Terveen talouskasvun puute taitaa selittää suurimmissa määrin hintojen laahamisen. Ikärakenteen kehitys verrokkimaihin saattaa antaa lisäpotkua? Kaupungistuminen voi potkia käppyrää maanisesti molempiin suuntiin?

Näyttää ihannoinnilta ja nimenomaan ihannoi? Se varmaan on vaarallista tuo ihannointi. Mutta Suomessa sentään kunnioitetaan valtarakenteita ja leikattiin Yle:n indeksikorotuksista. Ei päässyt sananvapauden vastustajat yllättämään, vaikkakin vaaleilla valitut.

Fridmanin vieraana kuultiin tunnin Trump. Riski/tuotto-suhde paljaana vetämisessä ei taida Trumppia palvella, suurimmat änkytykset pois, niin saa molemmat tahtonsa.

Vartissa valmis muuten laadullisesti positiivisen julkaisijan tuotannossa. Pörssissä kaupankäynninkohteena olevilla osakkeilla on arvoa, kunnes ketään ei suostu niistä mitään maksamaan.

Edit. Jälkimmäinen virke vapaasti lainattu haastateltavalta.

Verotuksen nopeat muutokset häiritsevät verosuunnittelua huomattavan paljon. Itselleni ja ehkä osalle Saipan kannattajista perintöveron poistaminen ruotsalaisittain ei välttämättä ole optimaalisin ratkaisu. Varsinkin jos vaihtoehdoksi esitetään yhteisöverotuksen kiristämistä.

Linkatussa videossa täysinpalvellut professori selvittää kansantajuisesti mitä arvoa on rahalla, luotolla ja yhtiöllä (lue: pankeilla). Nykyisen kaltaisissa demokratioissa jokaisella uudella sukupolvella on mahdollisuuksia, mitä ei vanhemmillaan ollut. 

Toverien uudet paremmat hyvinvointimittarit rakentuvat ideologian työkaluiksi, samalla kiistäen käytössä olevat vajaavaiset mutta helppolukuiset mittarit. Tunne köyhyydestä on toki arvo, varsinkin sosialisteille.

Kunpa saisimme linkatun videon ytimekkään sanoman peruskoulujen opetusohjelmaan, vaikka lauseiden ´Maisai heimon jäsenet ovat tutkimuksen mukaan yhtä onnellisia, kuin neljäkymmentä rikkainta amerikkalaista.´ väliin.

https://www.youtube.com/watch?v=Tp9zENnkeeM

Edit. Viesti oli vastine Brancoalle. editt. Terveisin maailman onnellisin mies, PISA tulosten kuningas.

Parisenkymmentä vuotta kerätään kolehtia, rakennetaan muutama kaivo. Suunta vaihtuu ja suuri marssi jatkuu. 

1. Incap 7,16
2. Oriola b 1,048
3. Stockmann 2,8

Kauppalehden palstalta:

Markkina-arvoluokista

Listayhtiöt ryhmitellään kolmeen markkina-arvoluokkaan (pienet, keskisuuret ja suuret yhtiöt) tarkastelukuukauden keskimääräisen markkina-arvon perusteella. Yhtiöiden markkina-arvoluokka tarkistetaan vuosittain marraskuun tilanteen mukaan ja muutokset astuvat voimaan seuraavan vuoden tammikuussa. Laskelmat perustuvat yhtiön osakkeiden kokonaislukumäärään, ml. listatut ja listaamattomat osakkeet. Yhtiöt, joiden markkina-arvo on yli miljardia euroa, kuuluvat suuriin yhtiöihin (large cap), ja yhtiöt, joiden markkina-arvo on alle 150 miljoonaa euroa, kuuluvat pieniin yhtiöihin (small cap). Yhtiöt, joiden markkina-arvo on yli 150 miljoonaa, mutta alle 1 miljardi euroa, kuuluvat keskisuuriin yhtiöihin (mid cap).

12 kuukauden siirtymäsääntö

Yhtiöt, joiden markkina-arvo on muuttunut niin, että se poikkeaa jonkin luokan ylä-tai alarajasta yli 50 prosenttia, siirretään suoraan uuteen luokkaan. Jos markkina-arvo poikkeaa markkina-arvorajasta vähemmän kuin 50 prosenttia, yhtiötä koskeee 12 kuukauden siirtymäaika ja siten sen markkina-arvo tarkistetaan vielä yhden kerran ennen siirtoa uuteen luokkaan. Koska suuren yhtiön rajana on miljardi euroa ja keskisuuren 150 miljoonaa euroa, suuren yhtiön markkina-arvon täytyy pudota alle 500 miljonaan euroon ja keskisuuren yhtiön arvon alle 75 miljoonaan euroon, jotta ne siirretään suoraan alempaan luokkaan. Samoin jos keskisuuren yhtiön markkina-arvo ei ole noussut 1,5 miljardiin euroon tai pienen yhtiön yli 225 miljoonaan euroon, niitä ei siirretä ylempään luokkaan ennen toista tarkistusta.