Korkotasojen vaikutus sijoituksiin

Mie tykkäsin kovasti. Olen samaa mieltä riskipreemioiden noususta ja niiden tulevasta laskusta, jos taöusnäkymät nyt sitten joskus paranevat ja korko nousee. Mutta eikö riskipreemion lasku viiden prosentin osinkojen kasvuun pohjautuen ole aika paljon oletettu? Jos uskoisin viiden prosentin osinkojen kasvuun täältä ikuisuuteen, olisin paljon longimpana kuin nyt olenkaan. 

Mielenkiintoinen ja varsin ansiokas kirjoitus. Itse jäin kuitenkin kaipaamaan täsmentäviä seikkoja, lähinnä tukeeko kirjallisuus näkemystäsi keskuspankkipolitiikasta. Väitteesi on sikäli mielenkiintoinen, että keskuspankki yleensä reagoi talouden tilaan. Kun talouskasvu kiihtyy korkoa nostetaan ja vice versa. Ohjauskoron nostaminen tarkoittaa rahoitusinstituutioiden kannalta sitä, että jos yön yli korot ovat suuremmat kuin 100 % varmoiksi luonnehdittujen valtiolainojen korot, instituutiot tekevät ainoastaan yön yli talletuksia keskuspankkiin. Tämä tarkoittaa, että valtiolainoja huutokaupattaessa korot nousevat varmuudella yön yli korkoja suuremmiksi, koska näihin taitaa kuitenkin jotain epävarmuutta liittyä, ainakin duraatio näissä on vähän erilainen. Jos taas valtionlainojen korot nousevat tarkoittaa se, että yritysten myöntämien lainojen korot nousevat. Kaiken kaikkiaan, mitä riskisempi kohde, sitä suurempi riskipreemio vaaditaan. Tästähän me olemme samaa mieltä. Nyt päästään varsin mielenkiintoiseen seikkaan. Väitätkö sinä, että keskuspankit nostavat korkoja, sen sijaan että ohjaavat taloutta, saadaakseen yön yli talletuksia? Eli onko mekanismi markkinoilla päin vastainen mitä valtaosa talousvaikuttajista uskoo? Ohjaako riskisimmät kohteet, osakkeet, korkojen liikettä, ts. riskittömämmät sijoituskohteet reagoivat riskillisimpien instrumenttien kysynnän muutoksiin? En tiedä oletko tutustunut finanssilaitosten vakavaraisuutta ohjaavaan regulaatioon, mutta sehän käytännössä pakottaa yhtiöt ohjaamaan merkittävän osan varallisuudesta bondeihin, olivat ne sitten miinuskorolla tai ei. En usko mahdollisuuksien kentän ollessa vapaa, että näin toimittaisiin.

Tosiaan hienoa että Random on viitsinyt kirjoittaa auki ajatuksiaan, vaikka olenkin päätelmistä eri mieltä. Mainitsen tässä mielestäni pahimmat epäkohdat, ja toivon että joku osoittaa minut vääräksi:

"Korkomarkkinoiden yksi keskeisimpiä yhtälöitä on ns. Fisherin yhtälö, joka esittää riskittömän sijoituskohteen tuoton eli lyhyemmin riskittömän koron muodostumisen kahden komponentin summana:

Riskitön korko = Odotettu reaalikorko + Odotettu inflaatio

Lyhyellä aikavälillä todellisuus ei välttämättä heijastele talouden fundamentteja, mutta pitkällä aikavälillä ympäristö ei voi toimia lainalaisuuksia vastaan. Näin ollen on itsestään selvää, että reaalikoron täytyy olla pitkässä juoksussa täsmälleen talouden reaalikasvun suuruinen. Toisin sanoen esimerkiksi 3 % koron tarjoaminen maailmassa, jossa talous kasvaa vain 2 %, ei ole kestävällä pohjalla.
Fisherin yhtälö voidaan siis kirjoittaa uudelleen seuraavaan muotoon
Riskitön korko = Odotettu reaalikasvu + Odotettu inflaatio"

Tuo ensimmäinen yhtälöhän ainoastaan vertailee nimelliskorkoa reaalikorkoon, en ole eri mieltä siitä. Sen sijaan en näe mitään todisteita tuolle että reaalikoron täytyy olla talouden reaalikasvun suuruinen, mikä mekanismi aiheuttaisi tuon? Itse kuvittelisin reaalikoron määräytyvän säästämisen kysynnän ja tarjonnan mukaan (mitä halukkaampia ihmiset ovat tarjoamaan säästöjään sitä huonompaa tuottoa niille tulee). Korrelaatio näyttää olevan vahva, mutta tuohan selittyy sillä että ihmiset haluavat säästää enemmän silloin kun talouskasvu on heikompaa, ja talouskasvu myös on heikompaa kun ihmiset säästävät enemmän. Ja myöskin investoinnit tuottavat paremmin kun talouskasvu on vahvempaa. Mutta kuitenkin nuo ovat vaan korrelaatioita, yhteys voi joissakin oloissa pettääkkin.

"Esimerkiksi USA:ssa, johon sijoittajien päähuomio luonnollisesti kohdistuu, FED:in toimenpidearsenaali on itse asiassa hyvin rajoittunut. Ainoa korko, jonka FED asettaa, on ohjauskorko (ns. federal funds rate), jolla pankit voivat ottaa ja antaa lainaa yön yli."

Mitä muuta sen tarvitsisi asettaa? Jos se uskottavasti lupaa että pankit saavat lainata siltä 0% korolla nyt ja tulevaisuudessa niin miksi pankit maksaisivat kenellekkään isompaa korkoa? Ja jos se uskottavasti lupaisi ottaa lainaa 10% korolla niin miksi pankit lainaisivat kenellekkään pienemmällä?
Ainoa rajoite tuossa on että paljon alle 0% ei nykytilassa voi mennä kun käteisestä saa 0% korkoa. Tuota voisi helpottaa korkeammalla inflaatiotargetilla tai NBKT-targetilla, jolloin laskusuhdanteet olisivat lievempiä.

"Yksi tapa mitata FED:in toimenpiteiden vaikutusta on laskea obligaation koron ja fundamentaalisesti (Fisherin yhtälön avulla) määritetyn riskittömän koron erotus kunakin vuonna, kuten seuraavassa kuvassa on tehty."

Siis FEDin korkohan vaikuttaa kaikkeen mitä tuossa käytetään: inflaatioon ja tulevien korkojen odotuksiin jotka vaikuttavat vaadittaviin korkoihin. Tuohan vaikutus voi muuten tavallaan peittyä: jos korkoja nostetaan niin talouskasvuodotukset ja sen mukana odotukset tulevista koroista nousevat.
Tuosta voi kattoa mitä tapahtui kun 2011 EKP nosti korkoa ja FED ei:
http://www.tradingeconomics.com/euro-area/gdp-growth-annual
http://www.tradingeconomics.com/united-states/gdp-growth-annual
Toki on mahdollista että joku muu vaikutti asiaan, mutta tuo sopisi täysin siihen että euroalueen talouskasvu tippui ~3% koronnoston takia muutamaksi vuodeksi, ja palautui pikkuhiljaa kun EKP laski korkojaan ja lupas pitää ne alhaalla tulevaisuudessakin.

"Pitäessään ohjauskoron lähellä nollaa FED on eliminoinut itseltään yhden mahdollisuuden vaikuttaa markkinoihin uusien mahdollisten talouskriisien koittaessa. Nollasta kun ei enää kauheasti pääse alemmas."

Eikö tuo ole argumenttina samaa tasoa kun että kannattaa ajaa lujempaa autolla niin voi jarruttaa enemmän jos jotain tulee eteen? Siis että kuristettaisiin talouskasvua ja aiheutettaisiin työttömyyttä jotta sitten on varaa perua nuo jos tulee oikein paha paikka.

Aina kun puhutaan matalista koroista, niin olisi toivottavaa että myös reaalikorko mainittaisiin. 

Mikäli ymmärsin oikein, niin kirjoittajan pointti oli että keskuspankin ohjauskoron muutoksille annetaan liian suuri painoarvo. Korkotasolla on merkitystä ja keskuspankki voi (epäsuorasti) vaikuttaa korkotasoon, aivan kuten jo mainittiinkin. Ohjauskoron muutokset eivät kuitenkaan ole satunnaisia (hyvä niin!) vaan niihin liittyy jokin syy. Mikäli talous elpyy, yleinen hintataso kohoaa jne. niin keskuspankki todennäköisemmin nostaa ohjauskorkoa. Tämä (korkomuutos) vaikuttaa, ceteris paribus, mm. osakkeiden hintoihin negatiivisesti. Koron syynä ollut elpyminen tms. taas vaikuttaa vastaavasti osakkeiden hintoihin positiivisesti, joten kokonaisvaikutus ei ole niin suuri, kuin ehkä voisi nopeasti luulla diskonttaamalla kassavirtoja uudella korolla. 

Empiirinen tutkimus on melko vaikeaa, johtuen ainakin siitä, että odotukset korkojen muutoksista voi näkyä osakehinnoissa jo tänään. Pitäisi (yksi mahdollinen tapa) tutkia "yllätyksenä" tulleita ohjauskorkojen muutoksia. Nopealla selailulla ainakin tässä yritetään tehdä niin: https://www.federalreserve.gov/pubs/feds/2004/200416/200416pap.pdf
 

Kiitokset kommenteista!

Akille:

Koska osinkojen kasvu kytkeytyy aina loppujen lopuksi talouskasvuun ja bkt on historiallisesti kasvanut keskimäärin 5 % vuosivauhtia, ei 5 % osinkojen kasvuennuste tästä ikuisuuteen voi ainakaan pahasti mennä pieleen. On huvittavaa kuunnella aika ajoin puheita ”uudesta ajasta”, jonka perusteella odotuksia kestävästä pitkän aikavälin kasvusta joko nostetaan tai lasketaan. Kuten muistamme, ennen teknokuplan puhkeamista korkeita arvostuksia perusteltiin sillä, että yritysten kasvu on pysyvästi noussut uudelle tasolle. Nyt viime vuosina puheet ovat olleet täysin päinvastaisia ja pessimistisimmät pitävät nollakasvua ”uutena normaalina”. Pessimismi muuttuu taas jossain vaiheessa optimismiksi ja saamme huomata, että tuo noin 5 % ei ole vieläkään huono estimaatti kestävästä kasvusta. Itse asiassa, kun katsoo pankkien ja muiden ennustelaitosten viimeisimpiä bkt-ennusteita, käännettä parempaan odotetaan jo. Konsensus näyttää ensi vuodelle 3,5 % reaalista ja 6,5 % nimellistä kasvua (globaalisti). Suomeen kohdistuvat odotukset ovat luonnollisesti kaukana tästä ja jos joku tosiaan sijoittaisi vain Suomessa toimiviin yhtiöihin 5 % nimellinen kasvuodotus olisi varmasti yläkanttiin (ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä). Mutta onneksi meidän ei sijoittajina tarvitse olla näin rajoittuneita.    

TS:lle:

Keskuspankit pyrkivät ohjauskoron muutoksilla ohjaamaan taloutta juuri niin kuin toteat. Tässä asiassa en ole eri mieltä. En myöskään väitä, että ne epäonnistuisivat täysin tässä tehtävässään. Pointtini on lähinnä se, että keskuspankkien vaikutus on pienempi kuin yleisesti luullaan. Muut markkinavoimat ohjaavat kehitystä sen verran voimakkaasti.

Petjaylle:   

Kuvitellaan, että nykyistä rahajärjestelmää ei ole vielä keksitty ja pyydät minulta tänään 100 vakkaa vehnää lainaksi. Annan ne sinulle vain, jos saan vuoden kuluttua enemmän kuin 100 vakkaa takaisin. Kun ajattelee tilannetta rahattomassa taloudessa, ymmärtää helpommin, että ”koron” täytyy aina perustua todellisiin hyödykkeisiin.    

Autolla kannattaa ajaa lujaa silloin, kun tie on suora ja leveä. Kun tie hieman mutkistuu ja kapenee, vauhtia kannattaa hidastaa, mutta äkkijarrutus on liioittelua.

Oliverille:

Olet ymmärtänyt hyvin kirjoitukseni pääviestit. Kiitos myös tuosta linkistä.

R.W.

"Kuvitellaan, että nykyistä rahajärjestelmää ei ole vielä keksitty ja pyydät minulta tänään 100 vakkaa vehnää lainaksi. Annan ne sinulle vain, jos saan vuoden kuluttua enemmän kuin 100 vakkaa takaisin. Kun ajattelee tilannetta rahattomassa taloudessa, ymmärtää helpommin, että ”koron” täytyy aina perustua todellisiin hyödykkeisiin."

Siihen paljonko korkoa vaadin sinulta että saat minulta 100 vakkaa vehnää lainaksi riippuu siitä paljonko arvostan vehnää nyt, paljonko arvostan sitä vuoden päästä, ja mitä muita mahdollisia sijoitusmuotoja on. Jos minulla on ollut hyvä sato tänä vuonna mutta vehnä ehtii pilaantua ensi vuoteen mennessä (tai säilytys on liian kallista tai mahdotonta), niin saatan hyvinkin tyytyä siihen että saan 50 vakkaa ensi vuonna jos vaihtoehtona olisi että vehnäni pilaantuvat käyttämättöminä.

Tuo autovertaus koski sitä että mielestäni käytät tuossa mallia "korkojen lasku piristää taloutta", siinä missä oikea malli on "matalat korot piristävät taloutta". Eli korkojen nosto nyt sen takia että voi sitten laskea niitä aiheuttaisi että meillä on vähemmän kysyntää sillä välillä, ja sen tulevan laskun jälkeenkään emme ole yhtään paremmassa tilanteessa kun jos niitä ei olisi ikinä nostettu (luultavasti huonommassa koska nosto signaloi että jos tulevaisuudessa meinaa tulla talouskasvua niin keskuspankki kyllä tappaa sen, kuten EKP 2011).

Joko on korkosijoittajan pilkkimisen aika?

Aavistukset ovat siirtyneet koron nousemisen pähkäilystä korkokäyrän huippuarvon päiväyksen arvaamiseen. Korkojen laskun eli korkoalamäen jyrkkyyttä laskeskellaan FED:n eri jäsenten sananpainoa vertailemalla. Korkosijoittajan leipä pannaan uuniin, kun korot alkavat huipun jälkeen laskea. Toistaiseksi valtiolainojen korot ovat vain nousseet.

Kuvan linkki: https://www.verkkouutiset.fi/a/velkavaroitus-suomelle-valtionlainan-kor…

Kun keskuspankit vähentävät velkakirjaostojaan eivätkä tue markkinaa, valtioiden voi olla tarpeen tarjota jatkossakin lainoillensa nykytasoa houkuttelevampaa korkoa, jotta lainat menisivät kaupaksi.

Ostajan eli korkosijoittajan kannalta ensisijainen vaihtoehtoinen sijoitus on osakemarkkinan tuotto. Tilannekatsauksen saa vertaamalla S&P500 indeksin yhtiöiden tulostuottoa (kuvassa musta) ja osinkotuottoa (sininen) jenkkien kymppivuotisen valtiolainan yieldiin (harmaa): The chart below aggregates the S&P 500 earnings yield, dividend yield, and the 10-year Treasury yield. As you can see, the earnings yield has been higher than the Treasury yield since 2002. The tightening of this spread decreases the attractiveness of equities relative to 10-year Treasuries, which we have seen occur over the last several months.

Linkki Seeking Alpha: https://seekingalpha.com/article/4518196-sp500-yields-versus-10-year

Osakkeiden vetovoima ei ole enää yksiselitteinen.

Lyhyen koron sijoitustuotteiden etuna on se, että sijoituksen arvo seuraa markkinan yleistä korkotasoa. Toisaalta pitkän aikavälin korkosijoitusten etuna taas on se, että jos korkotaso laskee, on kehitys parempi kuin lyhyellä korkosijoituksella. Joten korkosijoittajalla on aihetta suorittaa korkoaseen valintaa.

Asiassa onkin palattava jakamalla tulostuotto- ja osinkotuotto eri käyriksi - alla Yardenin käyrästö, jossa punaisella on eteenpäin katsova 12 kk tulostuotto jaettuna S&P500-hintaindeksillä ja sinisellä neljän kuukauden edeltävät osingot jaettuna S&P500 indeksin arvolla vuosineljänneksen päättyessä.

Korkojen äkkiliikkeen näkee vertaamalla jenkkien kolmen kuukauden valtiolainapaperia (yieldi 4,65%) S&P500 indeksin tulostuottoon (4,52%), jossa tilanne on pamahtanut lähelle sitä mitä oli vuosituhannen vaihteessa!

Vielä pahemmaksi yksipuolisesti osakkeisiin sijoittavan kannalta menee kun vertaa S&P500 indeksin yhtiöiden alle kahden prosentin (1,74%) osinkotuottoa kymppivuotisen valtiolainapaperin yieldiin (3,53%).

Linkki Yardeni: https://www.yardeni.com/pub/dividends.pdf

Kun edessä on varallisuusarvojen liike sivuttain ja yhtäläinen todennäköisyys joko mennä ylös tai alas, sijoittajana on välttämätöntä kuulostella myös korkojen kopinaa tarkalla korvalla. Tässä voikin palauttaa tämän ketjun alussa mainitusta R.W.:n artikkelista palasen:

"Sijoittajille korkotaso määrittää osakkeiden tuotto-odotuksen seuraavan yhtälön mukaisesti:

Tuotto-odotus = Riskitön korko + Riskipreemio 

Toisin sanoen sijoittaja voi odottaa saavansa osakkeista tuoton, joka on riskittömän sijoituskohteen tuoton (obligaation koron) ja osakkeiden riskipreemion summa.

...Riskipreemio on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla tasolla, eikä ole mitään syytä olettaa, että se pysyisi siellä talouskasvun taas joskus kiihtyessä ja korkojen noustessa."

Linkki artikkeliin: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/sijoittaminen-matalien-…

Ja voi todeta, että osakkeiden tuotto on pahasti jäämässä riskittömän koron jalkoihin.

Ostin viikolla useampia eriä Evli Likvidi B (ISIN: FI0008804463) rahastoa Nordnetin salkkuun.

Pitkin viikkoa olen nipsaissut sieltä ja täältä pieniä voitollisia eriä ja käyttänyt myyntitulot tähän lyhyen koron rahaston ostoihin. Syynä on salkun bondipainon lisääminen. Korkojen ollessa nousussa valinta kohdistuu lyhyisiin eli 0-1 vuoden velkakirjoihin.

Evlin tuoreesta PRIIP-KID esitteestä: Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa pohjoismaisten yritysten ja pankkien liikkeeseen laskemiin juoksuajaltaan lyhyisiin korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin. Rahaston korkosijoitusten korkoriskiä kuvaava tunnusluku (modifioitu duraatio) voi olla 0 - 1 vuotta eli rahaston korkoriski on matala. Rahasto voi sijoittaa varojaan myös johdannaissopimuksiin sekä suojaustarkoituksessa että osana rahaston tavoitteiden mukaista sijoitustoimintaa. Rahasto suojaa sijoitusten tekohetkellä muihin kuin euromääräisiin sijoituksiin liittyvän valuuttariskin.

Rahaston tuoton vertailuindeksi on kolmen (3) kuukauden Euribor-korko. Juoksevat kulut ovat 0,3% joten mielenkiintoista tulee olemaan, mitä jää netoksi kun korot huitelevat taivaissa.

Tätä samaa rahastoa olen käyttänyt ennenkin, kun markkinatilanne on ollut epävakaa ja hakusessa on ollut käteistä tuottavampi talletuspaikka.

Nordean salkussa päädyin ottamaan iShares $ Treasury Bond 0-1 yr UCITS ETF (tikkeri IBCC) eli ISIN: IE00BGR7L912, joka pitää sisällään alle vuoden maturiteetin jenkkivaltiolainoja ja maksaa puolivuosittain tuoton tililleni. Vertailuindeksi on IDC US Treasury Short Term Index (4PM) (USD). Rahasto on melko uusi, perustettu 2019. Juoksevat kulut ovat 0,07%.

Vähän sieltä ja täältä parahultaisiksi kypsyneitä voittoja kotiin ja tähän köllimään kevyeen korkoylämäkeen.

Lainataan vähän Jason Zweigiä The Wall Street Journalin Intelligent Investor-palstalta tänään:

If you’re an investor who owns bonds or bond funds for their income, your new purchases and reinvested interest can earn higher yields. If you own bonds mainly as ballast to help keep your stocks and other riskier assets from capsizing, that voyage has just gotten smoother. And rising interest rates should also help immunize you against Wall Street’s propaganda that says you need to own junkier bonds to bolster your income.

Linkki: https://www.wsj.com/articles/welcome-to-the-5-world-where-yield-chases-…

Hyvin heikosti näitä korkorahastoja ymmärtävänä olen koittanut etsiä jonkinlaista turvasatamaa käteiselle jota voi kuitenkin tulla tarvitsemaan tulevan vuoden-kahden säteellä oli varsin informatiivinen viesti, kiitos.

OP:lla ei näemmä tuota 0-1yr ETF:ää ole tarjolla, 1-3yr löytyy joten kysynkin eroaako tuo riskin kannalta jotenkin oleellisesti vai onko tuotto vain pienempi?

Marras kirjoitti:

Hyvin heikosti näitä korkorahastoja ymmärtävänä olen koittanut etsiä jonkinlaista turvasatamaa käteiselle ...

OP:lla ei näemmä tuota 0-1yr ETF:ää ole tarjolla, 1-3yr löytyy joten kysynkin eroaako tuo riskin kannalta jotenkin oleellisesti vai onko tuotto vain pienempi?

Nimimerkki Marraksen kysymys on lyhyt, mutta sisältää kolme painavaa asiaa: turvasatama, riski, tuotto.

Turvasatama. Käteiselle säilytyspaikkaa etsivän on hyvä pysyä euron alueella, jos haluaa välttää valuuttariskin. Nollakorkoaika hävitti näkyvistä menneen ajan hyvät pankkitalletusmuodot, mutta - yllätys, yllätys - ne ovat palaamassa takaisin. Nyt on hyvä hetki vilkaista määräaikaistalletustilien korkoja vaikkapa Kauppalehden sivustolta:

Linkki Kauppalehti: https://www.kauppalehti.fi/porssi/korot/talletuskorot

Nordeaa luettelossa ei näy, mutta pankki ilmoittaa tänään avaussivuillaan uudesta korollisesta JoustoTalletustilistä, jolle se maksaa 2% korkoa 12 kk:n jakson talletukselle - seuraava korko määräytyy jakson jälkeen korkomarkkinoiden mukaan. Noissa yllä olevissa 12 kk määräaikaistalletuksen korko on välillä 1,90 ... 2,60 %.

Linkki: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittam…

Turvasatamista on monenlaista mielipidettä, mutta pidättäydytään selkeyden vuoksi nyt näissä pankkitalletuksissa. Nekin alkavat asettaa haastetta osakesijoitukselle, kun pelkkä määräaikaistalletuksen tuotto 2,5% alkaa kivuta paremmaksi kuin vaikkapa Kojamon keskimääräinen osinkotuotto:

Kuvan linkki: https://www.kauppalehti.fi/porssi/porssikurssit/osake/KOJAMO

Eivätkä korkomarkkinat hellitä.

Nousevat korot saavat julkisten osakeyhtiöiden johdon kädet hikoilemaan muustakin syytä kuin nousevien kulujen johdosta. Turvasatamaa heille ei ole.

Riski. Sijoitusriskin määrittelystä on Sijoitustiedon sivustoilta löydettävissä useita kirjoituksia, joten ei siitä enempää - korkea riski ymmärretään siten, että sijoituksen arvo voi vaihdella voimakkaasti ylös tai alas, eli on sijoituskohteen arvonheiluntaa. Epäsystemaattista riskiä sijoittaja poistaa hajauttamalla positioihin, joiden hintavaihtelut poikkeavat toisistaan ja systemaattista riskiä hajauttamalla ostot ajallisesti.

Tässä palataan aiheeseen, eli hajautettu korkotuottojen positiohajautus on sama asia kuin korkorahasto. Siitä saa talletusta parempaa tuottoa maltillisin riskein.

Kysyjä otti esiin Osuuspankin, jolla on rahastotuotteena vaikkapa OP-Korkotuotto. Linkki: https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/rahastot/kaik…

Kyseessä on lyhyen koron rahasto, joka tavoittelee kolmen kuukauden euriborin ylittävää tuottoa. Sen sisältö koostuu eurooppalaisten pankkien, yritysten ja valtioiden lyhyistä velkakirjoista.

Vuosittainen hallintopalkkio on 0,40% ja merkintäpalkkio sekä lunastuspalkkio ovat molemmat 0%. Rahasto on kasvuosuus. Tuotto-osuuksia on vain suurille sijoittajille. Muilla pankeilla on vastaavia, mutta saavat kertoa sijoittajille niistä itse.

No, onko nyt oikea aika ostaa lyhyttä korkorahastoa?

Aki 2019: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/oppivatko-nousevan-kayr…

Tässä voi ottaa yhden lajin oppia vaikkapa Investopediasta, jos viime vuosituhannen korkojen kovettamia sijoitusjääriä ei löydy:

Cut Bond Duration When Interest Rates Are Rising

Topping the to-do list, investors should reduce long-term bond exposure while beefing up their positions in short- and medium-term bonds, which are less sensitive to rate increases than longer-maturity bonds that lock into rising rates for longer time periods. But flipping to a shorter-term lower-yielding bond model has a trade-off, as short-term bonds provide less income earning potential than longer-term bonds.

Linkki: https://www.investopedia.com/articles/basics/10/protect-portfolio-from-…

Tässä korkosijoituksen taktiikkana on korkojen nousuvaiheessa painottua lyhyisiin korkoinstrumentteihin - lyhyen koron rahastot tai etf:t - ja korkohuipun ollessa käsillä, vähitellen siirtyä pitkiin velkakirjoihin, joiden arvot nousevat voimakkaammin, kun korot aikanaan laskevat kahden prosentin inflaatiotavoitteen häämöttäessä näköpiirissä.

Hajautusta jenkkivaluutoissa auttavat inflaatiosuojatut valtiolainat eli TIPS:it.

"Historically, inflation risk premiums have been more often than not solidly positive," said Geert Bekaert, a Professor of Business at Columbia Business School. "If future interest rates rise because of higher inflation (e.g., a commodity price boom), and inflation risk is suddenly priced in again, nominal Treasuries will perform very poorly, but TIPS will do well as they are indexed against inflation."

TIPS:it säädetään kaksi kertaa vuodessa vastaamaan jenkkien kuluttajahintaindeksiä. Niinpä niiden tuotto kelluu mukavasti inflaation mukana korkoaaltojen yli.

Näitä monimutkaisempi hajautus on "Bond Ladder" eli eri pituisista velkakirjoista muodostettu valtiolainojen yhdistelmä. Tyypillisesti ostetaan kymmentä etf-tuotetta vaikkapa seuraavasti:

In order to construct a 10-year Treasury bond ladder, an investor would simply buy the following 10 ETFs in equal amounts:

The iShares iBonds Dec 2021 Term Treasury ETF (IBTA)

The iShares iBonds Dec 2022 Term Treasury ETF (IBTB)

The iShares iBonds Dec 2023 Term Treasury ETF (IBTD)

The iShares iBonds Dec 2024 Term Treasury ETF (IBTE)

The iShares iBonds Dec 2025 Term Treasury ETF (IBTF)

The iShares iBonds Dec 2026 Term Treasury ETF (IBTG)

The iShares iBonds Dec 2027 Term Treasury ETF (IBTH)

The iShares iBonds Dec 2028 Term Treasury ETF (IBTI)

The iShares iBonds Dec 2029 Term Treasury ETF (IBTJ)

The iShares iBonds Dec 2030 Term Treasury ETF (IBTK)

Linkki: https://www.investopedia.com/terms/b/bondladder.asp

Velkakirjatikkaita en ole kyllä kokeillut, sillä sen vaihtoehto on etf, joka sisältää eri pituisia eli eri duraatioilla olevia velkakirjoja.

Popular all-duration ETFs include the iShares Core U.S. Aggregate Bond ETF (ASG), the Vanguard Total Bond Market ETF (BND), the Vanguard Total International Bond ETF (BNDX), and the iShares TIPS Bond ETF.

Tässä palataan nimimerkki Marraksen kysymykseen 1-3 yr laadullisesta eroamisesta. Sen voi todeta, että sen riski on melko lailla 0-1 yr luokkaa tai ehkä vähän pienempi.

Tuotto. Yleensä korkeampi pitkäaikainen tuotto edellyttää korkeampaa riskiä. Silloin etäännytään turvasatamista merelle, jossa aallot muodostuvat sijoituspositioiden hintojen vaihtelusta. Siihen en sano mitään, sillä pirukaan ei tiedä koska VIX nousee ja keskuspankkien koronnostopuhuri yltyy myrskyksi.

Linkki: https://www.wsj.com/articles/investors-are-bracing-for-spike-in-market-…

Portfolion osakeosuus edustaa tätä korkeampaa tuottoa ja riskiä, joten siihen ei juuri korkotuotteita tarvita.

Korkosijoittamisesta muualla Sijoitustiedossa: 

https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/markkina-nyt/korkosijoi…

https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/osakkeet/euribor-korkoj…

https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/rahastot-ja-muut-sijoit…

Lyhyen koron rahastot imevät rahaa

Sijoitustutkimuksen syyskuun rahastoraportin mukaan Suomessa lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin syyskuussa 326 miljoonaa euroa, mikä oli noin kaksi kertaa enemmän kuin osakerahastoihin laitettiin nettona samaan aikaan. Pitkän koron rahastoista sen sijaan lunastettiin pois.

Linkki Sijoitustutkimuksen pdf:ään: https://www.sijoitustutkimus.fi/wp-content/uploads/2023/10/Rahastoraportti-202309-1.pdf

Muutos on voimakas ja korkeat korkotasot tarjoavat itsessään hyviä tuottoja

Nousevat korot antavat nopeasti tuottoa lyhyissä korkosijoituksissa, mutta laskevat pitkien korkosijoitusten arvoja.

Osakeindeksit ovat olleet kesän jälkeen juntturissa ja sijoittajat ymmärrettävästi etsivät kiivaasti rahan tuottoa muualta.

Rahaa on lähtenyt pohjoismaista muualle maailmaan. Suomi-rahastoihin on myös tullut varoja enemmän kuin otettu pois.

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Suomeen, Pohjoismaihin, Pohjois-Amerikkaan ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 187 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kehittyville markkinoille, Tyynenmeren alueelle ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista yhteensä 29 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla.

Linkki power point: https://view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Fwww.sijoitustutkimus.fi%2Fwp-content%2Fuploads%2F2023%2F10%2FMarkkinakatsaus_202309-1.pptx&wdOrigin=BROWSELINK

Linkki: https://www.sijoitustutkimus.fi/wp-content/uploads/2023/10/FA_rahastotiedote_syyskuu_2023.pdf
 

Rahalla tulee olemaan korkea hinta vielä pitkään - eikä yksin FED:n toimesta

Vaikka vuoden aikana korkokäyrä on noussut pitkässä häntäpäässä merkittävästi niin, että sen muoto alkaa vaihtua käänteisestä tasaiseksi, markkina alkaa tajuta, että vaikka FED on lähestymässä lyhyiden korkojen nostojen päättämistä, pitkien luottojen korkokustannukset ovat jatkaneet nousuaan. Tämän valitettavasti voi tulkita siten, ettei jyrkähköä laskusuhdannetta voi estää.

Kolmekymmentä vuotta kestävän lainan korko on nyt saman suuruinen kuin kahden vuoden korko.

Siirtyminen käänteisestä tasaiseen korkokäyrään antaa sekalaista signaalia: Toisaalta se voi viitata odotuksiin taloudellisesta vakaudesta ja keskuspankin kyvystä hallita inflaatiota, kun taas toisaalta se voi heijastaa markkinoiden epävarmuutta ja huolta tulevaisuuden talouskasvusta.

Tämä näkyy myös pankkien antolainauksessa asiakkaille. Asiaan vaikuttaa sekin, että pankkien omat bondipositiot ovat menettäneet arvoaan ja nämä joutuvat olemaan tarkempia kenelle lainaavat.

“It’s a trickle-down effect for everyone,” said Mary Kay Bates, the chief executive of Bank Midwest in Spirit Lake, Iowa. “We’re not looking at rates coming down any time soon,” she said. “I really see us taking a close watch and an internal focus, not so much on innovating and getting into new markets but taking care of the bank we have.”

Linkki The New York Times: https://www.nytimes.com/2023/10/23/business/economy/interest-rates-economy.html

Pankkien tullessa varovaisemmiksi asian tila vaikuttaa erityisesti pieniin valmistus- ja palvelualan yrityksiin, joiden on vaikeampi rahoittaa investointeja. Sama koskee kuluttajia, joille luottokorttien lainakorko juuri nyt on noussut yli 20 prosentin.

Linkki FRED: https://fred.stlouisfed.org/series/TERMCBCCALLNS

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell totesi puheessaan viime viikolla New Yorkissa, että meidän kaikkien on varauduttava siihen, että korkotaso pysyy korkeana pidempään kuin aiemmin odotettiin, koska inflaation odotetaan pysyvän yli kahdessa prosentissa toistaiseksi.

Linkki Roger Bertnsen: https://www.nordnet.fi/blogi/roger-berntsen-20231023/

FED pyörittelee omaan tyyliinsä asiaa: “A range of uncertainties, both old and new, complicate our task of balancing the risk of tightening monetary policy too much against the risk of tightening too little,” he (Powell) said on Thursday.

Linkki The New York Times: https://www.nytimes.com/2023/10/20/business/treasury-bond-yield-5-percent.html

Otapa siitä nyt sitten korkonäkemystä. Toistaiseksi on ehkä parasta pidättäytyä bondisijoittamisessa lyhyissä eli Jeff Sommerin neuvossa:

So if you are risk-averse, stick with short-term Treasuries or with low-cost, diversified short-term bond funds, which generally hold securities of one- to three-year durations.

Linkki: https://www.nytimes.com/2023/10/20/business/treasury-bonds-rates-investing.html

Asiaa ei helpota se, että bondisijoittajat ovat alkaneet tehdä markkinalle painetta myymällä pitkiä bondisijoituksia. Siihen ei ole syynä korkotaso vaan jenkkien 1.700 miljardin dollarin budjettialijäämä samaan aikaan kun heidän valtiovelkansa on 33.600 miljardia dollaria.

The bond vigilantes are coming back as investors continue to sell amid the prospect of higher for longer interest rates and a growing fiscal deficit, according to Kevin Zhao, head of global sovereign and currency at UBS Asset Management.

Valtiovelkojen myyntiaalto oli viimeksi briteissä vuosi sitten syyskuussa kun hetken huitukka eli pääministeri Liz Truss esitteli perusteettoman veronalennusbudjetin, johon valtion velkakirjoihin sijoittavat osapuolet eivät lainkaan uskoneet. Giltien lennellessä salkuista mereen britit joutuivat valitsemaan uudelleen.

An example of bond investors lashing out against what they deem to be irresponsible fiscal policy.

“The bond vigilante is coming back, so this is very important for asset prices in equity, house prices, fiscal policy, monetary policy, so no longer is this a free ride on bond markets anymore — so the government has to be very careful in terms of the future. You saw that last September, you saw that in Treasurys,” Zhao said.

The term “bond vigilantes” refers to bond market investors who protest against monetary or fiscal policy they fear is inflationary by selling bonds, thereby increasing yields.

Yardeni: “They’re basically saying ‘cut this deficit substantially or we’re going to raise rates to levels that are going to clobber the economy, and then what are you going to do?’”

Linkki CNBC: https://www.cnbc.com/2023/10/23/the-bond-vigilante-is-coming-back-ubs-strategist-says.html

Markkinan alkaessa mennä väkivallan ja barrikadien suuntaan on hyvä palauttaa mieliin Heat - Ajojahti filmistä omistamisen ja sitoutumisen kultaisia pääsääntöjä -

Neil McCauley: Don't let yourself get attached to anything you are not willing to walk out on in 30 seconds flat if you feel the heat around the corner.

Lyhyiden korkojen kopina

Lyhyiden korkojen tuoma riskittömän tuoton vahvuus näkyy jenkkivelkakirjan tuottokäyrässä, jossa kolmen ja kuuden kuukauden T-billit tuovat yli viiden prosentin tuottoa.

Juuri näissä Buffett pitää Berkshiren kassaa eikä suostu ostamaan muuta ennen kuin löytää sellaista liiketoimintaa, jossa tuotto on tätä kassavaraa suurempi ja toisaalta riski T-billejä pienempi. Eipä ole helppoa löytää sellaista vastinetta.

Itselläni on iShares $ Treasury Bond 0-1 yr UCITS ETF (tikkeri IBCC) eli ISIN: IE00BGR7L91, jossa on juuri lyhyitä velkakirjoja. Kulut ovat 0,07% ja Nordnetin pohjan mukaan vuotuinen osinkotuotto on nyt 5,01%. ETF jakaa osingon salkkuun puolivuosittain.

Nordnet linkki: https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/17008028-i-shares-treasury-bond

Korkotuoton nousu näkyy hyvin ETF:n osingonjakohistoriassa.

Linkki: https://divvydiary.com/en/ishares-usd-treasury-bond-0-1yr-ucits-usd-dist-etf-IE00BGR7L912

Sama näkyy myös JustETF:n sivuilta: https://www.justetf.com/en/etf-profile.html?isin=IE00BGR7L912#dividends

Tässä on otettava huomioon myös jenkkivaluutan arvostusmuutokset. Toistaiseksi dollari on ollut vahvistumaan päin ja USD myös sillä tavalla tuonut etua. Eurosijoittajalle vaihtoehtona on lyhyen koron rahasto, vaikkapa Evli Likvidi B

Pidemmän ajan käyrässä näkyy euroalueen korkomuutoksen vaikutus rahaston tuottoon.

Vastaavasti muita, riskisempiä rahastoja ovat yritysluottoja sisältävät High Yield-rahastot, joista nimimerkki LappuLiisa kirjoitti viime viikolla kokemuksia:

https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/sijoitusblogit/sijoittaminen-harrastus-ja-elintapa?page=2#comment-107808

Mieluummin kuulen korkojen kopinaa tilille puolivuosittain kuin pankkitilille kerran vuodessa. Tarkkana saa kuitenkin olla eikä vain jättää kertymään - muuten käy kuin vapunajan hameenhelmoille ja kesäkissoille, jotka häipyvät sateiden tullessa.

Paluu bondeihin jenkkitaantuman vilautellessa vähäisiä merkkejään

66 miljardia dollaria on ropissut korkorahastoihin heinäkuun alusta alkaen, kirjoittavat Kate Duguid ja Harriet Clarfelt Financial Timesissä.

Sijoittajat pinoavat panoksiaan takaisin bondeihin taantuman korvatessa inflaation pääasiallisena jenkkimarkkinan pelkotekijänä. Korkotulo toimii suojasatamana viimeaikaista markkinahulinaa vastaan.

Sijoittajat ovat pumpanneet 8,9 miljardia dollaria Yhdysvaltain valtiolainoihin ja yritysvelkakirjoihin nyt elokuussa, lisäten näin heinäkuussa tehtyä 57,4 miljardin tulovirtaa näihin rahastoihin, mikä oli suurin kuukausittainen tulosiirto sitten tammikuun ja toiseksi suurin sitten vuoden 2021 keskivaiheen, EPFR:n rahavirtatrakkerin mukaan. Hyvälaatuiset yritysvelkakirjat ovat myös saaneet osakseen positiivista sijoitusvirtaa jo kymmenettä viikkoa, mikä on pisin yhtenäinen tulovirran suunta neljään vuoteen.

Paras suoja laskusuuntaa vastaan on Yhdysvaltain valtiolaina. Bloomberg indeksi, joka seuraa jenkkihallinnon lainoja ja high-quality corporate bondeja on noussut kaksi prosenttia heinäkuun loppupuolelta, kun S&P500 indeksi laski kuusi prosenttia vastaavana aikana.

Kuva

Koronlaskujen varmuus alkaa vahvistua. Tämän johdosta turvallisemmat bondit, kuten investment-grade velkakirjat ja valtiolainat, tarjoavat hyvän tuoton ilman sitä riskiä, että velkojen hoitokustannukset nousisivat, mikä vaikutti markkinoihin aiemmin keväällä.
    
“People don’t like losing money in fixed income,” he (Rick Rieder, chief investment officer of global fixed income at BlackRock) said. “But I think you can, today, feel certain that the Fed will not raise interest rates again. The yields available and the rate of return in fixed income today are so attractive. I would anticipate more money will come into fixed income.”

Jopa roskalainat pärjäsivät paremmin kuin osakkeet, kun taivashinnoissa liitelevät tekno-osakkeet ottivat siipiinsä viime viikkoina. Velkamarkkina on pärjännyt melko hyvin verrattuna osakkeiden volatiliteettiin viime viikkoina.

“I think bonds are back,” Ashok Bhatia, Neuberger Berman’s co-chief investment officer of fixed income, said. “But the thing that will support credit at these levels will be the concept that the Fed will react quickly and get the policy rate down” if signs of weakness persist.

Linkki FT: Investors return to bonds as recession fears stalk markets (ft.com)

Juuri näihin sijoitustuotteisiin keskuspankkitoimet ja niiden uskottavuus eniten vaikuttavat.

Tähän voikin laittaa vaikka päivityksen korkotuotteiden tuottoprosenteista muutamasta sijoitustuotteesta, jota itselläni on salkussa Nordnetissä.

iShares $ TIPS 0-5 UCITS ETF USD (Dist) (SXRH)

Kuva

iShares $ Treasury Bond 20+yr UCITS ETF (IS04)

Kuva

Xtrackers II EUR High Yield Corporate Bond UCITS ETF 1D (XHYG)

Kuva

Tuottoprosentit ovat Nordnetin laskemia päivän hintaan, joten niihin ei sen kummemmin ole kantaa. Pääasia on, että nollakorkoaika on ohitse ja velkakirjat ovat jälleen käypä vaihtoehto osakkeiden rinnalle tuoton keräämiseen maailmalta.

Yrityslainojen 10,9 prosentin tuotto 12 kk aikana voittaa Helsingin pörssiyritysten tuoton

Olen pitänyt Nordnetissa viime kesästä asti Evli High Yield Yrityslaina B rahastoa ja siirtänyt sinne ajoittain joitakin myyntituloja säilöön. Nyt tuli katsottua sitä korkoaiheesta kirjoiteltuani. Vertailukäyränä ovat S&P500 indeksi (keltainen) ja Seligsonin osingot sisällään pitävä SLG OMXH25 ETF (vihreä) eli Helsingin pörssiin isot yhtiöt, aika-akseli 12 kk.

Kuva

Evli korkeakorkoisen korkorahaston 10,9%:n tuotto on peitonnut Helsingin pörssiyritysten 10,4%:n tuoton tänä 12 kk aikana vallan mukavasti. Enpä olisi pari vuotta sitten uskonut.

Samalla tavalla olen toiminut Nordnetissä Evli Likvidi B:n kanssa jo kauemmin. Vertailukäyrinä ovat samalla tavalla jenkki-indeksi (keltainen) ja Seligsonin Helsinki ETF (vihreä). Tässä aika-akseli on pidempi eli kolme vuotta.

Kuva

Tuntuu merkilliseltä, että korkopositio olisi kolmelta vuodelta ollut osingot sisältäen Helsinkiä tuottoisampi, mutta niin vain näyttää olevan.

Eihän tätä mitenkään voinut aavistaa kolme vuotta sitten, jolloin elimme Euroopassa nollakorkoaikaa. Osakkeita treidaamalla tietenkin syntyy parempia plussapäiviä, mutta on siinä kuluhetkensäkin.

Linkki Seligson OMXH25 ETF: https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/16100898-seligson-co-omx

Tästä syystä osa on nytkin korkotuotteissa vaikkei 5...10 prosentin vuotuinen tulovauhti niissä mitään päätä huimaavaa olekaan.

Markkinan pako käteiseen - dash for cash isn't over yet

Sijoittajat ovat kumonneet 126 miljardia dollaria rahamarkkinarahastoihin FED:n jumbo-kokoisen ohjauskoron laskun jälkeen. Tämä sai tällaisten rahastojen arvojen summan nousemaan ennätykselliseen 6,76 biljoonaan dollariin kijoittavat Gunjan Banerji ja Hardika Sighn The Wall Street Journalissa.

Wall Streetin traderit kiehuvat kuvitellessaan mitä summa merkitsisi osakkeisiin sijoitettuina, joissa varat historiallisesti ovat tuottaneet parhaat tuotot pitkässä jaksossa.

Skeptikot sanovat jenkkien vain siirtäneen säästönsä perinteisiltä säästötileiltä korkeampituottoisiin rahamarkkinarahastoihin ja arvuuttelevat tämän käteisvarannon vain odottelevan sivuraiteella markkinoille tulemista.

Vaikka korkotaso laskee, monista sijoittajista se on vielä riittävän korkea, jotta on edelleen järkevää pitää hyvä summa rahaa käteisenä. Tuotot rahamarkkinarahastoissa jenkeissä ovat edelleen 4,9% sen jälkeen kun olivat olleet 5,2 prosentin huippuarvossa joulukuussa.

Kuva

Osakkeiden arvostukset ovat korkeahkoja, talous on hieman päästämässä höyryn pihinää pienemmälle, joten nämä yhdessä lisäävät turvasatamainstrumenttien kiinnostavuutta varojen läjittämiseen.

Raha puhuu: “People will be more comfortable holding a small percentage of their portfolio in cash,” says Laurie Brignac, chief investment officer and head of global liquidity at Invesco. “The retail investor is definitely voting with their dollars in terms of where they want to be.”

Kuva

Analyytikot uskovat rahamarkkinarahastojen säilyvän kiinnostavina vielä tuottojen laskiessa noin kolmen prosentin tietämille. Näin tapahtui 1990 Alan Greenspanin johtaman FED:n laskiessa korkoja maan talouden edetessä taantumaa kohti. Monet pitävät turvaverkkoa tarpeellisena.

Kuva

Sijoittamista helpottaa, jos on käteistä ja voi keskittyä siihen, mitä mahdollisuuksia on tarjolla sen sijaan, että murehtisi miten omaisuuttani palaa poroksi jossakin muussa kohteessa.

Allokointi käteiseen on säilynyt aiempaa korkeampana siitä alkaen kun FED alkoi nostaa korkotasoa 2022 ja se on leijunut jossakin 17 prosentin tietämillä elokuussa American Association of Individual Investors järjestön mukaan. Tammikuussa 2020 käteisvarat olivat laskeneet sijoittajilla 13,8 prosentin tasolle, joka oli matalimpia tasoja vuosikymmeneen, kunnes ne nousivat korkeimmilleen juuri muutama kuukausi sen jälkeen kun koronapandemia romautti talouden.

Vaikka jenkkien lompakot ovat nyt paksuina, monet tarkkailevat kotkan silmällä yieldejä ja merkkejä siitä koska on aika siirtää rahaa bondeihin.

Treasurys maturing in three months recently yielded almost a percentage point more than those maturing in a year. “For investors with short-term cash needs, the money funds are still attractive,” David Sadkin, Bel Air Investment Advisors, says.

Lähde The Wall Street Journal: When Will Money-Market Funds Lose Their Allure? - WSJ

Hyvää osinkoa ja vähäistä hintaheiluntaa edustavat osakkeet ovat suosiossa bondien verrokkeina

Korkojen noustua markkina on rutistanut osinko-osakkeiden hintoja siten, että niiden osinkotuotto suhteutettuna osakkeen hintaan olisi riskipreemiolla lisättynä sopuisasti valtiovelkakirjasijoitusta tuottoisampi. Korkotasot ovat vajoamassa huippuarvoistaan, mutta jäämässä pitkällä jaksolla selvästi nollakorkotasoa korkeammalle.

Kuva

Tradereillekin alkaa olla selvää, että koronlaskujen realismi on tulla alas rauhallista tahtia ja valtiovelkakirjojen hintataso antaa nyt tuoton, joka on selvästi korkeampi kuin FED:n pitkän ajan korkotason olettama. Syksyn lehtien putoillessa on hyvä pohdiskella vähemmän itsestään selviä sijoitusmahdollisuuksia.

Koroilla eläminen meni muodista viime vuosisadalla. Voi olla, että korkotulon tuominen tuloverottomaan osakesäästötiliin velkakirjoista olisikin pitkässä jaksossa verraten tuottoisa. Riskiset high-yield lainat voivat ajoittain tuoda merkittäviä tuottoja.

Kuva

Yritykset ovat pienentäneet nettovelkaisuuttaan merkittävästi 2008-2009 finanssikriisin jälkeen ja maksukyvyttömyyden uhka on säilynyt suhteellisen matalana korkeammista lainakustannuksista huolimatta. Mahdollisuuksia on myös EM-bondeissa, mutta lähempääkin löytyy eli brittien gilteissä, maan vähitellen asettuessa hitaaseen kasvuun ja kansainvälisten sijoittajien palaillessa.

Ei myöskään kannata unohtaa bondien kaltaisia osakkeita.

Kuva

Linkki The Wall Street Journal: So You Have Decided to Buy Bonds. Here Are Six Charts Showing Your Options. - WSJ

Varsinkin REIT-tyyppiset osakkeet ovat kulkutautiajoista palautuneet jo aika hyvin ja naksuttelevat osinkoja mukavasti aivan velkakirjojen korkotuottojen vertaisesti.

3kk euribor lähti rajuun laskuun. Punaisen pallon kohdalla on viimeisin lasku, sekä pari aiempaa isoa pudotusta. Euribor 3kk

Kuva

Huomasin sen vaikutuksen yrityslainoissa. Seurantajaksollani rahaston kehitys on ollut maltillista eikä se ole reagoinut 12kk euriborin koviin laskuihin. 

Esimerkkinä Lähitapiolan rahasto Yrityskorko. Punaisilla palloilla merkattu nuo 3kk euriborin isot laskut.

Kuva

Tämä antaa itselleni luottoa siihen että jos korot vielä laskevat, Investment grade-lainat tulevat tuottamaan hyvin.

Jos sama epävarmuus jatkuu Helsingin pörssissä, IG-lainat ovat mielestäni  hyvä sijoituskohde ensi vuodelle.

Vielä vertauksena High Yield-rahasto. Se ei ole tuntunut reagoivan 3kk euriboriin samalla kulmakertoimella. Mututuntumalta sanoisin että se on seurannut enempi 12kk kehitystä.

Kuva

Muttei tarpeeksi kovaan, EKPn koronlaskutahti tulee olemaan min. 0,25 pojoa/kokous ja se on jo sisällä jopa 12kk euriborissa, muttei 3kk euriborissa.

12.12.2024 kokouksen jälkeen ohjauskorko on max. 3%, 30.1.2025 kokouksen jälkeen max. 2,75% eli 3kk pitäisi teoriassa olla max. sama. Käytännössä alempana.

3kk (ja 1kk) euriborit ovat olleet systemaattisesti liian korkealla, aikaisemmin koronlaskuvaiheessa ne ovat leikanneet 12kk euriborin alle paljon aikaisemmin. 

Libor again, anyone?

Innilator wrote:

Muttei tarpeeksi kovaan, EKPn koronlaskutahti tulee olemaan min. 0,25 pojoa/kokous ja se on jo sisällä jopa 12kk euriborissa, muttei 3kk euriborissa.

12.12.2024 kokouksen jälkeen ohjauskorko on max. 3%, 30.1.2025 kokouksen jälkeen max. 2,75% eli 3kk pitäisi teoriassa olla max. sama. Käytännössä alempana.

3kk (ja 1kk) euriborit ovat olleet systemaattisesti liian korkealla, aikaisemmin koronlaskuvaiheessa ne ovat leikanneet 12kk euriborin alle paljon aikaisemmin. 

Libor again, anyone?

Ensinnäkin Euribor on keskiarvo korosta, jolla pankit suostuvat lainaamaan toisilleen rahaa. Toisena ne heijastelevat korko-odotuksia eikä "teoriassa" tai käytännössä 3kk euriborin todellakaan pitäisi olla maksimissaan sama kuin 12kk. Kysymys on euriboreissa siitä, miten pankit järjestävät omaa rahoitustaan ja minlälaiset korko-odotukset korkoswapmarkkinoilla hinnoitellaan tulevaisuuteen. Viime kädessä nämä ovat todennäköisyysarvioita. Esimerkiksi OIS-markkinoilla hinnoitellaan tällä hetkellä EKP:n leikkaavan 153,7bp seuraavan vuoden aikana (18 dec 2025 mennessä). 12kk Euribor on 2.44% ja OIS markkina sanoo ohjauskoroksi 1.63% vuoden päästä - millä tasolla sinun mielestäsi euriborin pitäisi treidata?

big bad bear wrote:

Innilator wrote:

Muttei tarpeeksi kovaan, EKPn koronlaskutahti tulee olemaan min. 0,25 pojoa/kokous ja se on jo sisällä jopa 12kk euriborissa, muttei 3kk euriborissa.

12.12.2024 kokouksen jälkeen ohjauskorko on max. 3%, 30.1.2025 kokouksen jälkeen max. 2,75% eli 3kk pitäisi teoriassa olla max. sama. Käytännössä alempana.

3kk (ja 1kk) euriborit ovat olleet systemaattisesti liian korkealla, aikaisemmin koronlaskuvaiheessa ne ovat leikanneet 12kk euriborin alle paljon aikaisemmin. 

Libor again, anyone?

Ensinnäkin Euribor on keskiarvo korosta, jolla pankit suostuvat lainaamaan toisilleen rahaa. Toisena ne heijastelevat korko-odotuksia eikä "teoriassa" tai käytännössä 3kk euriborin todellakaan pitäisi olla maksimissaan sama kuin 12kk. Kysymys on euriboreissa siitä, miten pankit järjestävät omaa rahoitustaan ja minlälaiset korko-odotukset korkoswapmarkkinoilla hinnoitellaan tulevaisuuteen. Viime kädessä nämä ovat todennäköisyysarvioita. Esimerkiksi OIS-markkinoilla hinnoitellaan tällä hetkellä EKP:n leikkaavan 153,7bp seuraavan vuoden aikana (18 dec 2025 mennessä). 12kk Euribor on 2.44% ja OIS markkina sanoo ohjauskoroksi 1.63% vuoden päästä - millä tasolla sinun mielestäsi euriborin pitäisi treidata?

Olisikin keskiarvo korosta, jolla pankit suostuvat lainaamaan rahaa toisilleen. Vaan kun ei ole vaan parinkymmenen paneelipankin leikkisimulaatio.

Ja tuossa yläpuolella jo kerroin millä tasolla esim. 3kk euriborin pitäisi nyt treidata, max. 2,75%.

Innilator wrote:

Ja tuossa yläpuolella jo kerroin millä tasolla esim. 3kk euriborin pitäisi nyt treidata, max. 2,75%.

No yksinkertaistuksen vuoksi oletetaan, että olet oikeassa ja korkoja leikataan 25bp seuraavissa kahdessa kokouksessa. Ja vaikka kolmannessakin ihan vaan pointin vuoksi. Ja puhutaan ohjauskorosta nyt vaan talletuskorkona joka on tällä hetkellä 3.25% kun liikepankki tallettaa massia keskuspankkiin.

Euribor ei ota kantaa siihen, missä korko on kolmen kuukauden päästä vaan siihen, mikä se on nyt ja matkan varrella sinne eteenpäin. Ensimmäinen koronleikkaus (joka oletuksessa siis tapahtuu huomenna ja on 25bp) tulee voimaan 18.12.2024. Tässä mennään vielä siis 7 päivää vanhalla korolla vähintään. Sitten seuraavaan kokoukseen ja sen efektiiviseen päivään (5.2.2025) mennään sillä 3%:lla. Ja siitä sitten eteenpäin oletuksessa 2.75%:lla sinne 3kk asti. Noista tulee päivien lukumäärillä painotettuna keskiarvona aika erilainen numero kuin 2.75% tuolta kolmen kuukauden ajalta. Tässä mutkat suoraksi vedetyssä esimerkissä se on kuitenkin jo aika paljon lähempänä 3kk euriboria. 

big bad bear wrote:

Innilator wrote:

Ja tuossa yläpuolella jo kerroin millä tasolla esim. 3kk euriborin pitäisi nyt treidata, max. 2,75%.

No yksinkertaistuksen vuoksi oletetaan, että olet oikeassa ja korkoja leikataan 25bp seuraavissa kahdessa kokouksessa. Ja vaikka kolmannessakin ihan vaan pointin vuoksi. Ja puhutaan ohjauskorosta nyt vaan talletuskorkona joka on tällä hetkellä 3.25% kun liikepankki tallettaa massia keskuspankkiin.

Euribor ei ota kantaa siihen, missä korko on kolmen kuukauden päästä vaan siihen, mikä se on nyt ja matkan varrella sinne eteenpäin. Ensimmäinen koronleikkaus (joka oletuksessa siis tapahtuu huomenna ja on 25bp) tulee voimaan 18.12.2024. Tässä mennään vielä siis 7 päivää vanhalla korolla vähintään. Sitten seuraavaan kokoukseen ja sen efektiiviseen päivään (5.2.2025) mennään sillä 3%:lla. Ja siitä sitten eteenpäin oletuksessa 2.75%:lla sinne 3kk asti. Noista tulee päivien lukumäärillä painotettuna keskiarvona aika erilainen numero kuin 2.75% tuolta kolmen kuukauden ajalta. Tässä mutkat suoraksi vedetyssä esimerkissä se on kuitenkin jo aika paljon lähempänä 3kk euriboria. 

Jos tämä on logiikka, niin miksi 1kk euribor on ollut lähellä 3kk euriboria ja jopa leikannut sen alle?

LappuLiisa wrote:

3kk euribor lähti rajuun laskuun. Punaisen pallon kohdalla on viimeisin lasku, sekä pari aiempaa isoa pudotusta. Euribor 3kk

Kuva

Huomasin sen vaikutuksen yrityslainoissa. Seurantajaksollani rahaston kehitys on ollut maltillista eikä se ole reagoinut 12kk euriborin koviin laskuihin. 

Esimerkkinä Lähitapiolan rahasto Yrityskorko. Punaisilla palloilla merkattu nuo 3kk euriborin isot laskut.

Kuva

Tämä antaa itselleni luottoa siihen että jos korot vielä laskevat, Investment grade-lainat tulevat tuottamaan hyvin.

Jos sama epävarmuus jatkuu Helsingin pörssissä, IG-lainat ovat mielestäni  hyvä sijoituskohde ensi vuodelle.

Vielä vertauksena High Yield-rahasto. Se ei ole tuntunut reagoivan 3kk euriboriin samalla kulmakertoimella. Mututuntumalta sanoisin että se on seurannut enempi 12kk kehitystä.

Kuva

Hyvin on kyllä korot laskeneet. Aina siinä tuntuu käyvän niin, että kun korkohuippu saavutetaan niin korot tulevat sitten lopulta nopeammin alas.

Tähän kuitenkin sellainen huomio, että nuo rahastojen arvot heijastavat käytännössä duraationsa mittaista korkoa. IG:ssä duraatio näyttäisi LähiTapiolan sivujen mukaan olevan 4,26 vuotta ja HY:ssa 2,77 vuotta. Duraatio on myös käytännössä se kerroin, jolla rahasto kyseisen koron liikkeisiin reagoi. Jos nämä karkeasti 3- ja 4-vuotiset korot ovat tulleet alas about yhtä paljon, reagoi IG-rahasto koron muutoksiin kovempaa korkeamman duraationsa takia.

Duraatio = korkoriski.

Lisäksi yhtälöön vaikuttaa spread duraatio, eli miten ärhäkästi rahaston arvo reagoi luottoriskipreemioiden liikkeisiin. HY:ssa hyvät tuotot saadaan usein nimenomaan spread duraation kautta, kun luottoriskipreemiot pienenevät. Näin on käynyt myös viimeisen karkeasti parin vuoden aikana.

Innilator wrote:

big bad bear wrote:

Euribor ei ota kantaa siihen, missä korko on kolmen kuukauden päästä vaan siihen, mikä se on nyt ja matkan varrella sinne eteenpäin. Ensimmäinen koronleikkaus (joka oletuksessa siis tapahtuu huomenna ja on 25bp) tulee voimaan 18.12.2024. Tässä mennään vielä siis 7 päivää vanhalla korolla vähintään. Sitten seuraavaan kokoukseen ja sen efektiiviseen päivään (5.2.2025) mennään sillä 3%:lla. Ja siitä sitten eteenpäin oletuksessa 2.75%:lla sinne 3kk asti. Noista tulee päivien lukumäärillä painotettuna keskiarvona aika erilainen numero kuin 2.75% tuolta kolmen kuukauden ajalta. Tässä mutkat suoraksi vedetyssä esimerkissä se on kuitenkin jo aika paljon lähempänä 3kk euriboria. 

Jos tämä on logiikka, niin miksi 1kk euribor on ollut lähellä 3kk euriboria ja jopa leikannut sen alle?

Juu, tuo on suurin piirtein logiikka. Oletetaan, että vuoden pituisen lainan voi korvata esimerkiksi kahdentoista sarjalla kuukauden pituisia lainoja, joilla on jokaisella oma kyseiselle kuukaudelle arvattu korkonsa. Korot mitoitetaan sen suhteen millä hinnalla juuri nyt on kysyntää ja tarjontaa, pankeilla kun ei ole samanlaisia mahdollisuuksia lykätä lainaamistaan myöhempään hetkeen kuin esimerkiksi kuluttajalla, joten on tyydyttävä siihen korkoon millä rahaa saa nyt (eikä vasta huomenna).

Mitä tulee kysymykseesi, niin tulee mieleen kolme vaikuttavaa tekijää korko-odotusteorian lisäksi: kysynnän ja tarjonnan vaihtelu (pankit eivät luo rahaa tyhjästä, annettu laina on jostain otettu velka...), rahan aika-arvo (ajan kuluessa voi tapahtua mitä tahansa joten tulevaisuuden rahalle pistetään riskipreemiota), likviditeetti (raha voisi olla minä hetkenä tahansa muussakin käytössä, joten pitkäksi ajaksi sidotulta rahalta halutaan riskipreemiota). Tekijöitä on ja paljon.

TuuriTuuli wrote:

Innilator wrote:

big bad bear wrote:

Euribor ei ota kantaa siihen, missä korko on kolmen kuukauden päästä vaan siihen, mikä se on nyt ja matkan varrella sinne eteenpäin. Ensimmäinen koronleikkaus (joka oletuksessa siis tapahtuu huomenna ja on 25bp) tulee voimaan 18.12.2024. Tässä mennään vielä siis 7 päivää vanhalla korolla vähintään. Sitten seuraavaan kokoukseen ja sen efektiiviseen päivään (5.2.2025) mennään sillä 3%:lla. Ja siitä sitten eteenpäin oletuksessa 2.75%:lla sinne 3kk asti. Noista tulee päivien lukumäärillä painotettuna keskiarvona aika erilainen numero kuin 2.75% tuolta kolmen kuukauden ajalta. Tässä mutkat suoraksi vedetyssä esimerkissä se on kuitenkin jo aika paljon lähempänä 3kk euriboria. 

Jos tämä on logiikka, niin miksi 1kk euribor on ollut lähellä 3kk euriboria ja jopa leikannut sen alle?

Juu, tuo on suurin piirtein logiikka. Oletetaan, että vuoden pituisen lainan voi korvata esimerkiksi kahdentoista sarjalla kuukauden pituisia lainoja, joilla on jokaisella oma kyseiselle kuukaudelle arvattu korkonsa. Korot mitoitetaan sen suhteen millä hinnalla juuri nyt on kysyntää ja tarjontaa, pankeilla kun ei ole samanlaisia mahdollisuuksia lykätä lainaamistaan myöhempään hetkeen kuin esimerkiksi kuluttajalla, joten on tyydyttävä siihen korkoon millä rahaa saa nyt (eikä vasta huomenna).

Mitä tulee kysymykseesi, niin tulee mieleen kolme vaikuttavaa tekijää korko-odotusteorian lisäksi: kysynnän ja tarjonnan vaihtelu (pankit eivät luo rahaa tyhjästä, annettu laina on jostain otettu velka...), rahan aika-arvo (ajan kuluessa voi tapahtua mitä tahansa joten tulevaisuuden rahalle pistetään riskipreemiota), likviditeetti (raha voisi olla minä hetkenä tahansa muussakin käytössä, joten pitkäksi ajaksi sidotulta rahalta halutaan riskipreemiota). Tekijöitä on ja paljon.

Kun katsotaan mitä tuo EMMI on syönyt, niin päällimmäisenä tulee mieleen kuinka helppoa euriboreja on manipuloida.

https://www.emmi-benchmarks.eu/benchmarks/euribor/methodology/

Innilator wrote:

Kun katsotaan mitä tuo EMMI on syönyt, niin päällimmäisenä tulee mieleen kuinka helppoa euriboreja on manipuloida.

https://www.emmi-benchmarks.eu/benchmarks/euribor/methodology/

No katso ja kerro meille muillekin mitä se on syönyt ja miten helposti manipuloisit sitä?

Minua kiinnostaa, minkälaisella matematiikalla Innilator on päätellyt oikean euriborien tason? Hän vaatii, että euriboreilla pitäisi olla nykyistä suurempi ero EKP:n korkotasoon. Eikö sellaista kutsuta jo arbitraasiksi? Olisi kiva saada vähän lukuihin ja talousmatikkaan perustuvia todisteluita manipulointivihjailujen sijasta.

JP wrote:

Innilator wrote:

Kun katsotaan mitä tuo EMMI on syönyt, niin päällimmäisenä tulee mieleen kuinka helppoa euriboreja on manipuloida.

https://www.emmi-benchmarks.eu/benchmarks/euribor/methodology/

No katso ja kerro meille muillekin mitä se on syönyt ja miten helposti manipuloisit sitä?

En tainnut sanoa, että itse manipuloisin euriboreja?

20 paneelipankkia määrittelee euroborit. Euriboreja voi manipuloida helpommin kuin Liboria aikanaan.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Libor_scandal