Aurinkopanelit sijoituksena

Yllä periaatteita, tässä oman järjestelmän speksit vain esimerkkinä eikä tämä ole sijoitussuositus. Tuo 8% tuotto-odotus viimetalvisella sähkön hinnalla triggasi tarjouskilpailun käyntiin. Keräsin tarjoukset alalla pitkään toimineilta yrityksiltä, joiden toivon olevan olemassa vastaamassa mahdollisiin takuureklamaatioihin vielä 25 vuoden takuuajan loppupuolellakin. 

Mitoitusperiaatteena tähdättiin keskimmäiseen kategoriaan "ylituotanto ei haittaa" ja raamit tulivat autotallin ja katoksen etelään päin kaatavasta katon lappeesta, joka oli tarkoitus latoa täyteen paneleita, noin 5 kWp tehoisena järjestelmänä. Invetteriin päätettiin varata lisäkapasiteettia "joskus myöhemmin" sähköautoa varten lisättäviä paneleita varten. Tarjoauskilvan ratkettua se lisäys tehtiin saman tien, kun selkisi, että samaan suuntaan katsovat panelit kytketään sarjaan ryhmittäin, jolloin yksikin vanha paneli ryhmässä rajoittaa kaikkien virtaa. Eli nyt asennettavat panelit rajaavat samaan ryhmään 5 vuoden kuluttua saatavat uudemmat panelit toimimaan niiden vanhempien ehdoilla. Päätettiin asennuttaa se laajennus saman tien. 

Siitä seurasi lisäkustannus myös invertterille, koska panelit alkoivat levitä myös länteen kaatavalle katolle, joten invertterissä pitää olla erilliset tulot, etteivät eri suuntiin katsovat panelit häiritse toisiaan. Sarjakytkennästä on myös se haitta, että yksi iso vaahteranlehti panelilla tai päivän aikaan katon yli pyyhkäisevä puun varjo tuhoaa suhteettoman suuren osan tuotannosta. Meillä tämä ei ole ongelma, koska näkyvyys etelään ja länteen taivaalle on vapaa. Kahden lappeen asennuksesta tuli siis työn ja invertterin lisäkustannus ja vielä lisäkustannus tiilikaton asennusvehkeistä ja työläämmästä asennuksesta. 

Näillä asetuksilla 7.8 kWp (teoreettinen piikkiteho) voimalan kokonaiskustannus kotitalousvähennys huomioon otettuna oli 9448 €. 

Tuossa on talon kulutuksen kannalta selvästi liikaakin, koska tähän mennessä on myyty 3000 kWh sähköä. Siististi ajava olisi ajanut tuolla sähköllä noin 20.000 km, eli sähköauton varaus osui varsin hyvin ja vielä jäisi vähän myytävääkin. 

Meidän asennuksessamme on tietoisesti uhrattu tuottoprosenttia tulonsiirtoon työssäkävijöiltä eläkeläisille. Läntisellä katon lappeella olevien panelien tuotto on tietenkin eteläisiä pienempi. Eteläisten tuotantokerroin on noin 0.8 ja läntisten 0.75. Eli etelään katsovalla 1 kWp panelilla saisi suunnilleen 800 kWh energiaa vuodessa ja länteen katsovalla 1 kWh panelilla 750 kWh. Jälkimmäisten osuus heikentää investoinnin tuotto-odotusta, mutta senkin tuotto-odotus on selvästi positiivinen. Ja sen turvin kesäaika, jolloin eläkeläisten sähkölasku katoaa olemattomiin levenee useammalle kuukaudelle. 

Järjestelmä asennettiin huhtikuun puolivälissä ja kaksisuuntainen mittaus toukokuun puolivälissä. Merkittävä osa käyttökelpoisesta tuotantokaudesta jäi siis nyt ensimmäisenä kesänä hyödyntämättä, mutta en jaksa surra ajoitusta, koska ensimmäinen kesä on ollut myös niin poikkeuksellinen, että tuotto-odotus ylittyy joka tapauksessa varsin reilusti. 

Marraskuun tuotantoennuste on jo olematon, joten voin kertoa reilun kuukauden kuluttua tarkat lukemat ensimmäiseltä tuotantokaudelta. 

Kommentit samassa järjestyksessä: 

@Hynägrande: Marraskuun tuotantoarvio on enää parikymmentä kWh, joten rahallisesti se häviää kohinaan. Laitan tarkempaa tietoa toteutumasta kun saan lokakuun sähkölaskun. Lasken saavani pörssin pitkän ajan keskituoton jos tuotannon keskihinta asettuu viime maaliskuun sähkön hintani tasolle (sähkö + siirto + verot 13 senttiä / kWh). Tämä vuosi painuu huomattavasti sen ylitse. 

Omasta kulutuksesta säästetty raha on nettorahaa, joten 10 % säästö vastaa 13.4% osinkotuottoa alemmalla pääomatulon veroprogressiolla. 

@Kilppari: Huomasin saman ja minun ongelmani oli se, että koska en asu etelärannikolla enkä Lappeenrannan lähellä, ei oman alueeni dataa ollut tarjolla kovinkaan paljon. Lappeenranta on muuten erikoistunut hienosti energia-asioihin. Ihan sama viitataanko uutisessa aurinkopaneleihin vai pumppuvoimaloihin, niin referenssinä on LUT proffa tai tutkija. 

Juuri siksi tuo EU-laajuinen PVGIS oli hyvä löytö, koska sen avulla voi simuloida oman kodin kohdalla vallitsevalla säällä auringon paistamaan kuten se on vuosien keskiarvona todellisuudessakin paistanut. Minun reilun 6200 kWh tuotantoarviolleni annettiin 359 kWh vaihteluväli. Nämä laskelmat eivät ole koko maan keskiarvoja, vaan perustuvat kotikylän todellisuuteen. Niistä saa varsin hyvän lähtökohdan omaan arvioon. Itse tein kolme arviota, yhden panelintoimittajan kertoimilla, yhden itse julkisuudesta keräämilläni tiedoilla ja yhden PVGIS materiaalilla. Lopputulos on osumassa näiden keskelle ja PVGIS lienee tänä vuonna lähimpänä totuutta. 

Tekniikoissa on juuri tapahtunut pari merkittävää epäjatkuvuuskohdan tuovaa steppiä. Ennen panelit olivat tasokuvioita, joissa jokaisen kennon langoitus risteili kennon pinnalla, myös muiden kennojen ylitse. MBB (Multi-Bus Bar) on monikerrospiirilevyn tapainen tekniikka, jolla jokaisen kennon langoitus sukeltaa panelin keskimmäiseen kerrokseen pois naapurikennojen tieltä. Tämä nostaa hyötysuhdetta ja siten maksimitehoa kaikissa asennuksissa. 

Half-cut puolittaa panelin matriisirakenteen tuplamäärään puolta pienempiä piirejä. Iso vaahteranlehti pimentää edelleen varjostamansa osan piiristä, mutta se osa on tilastollisesti puolta pienempi, joten menetys on siten pienempi. Tämä menetelmä parantaa varjojen sietoa, mutta ei riitä toistuvaan varjoon, joka kannattaa käsitellä mikroinvetterillä. 

Kaksipuolinen paneli on parhaimmillaan maahan lumen pinnalle asennettuna. Amerikkalainen mitoitusohje veti vaakasuoran viivan "from sea to shining sea" ja kertoi, että tämän viivan yläpuolella ei edes harkita kuin double side paneleita, jotka ottavat lisäedun takapuolen lumiheijastuksesta. Sama tekniikka tekee kattoasennuksessakin havaittavan teholisän hetkeksi joka ilta auringoin paistaessa matalalta panelisarjan päädystä. 

Sitä en tiedä, onko valmistajilla vielä tutkimuksen alla selkeitä revoluutiosteppejä vai onko hitaan evoluution vaihe saavutettu jo, mutta oma arvioni  tulevien vuosien näkymistä nostaa sähkön hinnan selvästi panelien suorituskykyä suuremmaksi muuttujaksi. Kesän päiväsähkössä on nyt niin paljon arvoa pöydällä, että se tullaan syömään pois ennen panelien takuuajan loppumista. 

@Saunatonttu: Katon kunto on hyvä lähtökohta. Meillä on tapana ylläpitää taloa jatkuvasti, ettei missään vaiheessa tulisi tilannetta, jossa kaikki on hajalla yhtä aikaa. Panelien hintojen alenemista silmälläpitäen kattohuolto tehtiin sopivasti viime kesänä. Tiliikattoasennus on tosin palapeli, jota voi purkaa ja koota tarpeen mukaan, mutta ei sitäkään viitsi ihan huvikseen purkaa turhan monesti. 

@aliisan_avaimet: mikroinvetteri on ehdottomasti suositeltava, jos on epäiltävissä, että panelien päälle osuu jossain vaiheessa päivää varjo. Yhtä invertteriä syöttävän panelisarjan yli päivän aikana pyyhkäisevä yksittäinenkin puun rungon (ehkä jopa lipputangon?) varjo ryöstää tuotannosta kohtuuttoman osuuden. Kun panelit ovat sarjassa, missä tahansa kohdassa piiriä oleva varjo pudottaa koko sarjan virran. Meillä tämä ei ole tarpeen, koska näköpiirissä ei ole vuosikausiin mitään sellaista, joka ehtisi kasvattaa latvansa panelien eteen. 

Minulle oli yllätys, että yksi tarjoaja kieltäytyi edes tarjoamasta kahden katon lappeen asennusta. Tämä oli tosin valituista yrittäjistä nettisivujen nojalla halvin, joten heillä saattoi olla tuotteistettuna suoraviivainen asennus halvimmalla yksipiirisellä invertterillä mitä kaupasta saa? 

Osavuosikatsaus:

Pilvisenä marraskuun päivänä tulee vielä 70 W tehoa, joten tilinpäätösnumerot eivät ole aivan vielä lopulliset, mutta tuottoprosentin kaksi ensimmäistä numeroa on jo naulattu kiinni tältä vuodelta lokakuun jälkeen. Käytännön tuotantojaksolle maaliskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin olevalle käytännölliselle tuotantojaksolle jaettu tuotanto osui PVGIS arvion ja oman arvioni puoliväliin: 

• Oma arvio: 36.6 kWh / päivä
• Toteutuma: 35.3 kWh / päivä
• PVGIS arvio: 34.3 kWh / päivä

Jo tämä yksi otanta vahvistaa teoreettisia laskelmia mukavasti, koska PVGIS laskelman eri vuosien säävaihteluiden aiheuttama ero taivuttaa PVGIS arviota noin +/- 1 kWh eri suuntiin yllä olevasta monien vuosien keskiarvosta lasketusta tuotannosta. Kuluva vuosi ei ollut mitenkään poikkeuksellisen erinomainen säiden vuoksi loppukesän pilvisyyden ja selvästi keskimääräistä suuremman sademäärän vuoksi minun kotikylälläni. Saatoin siis päästä nauttimaan hieman rannikon läheisyyden PVGIS laskelmaan aiheuttamasta tunnetusta vääristymästä ylöspäin, kun korkeintaan keskinkertainen vuosi osui vaihteluvälin ylärajalle? 

Täällä päin Suomea muodostuu oletetun kaltainen yksihuippuinen kellokäyrä. Yhteenvedon ja palkkikaavion lukemat eivät aivan täsmää keskenään ilmeisesti erilaisen laskualgoritmin vuoksi? Ylempi yhteenveto on suoraan mittarilukema invertteriltä ja palkkikaavion yhteydessä näkyvä lienee päiväkohtaisista palkeista kk-palkeiksi ja vuosituotoksi summattu, joten siinä on pyöristysvirhettä. Isompi virhe on tuotannon arvo, joka estimoi ostettavan sähkön hinnalla, jota ei ole päivitetty koko kesänä. Tuo on siis vain informatiivinen Android-applikaatiossa ja invertterin kotisivuilla näkyvä raaka arvio tuotannon arvosta ja todellinen hinta tulee sähköyhtiön mittarin kautta normaaliin tapaan. Tänä kesänä on sähköä saanut myydä paljon suuremmalla hinnalla kuin ostaa, joten tuo yhteenvedon hinta-arvio on pahasti pessimistinen. Tuotannon arvon todelliseksi keskihinnaksi tuli tänä kesänä invertterin hinta-asetusten 15 c sijasta 19.2 c / kWh.

6010 kWh tuotannosta meni noin puolet omaan käyttöön (2910 kWh) ja toinen puoli (3100 kWh) myyntiin. Jälkimmäinen johtuu tietoisesta ylimitoituksesta, koska meidän sähköauto on vielä kaupassa. 

Kuvaan alle vertailun vuoksi saman talon kulutuksen vuonna 2021. Molemmat kulutustaulukot on rakennettu sähkölaskussa näkyvien todellisten maksettujen hintojen ja luotettavan mittauksen kautta. Vuoden 2022 aurinkovoimalan tuotanto on katsottu suoraan invertterin mittauksesta ja omaan kulutukseen käytetty tuotanto on laskennallinen invertterin kuukauden tuotanto - sähköyhtiön hyvittämä myynti. Kahden vuoden kulutusero ei aiheudu pelkästään aurinkovoimalasta, vaan pääosin neljän aikuisen talosta tuli kahden aikuisen asunto lasten muuttaessa omilleen. Kuluvan vuoden aikana on myös jatkuvalämmitteinen AinaValmis sähkökiuas vaihtunut Harvia Cilindroon, jota muuten voi kehua jopa 100 kg kivikasalla saunomaan tottunut. Cilindron lämpeneminen tietenkin kestää ikuisuuden kun on tottunut aina valmiiseen saunaan, jossa lenkin jälkeen ei vielä suihkuun mennessään tarvitse tietää käykö tällä kerralla saunassa vai ei. Mutta löylyä Cilindrosta tulee mukavasti ja se kuivaa saunan hyvin jälkilämmöllä. AinaValmis lahotti yhdet lauteet vaihtokuntoon pikavauhtia, ennen kuin älysimme saunan vaativan tehostetun tuuletuksen sen jälkeen kun on kaadettu löylyä kiulukaupalla kylmässä saunassa olevaan kuumaan kiukaaseen. Jatkuvalämmitteisen sähkökiukaan, ulkoporealtaan ja kahden auton jatkuva esilämmitys arkiaamuisin näkyy aivan tavallisen kokoisen 128 neliön talon isona 27741 kWh vuosikulutuksena.

Vuoden 2022 kulutustauluko näyttää selkeästi tuotannon kellokäyrän mukaisen kuopan kesän ajan päiväsähkön kulutuksessa. Se näyttää myös selvästi, kuinka valtava ylimitoitus tai älykäs kuorman hallinta tarvittaisiin edes päiväsähkön kulutuksen vetämiseen nollaksi suuria ajoittain kytkeytyviä tehoja sisältävässä rakennuksessa. Kesä- ja heinäkuulle jäi edelleen yli 200 kWh päiväsähkön kulutus talon kannalta noin 1000 kWh ylimitoituksesta huolimatta. Tämä kertoo myös karusti sen, mitä säätövoiman käsitteellä energian tuotannossa tarkoitetaan. Kun joku seuraavan kerran tarjoaa tuulesta tai auringosta otettavaa tuurivoimaa valtakunnan perusvoimaratkaisuksi, lyökää hänelle laskutaidottoman viherpiiperön leima otsaan varoitukseksi muille. Me tuurivoiman tuottajat hyödynnämme "jonkun muun" generoimaa säätövoimaa. 

Vuoden 2022 tuotannon arvoksi jäi siis 1154.15 €, joka tuo tänä vuonna investoinnille 12.15% vuosituoton. Tämä ei tule olemaan tyypillinen vuosi, vaan tällä kertaa myytävän sähkön arvo muodostui poikkeuksellisen korkeaksi. 

Lyhyen tähtäimen näkymät vuodelle 2023: 

En odota samanlaisen vuoden toistumista, enkä varsinkaan toivo sitä, koska se olisi raskasta koko yhteiskunnalle. Olkiluoto 3 saadaan jossain vaiheessa käyntiin ja tuurivoimaa rakennetaan lisää, mikä tulee jo ensi vuonna alentamaan myymäni sähkön hintaa. Ensimmäinen kuukausittaista tuotantoa kuvaava kaavio sekä taulukon huhti-toukokuun osuus näyttää selvästi, että osa kuluvan vuoden tuotannosta meni sivu suun myöhäisen asennusajankohdan vuoksi. Kellokäyrän vasen puoli ei tule näillä leveyksillä täyttymään kokonaisuudessaan, koska paneelit ovat suurimman osan helmikuusta lumen alla. On silti realistista odottaa, että vuoden 2022 kellokäyrä täydentyy maaliskuun lopun ja huhtikuun alun osalta.

Kahden vuoden keskiarvona helmikuussa on ollut joitain päiviä plussan puolella. Maaliskuussa on jo lähes viikon verran vähintään +5 asteen päiviä, jolloin oletan lumen valahtavan alas lasipaneelien päältä vilkkaammin kuin mummo peltikatolta. Siksi pidän kohtuullisena odottaa ensi vuoden tuotantomäärän kasvavan vuoden 2022 tuotannosta puuttuvan huhtikuun alun reilun 300 kWh sekä noin puolet maaliskuun arviosta, joka on noin 250 kWh. Vuosituotantoarvio PVGIS 6279 kWh ja Teknokraatin arvion 6700 kWh välissä tuntuu realistiselta, joten lukitaan varovainen arvio 6500 kWh. Ensi vuonna myös kaikki verkkoon siirrettävä energia mitataan alusta lähtien eikä vasta 16.5. alkaen kuten tänä vuonna mittarin vaihdon jälkeen. 

Jos jatkuvan sopimuksen päiväsähkön hinta putoaa 10 c / kWh ja siirtomaksu pysyy nykyisessä lähes 6 c / kWh lukemassa, tulee vuoden 2022 tuotannon kulutuksen ja myynnin jakaumalla 6500 kWh tuotannon keskihinnaksi noin 13 c / kWh. Sillä keskihinnalla tulokseksi jäisi 845 €, joka tarkoittaa 8.9% vuosituottoa. Pidän tätä sekä realistisena että itselleni riittävänä investointiperusteena, etenkin kun tuon tuoton saa verottomana omasta kulutuksesta säästäen. Jos sähkön hinta putoaa alle 10 c / kWh, pystyn minä senkin kanssa elämään sähkötalossa. 

Pitkän tähtäimen näkymät: 

Kuten numerot osoittavat, ei aurinkovoiman asentamiseen mitään valtion tukea tarvita, koska järjestelmien suorituskyky on noussut ja hinta laskenut tasolle, jolla hankinnan voi perustella taloudellisesti. Pidän selvänä, että aurinkoisen päivän sähkön hinta tulee laskemaan panelien 20 vuoden takuuaikana. 

Kun samaan aikaan tuulivoimaa rakennetaan lisää ja mielialat ovat kääntymässä puhtaan ydinvoiman suuntaan, on vuoden 2022 sähköpula jäämässä lyhytaikaiseksi anomaliaksi. Odotan sähkön hinnan laskevan yleisesti ja aurinkopaneelien suosion vuoksi erityisesti aurinkoisen päivän sähkön hinta laskee vielä yleistä trendiä enemmän. 

Ikiholdarisijoittajan näkökulmasta yhden vuoden tuurivoitto ei vielä lämmitä, vaan pitäisi löytää korkoa korolle. Katon mitoilla on rajansa ja lisäasennukset eivät ole kustannustehokkaita, joten tarvitaan jotain muuta pidemmän tähtäimen suunnitelmaa. 

Omani on sellainen, että viimeistään aurinkoisen päivän ilmaista lähestyvän sähkön hinnan syödessä paneelien säästön vaihdan yhden dieselveron ja polttoainelaskun sähköautoon. Sitä ennen joudun tavoittelemaan noin 10 % vuosituottoa muualta. Tämän vuoden valinta osui UPM:n osakkeeseen, jonka lisäostoon korvamerkkasin tänä vuonna ylimääräisen tonnin aurinkopaneelilisää. Uskon tämän olevan muutaman vuoden ajan hyvä valinta, mutta saatan tarvita jonkin toisen kohteen sitten kun sähkön hinta lähtee merkittävään laskuun. Hajautukseni on silloin huono aurinkopaneelien ja Suomen toiseksi suurimman sähkön tuottajan positiivisen korrelaation vuoksi. Molempien tuotot sähkön osalta romahtavat yhtä aikaa ja samalla kriteerillä. Mietitään sitä sitten kun sähkö on muuttunut harmittavan halvaksi.

Ymmärrän edellä kommentoineiden kannat. Olette kaikki oikeassa. Avasin keskustelun sijoittajan näkökulmasta, joten pyrin tekemään laskelmani hieman inhorealistisesti pitääkseni turvamarginaalit omalla puolellani. Tunnistan silti itsessäni JR:n kertoman piirteen optimoida pikku asioita maksimoidakseni jo tehdyn investoinnin hyödyt. Viime kesä tosin veti optimoinnin eri suuntaan kuin keskimäärin. Jatkuvalla sähkösopimuksella sai ostaa sähköä 10 c + 5.7 c siirto / kWh ja myydä 25 - 35 c / kWh, joten oli edullisempaa myydä päivällä niin paljon kuin mahdollista ja saunoa vasta illemmalla. Näin myös tehtiin. 

Myös Velho ja TL ovat oikeassa. Viimeisten lumen rippeiden siivoaminen asentajien tieltä märältä tiilikatolta vaati turvavaljaiden hankinnan, koska ei siellä katolla olisi oikeasti mitään pystynyt tekemään ilman niitä. Kuukausikohtaisen arvion ja toteutuman taulukko sisältää vasemmalla oman arvioni (7.8 kW), PVGIS arvion ja kuluvan vuoden toteutuman. 

Kuten arvioista näkyy, helmikuun tuotannon pelastamiseksi ei kannata ottaa isoja riskejä eikä edes tehdä isoa työmäärää. Samoin marraskuun tuotanto saa rminun puolestani loppua ensimmäiseen lumisateeseen, koska mitään menetettävää ei enää ole.. 

Mutta JOS maaliskuussa satun olemaan kotona ensimmäisenä +5 asteen päivänä, eikä lumi valahda omin voimin alas saakka, saatan hyvinkin nostaa tikkaat matalaa tallin räystästä vasten ja nykäistä pehmeällä autonpesuharjalla lumet alas matalammalta eteläpuolen lappeelta. Korkeammalle talon katolle ei yllä maasta ja se saa minun puolestani sulaa rauhassa omia aikojaan. Sen hyötykin on parhaimmillaan vasta kesän pitkissä ja valoisissa illoissa. 

Meillä on ollut erilainen kesä. Sinulla heinäkuu voittaa toukokuun ja elokuu voittaa huhtikuun. Meillä käy päinvastoin, tosin huhtikuuta pitää verrata sen mukaisesti, että asennus tehtiin 13.4.2022. Täällä päin loppukesä oli varmaan keskimääräistä huonompi aurinkosähkön tuotannon ja lomailun kannalta? 

Vulpes Capital kirjoitti:

Missä päin teillä päin oli erilainen kesä.

Oulujoen lumisemmalla puolella. Sekä paikkakuntien erot että vuosivaihtelu samallakin paikkakunnalla aiheuttaa eroja.

Mahdollisessa lumen poistossa en aio käyttää mitään sellaista väleneistöä, jolla en olisi valmis auton maalipinnan pesuun. Jos maali kestää naarmuuntumatta, silloin voi kohtuudella odottaa lasinkin kestävän. En tosin ihmettelisi, vaikka lumet tulisivat alas lasipinnalta ilman apujakin?

Marraskuun tuotannoksi jäi 33 kWh ja kausi on paketissa. Paneelien päällä on jo lumikerros ja lisää tulee koko ajan. Invertteri yritti vielä herätä tänään, mutta ei löytänyt mitään taloon tuotettavaa, joten meni uudestaan nukkumaan. Sekä oma että PVGIS estimaatti ylittyi marraskuussa selvällä marginaalilla, mutta näin pienellä tuotantomäärällä ei prosentuaalisesti suurellakaan ylityksellä ole enää rahallista arvoa. 

Marraskuun laskua ei ole tullut vielä. Investoinnin tämän vuoden tuotto nousee tällä enää prosentin osia ja päätyy noin 12.3% tasolle. 

Tässä vielä huhtikuussa kesken tuotantokauden tehdyn asennuksen ensimmäisen vuoden koko tuotanto kuukausittain. 7.8 kWp, josta 13/20 etelään ja 7/20 panelia länteen: 

Pääsin näköjään postituslistalle, kun kyselin aiemmin kommentteja havainnoistani PVGIS arviointipalvelusta. Lähettivät tiedotteen, että päivitetty PVGIS versio 5.2 vastaa yhteen itsekin ihmettelemääni havaintoon ja uusi versio ottaa tarkemmin huomioon meren läheisyyden. Meillä ei ole merinäköalaa, joten meille muutos oli pieni ja uusikin laskelma jäi aiemmankin version vuosivaihtelun sisälle noin prosentin luokkaan vuosituotannosta: 

https://joint-research-centre.ec.europa.eu/pvgis-online-tool/pvgis-rele…;

Kevät on alkanut tehokkaammin kuin odotin. Lumen vuoksi olin budjetoinut tammi - helmikuun nollaksi ja maaliskuun arviosta vain puolet. Arvioidun reilun 250 kWh sijasta nyt on plakkarissa jo lähes 400 kWh. Maaliskuun palkki on siis jo hyvin lähellä yllä olevan viime vuoden kuvaajan syyskuun tuotantoa. 

Pari kertaa olen harjannut panelit pitävartisella autonpesuharjalla ihan vaan uteliaisuuttani nähdäkseni mitä tapahtuu. Ei tarvitse edes kiivetä katolle, vaan matalan tallin ja autokatoksen räystästä vasten nostetuilta tikkailta ylettyy työntämään pakkaslumen syrjään. Ei maksa vaivaa tammi - helmikuussa, koska mitään tehoja ei ole saatavissa kuitenkaan. Maaliskuussa sen sijaan on jo ihan sähkölaskussa näkyvää tuotantoa, jos panelit eivät ole lumen alla. Tämä osoitti mielenkiintoisen ilmiön, jonka turvin panelit sulattavat itsensä pikavauhdilla "kriittisen massan" ylittyessä. 

Harjasin viime perjantaina talvilomaviikolla panelien päälle kertyneet viikon lumet seuraten tehon kehitystä pilvettömän sinisen taivaan alla. Lähtötilanne 150 W teho, joka ei ensimmäisen panelin harjaamisen jälkeen muuttunut havaittavasti. 3/13 panelia harjattuna teho nousi 160 wattiin. 5/13 panelin harjaamisen jälkeen teho oli 170 W. Sitten alkoi tapahtua. Pakkaslumi lähti lähes puhaltamalla pois, mutta 7/13 panelin jälkeen lumi alkoi tarttua harjaani -5 asteen pakkasesta huolimatta. 9/13 panelin jälkeen teho oli noussut jo yli 1 kW ja ensimmäisenä harjattujen panelien pinnalla vesi höyrysi ja valui pisaroina alas. 11/13 panelin jälkeen koko panelisarja lämmitti viimeistä kahta jo parin kilowatin hukkateholla, joka tietenkin kohdistui eniten vielä lumen alla varjossa olleisiin paneleihin joiden sisäinen vastus on suurimmillaan sarjaan kytketyn paneliryhmän osalta, Lumi valui märkänä alas hieman harjalla tönäisten. Koko panelisarja harjattuna teho yli 3 kW ja panelien pintalämpötila pikku pakkasessa +18 astetta. 

Sain kaverilta hyvän linkin sähkösopimusten simulointiin omalla todellisella kulutusprofiililla. Tuo laskelma syö Fingridiltä kirjautumisen jälkeen saatavaa oman kodin tuntikulutusdataa .csv tiedostona ja laskee pörssisähkön hinnan kyseiselle kulutukselle valitun aikajakson ylitse: 

https://liukuri.fi/laskuri

Aiemmin pysyvästi edullisena sähkön myyjänä toiminut Vaasan Sähkö ei näköjään uskalla enää pudottaa jatkuvien sopimusten hintoja niin edulliseksi kuin ennen. Jatkuvan sopimuksen ja pörssisähkösopimuksen hintaero kasvoi merkittäväksi vuoden alussa ja asiakkaan timeout tilanteen korjaamiseksi laukesi Q2 aikana. 

Suurten yökulutusten lattialämmitysten ja kuumavesivaraajan ohjaus on nyt siirretty pois sähkön jakelijan päivä/yösähköohjauksesta kellon perään ja ohjelmoitu halvoille aamuyön tunneille ja sopimus vaihdettu pörssisähköön. 

Harkitsin hetken Shellyn tapaista pörssihintaa seuraavaa optimointia, mutta järjestelmien elinkaari alkoi epäilyttää, joten tehtiin ajoitus vanhanaikaisesti kellolla. Nettiyhteyden konffaaminen kodin eri laitteisiin aiheuttaa jo nyt latenssia hieman ärsyttävän vanhan WLAN access pointin tai nettipalvelun tarjoajan vaihtoon. Mitä enemmän työkuormaa palvelun tai laitteen vaihto aiheuttaa, sitä suurempi vastenmielisyys on kilpailuttaa liittymiä ja vaihtaa vehkeitä mieleisiinsä. Tämä ongelma ei aiheudu niinkään WLAN-purkin admin moodista, jota on yleensä kohtuullisen kiva käyttää, vaan erilaisiin kodinkoneisiin (imuri, invertteri, yösähkön releohjaus) upotettujen maailman halvimpien kiinalaisten WLAN clienttien kökköisestä toteutuksesta, joka ei koskaan toimi laakista vaan vaatii jonkun verran virpomista muodostaakseen yhteyden vanhalla 2.4 GHz WLAN-taajuudella. Näiden romujen konffaaminen on niin vastenmielistä, että sen kerran tehtyäni en viitsi enää näiden kanssa tapella ja siksi meillä DNA:n tarjoama palvelu broadcastaa "Telia5990" 2.4G SSID:ta. Vehkeet on asennettaessa konffattu silloisen Telian palvelun kanssa toimimaan, on helpompi fuulata niitä konffaamalla uuteen reitittimeen vanha SSID, jonka nuo kodinkoneet ovat tottuneet kuulemaan.

Sitäpaitsi, kuka tarjoaa pörssisähkön hintatietoa minkä rajapinnan ylitse vuonna 2035? Ei näitä enää yhtään lisää, joten laiskuuksissani tyydyn oletukseen, että sähkö on halvimmillaan aamuyöllä kello 00:30 ja 05:40 välisenä aikana ja säädän ajoitusta tarvittaessa manuaalisesti. Porealtaan 2 kertaa päivässä tehtävä veden puhdistus ja klooraus sovitettiin hieman myöhempään, että väkisin päiväsaikaan tuleva toinen kierrätyskerta osuu aurinkopanelien tuotantohuippuun iltapäivällä. 

Leivinuuniin syötetyt pitkät puut ovat tehneet näkyvän vaikutuksen talon kulutukseen, koska kolmen ensimmäisen kuukauden ajalla yli 2000 kWh alentuneesta kulutuksesta vain reilut 400 kWh selittyy alkuvuoden aurinkosähköllä. 

Aurinkopanelien investointituoton vuoden ensimmäinen prosenttiyksikkö on silti plakkarissa maaliskuun loppuun mennessä. Vaikka tuotantomäärä onkin jyrkässä kasvussa, investoinnin tuotto tosin odotettavasti heikkenee jatkossa pörssisähkösopimuksen toivottavasti alentaessa aurinkopaneleilla korvautuvan ostettavan sähkön keskihintaa? 

Kiitokset vihjeestä, tämä pitää mallintaa tarkemmin! Rehellinen vastaus on, että vuosikymmeniä yösähkön käyttäjänä en intuitiivisesti osannut edes harkita isoja kulutuksia päiväksi.

Pörssisähkön hintaero yöllä ja päivällä on yleensä pienempi kuin siirtomaksu, joten pörssihinta yöllä + siirtomaksu on yleensä kalliimpi kuin päivän tuotannon verkkoon siirrettävän ylijäämän arvo. Mutta jos paneleista saatava teho ei riitäkään pilvisenä päivänä, sitten alkaa kulua kalliin päiväsähkön lisäksi siirtomaksua ostettavalle sähkölle.

Vaan äläpä mitään, kun vesivaraaja ja lämmitykset ovat ohjaimen eri kanavilla, ei mikään estä splittaamasta yhtä yölle ja toista päivälle, jolloin pienempikin tuotanto riittää omaan kulutukseen. Näiden tasapainotus on sinällään helppoa, kun palaute myytävästä ja ostettavasta sähköstä tulee palaute melko pikana.