Mihin sijoittaisit 200k juuri nyt?

2) Pienyrityslainoja, joista saa 15% taysillä vakuuksilla

Näitä mie ottaisin, mutta niitä ei ole juuri olemassa. Sisältävät yleensä jotain riskiä tai vähintään vaativat paljon tutkimusta. Maailmassa ei ole 15 prosentin riskitöntä tuottoa.

Jos en haluaisi tehdä mitään töitä, tuuppaisin https://www.nordnet.fi/fi/markkina/rahastosijoittaminen/suomi-indeksirahasto . Mie kun uskon Suomen voittavan maailman seuraavan 10 vuoden periodilla. Tai ainakin tuottavan jotakin. Ja sisäänheittotuotteiden hyödyntämistä voivat harrastaa muutkin kuin nettikasinoiden bonushuorat. 

Jos Suomi ei maistu, etsisin jonkun mahdollisimman kuluttoman maailmanrahaston.

Neuvoa ei oikein voi tuntematta, mutta hyvä yleisneuvo, jos sijoitushorisontti on pitkä, niin maailman osakkeita koko rahalla.

iShares Core MSCI World UCITS ETF (ticker: EUNL).

Jos tuo olis alle 10% varallisuudesta niin Ruotsin jatkoon menolle leijonia vastaan.

Jos tuo ois isompi osuus varallisuudesta tai muuten ei maistuis I vedonlyönti niin pörssistä Suomen indeksi, suorista osakkeista itsellä nyt eniten glng, Citycon, Lindex, evo, neste mutta en tiedä ostaisinko tän päivän hinnoilla muita kuin evoa ja nestettä.

Pitkässä juoksussa Alphabet ja Microsoft lienevät voittajia vaikka kalliita ovatkin. Näissä on toki hypestä johtuvaa riskiä, joka voi lyhytaikaisesti osakkeita laskea, mutta ovat kuitenkin vahvasti tulevaisuuden ajureissa kiinni. Molemmilla riittää hinnoitteluvoimaa, jota kilpailijoiden on vaikea haastaa.

Itse olen pohtinut mahtaako Google oikeasti olla niin hyvissä kuin kurssista ja hypestä voisi päätellä. 

Valtaosa fyrkasta taitaa tulla hakukoneesta ja ainakin minusta esim chatgtp on ihan ylivoimainen tiedonhakumenetelmä googlaamiseen verrattuna. Joten itse olen mieltänyt googlaamiseen olevan teknologiamurrosriskistä kärsivä bisnes. Toki massat voivat ajatella ja päättää toisin. Ei olisi ensimmäinen kerta kun hämmästyisin massojen mielihaluista. Nimim. esimerkiksi facebook-ikä on jäänyt täysin välistä ja tuskin enää tuleekaan.

Listaamistasi asioista 1. kuulostaa ylivoimaiselta - se vaikuttaa erittäin todennäköiseltä tuotolta, pienellä ja epätodennäköisellä downsidella, ja se että listaat sen, kertoo ettet koe vastenmielisenä valinnan mukana tuomiaan väistämättömiä töitä, eli potentiaalisten vuokraajien arviointia.

Samalla kysymyksestä puuttuu erittäin tarpeellinen tieto - oletko henkisesti valmis tekemään sijoituksellasi tappiota? Entä merkittävää tappiota?

Kiinnostuksen mukaan. Pienikuluiset indeksirahastot ja ETF:t hyvin hajautettuna eivät ole mielestäni mitenkään huono vaihtoehto, melko hyvää keskimääräistä tuottoa hyvin vähäisellä vaivalla.

Jos olisi carte blanche ilman omaa positiota niin itse sijoittaisin Suomen pörssiin mielestäni halpoihin firmoihin, samoihin missä on jo nyt omaa rahaa kiinni. Myös ulkomaisiin, jos niihin olisi kiinnostusta ja kunnollista kosketuspintaa. 

Jos tässä haetaan neuvoa, niin pitäisi tietää reilusti lisää sijoittajasta. Ihan vaan jo sen takia, että toisille 200k on paljon toisille taas vähän.

Mutta eihän tässä edes tavallaan kysytty neuvoa mihin sijoittaa, vaan mihin minä sijoittaisin 200k. Tähän on jo helpompi vastata, koska oma varallisuuteni, riskinottohalukkuus, muut sijoitukset yms. on tiedossa.

1) PYN Elite 40%

2) Kesko 40%

3) Tietoevry 20%

Perustelu on myös helppoa, koska nämä löytyvät itseltäni hankintalistalta seuraavina muutenkin.

Epäseksikäs vastaus: Etsisin parhaan track recordin varainhoitajan ja allokoisin ison summan heille. Mandatum on mielestäni lupaava. Toinen josta pidän on United Bankers, luottaisin erityisesti heidän metsä-osaamiseen. Sifter Fund & Pyn Elitellä parhaat historialliset tuotot.

Toinen vaihtoehto: Isolle summalle hakisin vähempää riskiä, joten Investment Grade-yrityslainoja. Kun korot lähtevät laskemaan, vanhojen lainojen arvostus kasvaa. https://kumppanisisallot.fi/kauppalehti/evli/kiinnostaako-korkosijoittaminen-nama-asiat-jokaisen-sijoittajan-tulisi-tietaa-korkojen-liikkeista-juuri-nyt/

Jos alta 5% tuotto riittää niin sitten lyhyen koron rahastoja, esim. Evli Likvidi B. Toinen on USD Money Market Fund. Perusteluna tälle on se että Jenkit tulevat koronlasku-syklin perässä. Warren Buffett suosii tätä vaihtoehtoa Berkshiren jättisuurelle kassalle. Yksi esimerkki näistä: 5.49% tuottoa, 0.25% kulut ja riski 1/7. Tämä taitaa kyllä vaatia valuutanvaihdon, joka syö kuluja erityisesti isoilla summilla.

Yksityinen osake Suomesta: Mandatum. 8% osinkotuottoa ja jos uskoo yhtiön kasvutarinaan niin kyllä se osakekurssikin nousee.

Aki Pyysing wrote:

2) Pienyrityslainoja, joista saa 15% taysillä vakuuksilla

Näitä mie ottaisin, mutta niitä ei ole juuri olemassa. Sisältävät yleensä jotain riskiä tai vähintään vaativat paljon tutkimusta. Maailmassa ei ole 15 prosentin riskitöntä tuottoa.

Jos en haluaisi tehdä mitään töitä, tuuppaisin https://www.nordnet.fi/fi/markkina/rahastosijoittaminen/suomi-indeksirahasto . Mie kun uskon Suomen voittavan maailman seuraavan 10 vuoden periodilla. Tai ainakin tuottavan jotakin. Ja sisäänheittotuotteiden hyödyntämistä voivat harrastaa muutkin kuin nettikasinoiden bonushuorat. 

Jos Suomi ei maistu, etsisin jonkun mahdollisimman kuluttoman maailmanrahaston.

Sijoitin tällä viikolla 15%/a vakuudelliseen lainaan. Mutta tuommoista taitaa saada vain hyvin lyhytaikaiseen ja joku riski siellä on haudattu, vaikken itse tajua. 

Mutta noin muuten paljon parempi on olla velanottaja kuin 12kk sitten. Itse ostin esim Kojamon bondia 7%:lla ja nyt se on lähemmäksi 4%. Mietin, että jos Kojamo olisi menossa nurin, niin varmaan lakeja ja asetuksia muutettaisiin siinä vaiheessa, niin konkkariski käytännössä olematon. Ja toki paljon absoluuttosesti isommat erot on riskisemmissä. Vuosi sitten aika vakaan oloisetkin puljut joutuivat maksamaan yli 10% korkoa, nyt Finnairikin alle 5%.

Mikä on paras track record?

Jos valitaan esim korkein toteutunut tuotto, niin mittari on tietenkin aivan arvoton.

JR wrote:

Mikä on paras track record?

Jos valitaan esim korkein toteutunut tuotto, niin mittari on tietenkin aivan arvoton.

Mandatum on profiloitunut pitkän linjan korkosijoittajana mitä olen sijoittajamateriaaleja tutkinut. UB on taas Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja, joka antaa merkittäviä skaalaetuja ja kykyä luoda lisäarvoa metsämaalle. Pankkiasiakkaille tarjottaviin avoimiin metsärahastoihin en koskisi valtavien kulujen takia.

Eli kompetenssi ja näiden lisäksi hyvä asiakaspalvelu ja asiakastyytyväisyys. Yksi varainhoitaja Helsingin listalta tarjoaa rahastojen rahastoja ja isot kulut päälle, se ei itseäni vakuuta.

Sukulaiseni rikastui yrityskaupoilla ja mietin asiaa usein hänen perspektiivistään. Emme juttele paljon enkä tiedä onko hän sijoittanut noita varoja.

LappuLiisa wrote:

Epäseksikäs vastaus: Etsisin parhaan track recordin varainhoitajan ja allokoisin ison summan heille. 

Riittääkö 200K varainhoitajan asiakkaaksi?

Aki Pyysing wrote:

2) Pienyrityslainoja, joista saa 15% taysillä vakuuksilla

Näitä mie ottaisin, mutta niitä ei ole juuri olemassa. Sisältävät yleensä jotain riskiä tai vähintään vaativat paljon tutkimusta. Maailmassa ei ole 15 prosentin riskitöntä tuottoa.

Jonkun verran näiden kanssa puuhastelleena pitää täysin paikkaansa. Käytännössä todella vaikea löytää varsinkaan useampaa lainakohdetta, joka antaisi hyvät vakuudet ja saisi noin isoa korkoa. Useimmiten toinen noista ei toteudu.

Itse varmaan painaisin 100k Sifteriin tai vastaavaan. Toisen 100k sijoittaisin itse ja katsoisin, miten häviän vuosi toisensa jälkeen tuotoissa verrokille.

hauturi wrote:

LappuLiisa wrote:

Epäseksikäs vastaus: Etsisin parhaan track recordin varainhoitajan ja allokoisin ison summan heille. 

Riittääkö 200K varainhoitajan asiakkaaksi?

Hyvä pointti. Mandatumilla henkilökohtaisen varainhoidon raja on 500 000€. Evlillä Private Banking 300 000€ raja. Ja pankeilla ilmeisesti vastaavaa luokkaa.

En tiennyt että niihin on noin suuret rajat, sijoitan vain tuohon sektoriin.

10 000€ on taas minimi joihinkin isoihin rahastoihin, joten ehkä rahastonhoitaja olisi parempi termi. Toisiin rahastoihin pääsee sisään ihan tonnillakin.

pasi0070 kirjoitti:

3) Pörssi. Mitähän ostais?

Horisontti: pitkä

Sijoittajasukujen allokaatiosuunnitelmat vuodelle 2024

Sijoitusneuvoja kaipaava voi hyvinkin saada vinkkejä UBS-pankin tuoreesta 320 sijoittajasuvun raportista (eilen 22.5.2024), jossa on näkemystä keskinettoarvoltaan 2,6 miljardin dollarin sukujen ja yhteensä 600 miljardin dollarin varallisuusmassan strategisesta suunnittelusta.

Linkki UBS, 44-sivuinen pdf: https://www.ubs.com/global/en/family-office-uhnw/reports/global-family-office-report-2024.html

Poimintoja tekstistä - kolmasosa sijoittajasuvuista allokoi puolet sijoituksistaan Pohjois-Amerikkaan, 27 prosenttia läntiseen Eurooppaan ja 17% Aasiaan ja Tyynen meren alueelle tai Kiinaan. Suurin osa aikoo lisätä Pohjois-Amerikan sijoituksiaan 2024 ja vähentää kassaa vuoden 2023 10% arvosta vuodelle 2024 9 prosenttiin.

Kiinteistösijoituksien osuus voi olla parin prosentin nousussa tälle vuodelle. Sijoituksista noin kaksi kolmasosaa on osakesijoituksia ja yksi kolmasosa kehittyneiden markkinoiden velkakirjoja. Sijoitukset kehittyviin markkinoihin ovat vielä varovaisia.

Olipa sijoittaja mistä päin tahansa, sijoitukset näyttävät painottuvan Pohjois-Amerikkaan.

Eurooppalainen sijoittaja allokoi 38% Pohjois-Amerikaan, 49% Länsi-Eurooppaan, 4% Aasia-Tyyni meri, 2% Kiinaan, prosentin verran latinalaiseen Amerikkaan, 5% Itä-Eurooppaan, prosentin Lähi-Itään ja Afrikkaan.

Allokaation rakenteessa arvellaan tapahtuvan vähän muutoksia.

Eurooppalainen sijoittaja näkee trendejä sijoitusympäristössä, mutta ne eivät vielä suuresti muuta varojen allokaatiota.

Tiettyä halukkuutta on tekoälyyn sijoittamiseen tavalla tai toisella.

Päätöksen tekoon vaikuttaa myös riskitasot, joita sijoittajat pääpiirteissään haluaisivat pitää nykyisellä tasolla.

Uhkina nähdään geopoliittiset konfliktit, ympäristömuutos ja velkaantuminen. Keinoina ovat hajauttaminen ja portfolion hallinta.

Mihin 200 keuroa? - oma vastaukseni on kysyjän kohta kolme eli pörssiin.

Mutta ei kerralla.

- 50 keuroa olisi hyvä laittaa korolliseen talletukseen myöhempää käyttöä varten, mutta tekemään korkotyötä.

- 50 keuroa myös sivuun rahamarkkinarahastoon eli Evli Likvidi B. Sieltä sijoituksiin, mutta vasta myöhemmin.

- 50 keuroa voisi sijoittaa vähäkuluisiin pörssisnoteerattuihin rahastoihin siten, että puolet ovat S&P 500 indeksiä seuraavissa ETF:ssä. Alla on yhden tällaisen salkun osan kuva positioineen ja niiden tuottoprosentit eri pituisina aikoina.

Sijoittaminen tulisi tehdä vähitellen kuluvan vuoden aikana sopivin erin etfiä ostaen.

- toinen vaihtoehto on palanen toisen salkun valinnoista.

- 50 keuroa asetetaan kuukausisäästöohjelman käyttöön siten, että se ostaa viittä rahastoa tasaisesti kerran kuussa kuun loppupuolella eli 25. päivä. Alla valittuna eräitä rahastoja malliksi ja niiden 12 kk kehitys.

Sijoitusohjelmalla muodostuu likimain tuolla ylhäällä kuvattu varakkaiden sukujen salkkuallokaatio, jota voi erikseen täydentää kullalla, REIT-yhtiöillä, sektorirahastoilla, bondeilla tms. vaihtoehtoisilla varallisuuserillä, vaikka omistusten osinkotuotoilla.

Huomaa, että yllä mainituilla rahastoilla ja etf:llä on vastaavia muiden toimittajien tuotteita saatavilla vaikka kuinka paljon. Nämä vain malliksi.
 

Monimutkaisista sijoitusstrategioistaan ​​tunnetut hedge-rahastot nähdään tyypillisesti eksklusiivisina vaihtoehtoina erittäin rikkaille. Meidän  ei kuitenkaan tarvitse kuulua tähän joukkoon  saavuttaaksemme  vertailukelpoista tai jopa ylivoimaista tuottoa.

Nerokkaana osakepoimijana tunnetun Warren Buffetin mukaan on olemassa hyvin yksinkertainen strategia, jolla on potentiaalia ylittää nämä monimutkaiset hedge-rahastot. Buffett oli jossain vaiheessa niin varma tästä strategiasta, että hän oli valmis panostamaan miljoona dollarilla sen tehokkuuden osoittamiseen.

Vuonna 2007 Buffett löi vetoa miljoona dollaria  siitä, että kymmenen vuoden aikana aivan yksinkertainen S&P 500 -indeksirahasto tuottaisi paremmin kuin käsin hiki hatussa valittujen hedge-rahastojen kori. Buffett  valitsi pienikuluisen Vanguard 500 -indeksirahaston.

Hedge-rahastonhoitaja Ted Seides Protégé Partnersista hyväksyi vedon ja valitsi viisi rahastoa.

Buffett toi tulokset esiin vuoden 2017 osakaskirjeessään. Hänen valitsemansa S&P 500 -indeksirahasto nousi yhteensä 125,8 % vuosikymmenen aikana, kun taas viisi rahasto-rahastoa raportoivat 21,7 %, 42,3 %, 87,7 %, 2,8 % ja 27,0 % nousua samalla ajanjaksolla.

Indeksirahastot ovat myös Buffettin vaimon  turva sitten, kun sijoittajamiljardööristä aika jättää.Testamentti ohjeistaa rouvan finansseista huolehtivaa edunvalvojaa näin: pane rahoista 10 prosenttia lyhyisiin valtionlainoihin ja 90 prosenttia osakeindeksirahastoon Vanguard S&P 500 ETF (VOO), jonka kulu on 0,03 % .

"Uskon, että näin edunvalvoja saavuttaa paremman pitkän ajan tuloksen kuin enemmistö sijoittajista – olivat nämä eläkerahastoja, instituutioita tai yksityishenkilöitä – jotka palkkaavat kovia kuluja periviä varainhoitajia", Buffett  vinkkaa.

S & P 500 indeksirahastossa on se mainio puoli, että se sisältää aina hyvät yhtiöt, ne jotka huononevat, putoavat pois ja tilalle tulee automaattisesti uusia loistavia kykyjä.

Ja tämäkin sijoitus kannattaa tehdä erissä markkinaheilahtelujen mukaan, ei kaikki kerralla.

https://stockcharts.com/h-sc/ui?s=$SPX&p=D&yr=1&mn=0&dy=0&id=p54566737156&a=662689273&listNum=61

”Yksinkertaisen saaminen monimutkaiseksi on jokapäiväistä; monimutkaisen tekeminen yksinkertaiseksi, pelottavan yksinkertaiseksi, se on luovuutta”. Charles Mingus

"Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi.” Albert Einstein

 

No minähän henkilökohtaisesti työntäisin kaikki kryptoihin kiinni, mutta se nyt ei varmasti ole mitenkään riskien hallinnan kannalta järkevää, jos ei itse seuraa markkinoita jatkuvasti tai tuo raha on merkittävä osa kokonaisomaisuutta.

Jos tekisin tuolla summalla sellaisen sijoituskassin, mitä ei tarvitse jatkuvasti seurata ja on nuo riskituotto-suhteet omasta mielestä hyvin kasassa, niin ehkä lähtisin tekemään vähän seuraavalla tavoin:

Jos en näkisi ihan älytöntä tarvetta tulevaisuudessa nopealle likviditeetille, niin 100k€ taitaa saada PK-seudulta uudiskaksioita, joissa on loput taloyhtiölainaa. Katsoisin ehkä jonkin sellaisen hyvältä paikalta. Siinä kuitenkin tuo velkavipu tekee ihan hyvää tuottoa, vaikka onkin korot korkealla nyt ja kassavirta voi mennä jopa vähän negatiiviseksi. Toki pörssin puolellakin velkavivun käyttö lisää tuottoja, mutta asunnossa se tuntuu turvallisemmalta.

Sen jälkeen toisen 100k€ laittaisin 50% EUNL maailmanrahastoon. 30% EQQQ, eli Nasdaqin top100 indeksiin. Se on kuitenkin teknologiapainotteinen ja ne hommat tulevaisuudessakin on todennäköisesti kasvun ja kehityksen vetureita. 12% sitten Helsingin indeksiin. Kotiinpäin on aina hyvä vetää ja historiallisesti Helsingin indeksi on biitannut SP500:sen esim. Ja tietty kun pieni kulmamarkkina, niin nousut nopeampia kun niitä tulee. Loput 8% laittaisin puoliksi Bitcoin ja Ethereum ETF:iin/sertifikaatteihin.

Tuolla paketilla ainakin itse tuntisin oloni ihan turvalliseksi esim 10 vuoden aikahorisontilla. Eikä tarvitsisi kummemmin seurailla markkinoita tai sijoituksia. Ainut mikä tuossa aiheuttaa vähän duunia on tuo sijoitusasunto, mutta senkin vuokraustoiminnan esim voi ulkoistaa välittäjälle, kunhan löytää oikeasti pätevän välittäjän, jolloin siitäkään ei aiheudu juurikaan vaivaa.

Jos noin paljon on jo kiinteistösijoituksia, niin itse ainakin keskittyisin sitten muihin omaisuusluokkiin. Jos vaikka tulee jossain vaiheessa tarve nopeelle massille, niin saa helpommin ulos ne muualta. 

Taantumaindikaattori on rikki ja raha virtaa jenkkiosakkeisiin

Perinteinen taantumaindikaattori eli korkokäyrän kääntyminen käänteiseksi ei nyt näytä tapahtumien johtavan jenkkitalouden taantumaan. Aiemmissa kahdeksassa talouden laskuliikkeessä korkokäyrä on ensin kääntynyt ja sen jälkeen talous on alkanut köhiä. Mitään virhetulkintoja ei aiemmin ole ollut.

Nyt suunnanosoittimen uskottavuus on koetuksella. Tuottokäyrä on ollut kääntyneenä ennätysmäisen ajan eli melkein 400 kaupankäyntipäivää ilman, että selvästä ja merkittävästä laskusuuntauksesta olisi merkkejä. Työpaikat lisääntyvät ja talous kasvaa tällä kvartaalilla näköjään enemmän kuin edellisellä.

“It’s not working,” said Ed Hyman, chairman of Evercore ISI. “So far, the economy is doing fine,” though he added that a recession could be just a little late in arriving this time.

Sijoittajat eivät oikeastaan nyt kummeksuisi, jos väliin tupsahtaisi jonkinlainen taantuman poikanen. Tuottokäyrän inversio on usein päättynyt hiukan ennen taantumaa, kun ohjauskorkoja on alettu alentaa ja lyhyiden velkakirjojen yieldit ovat voimakkaasti laskeneet. Näillä toisiaan seuraavilla riippuvaisuuksilla on ollut suuri merkitys sijoittajien ajattelutavalle ja luotettavan osoittimen särkyminen saa varainhoitomaailman hermostumaan.

Linkki WSJ: Wall Street’s Favorite Recession Indicator Is in a Slump of Its Own - WSJ

Samaan aikaan sijoittajat tunkevat varoja rahastoihin ja ETF:iin kaksin käsin - nämä ovat saaneet uusia varoja 172 miljardin dollarin edestä yksin tänä vuonna - markkinan rahavirta kääntyi. Rahaa ja varoja on nyt otettu viime ajat suosiossa olleista rahamarkkinarahastoista ja korkotalletuksista ja laitettu töihin osakkeisiin ja velkakirjoihin.

“The economy is in good shape, labor markets are in good shape, and central banks globally look ready to provide support,” said Michael Arone, chief investment strategist at State Street Global Advisors. “That’s an attractive backdrop for investing, and it’s the primary reason you’re seeing an increased appetite for everything.”

Rahavirta jenkkien osake- ja velkakirjarahastoihin on vahvinta sitten vuoden 2021, jolloin korot olivat lähellä nollaa. Maailmanlaajuisesti yksin huhtikuussa sijoitettiin etf:iin 468 miljardia dollaria, mikä on suurin rahamäärä tähän asti.

Skeptikkojen mukaan osakkeiden arvostus on korkealla ja korkopreemio riskisille yrityslainoille on historiallisen matalalla tasolla. Morgan Stanleyn mukaan S&P500 indeksin yhtiöiden odotetut tuotot seuraavan 12 kuukauden aikana tulevat olemaan historiallisen liikkumavaransa ylimmässä desiilissä.

Sijoittajat painavat jalka kaasulla, kädet irti ratista: Investors look anything but defensive. Of the 10 ETFs that have taken in the most money this year, just one is a bond fund. Two track the price of bitcoin. The leader, the Vanguard S&P 500 ETF, is on pace for a banner year. Investors have added a net $37 billion in less than five months; the annual record for any ETF inflow is $50 billion.

Riskinottohalukkuus ulottuu myös korkotuottojen markkinoille. Muutamat suosituimmat rahastot sisältävät riskisempiä yrityslainoja ja velkakirjoja, jotka maksavat korkeampia korkoja. Rahaa tulee lainarahastoihin, mikä kertoo sijoittajien riskinottohalukkuuden nousseen ja heidän olevan vakuuttuneempia talouden tilasta sekä osoittautuneen halukkaiksi ottamaan luottoriskiä. Tai lohkoketjuriskiä.

Shane Archuleta, a 29-year-old IT professional in Fort Myers, Fla., is one of the investors rushing into the market. Archuleta has mostly been buying ETFs, including Vanguard’s S&P 500 fund, a Vanguard growth fund, and Invesco’s QQQ, which tracks the Nasdaq-100 index. With a multidecade investment horizon, he says he prefers higher-risk, growth-oriented funds for now.

“My big thing is, ‘don’t bet against the U.S. equity market.’ I have no doubt in the very long run it’s going to go up,” Archuleta said.

Linkki WSJ: Bullish Investors Are Piling Into Stock and Bond Funds - WSJ

Tälle vuodelle on ominaista, että rahastoihin laitetaan varoja hyvin leveällä siveltimellä. Kaikkea ei laiteta pelkästään teknosektorille, kuten aiemmin. Sama pätee myös muihin markkinoihin, eli jenkkisijoittajat ovat alkaneet kiinnostua vahvemmin Japanin ja Euroopan markkinoista näiden tehtyä tuloksia - ja raha on seurannut perässä.