Laitoin muutoksen veroilmoitukseeni rakkaan eduskuntamme juuri tekemän päätöksen pohjalta. Elätettävien lukumäärä on nyt 107 miljoonaa italialialaista ja espanjalaista ja tein niin muodoin elatusvelvollisuusvähennyksen.
Opetusministeri Sarasmo vaati juuri MTV:llä pääomaverojen korotusta, "koska ne ovat kansainvälisesti Suomessa niin alhaiset".
IS 7.9.20: "Tulevalta opetusministeriltä jäi lukio kesken poissaolojen vuoksi"
Oliskohan se lukio pitänyt käydä ihan loppuun asti, jos se olisi hiukan parantanut ymmärrystä numeroista, vai loppuiko eväät kertakaikkiaan kesken? No, ei huolta, politiikasta yleensä löytyy hyväpalkkaisia duuneja kaikille.
Näin vankoilla eväillä Suomen kansaa viedään. Good luck! Nerokas lääke löytyi: "Veroja reippaasti nostamalla saadaan Suomikin nousuun!"
Kun kotimaisessa pörssissä sekä muussa Euroopan talousalueen valtiossa vastaavalla markkinapaikalla harjoitetussa johdannaiskaupassa aiheutuvat tappiot olivat Suomessa tuloverolain mukaan toimitettavassa verotuksessa vähennyskelpoisia, ja kun otettiin huomioon SEUT 63 artiklan 1 kohdan mukaista pääomien vapaata liikkuvuutta koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, keskusverolautakunta katsoi, että kyseessä olevia tappioita tuli pitää tuloverolain 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuun luovutustappioon rinnastettavina hakijan verotuksessa.
Lainvoimainen
Tuon mukaan olen itse tulkinnut, että jenkkifutuurien osalta ei olisi enää mitään koukkua yksityishenkilölle.
Tuon mukaan olen itse tulkinnut, että jenkkifutuurien osalta ei olisi enää mitään koukkua yksityishenkilölle.
Soitin tästä vielä verottajalle. Kansainvälisen henkilöverotuksen palvelunumeroon vastannut ei tietenkään juuri tästä asiasta tiennyt mitään, mutta tulkinta oli sama, eli pitäisi olla vähennettävissä.
Pikkasen ihmettelen kun ei ole tullut palstoilla tai twitterissä vastaan, voi olla mennyt vaan ohi tai sitten "kaikki" tekee firman kautta. Asia on kuitenkin melko merkittävä ja ainakin mun osalta Nordnetin ja Nordean tuloksen tukeminen turboilla taisi just loppua (IB jo käytössä).
Soitin juuri Tanskan verottajalle kysyäkseni missä päin byrokratian rattaita murskaavat palautushakemustani osinkojen liiallisesta verottamisesta. Hakemus on laitettu sisään maaliskuussa 2017... Virkailija pahoitteli tilannetta, mutta pyörittelevät yhä seuraamuksia jostain vuoden 2015 verovyyhdistä, mikä hidastaa käsittelyä.
Hyvät uutiset ovat että yli 6kk ylittävältä ajalta maksetaan korkoa, huonot uutiset ovat että tuo korko on 0,4%. Ehkä tästä pitää vielä tehdä joukkokanne johonkin eurooppalaiseen tuomioistuimeen, sillä korolla joka vastaisi osakemarkkinoiden keskimääräistä tuottoa, muuttuisi 30 euroani 40 euroksi
En voi suositella tanskalaisia osinkoja kenellekään!
Hyvä verotusmuoto kerää rahaa, mutta samalla häiritsee ihmisten toimintaa mahdollisimman vähän. #Perintövero täyttää näistä ainakin keräysehdon, koska kaikki kuolevat. Jopa Urho Kekkonen kuoli, vaikka testamenttinsa alkoikin ”Jos minä kuolen”. @AkiPyysinghttps://t.co/SdLK4mELZK
Hieno kirjoitus, ja etenkin mahdollisuus kieltäytyä perinnöstä on ajankohtainen muistutus. Paria juttua silti täsmentäisin.
Mahdollisuus kieltäytyä negatiivisen arvon perinnöstä ei riitä selitykseksi mielikuvitusverolle. Käytettynä tuodun auton autoveron tavoin perintövero määräytyy samanlaiseksi kuvitellun omaisuuden oletetun arvon perusteella vailla yhtymäkohtaa reaalimaailmaan. Näistä perintövero peritään vielä ovelasti vuosia ennen verovelvollisen saannon realisoitumista. Syy on siinä, että perinnöt ovat pääasiassa asuntoja, joissa tietenkin yksin jäänyt vanhempi asuu edelleen niin kauan kuin jaksaa.
Vaikka Akin muistutus perinnöstä kieltäytymisen mahdollisuudesta on aiheellinen, ei pidä suoralta kädeltä tuomita hölmöksi perillistä, joka ei 10 vuotta sitten kieltäytynyt rahan arvoisen asunnon perinnöstä ennen kuin paikkakunnan suurin työllistäjä lopetti toimintansa ja vanheneva, mutta yhä yksin jääneelle vanhemmalle asumiskelpoinen talo menetti sekä arvonsa että potentiaaliset ostajansa.
Toinen kommenttini koskee lasten kasvatuksesta puuttunutta kohtaa. Prosenttilaskun ollessa ajankohtainen lasketaan ihan yhdessä paperilla korkoa korolle osakemarkkinan pitkän ajan tuotolla. Konkretisoidaan se, kuinka 10 vuoden dollar cost averagingilla jo tuossa vaiheessa pääoma tuottaa saman verran kuin kuukausierät. Kun periaate on selvillä, pidetään keskustelu vireillä kun taloudessa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Ja opiskelivatpa lapset minkä tahansa ammatin, he aloittavat eläkesalkkunsa rakennuksen ensimmäisestä palkastaan.
On jaloa antaa nälkäiselle kala, mutta on paljon arvokkaampaa opettaa hänet kalastamaan itse.
Juuri näin. Vaarallisimpia ovat nämä piilodemarivartiaiset ja Pyysingit jotka ovat kansankapitalismin sanansaattajia (onko edes vartiainen, tuskin) aina juhlapuheissa, mutta ne true coloursit kyllä aina silloin tällöin välähtää sieltä silmille. Onneksi tunnistan nämä jo kaukaa.
Ehdottoman samaa mieltä, ettei perintöveroa tule poistaa. Ne vaikeudet joita perintöverotuksessa saattaa syntyä ovat kuitenkin kaikki poikkeustilanteita, ja poikkeustilanteet tulisi ratkaista muutoin kuin tuhoamalla pääosin toimiva mekanismi.
Voi olla että perintönä jää käteen suvun iso metsäpalsta, josta ei kovin hanakasti olla luopumassa. Verot ovat maksettava heti, mutta jos puut ovat vasta kasvuvaiheessa, niiden tuoton realisoituminen on vielä tulevaisuudessa. Tuollaiseen voisi olla tarvetta esimerkiksi perintöbulletille: Verot maksetaan lainalla jonka vakuutena on tuo palsta. Laina maksetaan takaisin korkoineen sitten kun puista on käärittävänä tuohta, tai aiemmin jos perijä saa summan säästettyä muualta.
Lisäksi jos se römiskä on arvoton, niin miksi siitä sitten tulee perintöveroja? Perunkirjaan kannattaa ilman muuta laittaa realistinen arvo, eikä esimerkiksi hintaa ajalta ennen paikkakunnan paperitehtaan sulkemista.
Muistaakseni asunnon/kiinteistön suhteen olisi ollut myös prosentuaalinen raja (kaksinumeroinen?), jonka verran alemmaksi arvon sai määritellä. Jos oli noin, niin realistisen arvion sijaan tulisi arviota vielä säätää hieman alakanttiin. Jos asunnon sitten myy tuon perinnön jälkeen (3 vuotta?) ja siitä saa enemmän kuin perunkirjaan oli arvioitu, tulee maksettavaksi tuo veron erotus. Peanuts summa verrattuna asunnon myyntihintaan – joka nyt on tilillä – mutta voi muodostua tarpeelliseksi säästöksi perintötilanteessa. Silloin kun perittyä omaisuutta ei myydä aikaperiodin sisällä, tuo erotus alakantin ja realistisen arvion veron suhteen on silkkaa voittoa.
Perillistensä asemaa pohtivien pariskuntien kannattaa hankkia muuta sijoitusomaisuutta pörssiosakkeina tai rahastoina sen verran, että sen määrä on ainakin 20% yhteisesti omistetun asunnon ja mahdollisen kesäasunnon arvosta. Miksi?
Aika tavallinen pesänselvitys koostuu kerrostaloasunnon osakkeista - noin 200.000 - ja kesäasunnosta - noin 130.000 euroa, yhteensä 330.000,- eikä irtaimella ole arvoa.
Leskellä on oikeus olla maksamatta tasinkoa pesän osakkaille ja tämä on syytä ilmoittaa perukirjassa, sillä yleensä mies kuolee ensin ja tällä tavallisesti on suuremmat velat - kulutusluottoja, autovelkaa tms.
Leskellä on myös oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon elämänsä loppuun asti. Perilliset ovat yleensä perittävien lapsia eivätkä edes halua realisoida lesken eli oman vanhempansa kotia, jos tämä pystyy asumaan. Julkinen talous tunnetusti suosii ensisijaisesti kotona kuolemista.
Yllä mainitusta 330.000 omaisuudesta miinus velat puolet olisi perintöä eli noin 165.000 euro ja siitä perintöverotaulukon mukaan perintöveroa olisi 3500 eur + (165.000 - 60.000) x 0,13 = 17.150 eur.
Jos puolisoilla on em. reaaliomaisuuden lisäksi 70.000 euron edestä rahasto-osuuksia laskelma menisi näin: Jaettava 400.000 ja perintö puolet eli 200.000 sekä perintövero 21.700 euroa.
Vastaus kysymykseen miksi tulee siitä, että pörssiosakkeet ja rahastot voi parissa päivässä muuttaa rahaksi ja jakaa perillisille osittaisen jaon perintöosuutena perintöverojen maksuun. Rahaa jää ylikin, vaikka vain puolet sijoitussäästöistä jaettaisiin.
Tällä tavalla toimien perittävät itse voivat järjestää asiat ennakolta niin, että toisaalta jälkeen jääneen puolison on helpompi asua vanhuutensa omassa kodissaan ja toisaalta perillisille ei jää välittömästi maksettavia, voudin ilman eri päätöstä noutokelpoisia kuluja perittävästä.
Silloin kun perittyä omaisuutta ei myydä aikaperiodin sisällä, tuo erotus alakantin ja realistisen arvion veron suhteen on silkkaa voittoa.
Voi olla, että ymmärsin väärin mitä tarkoitit, mutta:
Myyntivoittovero lasketaan kuitenkin käyttäen perukirja-arvoa hankintamenona (ellei kyseessä ole omana asuntona käytetty asunto).
Ts. jos todellinen arvo on vaikka 500000 (oletetaan että pysyy samana):
a) perukirjaan 500000, perintövero siitä. Myydessä ei myyntivoittoveroa, koska hankintameno on sama kuin myyntihinta
b) perukirjaan vaikka 400000, perintövero siitä. Myydessä myyntivoittoa 100000, josta vero (korkeammalla prosentila)
Hyvin täsmennetty. Meni itsellä hyvin muistinvaraisesti jonkin aiemman keskustelun pohjalta.
Kiinteistön arviohan ei siis saa olla hatusta vedetty, vaan sen perustua esimerkiksi alueella tehtyjen vertailukelpoisten kauppojen hintaan. Mutta tuollaisia tuoreita datapisteitä ei aina ole käytettävissä, jolloin arvioinnista tulee vaikeampaa. Kun kiinteistö kumminkin laitetaan myyntiin ja sille sitä kautta saadaan myöhemmin oikea hinta, niin verottajalle voi laittaa selvityksen oikean arvon kirjaamiseksi perunkirjaan, ja veroja sitten korjataan sen mukaisesti. Tuo oikaisun aika lienee maksimissaan viisi vuotta.
Osaa veron maksusta voi siis siirtää tulevaisuuteen käyttämällä alunperin hyvin konservatiivista arviota hinnasta, ja korjaamalla tuota myöhemmin myynnin kautta. Tai vaihtoehtoisesti selvitys voi tuottaa veronpalautusta, jos perunkirjassa tehty alkuperäinen arvio oli yläkanttiin toteutumaan nähden.
Kun kiinteistö kumminkin laitetaan myyntiin ja sille sitä kautta saadaan myöhemmin oikea hinta, niin verottajalle voi laittaa selvityksen oikean arvon kirjaamiseksi perunkirjaan, ja veroja sitten korjataan sen mukaisesti. Tuo oikaisun aika lienee maksimissaan viisi vuotta.
Määräaika on lyhentynyt kolmeen vuoteen. Tai siis kuluva plus kolme.
Perintöverossa on sekin hyvä puoli, että usein varat tulevat perittävälle yllätyksenä. Kun pihistellen mökissä elävä mummo on laittanut satasen pari rahastoihin edelliset 20 vuotta, perii vanhempansa rahoista tietämätön lapsi odottamansa mökin lisäksi kymmenien tuhansien rahoitusvarallisuuden. Ei köyhä korkeisiin veroihin tottunut suomalainen osaa siinä harmitella veroja vaan on tyytyväinen, kun sai toivomaansa enemmän.
Harmittavan harvoilla on mummoja, jotka sijoittaa ylijaamansa edes puolijarkevasti. Kannattaa se patja kylla tutkia huolella ennenkuin dumppaa sen kaatopaikalle.
Harmittavan harvoilla on mummoja, jotka sijoittaa ylijaamansa edes puolijarkevasti. Kannattaa se patja kylla tutkia huolella ennenkuin dumppaa sen kaatopaikalle.
Kertyy siinä vuosikymmenten kuluessa pelkästään tilille säästämälläkin enemmän rahaa kuin kädestä suuhun elävä nuoriso on nähnyt ikinä kerralla, jos mummon talous on esimerkiksi 100-200€ plussalla kuukaudessa.
Tuollaiseen voisi olla tarvetta esimerkiksi perintöbulletille: Verot maksetaan lainalla jonka vakuutena on tuo palsta. Laina maksetaan takaisin korkoineen sitten kun puista on käärittävänä tuohta, tai aiemmin jos perijä saa summan säästettyä muualta.
Miksi ihmeessä sitä veroa ei voi maksaa sitten kun saa jotain rahan arvoista? Metsäverotus on tietenkin tässä oma lukunsa, mutta kun edelleen suurin osa perinnöistä on asuntoja, joten saannon realisoituminen joko myyntiin tai omaan käyttöön olisi paljon kohtuullisempi verotuksen ajankohta. Ei ensi vuosikymmenen palkastakaan tarvi maksaa veroja bullet lainalla vielä tänään.
Eikös Ruotsissa tämäkin hoideta elegantimmin, eli pääomatuloveron kautta? Suomalainen perintövero on useissa tapauksissa verovelvolliselle edullisempi, mutta perintöveron vaihto kalliimmaksi pääomatulon verotukseksi olisi reilumpaa, koska se verottaisi todellista arvoa sitten kun sen saa itselle. Lisäksi olisi nautinto kuunnella Li Anderssonin vääntävän omilleen rautalankaa siitä kuinka porvaria kusetetaan poistamalla perintövero
Tuollaiseen voisi olla tarvetta esimerkiksi perintöbulletille: Verot maksetaan lainalla jonka vakuutena on tuo palsta. Laina maksetaan takaisin korkoineen sitten kun puista on käärittävänä tuohta, tai aiemmin jos perijä saa summan säästettyä muualta.
Miksi ihmeessä sitä veroa ei voi maksaa sitten kun saa jotain rahan arvoista? Metsäverotus on tietenkin tässä oma lukunsa, mutta kun edelleen suurin osa perinnöistä on asuntoja, joten saannon realisoituminen joko myyntiin tai omaan käyttöön olisi paljon kohtuullisempi verotuksen ajankohta. Ei ensi vuosikymmenen palkastakaan tarvi maksaa veroja bullet lainalla vielä tänään.
Eikös Ruotsissa tämäkin hoideta elegantimmin, eli pääomatuloveron kautta? Suomalainen perintövero on useissa tapauksissa verovelvolliselle edullisempi, mutta perintöveron vaihto kalliimmaksi pääomatulon verotukseksi olisi reilumpaa, koska se verottaisi todellista arvoa sitten kun sen saa itselle. Lisäksi olisi nautinto kuunnella Li Anderssonin vääntävän omilleen rautalankaa siitä kuinka porvaria kusetetaan poistamalla perintövero
En Ruotsin systeemistä tiedä. Perintökämpän myynnissä menisi siis pääomatuloveroa koko myyntihinnasta? Tuo voisi toimia, mutta kuinka omaan käyttöön realisoituminen verotettaisiin? Eikö siinä sitten kohdata samaa ongelmaa kuin Suomessa köyhän periessä varakkaan, vai jääkö oma käyttö verottamatta?
Ellei pääomatuloja porrastettaisi huomattavasti eri tavalla kuin nykyään, katoaisi pienten perintöjen verottomuus, mikä on mielestäni säilyttämisen arvoista.
En Ruotsin systeemistä tiedä. Perintökämpän myynnissä menisi siis pääomatuloveroa koko myyntihinnasta? Tuo voisi toimia, mutta kuinka omaan käyttöön realisoituminen verotettaisiin? Eikö siinä sitten kohdata samaa ongelmaa kuin Suomessa köyhän periessä varakkaan, vai jääkö oma käyttö verottamatta?
Ellei pääomatuloja porrastettaisi huomattavasti eri tavalla kuin nykyään, katoaisi pienten perintöjen verottomuus, mikä on mielestäni säilyttämisen arvoista.
Omaan käyttöön tulevan asunnonkin osalta tilanne paranisi olennaisesti. Vaikka arvon määritys verotusta varten jouduttaisiinkin tekemään samanlaiseksi kuvitellun asunnon oletetun käyvän hinnan perusteella, se tehtäisiin edes saannon hetkellä eikä ensimmäisen vanhemman kuollessa ja toisen jäädessä asumaan kotiinsa.
MIksi pienen perinnön pitäisi olla verovapaa, kun sekin on kuitenkin saajalleen suunnittelematon lisä? Jos perinnön kertaluontoisuutta halutaan kunnioittaa, silloin olisi pikemminkin kohtuullista loiventaa veroasteikon yläpäätä, ettei kertaluontoista saantoa veroteta kuin miljoonien sijoitusvarallisuutta, joka tuottaa joka vuosi.
Vähän kahden vaiheilla laittaako kysymykseni tänne vai asuntosijoittamiseen, mutta oletan kaikkien sijoittajien lukevan tätä yleisempää threadia. Viimeistä lomapäivää viedään, mutta nyt on isän helppo hymyillä. Toinen lapsista sai pätkätöinä jo pari vuotta tekemänsä koulutustaan vastaavan ja mitä ilmeisimmin mielenkiintoisen työnsä vakinaistetuksi. Ja toinen vielä tupajumina oleva osti asunnon. Mikä Ristus, kun ei ahista yhtään?
Ostettu asunto on tällä hetkellä vuokrattuna, joten kaupan teon jälkeen vuokratulo tulee tietenkin asunnon uudelle ostajalle. Pojallani on nyt siis sijoitusasunto kunnes jo irtisanottu vuokralainen muuttaa pois. Muut sijoitukset ovat salkun rakentajalla osingot takaisin sijoittavissa ETF:ssa, joten verotettavaa pääomatuloa ei välttämättä muodostu sitä kautta. Määräytyykö tällaisessakin tapauksessa vuokralla olevan asunnon ylläpitokulujen vähennysoikeus pääomatulosta pelkästään kalenterivuoden nojalla, vaikka käytännössä itselleenhän hän seinät maalaa ja tapetoi vuokralaisen muutettua pois? Eli tapahtumaketju tulee etenemään siten, että vuokratulo ansaitaan ensin, sitten kulutetaan rahaa remppaamiseen, minkä jälkeen muutetaan itse asumaan kyseiseen asuntoon. Saako remppakulut vähentää vuokratulosta?
Tällä on sellainen merkitys, että jos vain verovuosi vaikuttaa ja jos muutto menee kovin lähelle vuoden loppua, sitten ne maalit ja tapetit pitää hommata vielä tämän vuoden puolella niin kauan kuin on vuokratuloa, josta vähennyksiä voi tehdä (kun ETF:t on valittu pidettäväksi kk-eriä lisäten, joten niistä ei välttämättä realisoidu verotettavaa tuloa ensi vuonna).
Onko kellään selvää ennakkotapausta tai muuta varmaa tietoa?
En Ruotsin systeemistä tiedä. Perintökämpän myynnissä menisi siis pääomatuloveroa koko myyntihinnasta? Tuo voisi toimia, mutta kuinka omaan käyttöön realisoituminen verotettaisiin? Eikö siinä sitten kohdata samaa ongelmaa kuin Suomessa köyhän periessä varakkaan, vai jääkö oma käyttö verottamatta?
Ellei pääomatuloja porrastettaisi huomattavasti eri tavalla kuin nykyään, katoaisi pienten perintöjen verottomuus, mikä on mielestäni säilyttämisen arvoista.
MIksi pienen perinnön pitäisi olla verovapaa, kun sekin on kuitenkin saajalleen suunnittelematon lisä? Jos perinnön kertaluontoisuutta halutaan kunnioittaa, silloin olisi pikemminkin kohtuullista loiventaa veroasteikon yläpäätä, ettei kertaluontoista saantoa veroteta kuin miljoonien sijoitusvarallisuutta, joka tuottaa joka vuosi.
Tarkoituksena on loiventaa varallisuuseron kasvua rikkaiden ja köyhien välillä, minkä kasvu toisaalta on väistämätöntä. Pointti koskee sekä perintöveroa itseään, että sen progressiivisuutta, jotka molemmat ajavat tuota samaa asiaa. Ja varallisuuserojen maltillisuudella taas yritetään pönkittää yhteiskuntarauhan pysymistä, vaikka en nyt usko että giljotiinit ovat tulossa uudestaan muotiin ihan hetkeen, varsinkaan Suomessa, missä asiat ovat tuon suhteen paremmin kuin monessa muussa maailmankolkassa.
En näe vääränä että palkkatulojen verotuksessakaan on progressiota. Päädyn syvyys vain on aivan perseestä, kun verrataan vaikka pääomatulojen veroprosentteihin.
