Vähän nahkeaa napsaista käppyrä alkamaan ennen valtavaa 2007 dippiä, kun se leikkaa noista sun pitkän ajan tuotoista puolet pois. En muistanutkaan kuinka ronski kyykky -07 - 10ish oli
Ei kai se käppyrä ala ennen 2007 dippiä vaan 2010? Jolloin oli jo pohjilta noustu. Ja tuo oli pisin käyrä, minkä helposti googlaamalla OMXHGI:stä sai.
Minua harmittaa, että perintöveroa oikeudenmukaisena ihailevat jättävät kerran kerrasta tarkastelunsa periaatteelliselle tasolle, miettimättä hetkeäkään veron perimistapaa joka tekee siitä epäreilun, satunnaisen ja huonon hallintotavan mukaisen.
Voisin ostaa teorian, että on kohtuullista verottaa windfall tuloa, jos kyse olisi todellisesta tulosta. Tyypillisin perintö on vanhempien asunto, joka ensimmäisen vanhemman kuollessa jää luonnollisesti yksin jääneen vanhemman käyttöön, ettei leskiparkaa häädetä kodistaankin. Lapset siis perivät puolet toisen vanhemman käytössä olevan asunnon ylläpitokuluista. Fiksut ihmiset voivat sopia asunnossa asuvan vanhemman hoitavan juoksevat kulut, mutta isommat remontit ylittävät helposti lesken maksukyvyn ja sitten kysytään apuja muilta omistajilta.
Tästä riemusta pitää maksaa vero, jonka suuruus määräytyy tuontiauton verotusta mukaillen samankaltaiseksi kuvitellun asunnon/auton oletetun käyvän arvon perusteella. Erona toisinaan siedettävän eksaktin tieteen nojalla tapahtuvaan auton verotukseen on, että auton verotusarvo arvataan sen tullauspäivänä, jolloin omistaja ottaa autonsa käyttöön Suomessa. Perintöasunnon arvon realisoitumispäivää ei veron määräytymisen hetkellä tiedä kukaan, kuten ei myöskään käypää arvoa sillä hetkellä. Usein aivan eri tilanteessa arvatut verot pitää silti olla maksettuna ja yli 5 vuoden jälkeen ei saa enää oikaisua.
Perintövero ei siis useinkaan verota todellista saantoa vaan kuvitellun omaisuuden arvattua käypää arvoa jota verovelvollinen ei ole saanut, eikä toivokaan saavansa vielä vuosiin, koska se merkitsee toisenkin vanhemman kuolemaa. Perintövero ei myöskään ole hyvän hallintotavan mukaisesti läpinäkyvä eikä tasapuolinen. Auroveron tapaan vero määräytyy arviopohjalta, joten verovelvollinen ei voi koskaan ennalta tietää veroseuraamuksen suuruutta. Koska ei ole läpinäkyvyyttä, ei ole myöskään tasapuolisuutta.
Jos rakastatte perintöveroa, perikää se edes todellisesta saannosta silloin kun se on verovelvollisen käytettävissä veron maksamiseen.
Eri mieltä olevat todistakoon vakaumuksensa maksamalla ensi vuoden pääomatuloveronsa jo nyt. Veron määrähän on helppo arvioida ja rahatkin saa jo ensi vuonna. Ehkä.
Esimerkissäsi, jos sen oikein tulkitsen, keskityt henkilöön jonka pääasiallinen varallisuus on oma asunto. Jos potentiaalia perillisiä (lapset ja näiden lapset) on viisi tai enemmän (luku viisi hatusta) ja asunto keskiverto suomalainen asunto, on verot helpohko kutistaa käytännön merkityksettömiksi jakamalla perintö kaikille mainituille.
Käytännössä verolla lienee enemmän merkitystä, jos perillisiä on vain 1-2 tai perittävää enemmän kuin asunto + käteiskassa. Tai tapauksessa, jossa verosuunnittelua ei ole ajoissa ymmärretty tehdä.
Esimerkissäsi, jos sen oikein tulkitsen, keskityt henkilöön jonka pääasiallinen varallisuus on oma asunto. Jos potentiaalia perillisiä (lapset ja näiden lapset) on viisi tai enemmän (luku viisi hatusta) ja asunto keskiverto suomalainen asunto, on verot helpohko kutistaa käytännön merkityksettömiksi jakamalla perintö kaikille mainituille.
Käytännössä verolla lienee enemmän merkitystä, jos perillisiä on vain 1-2 tai perittävää enemmän kuin asunto + käteiskassa.
Oikein tulkitset, että tällä asialla on merkitystä vain tyypillisimmän suomalaisen perinnön asunnon ja tyypillisimmän perijöiden määrän tapauksessa eli usein.
Minun oikeustajuuni ei sovi arvausverotus kuvitellusta tulosta jota ei ole oikeasti saatu vaikka veron määrä jäisikin yleensä muutamiin tonneihin.
Toinen huonoa hallintotapaa osoittava piirre on arvioverotuksen aiheuttama läpinäkymättönyys ja eriarvoisuus.
Kolmas on se, että perintö verotetaan kuvitellussa bruttomäärässä eikä sen aiheuttamia todellisia kustannuksia eikä arvon muutoksia pysty korjaamaan enää yli 5 vuoden jälkeen.
Perintöjen pienuuden vuoksi kyse ei yleensä ole yksilön kannalta valtavista rahasummista, mutta on mielestäni kohtuullinen vaatimus että tulon verotuksen pohjana on tunnettu tulon määrä sen realisoituessa saajalleen.
Itse olen lapseton ja perintövero nykymallisena aikanaan tullee käytännössä tuhoamaan koko työurani arvon yrittäjänä.
Osaomistamamani yrityksen osakekannalla on normi palkansaajan mittakaavalla matemaattista arvoa määrä, jollaisesta johdettu perintöveron suuruus tekee sukupolvenvaihdoksen käytännössä mahdottoman lähisukulaisen lapsille. (Veroluokka 2)
On niin, että vaikka varallisuus periytyy, osaamis-ja kokemuspääomaa ei voi siirtää. Jatkajille tulisi niin isot velat ja taloudellinen riski epäonnistumisesta, ettei sellaista tuomiota voi hyvällä omallatunnolla sälyttää.
Jos yrityksen menestys sakkaisi, ajatellaan vaikka nykytilannetta rakennus- ja kiinteistöbusinessa, -verojen maksaminen osinkojen kautta kävisi täysin mahdottomaksi, ainakin yritksen kaikki kehittäminesinvestointi pitäisi lopettaa -ja jos epäonnituminen tulisi, verovelat jäisivät.
Omistan metsää myös.
Perikunnan pitää vetää koko pinta-ala sileäksi. Puuta myydessä joka kolmas rekkakuorma lähtee valtiolle.
Ensin maksaa puunmyynnistä verot 34% ja jäljelle jääneestä myyntitulolla uudelleen 2.luokan perintövero 32% koko palstan arvosta. Maapohjineen ja taimikoineen. Kyseessä on mielestäni jonkinasteinen haudanryöstö valtion toimesta.
Jos siis taloudellisesti ajattelee, minun ei kannattaisi muuta kuin alkaa ryypiskelemään ja käymään huorissa lopun ikääni.
Valtiollekin tällainen lopulta on katastrofaalista. Lyhytaikainen verotulo ja tasainen tulonjakopuhe eivät kerro millaisen negaation perintövero aiheuttaa perheyritysten kehitykselle. Firmat on lähes pakko myydä, että varallisuus on likvidissä muodossa veronmaksuun.
Verrataan lopputulosta vaikka Saksaan jossa vanhat perheyhtiöt muodostavat talouden selkärangan. Ruotsin malli on viisas.-Perintövero aktivoituu vasta omaisuutta myydessä.
Edellämainitut tapaukset ovat aitoja ongelmia perintöverossa. Suurimmassa osassa tapauksia perintövero on kuitenkin kohtuullisen vähäongelmainen tapa verottaa, joten en kannata sen suoraa poistoa. Suurempi ongelma Suomessa varallisuuden kerryttämiseen on yleinen verotuksen (tässä myös veronkaltaiset maksut kuten eläkemaksut) taso, joka on selkeästi lähempänä kommunismia kuin kapitalismia.
Itse en ole koskaan tiukasti lyönyt kantaani lukkoon perintöveron suhteen, mutta olen miettinyt vaihtoehtoina joko siirtymistä perintöverosta luovutusvoittoveroon osin tai kokonaan ja toisaalta helpotuksia perintöveron maksamisen aikatauluun. En ole asiantuntija, mutta kuuden kuukauden maksuaika mikä oli ainakin joskus käytössä perintöverossa on aivan liian lyhyt aika jos suuri osa perinnöstä on juuri esimerkiksi maa- ja metsätilojen ja/tai toimivien yritysten muodossa. Jos maksaminen olisi mahdollista jaksottaa vaikka viiden tai kymmenen vuoden ajalle ilman suuria korkokuluja, olisi tilanne usein helpompi toteuttaa niin että yritykset voisivat säilyä omistajiensa omistuksessa.
Toki on olemassa erilaisia tapoja toteuttaa sukupolvenvaihdokset, mutta yllättäviä kuolemantapauksia sattuu aina ja on sääli jos vaikka toimiva kotimainen perhefirma sen takia joudutaan myymään ulkomaille ja usein vieläpä pilkkahintaan.
Perintövero on useimpien perinnön saajien mielestä epäoikeudenmukaista. Onko perintövero sitten epäoikeudenmukaisempaa kuin esim. palkkaverotus yli 50 teur/vuosi tulojen osalta, niin siitä uskallan olla eri mieltä.
Ymmärrän perintöveron osalta omaisuuden verotusarvon määrittämisen vaikeuden kiinteistöjen ja julkisesti noteeraamattomien yritysten osalta sekä myös pörssiosakkeiden osalta, kun yksittäisen päivän noteeraus voi liikkua aika paljonkin. Niiltä osin olisi varmasti parannettavaa, jotta perintöä ei arvosteta yli sen, mitä se käytännössä realisointimahdollisuuden hetkellä on.
Suomen kilpailukyvyn kannalta palkkaveron korkea progressiivisuus on mielestäni huonompi asia kuin perintöveron määrä.
Perintöveron poistamisen puolesta puhujat perustelevat asiaa mm. sillä, että ko omaisuudesta on jo verot maksettu aikanaan. Kokonaanhan näin ei kuitenkaan ole, sillä arvonnoususta ei veroa onneksi vielä peritä, joten siltä osin perinnössä on verotonta arvonnousua sisällä.
Ennen kuin perintöä odottavat kivittävät minut, niin lähtökohtaisesti kannatan pienempiä perintöveroja samalla, kun toivon pienempiä veroja kaikkiin tuloluokkiin.
Itse olen lapseton ja perintövero nykymallisena aikanaan tullee käytännössä tuhoamaan koko työurani arvon yrittäjänä.
Osaomistamamani yrityksen osakekannalla on normi palkansaajan mittakaavalla matemaattista arvoa määrä, jollaisesta johdettu perintöveron suuruus tekee sukupolvenvaihdoksen käytännössä mahdottoman lähisukulaisen lapsille.
...
Verrataan lopputulosta vaikka Saksaan jossa vanhat perheyhtiöt muodostavat talouden selkärangan. Ruotsin malli on viisas.-Perintövero aktivoituu vasta omaisuutta myydessä.
Kiitos hyvästä lisäyksestä kokoelmaan! Neljäs huonon hallintotavan tunnusmerkki on kohtuuton tai rakenteellisesti virheellinen verotus joka alkaa ohjata tai estää verotettavaa toimintaa silloinkin kun kyse ei ole haittaverosta.
Ruotsin mallin kiristää verotusta koska pääomatulovero on perintöveroa kireämpi. Olen silti samaa mieltä kanssasi Ruotsin mallin hyvyydestä, koska se verottaa todellista saantoa silloin kun verovelvollinen saa tuloa jonka suuruus tiedetään tarkalleen. En siis ole luikertelemassa karkuun verotustani vaan vastustan sellaisen kuvitellun tulon verottamista arvatulla arvolla jota verovelvollinen ei ole saanut.
Olisi hienoa olla kärpäsenä katossa kuuntelemassa kun Li Andersson vääntää rautalankaa omilleen siitä kuinka nyt kusetetaan porvaria ihan kympillä ja poistetaan perintövero (korvaamalla se pääomatuloverolla). Ruotsissa tästäkin on hyvät kokemukset monien kuolinveroa paenneiden hyvätuloisten palattua Lontoosta ja muualta takaisin Ruotsiin verotettavaksi.
Farseer ja Marraskuu laajensivat tarkastelukulmaani, enkä väitä heille vastaan, mutta huomautan, että kyse on kahdesta eri asiasta.
Te puhutte (asiaa!) maan taloudelle edullisesta verotuksen painotuksesta. Olen samaa mieltä siitä että tuloverotus on käsitteenä OK, mutta meillä prosentit on väärin säädetty.
Minun aiempi näkökulmani ei heilauta maan taloutta minkekään. Kerroin vain että perintöjen ja autojen verotuksessa mukana oleva mielikuvituskomponentti ei kuulu korruptoitumattomaan ja tasapuoliseen hallintoon.
Jos keskimääräinen perintö on asunto maaseudulla, niin eikös siinä silloin ole arvonlaskua sisällä?
En tiedä mitä tarkoitat, mutta verotuksen pohjana käytetään perunkirjaan tehtyä arviota. Osakkeet ovat helppo omaisuuserä, koska niiden arvo määräytyy päivän kurssin mukaan. Osakkeita ei myöskään rasita lesken elinikäinen hallintaoikeus joten perillinen voi myydä perimiään osakkeita maksaakseen niiden tarkkaan tunnetusta arvosta aiheutuvan veron. Lesken haltuun jäävää asuntoa ei voi myydä eikä sen arvoa tiedä kukaan, mikä on ongelma.
Asunnon aiemmasta arvon laskusta ei tule perillisen tappiota koska se on jo mukana perunkirjan päivänä arvatussa käyvässä arvossa. Sen jälkeen tapahtuva arvon lasku jää perillisen tappioksi jos asunnosta paljastuu merkittävä vaurio tai paikkakunnan ainoa iso työnantaja lopettaa toimintansa. 5 vuotta veron maksun jälkeen ei voi edes tehdä oikaisua.
Jotta peli olisi mahdollisimman epäreilua, perunkirjan ylittävää arvon nousua tietenkin verotetaan luovutusvoittona.
Verotuksen nopeat muutokset häiritsevät verosuunnittelua huomattavan paljon. Itselleni ja ehkä osalle Saipan kannattajista perintöveron poistaminen ruotsalaisittain ei välttämättä ole optimaalisin ratkaisu. Varsinkin jos vaihtoehdoksi esitetään yhteisöverotuksen kiristämistä.
Asunnon aiemmasta arvon laskusta ei tule perillisen tappiota koska se on jo mukana perunkirjan päivänä arvatussa käyvässä arvossa. Sen jälkeen tapahtuva arvon lasku jää perillisen tappioksi jos asunnosta paljastuu merkittävä vaurio tai paikkakunnan ainoa iso työnantaja lopettaa toimintansa. 5 vuotta veron maksun jälkeen ei voi edes tehdä oikaisua.
Jotta peli olisi mahdollisimman epäreilua, perunkirjan ylittävää arvon nousua tietenkin verotetaan luovutusvoittona.
Mitä tarkoitat tällä? Jos peritty asunto myöhemmin myydään tappiolla, eikä perintöveroa voi enää oikaista, eikös tällöin muodostu luovutustappio, jonka voi vähentää muista pääomatuloista. Jos vähennyksen saa pääomatuloista, niin periaatteessahan se on verotuksellisesti edullistakin vrt. perintöveron oikaisuun, koska perintövero on yleensä aina pienempi kuin pääomatulovero.
Mitä tarkoitat tällä? Jos peritty asunto myöhemmin myydään tappiolla, eikä perintöveroa voi enää oikaista, eikös tällöin muodostu luovutustappio, jonka voi vähentää muista pääomatuloista. Jos vähennyksen saa pääomatuloista, niin periaatteessahan se on verotuksellisesti edullistakin vrt. perintöveron oikaisuun, koska perintövero on yleensä aina pienempi kuin pääomatulovero.
Asunto on yleisin perintö eikä useimmilla perijöillä ole pääomatuloa mistä vähentää vaikka niin saisikin tehdä. Sitä en oikeasti tiedä saako. Kerron kun tiedän ellei joku muu ehdi täsmentää tätä kohtaa sitä ennen.
Verotuksen nopeat muutokset häiritsevät verosuunnittelua huomattavan paljon. Itselleni ja ehkä osalle Saipan kannattajista perintöveron poistaminen ruotsalaisittain ei välttämättä ole optimaalisin ratkaisu. Varsinkin jos vaihtoehdoksi esitetään yhteisöverotuksen kiristämistä.
Jokaisessa muutoksessa on voittajia ja häviäjiä, mutta se ei ole kovin vahva peruste jatkaa huonoa käytäntöä.
Yhteisöveron kiristäminen on maanpetos, jonka ehdottajat saa minun puolestani haudata itsetuhoisen ehdotuksensa mukana.
Huomattavan vaikea vääntää peistä täysin kuvitteellisesta tilanteesta, jonka jokainen voi maalata vain omasta näkökulmastaan.
Minkä arvoiseen ja kuinka isoon kämppään se leski nyt jää asustamaan yksinään? Oikeasti ihan huomattava osa vanhenevista pariskunnista muuttaa viettämään eläkepäiviään pienempään asuntoon verrattuna siihen omakotitaloon missä kasvattivat lapsiaan. Ne jotka eivät siihen lähteneet ennen puolison kuolemaa, saattavat hyvinkin muuttaa mieltään kun yksinään täytyisi pitää huolta talosta, joka on ajateltu alunperin nelihenkiselle perheelle.
Toinen arvoitus, että mikä tarkalleen mahtaa olla se perijöiden taloudellinen tilanne? Vanhemmatko asustivat huomattavan kalliissa omakotitalossa hyvällä alueella, mutta hyväosaisuus ei periytynyt millään tavalla, vaan lapset potkaistiin pois kotoa heti täysi-ikäisyyden kynnyksellä asumaan kaupungin vuokrakämppään, josta tie ei johtanut mihinkään muualle kuin sossun asiakkuuteen? (Tarkoituksella kärjistetty)
Farseerin kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että maksuaikataulutus voi muodostua ongelmaksi perintöverotuksessa. Joissain tilanteissa verotus realisoinnin yhteydessä varmasti korjaisi, mutta tuollaiset tilanteet mielestäni eivät voi sanella verotusta, ja näen muitakin vaihtoehtoja kuten puhtaasti maksuaikataulun pidentämisen.
Arvonmäärityskysymykset ovat myös huomattavan teoreettisia, riippuen omaisuuslajista ja niiden ominaisuuksista. Esimerkiksi metsäkiinteistöjen arvostus on nykypäivänä hyvin tehokasta. En usko että siinä kovin paljoa metsään voidaan mennä perunkirjoituksessa.
Henkilökohtaisesti nämä perintöverotuspulmat kiinteistöihin liittyen ovat tulossa eteen, mutta kun oma varallisuuteni on perintöön nähden aivan riittävä, niin se ei suoranaisesti stressaa ollenkaan. Perittävä itse ehdottelee, että kierretään perintöverotusta tekemällä vapaa-ajan asunnosta kauppakirja, mutta ei siirretä rahaa ollenkaan!
Eli jos asunnossa on asunut yli kaksi vuotta menettää tuon oikeuden mutta vastaavasti saavuttaa myyntivoiton verottomuuden.
Ja toki vähentää voi myös muista pääomatuloista kuten vuokrat jne. Mutta voi olla ettei yli puolella näitä ole. Itselläni ole mitään tietoa asiasta mutta uskon kirjoittamasi.
Kuinkahan moni muu paikalla olijoista on ollut alasalissa työtehtävissä? Mie siis yhden päivän istunut päämeklarimme vieressä. pic.twitter.com/9dHRvMXe8I
Näitä on hyvä käydä suorittamassa. Tutustuu väkisin uusiin ja vanhoihin yhtiöihin. Ainakin kaltaiseni, joka jaksaa katsoa webcasteja vähän huonosti. Varsinkin kun niissä päästetään yritysjohto lähes kerran kerrasta helpolla corporate jargonista ja löysistä lupauksista.
Vähän epäilen tuon porukan suurimmalta osin olevan väärää. Ikärasistisesti oletan suurimman osan osanottajista pelaavan osakkeillaan Luther-tennistä. "Tässä seison enkä muuta voi" lienee siis strateegiansa. Toki olisivat kiinnostuneita löytämään osakkeen, joka varmasti tuplaisi huomenna. Jotain tähän suuntaan lupailikin Endomines, joka kaivaa kultaa Pampalossa. Enpä muuten vielä toissa päivänä tiennyt, missä Pampalo on. Enkä paljasta teillekään, vaan arvuuttelen. Se on kuuluisa kullankaivuualue joko a) Etelä-Amerikassa b) Etelä-Afrikassa c) Pohjois-Karjalassa.
Toivottavasti Endomines ei ole kuitenkaan ihmiskauppaan sekaantunut.
Laitoin tämän kostoksi siitä, että Endominesin Seppo Tuovinen kertoi kullan hinnan nousseen aina ja siksi myöskin jatkossa aina nousevan. Voeha se olla niinnii, että kulta jatkossa aina nouseekin. Mutta perustelu "koska se on aina noussut" ontuu. Joskin on hyvin suosittu siellä missä tuulipuvut kahisevat. Ja myös Pörssiklubilla.
Helsingin keskustassa on muuten kiva asua. Koko ajan tapahtuu kaikenlaista jännää. Kuten perjantaina Popeda Lasipalatsinaukiolla ja lauantaina Maustetytöt Huvilateltassa.
Koska sunnuntaikolumnini ei saavuttanut juuri suosiota (miksiköhän?) yritetään viihdyttää muilla jutuilla.
Tähän tietysti kaikki talousjournot älähtävät, että ei meillä semmoista. Niin syylliset kuin syyttömätkin. Mutta jos istut varmasti rahanarvoisen tiedon päällä, saat 3.800 brutto käteen ja avioerosta jäi käteen elatusmaksujen lisäksi kova jano, voi tulla ylivoimaiseksi houkutukseksi hankkia vähän kaljarahaa. Tai paljon enemmänkin poikkinaisetkin talousjournot tuntevat paljon rahamiehiä. Ja eikä ihmisen tarvitse olla edes epätoivoisessa tilanteessa, ettei se ahneuttaan tekisi pientä vilunkia. On näitä nähty.
Tuuppasin muuten yhden erän Kalmaria vastapalloon. On kertynyt jo jonkunlainen positio ja pari pientä treidiäkin olen tehnyt, tämä nyt viimeisenä. Tosin huomattavaa, että äitinsä ja mumminsa mielestä näppärä poika oli Kalmarin suhteen iloisesti väärässä. Olin aika varma, että se kiitää listalla kuinMandatum, kunhan indeksirahastot ovat irroittaneet. Olin väärässä, mutta lupaan, ettei ollut viimeinen kerta.
Koska sunnuntaikolumnini ei saavuttanut juuri suosiota (miksiköhän?) yritetään viihdyttää muilla jutuilla.
Erittäin nokkela otsikointi ei pelastanut, koska kolumni ei ollut järin ajankohtainen. Ainoa suora esimerkki luvitu(tu)ksesta oli tuo artikkelin Metson teknologiakeskus, josta ei seurannut aasinsiltaa mihinkään lupaprosessin vaiheeseen, joka olisi kestänyt liian pitkään ja liian tyhmästä syystä.
Koska sunnuntaikolumnini ei saavuttanut juuri suosiota (miksiköhän?) yritetään viihdyttää muilla jutuilla.
Erittäin nokkela otsikointi ei pelastanut, koska kolumni ei ollut järin ajankohtainen. Ainoa suora esimerkki luvitu(tu)ksesta oli tuo artikkelin Metson teknologiakeskus, josta ei seurannut aasinsiltaa mihinkään lupaprosessin vaiheeseen, joka olisi kestänyt liian pitkään ja liian tyhmästä syystä.
Aihe on hyvin ajankohtainen. Ellei hallitukselta kohta ala tulla esityksiä luvituksen helpottamisesta, niitä ei tule koskaan.
Teksti ei mitä ilmeisimmin saanut ihmisiä uskomaan tätä tai ymmärtämään asian tärkeyttä. Tai sitten oli muuten vain huono🤷♂️.
Kiitos joka tapauksessa palautteesta!
Asian tärkeyden takia kirjoitin tarkoituksella normaalia lyhyemmän, että poliitikotkin jaksaisivat lukea. Olikohan tämä hyvä idea?
Mun mielestä oikein hyvä kirjoitus ja sopivan pituinen. Tämä lause erityisesti aivan helmi "Helsingin kaupungin budjetoinnissa taas ensin pohditaan summaa, jonka voisi vielä saada valtuustossa läpi. Ja sitten tehdään laskelmat, joka päätyvät tähän lukuun."
Koska sunnuntaikolumnini ei saavuttanut juuri suosiota (miksiköhän?) yritetään viihdyttää muilla jutuilla.
Mites muuten kolumnin kirjoittajalle tämä huono suosio ilmenee? Eli onko se kolumnin sivulataukset, siitä aiheutuneen keskustelun määrä, palstatykkäykset, X-tykkäykset, vai jotain muuta?
Teksti ei mitä ilmeisimmin saanut ihmisiä uskomaan tätä tai ymmärtämään asian tärkeyttä. Tai sitten oli muuten vain huono🤷♂️.
Kolumni oli ihan hyvä, kiitos siitä. Uskoisin että suurinta osaa suomalaisista ei asia kiinnosta (vaikka pitäisi) ja kiinnostuneista iso osa ei usko tai ymmärrä (ei sovi maailmankuvaan). Ne jotka uskovat ja ymmärtävät ovat varmaan yliedustettuna sijoitustiedon lukijoissa koko kansakuntaan nähden. Olen kolumnin kanssa samaa mieltä, mutta oma usko orpon ja RKP:n kykyyn tehdä järkeviä, byrokratiaa vähentäviä teollisuuden ja investointien kannalta hyödyllisiä päätöksiä on varsin matala.
Lupaprosessit ovat sillä tavalla hankala juttu, että tietysti niiden pitää olla mahdollisimman sujuvia. Toisaalta niiden pitää olla myös sillä tavalla huolellisia, ettei naapureiden, luonnon jne "yli kävellä", mikä taas luonnostaan tuo hitautta.
Jos Aki haluaa sanoa, että prosessin nopeus on tärkeintä kaiken muun kustannuksella, niin en voi olla kuin eri mieltä. Jos Aki taas haluaa sanoa, että prosessin oikea lopputulos (miten se sitten määritelläänkään) on tärkeintä, ja se pitää saavuttaa mahdollisimman tehokkaalla prosessilla, niin sitten voin ollakin samaa mieltä. Minulle ei oikein jäänyt selvää kuvaa kumpaa mieltä Aki oli.