Kiitos kolumnista, seuraan sijoitus- ja pokerikolumnejasi ja melkein puolet niistä ymmärränkin. Tämänkertaisen kolumnin varsinaiseen aiheeseen en ole vielä muodostanut vankkaa mielipidettä. Oudoksun kuitenkin Silvia Modigin ja Sirpa Pietikäisen vanhojen rattijuopumustuomioiden esilletuontia, ne eivät juurikaan liity asiayhteyteen eivätkä heidän toimintaansa luottamustehtävissä.
Modig, 43, sai tuomionsa 19-vuotiaana ja on sittemmin ollut lainkuuliainen. Pietikäisellä on rattijuopumustuomio vuodelta 2003 sekä ylinopeussakot vuodelta 2014. Vuonna 2008 Pietikäinen kommentoi virhettään ja sen jatkuvaa esilläoloa Iltalehdelle: ” Itselleen on kaikkein vaikeinta antaa anteeksi. Mutta uskon siihen, että elämä kantaa. ... Aina ei tunnu kamalan kivalta. Pitäisikö minun nyt tatuoida tämä asia otsaani? Onko sellaista aikaa koskaan, että minun ei tarvitse palata tähän kysymykseen? Milloin muut tekemiseni täyttävät sen tilan?”
Transaktioverot kehiin ilman muuta. Lopuille, jotka eivät ymmärtäneet liikauttaa pääomiaan voi jälkikäteen lätkäistä vielä täysin ansaitun varallisuusveron.
Silvia Modig oli muuten hyvä juontaja Summeri-ohjelmassa.
Kiitos kolumnista, seuraan sijoitus- ja pokerikolumnejasi ja melkein puolet niistä ymmärränkin. Tämänkertaisen kolumnin varsinaiseen aiheeseen en ole vielä muodostanut vankkaa mielipidettä. Oudoksun kuitenkin Silvia Modigin ja Sirpa Pietikäisen vanhojen rattijuopumustuomioiden esilletuontia, ne eivät juurikaan liity asiayhteyteen eivätkä heidän toimintaansa luottamustehtävissä.
Modig, 43, sai tuomionsa 19-vuotiaana ja on sittemmin ollut lainkuuliainen. Pietikäisellä on rattijuopumustuomio vuodelta 2003 sekä ylinopeussakot vuodelta 2014. Vuonna 2008 Pietikäinen kommentoi virhettään ja sen jatkuvaa esilläoloa Iltalehdelle: ” Itselleen on kaikkein vaikeinta antaa anteeksi. Mutta uskon siihen, että elämä kantaa. ... Aina ei tunnu kamalan kivalta. Pitäisikö minun nyt tatuoida tämä asia otsaani? Onko sellaista aikaa koskaan, että minun ei tarvitse palata tähän kysymykseen? Milloin muut tekemiseni täyttävät sen tilan?”
Thx,
Vastasin omaan päiväkirjaani, ettei mene sijoittajien verotukset ihan sivuraiteille:
Hallituksemme tytön tylleröiltä taisi nyt unohtua että elämme jopa täällä härmässä avoimessa maailmassa.
Jos tällainen vero tulisi, mikä estää muuttaa sijoitukset vaikka X-trackers ETF:iin jotka sijoittavat osingot uudelleen. Suattaapi olla vaikea Santunkin kerätä verojaan eurooppalaiselta taholta.
Erittäin helppo kiertää. -ja jokaisen rahoistaan tarkan siirto.
Tämä lähdevero aiheuttaisi vähintään suomalaisten rahastoyhtiöiden kai käytännössä pakkomuuton jonnekin neutraalin verotuksen maahan. Muuten nämä eivät säily mielekkäinä kohteina kenenkään sijoittaa./vs. kansainväliset rahastoyhtiöt. - No saataisiin ainakin katoa aikaan finanssialan työpaikoista.
Minä en ole lähtenyt mukaan osakesäästötiliin erityisesti poliittisen riskin vuoksi. -Odottakaahan vain niin kohta nekin ovat Sannan 'kohtuullisen tuoton lähdeveron piirissä''.
Pietikäisellä on rattijuopumustuomio vuodelta 2003 sekä ylinopeussakot vuodelta 2014. Vuonna 2008 Pietikäinen kommentoi virhettään ja sen jatkuvaa esilläoloa Iltalehdelle: ” Itselleen on kaikkein vaikeinta antaa anteeksi. Mutta uskon siihen, että elämä kantaa. ... Aina ei tunnu kamalan kivalta. Pitäisikö minun nyt tatuoida tämä asia otsaani?
Se on jo tatuoitu. Joitain omia valintojaan ei pysty perumaan, joten kannattaisi miettiä etukäteen mitä tekee. Pidän oluesta, omistan yhtä panimoa sijoituksena ja toista rakkaudesta lajiin. Pidän myös ajamisesta, niin autolla kuin moottoripyörällä (joka syö Kyläkauppiaan Lamborghini Diabloja aamupalaksi). Hidas olen yhä, mutta en sentään niin säälittävän hidas, että mahtuisin ajamaan edes omaa kovaa liikenteen seassa. Maksullista lisänopeutta olen ostanut poliisilta viimeksi toukokuussa 1982 ja sen jälkeen vain tukkuerinä moottoriradalla.
Ylinopeus kertoo piittaamattomuudesta, rattijuoppous niin totaalisesta arvostelukyvyn puutteesta, että sen pitääkin leimata. Kaikki me olemme olleet nuoria ja hulluja, mutta kaikki eivät olleet nuorena hulluja.
Jos olisi suljettu talous, niin millasta veroa pitäisitte pääomatuloille suhteessa työtulojen veroihin? Tuntuu, että monelle on itsessään suuri ongelma, että pääomatuloja verotetaan ankaristi. Sehän ei itsessään ole mikään ongelma. Nytkin ollaan tilanteessa, jossa kohtuullisilla ansiotuloilla marginaalivero(+veroluonteiset kulut) on yli 50 prosenttia. Suhteessa tähän ei nykynen pääoman verottaminen ole todellisuudessa erityisen suuri.
Kokonaisveroprosentti hyvätulosella pelkkää ansiotuloa saavalla ja sijoittajalla on lähellä samaa. Pieni ja keskitulosilla sijoitusten verottaminen on suurempaa kuin ansiotuloilla. Jos työssäkäyvä myös sijoittaa, niin ansiotulojen marginaalivero+veroluonteiset maksut saavuttaa pääomatulojen kokonaisverorasituksen (huomioiden yhteisöveron) jo tuollasella 50000-60000 euron vuosituloilla. Keskiverto kohtuutulonen työssäkäyvä sijoittamista harrastavan kohdalla on siis melko neutraalia saako tulot ansiotuloina vai pääomatuloina, jos ajatellaan verorasitusta. Pienitulisilla ansiotulojen saaminen on kannattavampaa, kun taas suurilla tuloila pääomitulojen kokonaisverorasitus on alhaisempaa kuin vastaavilla tuloilla ansiotuloverotus.
Pääomatulojen verojen alentamisesta rummuttaa monesti sellaiset, jotka kuuluvat kohtuutulosiin työssäkäyviin sijoittajiin. Perusteena heillä kuitenkin on pääasiassa se, että pääomatuloissa on kaksinkertainen verotus ja että pääomatuloja verotettaisiin sen vuoksi akarammin kuin ansiotuloja. Tietysti se on totta, mutta miksi ansiotulojen ja pääomatulojen verotus pitäisi olla tässä mielessä erillään? Eikö ollennaisempaa pitäisi olla se, että samaa tuloa nauttiva maksaa samat verot riippumatta siitä tuleeko tulot ansiotuloina vai pääomatuloina? Tai eikö työtässä raatava voisi maksaa jopa huomattavasti vähemmän veroa tuloistaan?
Avoimessa taloudessa pääomatulojen verottaminen on ongelma ja onkin tasapanoiltava sen kanssa, ettei pääoma karkaa pois. Lisäks pääoman korkea verottaminen pienentää toki myös investointeja ihan samalla tavalla kuin korkea työtulojen verotus työntekoa. Verot ovatkin siis pääasiassa haitallisia synnyttäen hyvinvointitappiota. Mutta jos asiaa ajatellaan puhtaasti tasapuolisuuskysymyksenä, niin mun mielestä ansiotuloja voidaan verottaa lievemmin kuin pääomatuloja, koska siinä uhrataan omaa aikaa. Teoreettisesti toinen vaihtoehto toki, että vapaa-aika laitettaisiin verolle ja tällöin myös tulisi huomioitua se, että sijoituksiin käytettävä aika huomioitaisiin.
Jos olisi suljettu talous, niin millasta veroa pitäisitte pääomatuloille suhteessa työtulojen veroihin? Tuntuu, että monelle on itsessään suuri ongelma, että pääomatuloja verotetaan ankaristi. Sehän ei itsessään ole mikään ongelma. Nytkin ollaan tilanteessa, jossa kohtuullisilla ansiotuloilla marginaalivero(+veroluonteiset kulut) on yli 50 prosenttia.
Veroluonteiset kulut kuten eläke- ja työttömyysturvamaksut eivät oikeastaan kuulu mukaan ansio- ja pääomatulojen verotuksen vertailuun. Ne kerryttävät ansiotuloihin perustuvia etuuksia joita pääomatulot eivät kerrytä.
Jos olisi suljettu talous, niin millasta veroa pitäisitte pääomatuloille suhteessa työtulojen veroihin? Tuntuu, että monelle on itsessään suuri ongelma, että pääomatuloja verotetaan ankaristi. Sehän ei itsessään ole mikään ongelma. Nytkin ollaan tilanteessa, jossa kohtuullisilla ansiotuloilla marginaalivero(+veroluonteiset kulut) on yli 50 prosenttia.
Veroluonteiset kulut kuten eläke- ja työttömyysturvamaksut eivät oikeastaan kuulu mukaan ansio- ja pääomatulojen verotuksen vertailuun. Ne kerryttävät ansiotuloihin perustuvia etuuksia joita pääomatulot eivät kerrytä.
Osittain totta. Meinasin tästä jo mainita tuossa aiemmassa, mutta jätin sanomatta, jottei menis liian monimutkaseks. Saat toki todennäkösesti osan eläkemaksuista takasin, jos elät eläkeikään asti. On kuitenkin epävarmaa kuinka paljon eläkettä tuut todellisuudessa joskus saamaan. Maksat myös työttömyysturvamaksua, vaikka et koskaan olisikaan työtön. Todennäkösesti saisit itse sijoitettua paremmin eläkemaksuihin käytetyt varat, joten häviät siinäkin. Vertailussa veroluonteiset maksut ei siis ole sitä reilua 8 prossaa mitä maksat, mutta se on huomattavasti suurempi kuin nolla.
Minulle on ihan sama alennatteko palkkatulon, pääomatulon, eläketurvan vai elämisen ja logistiikan kustannuksia.
Pääasia on, että alennatte niiden kokonaissummaa jossain järkevässä suhteessa, koska nyt ne ovat jo ennestään kilpailukyvyttömän korkeat ja ellei julkiseen talouteen saada jotain tolkkua, ne eivät voi muuta kuin nousta tulevaisuudessa. Suunta on väärä. Väristä ja ideologiasta riippumatta jonkun hallituksen olisi syytä kääntää tämä huono kehityssuunta.
Hyvä myös muistaa, että jos veroja lasketaan, niin julkisella puolella täytyy myös säästää jostain. Siellä on toki paljon rakenteellista rahantuhlausta, mutta siihen tuskin saadaan pitkään aikaan kunnon muutosta. Täytyy siis keksiä jotain konkreettisia leikkauskohteita. Mistä siis leikataan, jotta julkinen puoli ei velkaantuisi entistä kovemmin.
Kun vanhuksilta, sairailta, vähävarasilta, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä ei saa leikata, niin mistä ne rahat otetaan? Koulutuksesta ja tutkimuksesta vai kenties infran ylläpidosta?
Jostain on leikattava jo ihan väestön ikärakenteenkin takia. Ennemmin ajoissa kuin vasta siinä vaiheessa, kun julkinen talous on jo totaalisen velkaantunut ja pakko ajaa juustohöylällä kaikkea alas ja jostain vielä enemmän.
Suomalainen sosiaalitukijärjestelmä on pakko uudistaa ja tukia on pakko leikata. Terveydenhuollosta en varsinaisesti leikkaisi, mutta reaalitetit pitää silläkin sektorilla pitää mielessä kaikkien henkeä ja terveyttä ei voi pelastaa hinnalla millä hyvänsä. Mitä suuremman osuuden vanhukset muodostavat, niin sen enemmän menee terveydenhoidon resursseja koko loppuelämänsä sängyssä viettävien hoitoihin. Ennemmin resurssit pitää keskittää niihin, joilla on hyviä elinvuosia vielä reilusti jäljellä. Tätä ei pidä käsittää nyt niin, että vanhukset jätetään heitteille vaan siten, että mitä vanhempi ihminen kyseessä, niin sen vähemmän tehdään kallita raskaita, parantavia hoitoja sairauksiin, joiden ennuste on huono. Tätä valintaa tehdään jo nyt, mutta entistä enemmän pakko tehdä jatkossa. Samalla vanhukset voisi maksaa oman hoivapalvelunsa omalla omaisuudellaan eikä vain mahdollisilla tuloilla.
Kaikkia terveiden aikuisten ihmisten tukia voisi ihan surutta leikata. Asumistesta pitäisi luopua ja maksaa könttäsumma sitä tarvitsevalle. Tulisi jotain tolkkua tähän pääkaupunkiseudun asuntojen hintatasoonkin. Nyt sossun maksama vuokra määrittää merkittävästi pääkaupunkiseudun hintatasoa, vaikka jotku tuntuu olevan vähän erimielisiä tästä. Jos ei ole varaa asua pk-seudulla tukien varassa, niin sitten muuttaa vähän kauemmaksi. Työttömänä on aikaa matkustaa bussilla vähän kauempaakin ostarille tai helsingin keskustaa, jos sinne on tarvetta päästä.
Olisi paljon uudistettavaa, mutta noilla päästäisiin alkuun :D
Hyvä myös muistaa, että jos veroja lasketaan, niin julkisella puolella täytyy myös säästää jostain. Siellä on toki paljon rakenteellista rahantuhlausta, mutta siihen tuskin saadaan pitkään aikaan kunnon muutosta. Täytyy siis keksiä jotain konkreettisia leikkauskohteita. Mistä siis leikataan, jotta julkinen puoli ei velkaantuisi entistä kovemmin.
Kun vanhuksilta, sairailta, vähävarasilta, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä ei saa leikata, niin mistä ne rahat otetaan? Koulutuksesta ja tutkimuksesta vai kenties infran ylläpidosta?
Ihan ensi alkuun paras keino olisi leikata työttömyyskorvauksista. Helpoiten se tapahtuu siten, että Suomeen luodaan mahdollisuus yrityksille investoida ja työlistää ihmisiä. Kun työttömyys vähenee, leikkaantuvat työttömyyskulutkin kuin itsestään. Kaikki lähtee siis siitä, että keskitytään toimiin joilla parannetaan Suomen kilpailukykyä. Sivujuonteena nämä toimet varmasti tuottaisivat valtion kassaan lisää rahaa ja alentaisivat muillakin osa-alueilla menoja.
Julkisyhteisöjen menoista suurin osa muodostuu sosiaaliturvaetuuksien menoista. Näistä eläkkeiden osuus on suuri, mutta niiden osalta en olisi äkkiseltään tekemässä muutoksia. Vaikkakin eläkejärjestelmän luoneet tekivätkin itselleen edullisen ja tuleville sukupolville epäedullisen eläkejärjestelmän. Mutta aika hoitaa tämän ongelman.
Kun vanhuksilta, sairailta, vähävarasilta, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä ei saa leikata, niin mistä ne rahat otetaan? Koulutuksesta ja tutkimuksesta vai kenties infran ylläpidosta?
Jostain on leikattava jo ihan väestön ikärakenteenkin takia. Ennemmin ajoissa kuin vasta siinä vaiheessa, kun julkinen talous on jo totaalisen velkaantunut ja pakko ajaa juustohöylällä kaikkea alas ja jostain vielä enemmän.
Tarkastelisin myös sosiaalietuuksia ja kaikenlaisia tukia ja tulonsiirtoja. Mm. asumistuki on erittäin huono järjestelmä. Mielestäni yksilöllä pitäisi olla / pitäisi pystyä olla suurempi vastuu itsestään ja vähemmän yhteiskunnan holhoamista ja paapomista. Heikompi osaisia ei tietenkään saa unohtaa, mutta kyllä meidän nykyjärjestelmässä on paljon remontoitavaa. Ei kaikki leikkaukset / tukimuutokset osu heikompiosaisiin. Elina Lepomäellä on kohtalaisen hyvä ratkaisu tähän ongelmaan (perustili), siinä olisi varmaan hyvä pohjapaperi sosiaaliturvan kehittämiseen. Hyvää siinä on paljon.
Meinasin tästä jo mainita tuossa aiemmassa, mutta jätin sanomatta, jottei menis liian monimutkaseks. Saat toki todennäkösesti osan eläkemaksuista takasin, jos elät eläkeikään asti. On kuitenkin epävarmaa kuinka paljon eläkettä tuut todellisuudessa joskus saamaan.
Ei nyt lähdetä leimaamaan ketään, mutta koko kysymys palkkatulon ja pääomatulon verotuksesta nojaa yksinkertaistukselle, että reaalimaailmaa ei ole olemassa. Syy on siinä, että heti jos pää pudotetaan pilvistä maan pinnalle, huomataan palkan olevan eri asia kuin pääomatulo ja koko ymmärtämättömyydestä tai tahallaan rakennettu näennäinen ristiriita haihtuu pois.
Jos pääomatulo halutaan rinnastaa palkkatuloon, pitääkö pääomatulon nostaa myös eläketurvaa ja työttömyysturvaa?
Jos pääomatulo halutaan rinnastaa palkkatuloon, pitääkö työnantajan maksuvaikeuksissa maksaa palkkojen lisäksi myös osinkoja palkkaturvasta?
Jos pankkien taseiden puolustamiseksi EKP näkee syyn olla maksamatta osinkoja, eikö pankkien tulisi silloin pidättäytyä myös palkkojen maksusta?
Jos osinko on palkkaa, eikö se pitäisi nostaa yrityksen tuloslaskelmassa maksettavaksi "ylempänä", jo ennen veroja?
Ei tässä ole mitään järkeä. Hyväksytään nyt vsin, että osinko ei ole palkkaa ja jätetään kunkin istuvan hallituksen arvovalinnan varaan päättää kumpaa alentaa enemmän, sillä molemmat ovat Suomessa haitallisen korkeita.
Oikeasti veron alennuksista aiheutuvat säästöjen valinnat pitää tehdä budjettikirjan menokohteet arvottaen. Minimivaatimus järjestäytyneelle yhteiskunnalle on yövartijavaltio, joka tarjoaa poliisitoimen oikeuslaitoksen ja maanpuolustuksen taatakseen yksityisyyden ja omaisuuden suojan ja valtion jatkuvuuden. Useimmat ovat valmiita lisäämään tähän ainakin terveydenhuollon, koulutuksen ja logistiikan. Periaatteessa kaikki näiden yli on sitten neuvoteltavissa poliittisten voimasuhteiden mukaan.
Oma kontribuutioni säästöjen listalle on puoluetuet pois kokonaan, siirtää veikkauksen tuotot budjettiin tulopuolelle, ja lähteä leikkaamaan veikkausvoittovaroja kuluttavien yhdistysten apurahoja 10% vuosittain, kunnes Veikkauksen tulos jää hyötykäyttöön ja rahan kuluttajista ovat jäljellä ne, joita kaipaavat ovat valmiita maksamaan harrastuksensa itse. Isoimman muutoksen tekisin rahastoimalla eläkevaroja merkittävästi nykyistä enemmän vaikka velkarahalla Martin Paasin mallin mukaan.
Näiden lisäksi nostaisin kansanedustajien palkkoja vastaamaan nyt pimeästi Hautalana maksettavaa kuititonta kulukorvausta, jonka tietenkin poistaisin. Tämän tekisin ihan puhtaasti pedagogisena palautteena kansanedustajille, joiden olisi kohtuullista nähdä säätämäänsä veroasteen vaikutus myös omassa palkassaan.
Tinggeli]Tarkastelisin myös sosiaalietuuksia ja kaikenlaisia tukia ja tulonsiirtoja.[/quote kirjoitti:
Pikkuasioista minua ärsytti pitkään se, että yksityishammaslääkärini lykkäsi aina mukaan tarvittavat kelakuoret ja -paperit, joilla sain samat kelan maksamat purukaluston huollot kuin oikeasti siihen hommaan tukea kaipaavat ihmiset. Ainoa ero oli siinä, että yksityisellä ei tarvitse jonotella ja arpoa mihin pääsee hampaansa laittamaan yhteiskunnan piikkiin. Oli pakko ihmetellä, onko tasa-arvoinen kohtelu ihan kaikissa asioissa oikeasti oikein.
Trolli kirjoitti:
Tulisi jotain tolkkua tähän pääkaupunkiseudun asuntojen hintatasoonkin.
...
Jos ei ole varaa asua pk-seudulla tukien varassa, niin sitten muuttaa vähän kauemmaksi. Työttömänä on aikaa matkustaa bussilla vähän kauempaakin ostarille tai helsingin keskustaa, jos sinne on tarvetta päästä.
Riippuen siitä, mitä tarkoitat kauemmaksi muuttamisella...
Kärjistetysti sanoisin, että kauemmaksi muutolla on se ongelma, että työnhaku vaikeutuu. Julkinen liikenne liikkuu kunnolla vain isompien kaupunkien välillä, pienemmissä kunnissa se on suunnilleen kerran tai pari päivässä, jos ylipäätään joka päivä liikennöidään. Kauempana ei ole töitä ja työtä hakiessa pitäisi silti tehdä kokopäivän reissuja pk-seudulle. Kouluttamattomalle, ikääntyvälle ja/tai kokemattomalle ei-asiantuntijalle saatavien töiden palkkaus on helposti niin huonoa, että parempi lepäillä laakereillaan tukien varassa halvemman asuinkustannuksen kehyskunnassa kuin muuttaa pk-seudulle kalliiseen vuokra-asuntoon.
Itse olen pohtinut, että pitäisi pohtia miten saada työpaikat pk-seudun ulkopuolelle ja tasata muuttoliikettä, siitä aiheutuvaa asuntojen ylikysyntää ja alikysyntää, ja tasata kuntatulojen jakautumista sitä kautta. On vain se ongelma, että teollisuus ja työpaikat nyt vain sattuvat haluamaan olla lähellä satamia, lentokenttiä, ja hyviä rautatie- ja muita kuljetusyhteyksiä. Erilaiset polttoaineverot eivät varsinaisesti kannusta hoitamaan kuljetuksia vähänkään kauempaa maamme rajoista.
Jos sijoitustoiminta keskittyy pelkästään rahastoihin eikä näin ollen pääomatuloja ole, onko hyötyä edes yrittää hakea mitään vähennyksiä? Käsittääkseni sijoituslaina on ainoa, joka sitten hyvitetään alijäämähyvityksenä 30% osalta koroista?
Rahastosta osuuksia lunastettaessa lunastushintaa verrataan osuuksien merkintähintaan. Erotus on voittoa, jos rahasto on ollut tuottava ja osuuksien arvo on noussut. Voitto on pääomatuloa. Tähän voittoon voi kohdistaa kaikki verolakien mukaiset vähennykset olivatpa ne kuluja tai vahvistettuja tappioita tms.
Sijoituslainan korot voi vähentää täysimääräisenä pääomatulosta ja niiden ollessa voittoa suuremmat, erotus vahvistetaan tappiona. Näin se pitäisi mennä, mutta kuka tietää - verolakeja tulee ja menee.
Niin siis tarkoitus ei ole tehdä nostoja vuosiin. Esimerkiksi sijoitan 5000e vuosi ja haluan nostaa 10v päästä 20 000e rahastosta. Vähennyksiä en käsittääkseni voi ilmoittaa takautuvasti, joten miten tästä tilanteesta saisi verotuksellisesti kaiken irti? Sovitaan että nostusummasta 10 000e on pääomatuloa.
Siinä tapauksessa riippuu rahastojen luonteesta. Osa rahastoista on karttuvia, osa rahastoista maksaa osuustuoton tyypillisesti vuosittain. Osuustuotto on pääomatuloa.
Etf on myös luonteeltaan rahasto ja niitäkin on osuuksia (rahastoon saadut osingot jaetaan osuusomistajille palkkio vähentäen) jakavia ja toisaalta karttuvia.
Jos et saa rahastoista osuustuloa, vähennys tehdään ansiotuloista alijäämähyvityksenä (verottajan sivuilta):
Alijäämähyvitys - Verohallinto tekee vähennyksen puolestasi
Alijäämähyvitys on vähennys, jonka Verohallinto tekee automaattisesti ansiotulojen verosta, jos olet siihen oikeutettu. Voit saada alijäämähyvitystä, jos pääomatuloista tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin pääomatulosi.
Alijäämä syntyy esimerkiksi silloin, kun
sinulla ei ole pääomatuloja, mutta maksat asuntolainan korkoja
pääomatuloista vähennettävät kulut ovat suuremmat kuin tulot, esimerkiksi vuokra-asunnon remonttikulut ovat suuremmat kuin vuokratulot.
Osa tästä pääomatulojen alijäämästä vähennetään ansiotulojen, esim. palkkatulojen veroista alijäämähyvityksenä.
Takautuvasti vähennyksiä et saa, verovuoden kulut vähennetään verovuoden tuloista yksityishenkilöllä.
Joo sijoitukset menevät rahastoihin, jotka eivät maksa osinkoja ulos vaan ne pääomitetaan. Alijäämähyvitys oli terminä tuttu, sijoituslainan kohdalta ymmärrän asian. Mietin vain, että jos koetan kepillä jäätä työhuonevähennyksen (alin luokka), tietokoneen yms suhteen, niin päteekö sama logiikka? Lisäksi se on vähän epäselvää, että jäävätkö nämä vähennykset loppujen lopuksi tulonhankkimisvähennyksen alle 🤔
Pientä näpertelyähän tämä on, mutta haluaisin oppia toimimaan heti alusta asti verotehokkaasti.
Tulonhankkimisvähennys tehdään ansiotuloista - tyypillisesti palkkatulosta.
Sijoittaja käyttää oikeutta tehdä työhuonevähennyksen pääomatuloista - niin itse teen. Se vain ilmoitetaan eri kohdassa. Ja joka kerta hyväksytään 420 euroa.
Verottajan sivuilta:
Työhuonevähennys voidaan tehdä kaikkien niiden tulolähteiden tulosta, joiden tulonhankintaan työhuonetta on käytetty. Henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä työhuonevähennys voidaan puolestaan tehdä sekä ansio- että pääomatulosta, jos työhuonetta on käytetty kummankin tulolajin tulonhankintaan. Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevähennysten yhteismäärä voi olla enintään 840 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista.
Ei tämä mitään näpertelyä ole. Vähennykset ovat oleellinen osa sijoitussuunnittelua ja harva osaa käyttää laillista oikeuttaan oikein.
Vuosien varrella oikein hyödynnetyistä vähennyksistä kertyy merkittävä summa esimerkiksi osinkoihin verrattuna.
Vähennys kannattaa ilmoittaa aina. Kuluja ei tarvitse todistaa, vähennys on laskennallinen erä. Verottaja sitten päättää asian eikä sakota, vaikka olet ilmoittanutkin. Mitään riskiä vähennyksen pyytämisestä huomioon otetuksi ei ole.
RahatonMies-nimimerkin kysymys oli, miten saisi tästä tilanteesta verotuksellisesti kaiken irti. Ensimmäinen kommenttini on, että pääomatulojen verotus voi olla mitä tahansa kymmenen vuoden kuluttua. Verolakeja tulee ja menee, hallituksia tulee ja menee. Ainoa varma asia on, että sinua verotetaan silloinkin raskaimman mukaan.
Sijoituskeskusteluissa on paljon henkeä, jonka mukaan kaikki rahat pitää olla kiinni karttuvissa sijoituskohteissa. Pyöritellään päivän korkoa ja näprätään kasvuprosenttien kanssa pitkälle tulevaisuuteen. Näin yksisilmäinen ei pidä olla. Oma näkemykseni on, että osan sijoituksista tulee tuoda osinkoa tai osuusmaksuja verotettavaksi pääomatuloksi heti, asuntojen vuokratuloja jne pääomatuloksi ja näitä käsitellään siten, että vähintään kuluvan vuoden kaikki luonnolliset ja laskennalliset vähennykset saadaan käytettyä. Ensi vuoden verotuksesta ei tiedä kukaan ja mustat pilvet näyttävät kerääntyvän.
Rahastosijoittajalle käy esimerkkinä teknologiapainotteinen, osinkoa jakava rahasto: JPM US TECHNOLOGY A (DIST) USD
Rahasto on peitonnut viimeisen kolmen vuoden aikana Nasdaq Composite indeksin ja 95% muista rahastoista reippaasti siitä huolimatta, että se jakaa osingot pois kerran vuodessa. On siinä hyvä rahastonhoitajakin, mutta syy on rahaston osakkeiden luonteessa. Ne ovat suurimalta osalta kasvuosakkeita, joiden osinko rahastoon on pieni, mutta arvonnousu suuri. Rahaston maksama osinko on vähäinen - nyt taitaa olla 0,01 dollaria ja se on alle prosentin rahasto-osuuden arvosta.
Omistuksista ja painotuksista näkee, että rahastonhoitaja ratsastaa ihan käyvillä hevosilla ja vaihtaa uuteen tarpeen tullen. Tällaisia rahastoja on vaikkapa Nordnet täynnä.
Tässä päästään verotehokkuuteen: ei hampaat irvessä kannata karttaa osinkoa maksavia rahastoja, vaan valita sopivasti niin, että vähennyskelpoinen korkokulusi tulee jo tänä vuonna hyödynnettyä osuustuotosta vähennettynä.
Sijoittaminen on matematiikka ja suurelta osin myös veromatematiikkaa. Ei tuloja kannata aina vältellä.
Yllä mainittu rahasto on vain laskentaesimerkki, jokainen tekee sijoituspäätöksensä itse.
Jos pääomatulo halutaan rinnastaa palkkatuloon, pitääkö pääomatulon nostaa myös eläketurvaa ja työttömyysturvaa?
Jos pääomatulo halutaan rinnastaa palkkatuloon, pitääkö työnantajan maksuvaikeuksissa maksaa palkkojen lisäksi myös osinkoja palkkaturvasta?
Jos pankkien taseiden puolustamiseksi EKP näkee syyn olla maksamatta osinkoja, eikö pankkien tulisi silloin pidättäytyä myös palkkojen maksusta?
Jos osinko on palkkaa, eikö se pitäisi nostaa yrityksen tuloslaskelmassa maksettavaksi "ylempänä", jo ennen veroja?
Ei tässä ole mitään järkeä. Hyväksytään nyt vsin, että osinko ei ole palkkaa ja jätetään kunkin istuvan hallituksen arvovalinnan varaan päättää kumpaa alentaa enemmän, sillä molemmat ovat Suomessa haitallisen korkeita.
Enhän mä ollut rinnastamassa pääomatuloja palkkatuloon. Kyse oli vain siitä paljonko niitä verotetaan. Vaikka niiden verorasitus olisi yhtä suuri, niin se ei tarkota, että niiden tulojen muut ominaisuudet olisivat samanlaisia.
Tulkitsin sun näkemystä oikein, niin sun mielestä on periaatteellisesti ihan oikein verottaa palkkatuloja ankarammin kuin pääomatuloja? Ja syy oli lähinnä se, että palkkatulo mahdollistaa ansiosidonnaisia etuuksia? Jos tämä on ongelma, niin luovutaan siitä ansiosidonnaisesta tuista ja tarjotaan kaikille vain se minimi toimeentulo julkisista varoista. Jokainen voi sitten halutessaan ottaa erilaisia vakuutuksia suojaamaan itseään.
Kyse oli lähinnä vain ajatuksesta siitä, että miten verotuksen kannalta oikeudenmukaista. Onko parempi verottaa enemmän yksilöiden tekemää työtä kuin pääoman tekemää työtä?
Riippuen siitä, mitä tarkoitat kauemmaksi muuttamisella...
Kärjistetysti sanoisin, että kauemmaksi muutolla on se ongelma, että työnhaku vaikeutuu. Julkinen liikenne liikkuu kunnolla vain isompien kaupunkien välillä, pienemmissä kunnissa se on suunnilleen kerran tai pari päivässä, jos ylipäätään joka päivä liikennöidään. Kauempana ei ole töitä ja työtä hakiessa pitäisi silti tehdä kokopäivän reissuja pk-seudulle. Kouluttamattomalle, ikääntyvälle ja/tai kokemattomalle ei-asiantuntijalle saatavien töiden palkkaus on helposti niin huonoa, että parempi lepäillä laakereillaan tukien varassa halvemman asuinkustannuksen kehyskunnassa kuin muuttaa pk-seudulle kalliiseen vuokra-asuntoon.
Itse olen pohtinut, että pitäisi pohtia miten saada työpaikat pk-seudun ulkopuolelle ja tasata muuttoliikettä, siitä aiheutuvaa asuntojen ylikysyntää ja alikysyntää, ja tasata kuntatulojen jakautumista sitä kautta. On vain se ongelma, että teollisuus ja työpaikat nyt vain sattuvat haluamaan olla lähellä satamia, lentokenttiä, ja hyviä rautatie- ja muita kuljetusyhteyksiä. Erilaiset polttoaineverot eivät varsinaisesti kannusta hoitamaan kuljetuksia vähänkään kauempaa maamme rajoista.
Kauemmaksi muuttamisella tarkotin pääasiassa huonompien kulkuyhteyksien päähän muuttamista. Siinä ei ole mitään järkeä, että tukien varassa elävillä on helppoa asua hyvien kulkuyhteyksien päässä, vaikka työnteko ei kiinnosta ja syrjässä joutuu asumaan ne pienituloset työssäkäyvät, jotka joutuu laskemaan rahojaan. Sossun asiakkaiden kun ei tarvi rahojaan käytännössä laskea, koska kaikki tulee tarjottimella. Kyllä se tilanne lopulta menisi siihen, että markkinaehtosuus korjaisi nuo sun mainitsemat huolet.
Mutta olennaista tässä on se, että kun asuntojen hinnat olisivat pk-seudulla halvempia, niin silloin pienipalkkasen työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa. Tällöin entistä suurempi osa kävisi töissä, koska se mahdollistaa asumisen siellä missä haluaa. Nyt ollaan tilanteessa, että sosiaaliturvan varassa elät pääkaupunkiseudulla paremmin kuin pienipalkkasella työllä. Kun oot toimeentulotuensaaja, niin sun ei tarvi oikeesti stressata rahasta käytännössä ollenkaan. Pakolliset kulut katetaan aina täysimääräsesti ja lisäks saat 500e käyttörahaa. Mulla menee kuukaudessa asumisen lisäksi elämiseen juoksevia kuluja karkeesti tuo 500e ja se sisältää työssäkäynnin kannalta pakollisen auton. Käytän siis ilmeisesti elämiseen köyhyysrajan alle luokiteltavan määrän rahaa kuukaudessa eli kaiketi elän todella kurjisssa oloissa :D
Bingo53 ongelmahan on se, jos esim teen työhuonevähennyksen ja pääomatulot ovat 0e. Todetaanko sitten että ei tuloja, josta vähentää? Vai käytetäänkö tässäkin alijäämähyvitystä?
Mitä tulee siihen, että suosin osingot pääomittavia rahastoja, niin eikös tämä ole myös verotuksellisesti järkevintä? Toki ihan hyvä pointti se tulovirran luominen jo nyt. Tuossa olisi helpointa suosia seligsonin rahastoja. Koska vain voi vaihtaa tuotto- ja kasvuosuuksien välillä ilman veroseuraamuksia ja muistaakseni global rahastot maksavat 3% arvostaan vuosittain ulos.
Jos pääomatulo halutaan rinnastaa palkkatuloon, pitääkö pääomatulon nostaa myös eläketurvaa ja työttömyysturvaa?
Jos pääomatulo halutaan rinnastaa palkkatuloon, pitääkö työnantajan maksuvaikeuksissa maksaa palkkojen lisäksi myös osinkoja palkkaturvasta?
Jos pankkien taseiden puolustamiseksi EKP näkee syyn olla maksamatta osinkoja, eikö pankkien tulisi silloin pidättäytyä myös palkkojen maksusta?
Jos osinko on palkkaa, eikö se pitäisi nostaa yrityksen tuloslaskelmassa maksettavaksi "ylempänä", jo ennen veroja?
Lisään vielä yhden. Pääomatulosta ei saa Kelan sairauspäivärahaa mitä taas palkkatulosta saa.
Näistä syistä on erikoista, että pääomatuloja yleisesti verotetaan paria poikkeusta lukuunottamatta huomattavasti ankarammin kuin palkkatuloja. Pääomatuloilla ei ole samoja valtion takaamia etuja mutta silti valtio kerää niistä suureman osan.
Lisään vielä yhden. Pääomatulosta ei saa Kelan sairauspäivärahaa mitä taas palkkatulosta saa.
Näistä syistä on erikoista, että pääomatuloja yleisesti verotetaan paria poikkeusta lukuunottamatta huomattavasti ankarammin kuin palkkatuloja. Pääomatuloilla ei ole samoja valtion takaamia etuja mutta silti valtio kerää niistä suureman osan.
...
Eli verojen suuruus pitäisi määräytyä sen mukaan paljonko maksaja hyötyy?
Menee verojuridiikan puolelle, mutta ensin kommentoin seuraavaa: en voi käsittää miksi jokainen sijoittaja ei tulouta ainakin 420 euroa pääomatuloja, koska sen saa verottomana käteen käyttämällä pääomatulojen työhuonevähennystä. Kymmenessä vuodessa se on 4200 euron veroton tulo. Tuloutetut verottomat voitot voi heti sijoittaa uudelleen ja ne kerryttävät pääomaa siinä missä tulouttamattomatkin.
Se, onko kysymyksessä pääomatulon tappio vai pääomatulon alijäämä ja kuinka nämä hyödynnetään tulevassa verotuksessa on selkeästi selvitetty oheisessa Veronmaksajien keskusliiton Verojuristin selvityksessä - linkki:
Näissä kirjoituksissa tarkoitukseni on ollut osoittaa, ettei tulojen siirtäminen hamaan tulevaisuuteen ole aina verotuksellisesti kannattavaa. Riskiä laskeva, pitkäaikainen sijoittaja ymmärtää myös, ettei tämän päivän hintahuippua välttämättä ole olemassakaan viiden vuoden päästä. Karttuva voi muuttua hupenevaksi.
Veronmaksajien keskusliitto antaa myös neuvoja jäsenilleen. Myös Osakesäästäjien keskusliitto antaa neuvoja jäsenilleen. Palveluita löytyy ja näidenkin liittojen lehdissä on erinomaisia neuvoja juuri veroilmoituksen tekemiseen kun sen aika on. Kannattaa tutustua.
Hyvä puoli tässä läpikäymisessä on ollut se, että se laittoi nimimerkin RahatonMies pohtimaan asiaa. Sinulle sopiva ratkaisu vielä löytyy.
Lisään vielä yhden. Pääomatulosta ei saa Kelan sairauspäivärahaa mitä taas palkkatulosta saa.
Näistä syistä on erikoista, että pääomatuloja yleisesti verotetaan paria poikkeusta lukuunottamatta huomattavasti ankarammin kuin palkkatuloja. Pääomatuloilla ei ole samoja valtion takaamia etuja mutta silti valtio kerää niistä suureman osan.
...
Eli verojen suuruus pitäisi määräytyä sen mukaan paljonko maksaja hyötyy?
Ei pidä. Nuo nyt vain olivat esimerkkejä ettei verojen keskinäinen vertailu "kumpikin on veroja" ole aivan niin suoraviivainen juttu.
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että verojen tason pitäisi olla lähtökohtaisesti samalla tasolla ja veroja tulisi kohdella samalla tavalla. Tämä toki tarkoittaisi pääomaverojen yleistä laskua. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertsainen että laitetaan kummalekin sama verotaso. Ja listaamattomien yhtiöiden verohuojennus tulisi lähtökohtaisesti myös säilyttää, joskin siihen voisi joitain muutoksia tehdä paineen alla.
