, Irlanti 160 euroa, Itävälta 251-320 euroa, Saksa 18 euroa/kk eli 198 euroa. Muissa maissa yleisradion vastine on valtion budjettiraamissa.
Julkinen palvelu
Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.
Edellä mainittuja ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja tulee tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Sisältöpalvelujen pääpainon tulee olla liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävissä julkaisuissa. Tekstimuotoisen sisällön tulee 3 momentissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta liittyä yhtiön liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun.
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;
3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;
5) tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;
6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;
7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.
Mä ehdottomasti haluan meille kanavan, joka ei keskity kaupallisesti myyvään disinformaatioon. Aina joskus mietin, mitä maailmalla tapahtuu, ja kirjoitan yle.fi. Eihän se hankalissa asioissa neutraali ole, kukaan ei ole, mutta parempi kuin Iltalehti.
Osaamisessa ja neutraaliudessa olisi parantamisen varaakin. Minulla on käynnissä miekkailu Ylen toimittajan kanssa eläkerahastojen riskin kasvattamisesta, kuten tuotto-odotuksen kasvattamista mediassa kuvataan.
Jos toimittaja itsekään ei hyväksy että riskitöntä sijoittamista ei ole, niin vaikea siitä on kirjoittaa objektiivisesti. Osake- ja korkoriskiä sisältävän yhdistelmärahaston painotuksen muutos siirtää myös painotusta korkoriskin ja osakeriskin välillä.
Eiköhän seyraavakin eläkerahastojen osakepainon muutosuutinen otsikoida olettaen että osakkeissa on riskiä mutta koroissa ei, koska inflaatiota ei lasketa riskiksi, sehän vain alentaa pääoman ostovoimaa.
Tästä huolimatta Ylellä on paikkansa. Ehkä kannattaisi priorisoida tehtävät? Missä määrin viihteen ja urheilun välittäminen kansallisen laatumedian tehtävä?
Kiitos silti myös Elisa viihteelle, joka tekee ammattilaisten käsikirjoittajien ja näyttelijöiden avulla hyvää viihdettä kannattavasti. Tämä on loistava vastaveto ilmaiseksi kameran edessä hölmöileville tosi-TV hönöille rakentuville tuotannoille
Tulisiko kuitenkin englantilaisten/ranksalaisten/italialaisten poliisi- ja romantiikkasarjojen, visailujen/tietokilpailujen jne hömpän kuulua pakollisten verotuksella kaikkien (myös niiden jotka ei näitä halua) maksettavaksi. Miten nuo liittyvät yleisradion julkiseen tiedottamistehtävään (vai mikä se missio olikaan).
Tehtävähän ei ole vain tiedottaminen, vaan tuoda kulttuuria saataville. Ja jotenkin mun mielestä on kauniimpaa, että sitä tehtävää ei hoideta elitistisesti, vaan että seoksessa on mukana myös nimenomaan sitä hömppää jota ihmiset haluavat.
Niin kauan, kun ylen tarjontaa jotenkin ohjaa se, että se tarjoaa ihmisille mitä he tarvitsevat ja mitä he haluavat, eikä se, saadaanko ryöstettyä joku katsoja naapurikanavalta, näkisin että toimitaan oikein.
Minusta sitä nimenomaan ohjataan elitistisesti, kun se tapahtuu yleisradion kautta.
Millä tavoin ylen tarjontaa ohjaa se, mitä ihmiset tarvitsevat?
Yleisradio täydentää hyvin markkinaehtoisia kanavia ja niiden tarjontaa. On tärkeää ettei ihan kaikkea mediaa tuoteta meille maksimituottoperusteisesti.
Varmasti Ylen tarjonnassa on huonoa laatua ja paljon sellaistakin joka ei kiinnosta pätkän vertaa. Saman asian voi todeta maksullisista kanavista. On tullut maksettua maksullisistakin kanavista ja siellä sitä vasta paljon turhaa onkin eli samalla logiikalla jotuu maksamaan turhasta sisällöstä yksittäisten katsottavien ohjelmien lisäksi.
Yleisradio täydentää hyvin markkinaehtoisia kanavia ja niiden tarjontaa. On tärkeää ettei ihan kaikkea mediaa tuoteta meille maksimituottoperusteisesti.
Olen pitkälti samaa mieltä. Ongelma on nyt, että YLEllä on niin monta tv- ja radiokanavia joihin on pakko löytää sisältöä. Nyt niitä täytetään samalla sisällöllä (ja samoilla periaatteilla) kuin kaupallisella puolella joka estää muiden toimijoiden tekemistä (huomioiden YLEn rahoituksellisen ylivoiman). Tämä vääristää kilpailua.
Toinen asia tietenkin on, että viemällä kuluttajilta 600 miljoonaa euroa, on se luonnollisesti pois muusta kulutuksesta.
Minun ehdotukseni olisi, että YLEltä supistettaisiin yksi TV-kanava kolmesta ja yksi radiokanava. Nykyistä ohjelmistoa karsittaisiin mielellään tuolta viihteellisimmästä päästä (johon löytyy myös kaupallisilta toimijoilta tarjontaa). Tällä mielestäni saavutettaisiin kaksi tavoitetta. 1. YLE keskittyisi paremmin perustehtäviinsä ja ei monopolisoisi alan kehitystä. 2. Veronmaksajat saisivat jonkin verran enemmän rahaa kulutukseen.
Miksi yleisradion ei anneta kerätä mainostajilta rahaa? Voisi hyvin määritellä, että Ylen pitää hakea mainostajilta vaikkapa 50% budjetista ja loput verovaroin
Miksi Ylen ( valtion) pitäisi toimia kaupallisen tiedonvälityksen saralla? Pitäisikö valtion perustaa myös ruokakauppaketju ja autokauppaketju 😀
Kun tuo Yle kuitenkin tarvitsee rahaa toimintaansa, niin miksi he eivät voisi kerätä rahaa myös mainostajilta? Säästyisi sitten niitä veroeuroja, joista niin moni huolta näkee. Toki ymmärrän MTV:n ja Nelosen pelkäävän mainostulojensa perään, mikäli Yle tarjoaisi mainostilaa ohjelmiinsa. Heillä on kuitenkin melko paljon ohjelmaformaatteja, joiden poistuminen voisi olla hyväksi koko kansalle 😉
Vertauksesi ruokakauppaan ja autokauppaan ei nyt ihan osu tuossa ja varmaankin provokatiivisessa mielessä esitit.
Kun tuo Yle kuitenkin tarvitsee rahaa toimintaansa, niin miksi he eivät voisi kerätä rahaa myös mainostajilta? Säästyisi sitten niitä veroeuroja, joista niin moni huolta näkee.
Nykyisellään laki kieltää Yleisradiota lähettämästä mainoksia. Lakia voidaan tietenkin muuttaa, mutta se on eduskunnan tehtävä
Olen rivien välistä lukevinani, ettei täällä tosissaan kumminkaan mietitä Yleisradion toiminnan kaupallistamista, mutta kirjoitetaan vielä auki se perimmäinen syy. Tarkoitus on ollut taata Yleisradion journalistinen riippumattomuus, jotta esimerkiksi millään portaalla ei tarvitse miettiä mainostulojen menetystä, kun MOT on paljastamassa suurimman mainostajan (Hesburgerin) nugettien olevan puolalaisen kanan sijasta ruotsalaista kissaa.
Käytännössä riippumattomuudessa on pientä painetta kun budjetti on poliittisen tarkastelun alainen, mutta vastavoimana suuremmalle kupruilulle toimii vielä kaupallinen media, joka oikein mieluusti uutisoi jos löytää todisteita siitä, että YLE:n hallintoneuvosto on viety veronmaksajien rahoilla kahdeksi viikoksi Bahamalle tutustumaan paikalliseen radiotoimintaan. Toki voi silti olla että YLE on nauttinut liikaa riippumattomuutta budjetin paisuttamisessa.
Yleisradion perimmäinen ongelma tällä hetkellä on mielestäni se, ettei toiminta ole tarpeeksi läpinäkyvää. Yksittäisenä esimerkkinä nyt vaikka entisten (tai entisiksi muuttuvien) työntekijöiden väitteet vapaaehtoisista, mutta samalla pakollisista DEI-koulutuksista, joiden kommentointi oli johdolle huomattavan vaikeaa. Muistaakseni myös julkisuudessa budjetin supistamiseen liittyviä avauksia kohden vastaus mediaan on ollut, että sitten joudutaan karsimaan ohjelmatarjonnasta ja liipaisimen alle listattu hätäisesti katsotuimpia TV-ohjelmia, ihan kuin sillä käännettäisiin yleistä mielipidettä ja mitään rönsyjä ei olisi missään.
Yle-laki pitäisi avata ja siihen kirjattu Ylen nk. julkinen tehtävä muotoilla uudestaan selkeästi rajaavammin. Itse näkisin mieluusti ohjenuorana, että Ylen tulisi tuottaa vain sellaista yhteiskunnallisesti tai kulttuurisesti merkittävää sisältöä, jota ei markkinaehtoisesti synny (riittävästi), eikä sitten juuri mitään muuta. Tällä hetkellä laki suorastaan velvoittaa Ylen tuottamaan melkein mitä hyvänsä. Toiseksi Ylen budjetti pitäisi avata kuin minkä tahansa valtion viraston. Tällä hetkellä emme tarkalleen tiedä mitä erilaiset Ylen sisällöt maksavat, koska sitä ei kerrota. Lopputuloksena näkisin, että Yle voisi aivan hyvin tulla toimeen kolmanneksella-neljänneksellä nykyisestä budjetistaan. Sitten meillä tosin ei enää olisi esimerkiksi julkisesti rahoitettua Elämäni Biisiä, Mestareiden liigan kisastudiota tai kahtakymmentä maakuntaradiota. Ja niin olisi mielestäni ihan hyvä.
Kun Yleä ja Ylen tarjontaa tykätään arvostella, niin olisi kiva kuulla miltä osin esim. MTV:n tai Nelosen tarjonta on parempaa kuin Ylen? Jos meille jäisi vain Nelonen ja Mtv, niin ollaanko oikeasti sitä mieltä, että kansa siitä sivistyisi ja voisi paremmin?
Tuossakin skenaariossa, jossa minkäänlaista Yleä ei olisi (mitä loppupeleissä aika harva toivoo), ei ole mitenkään varmaa että meillä olisi vain MTV ja Nelonen. Olisi aivan eri mahdollisuudet kaupallisestikin perustaa erilaisia "sivistyneempiä" tai journalistisesti laadukkaampia, pienempiä niche-medioita, jos niiden ei tarvitsisi suoraan kilpailla Ylen kanssa katsojista. Miten kallista loppupeleissä nykypäivänä on tuottaa viittomakielisiä uutisia tai hankkia lisenssi rillumarei-elokuviin? En väitä että uusia, taloudellisesti menestyviä toimijoita mitenkään välttämättä tulisi, mutta nyt se ainakin on täysin mahdotonta.
Mahdollisesti myös MTV:n ja Nelosen degeneroituminen saattaisi hidastua hieman, kun helpoin tapa markkinaosuuksien voittamiseen ei enää olisikaan pyrkiä mahdollisimman kauas kaikesta etäisesti yhteiskuntaa hyödyttäväksi tulkittavasta.
Kun Yleä ja Ylen tarjontaa tykätään arvostella, niin olisi kiva kuulla miltä osin esim. MTV:n tai Nelosen tarjonta on parempaa kuin Ylen?
Tätä ei voi suoraan verrata. YLE on niin massiivinen koneisto suurella budjetilla verrattuna MTV:hen ja Neloseen, että nämä kirput koittavat pärjätä niissä markkinaraoissa mikä niille YLE:ltä jää. Eli ei niiden potentiaalia nyt täysin nähdä. Kysymystäsi voisi tarkemmin pohtia, jos mediayhtiöillä olisi tasapuolisemmat lähtökohdat.
YLE:llä on määräävä markkina-asema mediakentässä. Se hallitsee TV:tä, radiota ja nettiä. YLE tuottaa sisältöä kaikkiin noihin jakelukanaviin. Sen ei tarvitse taistella rahoituksestaan kuten muiden. Paha siinä on muiden mediatalojen kilpailla.
Näkisin, että YLE:n tulisi keskittyä puolueettomaan ja tutkivaan journalismiin esim. uutisiin. Nyt se ei ole, on kaikuja 1970-luvulta. Näiden lisäksi YLE:n tulisi tukea kotimaista TV ja radio-tuotantoa ostamalla niiden tuotantoa. Nämä voivat olla laidasta laitaan sivistystä, opetusta, kultturia, draamaa, sarjona, elokuvia, tutkivaa journalimisa, dokumentteja jne.
Marraskuu wrote:
Jos meille jäisi vain Nelonen ja Mtv, niin ollaanko oikeasti sitä mieltä, että kansa siitä sivistyisi ja voisi paremmin?
Sivistämisen voisi jättää suosiolla YLE:n hartioille. Ei YLE:ä varmaan kukaan halua lakkauttaa, vaan muuttaa takaisin siihen mitä se oli 20-30 vuotta sitten.
Taitaapi toimia kaikilla kanavilla nykyisin varsin tehokkaasti. Muutama huonosti valittu vitsi tai kommentti vie kovin nopeasti ulos talosta oli sitten kyse Maikkarista tai Ylestä.
Sananvapaus on mediassa vaikea pala silloin, kun joku voi loukkaantua. Joissakin tapauksissa median tuomio on kohtuuton erityisesti tilanteissa, joissa henkilön ammatti ja työ on olla mediassa. Muutama harkitsematon sana vaikkakin huumorimielessä lausuttu, niin duunit oli siinä.
