Onks muuten mitään ongelmaa askarrella omalle lapselle osakesäästöt verottomasti siten, että myy joka vuoden lopussa mahdollisesti voitolliset pois ja ostaa samat heti takaisin? Sitten kun 18-vuotiaana lapsi ottaa ne haltuunsa saa käytännössä kaikki voitot verottomina mikäli säästellyt lähinnä lapsilisiä.
Jos säätää vaikka Nordnetin superrahastoilla niin ei kulutkaan rassaa.
On ongelma, jos saman päivänä myy ja ostaa samat samaan hintaan. Tulkitaan pelkästään veronkiertotarkoituksessa tehdyksi oikeustoimeksi eli verotuksessa mitättömäksi. Päivän parin väli jo pitäisi riittää turvaväliksi, mutta tästä ei takuita.
On melko humoristista jos verottaja katsoo että "heti" takaisin ostetut on ongelma mutta parin päivän päästä ei. Verovelvollisella tulis ymmärtääkseni myös olla mahdollisuus tietää ennalta minkälainen myyminen ja ostaminen on laillista. Ilmeisesti tässä näin ei sitten ole.
Itse olen käsittänyt että tuo saman päivän tulkinta koskee vain kun yrität myydä tappiollisia positioita vähentääksesi nämä tappiot sitten verotuksessa. Tuossa alle tonnin myynneissä pykälässä on kyse kuitenkin eri asiasta ja nämä on säädetty verovapaiksi.
Superit on hyviä jos haluaa indeksisijoittaa pohjoismaihin mutta siinäpä se. Ei tarjoa kummoista hajautusta globaalisti. Ei myöskään kovia tuottoja ole tullut vaikka kulut ovatkin pienet. Vertaile vaikka Spiltan Aktiefond Investmentbolag ja omxh25 tai omxs30 kehitystä. 0.2% kulut ei pitäisi olla deal breaker. Handelsbank USA on myös edullinen. Pienet kulut on vasta toissijainen valintakriteeri. Sen ei pitäisi ohjata mihin haluaa sijoittaa. Sitten kun on löytänyt kohteen niin sivertailee sen sektorin/alueen rahastojen kesken kulut. Ei anna hännän heiluttaa koiraa.
Itse olen käsittänyt että tuo saman päivän tulkinta koskee vain kun yrität myydä tappiollisia positioita vähentääksesi nämä tappiot sitten verotuksessa. Tuossa alle tonnin myynneissä pykälässä on kyse kuitenkin eri asiasta ja nämä on säädetty verovapaiksi.
Tämä on muuten varmaan oikea tulkinta. Näin kutitustuntumalla ilman penetraatiota.
Superit on hyviä jos haluaa indeksisijoittaa pohjoismaihin mutta siinäpä se. Ei tarjoa kummoista hajautusta globaalisti. Ei myöskään kovia tuottoja ole tullut vaikka kulut ovatkin pienet. Vertaile vaikka Spiltan Aktiefond Investmentbolag ja omxh25 tai omxs30 kehitystä. 0.2% kulut ei pitäisi olla deal breaker. Handelsbank USA on myös edullinen. Pienet kulut on vasta toissijainen valintakriteeri. Sen ei pitäisi ohjata mihin haluaa sijoittaa. Sitten kun on löytänyt kohteen niin sivertailee sen sektorin/alueen rahastojen kesken kulut. Ei anna hännän heiluttaa koiraa.
Superit on hyviä jos haluaa indeksisijoittaa pohjoismaihin mutta siinäpä se. Ei tarjoa kummoista hajautusta globaalisti. Ei myöskään kovia tuottoja ole tullut vaikka kulut ovatkin pienet. Vertaile vaikka Spiltan Aktiefond Investmentbolag ja omxh25 tai omxs30 kehitystä. 0.2% kulut ei pitäisi olla deal breaker. Handelsbank USA on myös edullinen. Pienet kulut on vasta toissijainen valintakriteeri. Sen ei pitäisi ohjata mihin haluaa sijoittaa. Sitten kun on löytänyt kohteen niin sivertailee sen sektorin/alueen rahastojen kesken kulut. Ei anna hännän heiluttaa koiraa.
Jos näillä kriteereillä lähdetään valintoja tekemään, niin suosittelisin seligsonilta global 25 top brands. 20 vuoden vuosittaisen tuoton keskiarvo 17%.
Osakesäästötililtä myytäessä ei siis saa tonnia verovapaana...?
Osakesäästötilillä myynnit ovat aina kokonaan verovapaita.. Nostoja tililtä verotetaan ja niitä ei koske pienten luovutusten verovapaus, koska kyseessä ei ole luovutus.
Superit on hyviä jos haluaa indeksisijoittaa pohjoismaihin mutta siinäpä se. Ei tarjoa kummoista hajautusta globaalisti. Ei myöskään kovia tuottoja ole tullut vaikka kulut ovatkin pienet. Vertaile vaikka Spiltan Aktiefond Investmentbolag ja omxh25 tai omxs30 kehitystä. 0.2% kulut ei pitäisi olla deal breaker. Handelsbank USA on myös edullinen. Pienet kulut on vasta toissijainen valintakriteeri. Sen ei pitäisi ohjata mihin haluaa sijoittaa. Sitten kun on löytänyt kohteen niin sivertailee sen sektorin/alueen rahastojen kesken kulut. Ei anna hännän heiluttaa koiraa.
Verottaja on nerokkuudessaan jälleen keksinyt kerätä pakollisessa ilmoituksessa tietoa, jota se ei tarvitse. Vuodelta 2020 yhtiöiden on annettava lomake 8A, jossa luetellaan vuoden päätteeksi - tyypillisesti rahoitusomaisuudessa - yhtiön hallussa olevat osakkeet ja muut arvopaperit. Tämä koskee kaikkia yhtiöitä, oli sitten sijoitusyhtiö tai tavallinen.
Lomaketta on vuodelle 2020 muutettu niin, että omistetun arvopaperin nimen lisäksi siitä on ilmoitettava sen y-tunnus.
Kyllä suomalaisen pörssiyhtiön y-tunnuksen löytää, mutta miten menetellä kun omistus on vaikkapa yhdysvaltalainen Pfizer Inc. tai ruotsalainen Atlas Copco AB? Samaan kohtaan pitäisi merkitä myös rahasto-osuudet - vaikkapa JPM US Technology. Tuskinpa Nordean rahasto-osuuksissa voi käyttä Nordea Funds Oy:n y-tunnusta.
Siitä ei kuitenkaan ilmene kuinka y-tunnuksen kanssa toimitaan. Verottajaan on oltu puhelimitse yhteydessä ja vastaus: Laita siihen joku tunnus, me emme sitä tarvitse.
Eli ohje on paukuttaa y-tunnuskenttään ysejä niin pitkään kuin se ottaa ja toivoa, ettei lomaketta hylätä. Vai onko joku muu saanut tähän jonkun paremman neuvon?
Tuhansia kirjanpitäjiä paukuttelee lomakekenttiin tarpeettomia numeroita, jotta lomakkeet olisivat ajallaan perillä - nerokasta.
Eli ohje on paukuttaa y-tunnuskenttään ysejä niin pitkään kuin se ottaa ja toivoa, ettei lomaketta hylätä. Vai onko joku muu saanut tähän jonkun paremman neuvon?
Juu. Ei tee mieli ottaa riskiä, että vaikka paperi menee nyt läpi, nyt tulevassa yllätystilintarkastuksessa joku ottaa nokkiinsa että on annettu tahallisesti vääriä tietoja.
Siitä löytyy 10 Mt pdf, jossa on kaikkien suomalaisten yhtiöiden osakkeiden verotusarvot. Y-tunnuksen saa nimellä linkistä: YTJ - Etusivu
Kyllä näistä selviää, mutta sitä toivoisi, että verottaja päivittäisi ohjesivunsa (sen edellinen päivitys on maaliskuulta: Sivu on viimeksi päivitetty 2.3.2020) ja helpottaisi hiki hatussa verovuoden vaihteeseen valmistautuvien ahdinkoa.
Tässä tähdätään, että verotus menisi oikein eikä muuttuisi verotuksesta sakotukseksi.
Vau, se oli mukava linkki, jonka olet sisällyttänyt, olen itse ladannut PDF-tiedoston ja aloin lukea sitä. Todella informatiivinen erityisesti veroista ja osakkeista. Olin jopa yllättynyt siitä, miten joillakin oli todella suuria veroja. Olen kuitenkin samaa mieltä myös siitä, että verotus on aina tehtävä oikein.
Viime vuonna sijoitettu työnantajan henkilöstö rahastoon. Hoksasin etten ole siitä huomannut verotukseen ilmoitusta tehdä (omaisuus), kun siitä ei ole transaktioita tehty sijoituksen lisäksi. Tämä vuonna osuudet rahastosta myyty.
Pitääkö tuo omistus oikaista viime vuodelle, vai riittääkö kun ensi vuoden verotukseen ilmoittaa tämän vuoden kaupat?
Kiitos etukäteen. Googlen erinäiset haut eivät minulle asiaa selventäneet.
Pitääkö tuo omistus oikaista viime vuodelle, vai riittääkö kun ensi vuoden verotukseen ilmoittaa tämän vuoden kaupat?
Suomessa ei ole omaisuutta verotettu enää vuosiin. Käsitykseni mukaan mitään oikaisua ei siksi tarvita, ilmoitat vain myynnin kyseisenä verovuonna.
Aina voit tarkistaa tuon verottajata. Puhelin käteen ja kilautus sinne. Olen saanut viime vuosina aina hyviä ohjeita ja neuvoja. Vuosikymmenten aikana veroviraston väki on oppinut palveluammatin roolin.
Muutamat viime kontaktit verottajaan ovat olleet oikein mainioita. Ei olla heitelty kapuloita rattaisiin tai kyselty ylimääräisiä, vaan kysytty tarvittavat ja kirjattu ok.
Jokunen nuori veroihminen on myös samoilla linjoilla eli ilman häslinkiä asia maaliin byrokratiaväännön sijaan. Toki näille kirjanpitoaineisto on pakko antaa. Protip: mapit pölyttyneessä varastossa ilman järjestystä ja itse Excel kirjattu data. Rajallinen aika on kaikilla. Pari pistotarkastusta ja datan täsmätessä mennään Excel mukaan.
Kun nyt on taas veroilmoitusaika, niin palaan valuutanvaihdon verotukseen jälleen kerran...
Ensimmäinen euroista kruunuiksi vaihto on 100 tonnia 1,02 miljoonaksi kruunuksi, eli euro-sek-kurssi 10,2. Toinen euroista kruunuiksi vaihto on 50 tonnia 505 tuhanneksi kruunuksi, eli euro-sek-kurssi 10,1. Minulla on siis nyt yhteensä 1,525 miljoonaa kruunua.
Sohellan siinä välissä osakkeilla, ostan itselleni uusia vaatteita, annan hyväntekeväisyyteen tms. Lopulta minulla on enää puolet eli 762,5 tuhatta kruunua. Päätän vaihtaa kaikki kruununi takaisin euroiksi euro-sek-kurssilla 10,0. Siinä tapauksessa kuvioihin tulee valuuttakurssivoitto. Miten se lasketaan? Miten se jakautuu kahden euro-sek-vaihtoeräni välillä? Vaikuttaako tapa jolla olen kruununi kadottanut sen jälkeen kun niitä euroilla ostin (luulisin, että ei, koska esim. osakkeiden myynnin verot on jo verotettu euromääräisinä)?
Intuitiivisesti sanoisin, että alkutilanteessa 1,525 miljoonaa kruunuani tulee 67%:sti ensimmäisestä erästä ja 33%:sti toisesta erästä. Joten jos vaihdan kaikki (eli 100%) jäljellä olevat kruununi takaisin euroiksi, niin siitä summasta ensimmäiset 67% verrataan ensimmäisen erän euro-sek-kurssia vasten ja toiset 33% toisen erän euro-sek-kurssia vasten (jos vaihtaisin vain 50% tilin saldosta, niin kaikki menisi ensimmäisen erän piikkiin). Sama periaate kuin osakkeidenkin luovutusvoittoja ja -tappioita laskiessa, paitsi osakkeiden lukumäärä korvattu prosenttiluvulla ja osakkeen arvo korvattu vaihtokurssin ja vaihdetun valuutan kertomalla.
Ensimmäisen erän kurssivoitto olisi: 1/10,0 - 1/10,2 = 0,00196 euroa per jokainen kruunu
Toisen erän kurssivoitto olisi: 1/10,0 - 1/10,1 = 0,00099 euroa per jokainen kruunu
Joten kokonaiskurssivoitto olisi: 67% * 0,00196 * 762.500 + 33% * 0,00099 * 762.500 = 1001,315 euroa + 249,109 euroa = 1250,42 euroa.
Verovapaa osuus valuuttakurssivoitosta on 500 euroa joten verottaja ottaa pääomaveron 1250,42 - 500,00 = 750,42 eurosta.
Meneekö oikein? (Siis periaate oikein, luvut voi olla huttua kun vain pikaisesti pohtimatta niitä räknäsin)
Kysyn toki verottajaltakin, mutta omaan sen verran kokemusta asiakastuesta, että on parempi kysyä myös keskusteluryhmistä
Ei mene oikein. Kulut menevät ensimmäisestä erästä ja toinen on pelkkä talletus. Vastaava edellä kryptoja koskien. Verottaja noudattaa first in - first out periaatetta. Näin näkisin asian tässäkin.
Hmm... En oikein mieltänyt mitään sanan "virtuaalivaluutta" sisältävää ohjetta vastaukseksi perinteisillä fiat-valuutoilla pyörittelevän kysymykseni vastaukseksi. Niitä artikkeleita lukemalla olisin saanut vastaukseni.
Mutta niinhän sen täytyykin olla, että 762,5 tuhannen kruunun kenkäostokseni (ne ovat erittäin laadukkaat kengät) tulkitaan valuutan myymiseksi kenkiä vastaan, joiden hinnaksi määritellään euroissa sen hetkisen vaihtokurssin 10,1 mukaan 75.495,05 euroa. Ja se sitten vähennetään ensimmäisestä erästä ja valuutanvaihto kruunuista euroiksi ensin siitä mitä ekasta erästä jäi jäljelle ja sitten toinen erä kokonaan.
Ihme ajattelukäpy kun en sitä noin nähnyt jo alun alkaenkin. Jämähdin vain siihen ajatukseen, että vain valuutanvaihto realisoi mitään, vaikka itse ohjeessa sanotaan selvästi: "Kassaperiaatteesta johtuen kurssivoitto on henkilöverotuksessa sen vuoden tuloa, jona valuutta vaihdetaan Suomen rahaksi tai muutoin käytetään". Ensimmäinen vuosi kun tällaisia on pitänyt ajatella, aikaisemmin on valuuttavirta ollut vain kruunuihin päin ja mitään ei ole myyty.
Eli näin se lasketaan oikein:
Eka valuutanvaihto 100.000 euroa * 10.2 sek/euro = 1.020.000 sek
Toka valuutanvaihto 50.000 euroa * 10.1 sek/euro = 505.000 sek
Nyt minulla yhteensä 1.525.000 sek
Ostan kengät 762.500 sek:llä, 10.1 kurssilla, mistä realisoituu ensimmäinen kurssivoitto joka lähtee puhtaasti ensimmäisestä valuutanvaihtoerästä, eli: (1/10.1 - 1/10.2) * 762.500 = 740,15 euroa.
Nyt ekasta valuutanvaihtoerästä jäljellä 257.500 kruunua (1.020.000-762.500) ja toka on vielä korkkaamaton 505.000 kruunussa. Yhteensä siis 762.500 kruunua jotka vaihdan euroiksi 10.0 kurssillä, mistä realisoituu toinen kurssivoitto: (1/10.0 - 1/10.2) * 257.500 + (1/10.0 - 1/10.1) * 505.000 = 504,90 + 500 = 1004,90 euroa.
Näiden summasta, jos tapahtuvat saman vuoden aikana, niin sitten 500 egeä pois ja ylijäävä osuus verotetaan. (500 siitä kiva, että satunnaisen lomamatkailijan ei tarvitse stressata verottajaa tehdessään matkamuisto-ostoksiaan euroilla hankitulla kohdemaan valuutalla )
Kiitos ajatteluavusta!
(Tuo verottajan laskuri-excel ei muuten tykkää matalista "hinta e / virtuaali valuutta" -syötteistä, piti laittaa tuhannen kerroin että sai luvun kokonaislukujen puolelle niin se alkoi laskemaan voittojen ja tappioiden summia oikein)
Töihin ja sijoittamiseen liittyvien järjestöjen jäsenmaksut
Audible yms. tilaukset jos näyttöä sijoitus-/ammattikirjallisuudesta tai opiskelusta
Paperilehdet (Economist, Time)
Matkapäiväkirja mm. kämppien näytöistä ja tapahtumista
Fyysisiin sijoituksiin liittyvät kulut
Laajakaista
5-10 tonnia vuodessa on viime vuosina tullut vähennyksiä näistä. Vaatii toki vähän järjestelmällisyyttä kirjoitella muistiinpanoja ja laittaa verkkolevylle kuitteja, mutta lopulta aikaa menee vain noin 5 tuntia vuodessa.
Töihin ja sijoittamiseen liittyvien järjestöjen jäsenmaksut
Audible yms. tilaukset jos näyttöä sijoitus-/ammattikirjallisuudesta tai opiskelusta
Paperilehdet (Economist, Time)
Matkapäiväkirja mm. kämppien näytöistä ja tapahtumista
Fyysisiin sijoituksiin liittyvät kulut
Laajakaista
5-10 tonnia vuodessa on viime vuosina tullut vähennyksiä näistä. Vaatii toki vähän järjestelmällisyyttä kirjoitella muistiinpanoja ja laittaa verkkolevylle kuitteja, mutta lopulta aikaa menee vain noin 5 tuntia vuodessa.
Töihin ja sijoittamiseen liittyvien järjestöjen jäsenmaksut
Audible yms. tilaukset jos näyttöä sijoitus-/ammattikirjallisuudesta tai opiskelusta
Paperilehdet (Economist, Time)
Matkapäiväkirja mm. kämppien näytöistä ja tapahtumista
Fyysisiin sijoituksiin liittyvät kulut
Laajakaista
5-10 tonnia vuodessa on viime vuosina tullut vähennyksiä näistä. Vaatii toki vähän järjestelmällisyyttä kirjoitella muistiinpanoja ja laittaa verkkolevylle kuitteja, mutta lopulta aikaa menee vain noin 5 tuntia vuodessa.
Päivitän tännekin tilanteen ajan tasalle, kun jossain threadissa (jota en enää muista) pähkäilin Seligsonin rahastojen vaihtoa bruttomääräisinä, s.o. vähentämättä veroa siinä samalla.
Veroehdotus kertoo toimenpiteen menneen kuten pitääkin, eli myynneistä totetutunut luovutusvoitto on ilmoitettu verottajalle ja sitten on ostettu samalla bruttosummalla pyydettyä uutta rahastoa.
Eli vero kyllä realisoituu kuten pitääkin, mutta noin vuoden maksuajalla.
Minulla on ollut tiettyjä osakkeita holdissa jo pidemmän aikaa ja voittoakin sisässä. Nyt olisin kiinnostunut sijoittamaan samoihin osakkeisiin, mutta lyhyemmällä aikavälillä. Haluan tietysti välttää kauan sitten hankittujen osakkeiden voiton verotuksen. Riittääkö siis, että teen kauppaa osakkeilla eri arvo-osuustileillä? Onko mitään eroa, ovatko AO-tilit molemmat Nordnetissä, vai tulisiko toisen olla kokonaan eri tarjoajalla?
