Näin ollen inflaatio ei sinänsä heikennä yrityksien toimintaedellytyksiä niin, että sillä olisi suora vaikutus P/E-suhdelukuun, vaan tähän vaikuttaa korkotaso. Epäsuorasti inflaatiota hillitsevät toimet eli korkoaseen käyttö on vasta se tekijä, joka heikentää erityisesti kasvuyhtiöiden tulevien kassavirtojen laskelmia.
Aiheeseen 'PE ja inflaatio' lienee useita näkökulmia oli sitten kyseessä vientiyritys, palveluyritys tai kasvuyritys eikä yhtä yksioikoista vastausta Akin synttäriksi ehkä löydy. Yrittää kuitenkin voi.
Nähdäkseni tuo vaikutussuhde inflaatio -> korkotaso -> P/E on juurikin se pihvi. Vaikutussuhteen ymmärtämisestä ei voi silti päätellä mitä tapahtuu 2022 tai 2023, kuten jotkut täällä ilmeisesti ovat yrittäneet :)
Vaikutus yrityksen P/E lukuun riippuu inflaation ja korkotason lisäksi siitä mitä valtiot ja keskuspankit päättävät äärettömässä viisaudessaan tehdä. Kultakantaa ei ole, joten mitään teknistä estettä rahan printtaamisellekaan ei ole ja johan sitä on moni poliitikko ehdottanutkin ratkaisuksi. Korkotason osaltakin on avoin kysymys miten korkealle se voidaan nostaa tai miten korkealle se yritetään nostaa.
Euroalueen inflaation arvioidaan olevan 8,1% toukokuussa 2022 eli vajaan prosentin ylöspäin huhtikuun 7,4% arvosta Eurostatin eli Euroopan Unionin tilastotoimiston pikaviestin mukaan. Numeroarvo on vasta ennuste.
Maittain hiukan erikoista on Viron, Latvian ja Liettuan kova hintojen nousu.
EKP:n neuvosto tekee kuuden viikon välein rahapoliittisia päätöksiä arvioituaan, millaisia toimia tarvitaan inflaation pitämiseksi 2 prosentissa. Neuvoston seuraava kokous on ensi viikon torstaina.
Muutama päivä sitten oli PikkuPron päiväkirjaketjussa asiaa P/E:stä, inflaatiosta ja vähän muustakin. Jatketaan nyt siitä tässä ketjussa.
Aloitetaan nyt ensin siitä, että omasta mielestäni inflaatiokeskustelu on nyt keskittynyt aika paljon keskuspankkeihin ja korkotasoon. Se on kuitenkin vain yksi osa yhtälöä.
Tässä vähän alustusta, josta voidaan sitten jatkaa.Minä ja ja JR joko olimme eri mieltä tai keskustelimme aidasta ja aidan seipäästä.
Tässä yksinkertaistetussa esimerkissä oli kyse verotuksen vaikutuksesta yritykseen joka kasvattaa reaalisesti 10 % nimellisellä vuositahdilla voittoja vuodessa 0 % ja 10 % inflaation oloissa. Voittojen kasvu ennen verotusta on siis 10% ja 20 %.
JR kirjoitti:
Miten tässä nyt verotettiin enemmän?
Petteri kirjoitti:
Otetaan pääoma kuitenkin mukaan laskentaan. Oletetaan että yrityksessä on omaa pääomaa 2020 alussa 100000 euroa, jolla tehdään tuo 10 % reaalista voittoa ennen verotusta.
0 % inflaatio, 10 % tuottojen kasvu
2020 sijoitettu 100000 euroa tuottaa 0% inflaation oloissa 10000, josta 30 % verokannalla menee veroa 3000.
2021 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo 2021 alussa 107000. Veroa maksettu yhteensä 3000.
2021 sijoitettu 107000 euroa joka tuottaa 0% inflaation oloissa 10700, josta 30 % verokannalla menee veroa 3210.
2022 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo 2022 alussa 114490. Veroa maksettu yhteensä 6210.
0 % inflaation oloissa yrityksen omaisuuden reaaliarvo vuoden 2020 alun rahassa on myös sama 114490. Yrityksen reaalinen tuotto aijoitetulle pääomalle on 7 % vuodessa ja maksettujen verojen reaaliarvo vuoden 2020 alun rahassa on ollut yhteensä 6210 euroa.
10 % inflaatio, 10 % tuottojen kasvu
2020 sijoitettu 100000 euroa tuottaa 10% inflaation oloissa 20000, josta 30 % verokannalla menee veroa 6000. (maksuun vuonna 2021 ja verojen arvo 2020 alun rahassa 5400 euroa)
2021 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo 2021 alussa 114000. Veroa maksettu yhteensä 6000.
2021 sijoitettu 114000 euroa joka tuottaa 10% inflaation oloissa 22800, josta 30 % verokannalla menee veroa 6840.(Maksuun vuonna 2022 verojen arvo 2020 alun rahassa 5540 euroa)
2022 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo vuoden alussa 130450. Veroa maksettu yhteensä 12840,
Tämä 130450 euroa on kuitenkin vuoden 2022 rahaa, ja 10 % inflaatiossa se muutetaan vuoden 2020 rahaksi kertomalla se 0,81 luvulla,
10% inflaation oloissa yrityksen omaisuuden reaaliarvo on vuoden 2022 alussa vuoden 2020 alun rahassa 105665 euroa, Yrityksen reaalinen tuotto sijoitetulle pääomalle on ollut 2,7 % vuodessa ja maksettujen verojen reaaliarvoksi vuoden 2020 alun rahassa on tullut yhteensä 10940 euroa.
Tämä inflaation ja verotuksen yhteisefekti tarkoittaa, että yrityksen pitää korkean inflaation oloissa tehdä enemmän voittoa ennen verotusta, jotta sijoittajalle tuleva reaalituotto olisi sama.
JR kirjoitti:
Niin eli nyt sä olet laittanut yritykselle 100k euroa käteistä rahaa mätänemään inflaatiossa, ja kappas vaan, sait yrityksen tuloksen huononemaan.
Tähän nyt olen miettinyt parempaa vastausta kuin mitä muutama päivä sitten tuli mieleen.
Oikeastaan inflaation vaikutus yrityksen taseeseen ja pääomaan riippuun aika paljon siitä mistä tase on muodostunut.
Otetaan kaksi ääripään yksinkertaistettua esimerkkiä, erilaisista yrityksistä-:
Esimerkissä 1 yrityksen 1 taseessa on oman pääomana lähes 100 % rahaa korottomalla tililllä. Kaikki käyttöomaisuus on vuokrattu, vain muutaman kuukauden palkkoja, vuokria jne varten on maksuvalmiuskäteistä tilillä.
Esimerkissä 2:Yritys 2 omistaa peltoa ja vuokraa sitä NNN - periaatteella, rahaa on tilillä minimaalisesti ja kaikki mahdolliset tuotot jaetaan heti ulos.Tässä omana pääomana on lähes 100% peltoa.
Jos inflaatio ja palkkojen nousu on vaikka 10 %, nämä yritykset ovat aika erilaisessa tillanteessa,
Yrityksessä 1 käteisvarakassa pienenee reaalisesti joka vuosi. Jos alussa on omana pääomana käteistä 3 kuukauden palkkoihin ja oletetaan että palkat nousevat samaa tahtia kuin inflaatio, vuoden päästä onkin nollatuloksella rahaa enää 2,7 kuukauden palkkoihin, 2 vuoden vuoden päästä 2,43 kuukauden palkkoihin jne. Tässä oma pääoma mätänee inflaatiossa. Jos oman pääoman reaaliarvon haluaa pitää koko ajan 3 kuukauden palkkojen suuruisena, pitää yrityksen tehdä nimellistä voittoa ja maksaa siitä veroja.
Yrityksessä 2 ollaan erilaisessa tilanteessa, vaikka yritys tekisi nollatulosta, sillä on vuoden päästä yhä omana pääomana samat 100 % peltoa ja oletettavasti myös pellon hinta on noussut ja jos se pysyi inflaation tahdissa niin sitten 10%.Veroa taas ei realisoitumattomasta arvonnoususta tarvitse maksaa, enen kuin jos joskus pellot tai yirtyksen osakkeet myydään.
Oikeissa yrityksissä, joissa on eri lailla käyttäytyviäö omaisuuseriä ollaan sitten jossain näiden välissä ja vierasta pääomaakin on mukana pelissä. Eri yrityksissä on erilainen määrä erilaista omaisuutta.
Kuitenkin koko kansantalouden tasolla on aika selvää, että nouseva inflaatio pakottaa osan yrityksistä tekemään enemmän kirjanpidollista voittoa pelkästään pysyäkseen hengissä, kuin mitä pitää tehdä 0 % inflaation oloissa ja myös omaan pääomaan kohdistuva inflaatio ja verorasitus on 10 % inflaatiossa kovempi.
Jos taas katsotaan osaryhmää jolle olisi ehkä käymässä köpelösti, pankit nyt ainakin olisivat ykkösehdokkaita aika isoiksi kärsijöiksi tässä oman pääoman mätänemisessä. Kun taantumakin näyttää kolkuttavan ovelle pankeille olisi sitten ehkä tulossa tuplashokki.
Kuitenkin koko kansantalouden tasolla on aika selvää, että nouseva inflaatio pakottaa osan yrityksistä tekemään enemmän kirjanpidollista voittoa pelkästään pysyäkseen hengissä, kuin mitä pitää tehdä 0 % inflaation oloissa ja myös omaan pääomaan kohdistuva inflaatio ja verorasitus on 10 % inflaatiossa kovempi.
Jos taas katsotaan osaryhmää jolle olisi ehkä käymässä köpelösti, pankit nyt ainakin olisivat ykkösehdokkaita aika isoiksi kärsijöiksi tässä oman pääoman mätänemisessä. Kun taantumakin näyttää kolkuttavan ovelle pankeille olisi sitten ehkä tulossa tuplashokki.
Näinhän se periaatteessa onkin. Omassa lapsuudessani pankkitalletuksille ja lainoillekin maksettiin ihan rapsakkaa korkoa. Syy mahtoi olla siinä, että pankki ei halunnut katsella sen pääoman mätänemistä holveissa :)
Yritykset ja eri vuodet eroavat myös siinä nousevatko palkat inflaation tahdissa ja nousevatko ostohinnat sisään ja myyntihinnat ulos inflaation tahdissa. Viimeiset pari vuotta inflaatio on tainnut ylittää palkkojen nousun, eli reaaliansiot ovat pudonneet. 5% muutos sinne tai tänne ei vielä heilauta venettä, mutta 5% per vuosi parissa vuodessa alkaa jo sattua.
Viimeiset pari vuotta inflaatio on tainnut ylittää palkkojen nousun, eli reaaliansiot ovat pudonneet.
Yhtälö ei ole ihan näin yksinkertainen. Käytetään esimerkkinä vaikka minua. Asuntolainan korko on jo pidemmän aikaa ollut pienempi kuin palkkojen nousu. Tämä ei inflaatioluvuissa näy mutta on käytännössä taannut sen, että käytettävissä oleva rahamäärä on joka vuosi kasvanut kirjoittamastasi huolimatta. Niin iso osa menoistani on kuitenkin asumismenoja. Toki jos inflaatio nousee merkittävästi aiemmista vuosista ei tämä enää pidä paikkaansa vaikka negatiivisen reaalikoron jatkuva kasvaminen asuntovelallista ilahduttaakin.
Viimeiset pari vuotta inflaatio on tainnut ylittää palkkojen nousun, eli reaaliansiot ovat pudonneet.
Yhtälö ei ole ihan näin yksinkertainen. Käytetään esimerkkinä vaikka minua. Asuntolainan korko on jo pidemmän aikaa ollut pienempi kuin palkkojen nousu. Tämä ei inflaatioluvuissa näy mutta on käytännössä taannut sen, että käytettävissä oleva rahamäärä on joka vuosi kasvanut kirjoittamastasi huolimatta. Niin iso osa menoistani on kuitenkin asumismenoja. Toki jos inflaatio nousee merkittävästi aiemmista vuosista ei tämä enää pidä paikkaansa vaikka negatiivisen reaalikoron jatkuva kasvaminen asuntovelallista ilahduttaakin.
Yksittäisillä henkilöillä tai yrityksillä yleinen trendi toki voi mennä rikki. Rakennustavaran hinta on tuplaantunut parissa vuodessa, joten uutta taloa 2020-2022 rakentaneella tilanne voipi näyttää hieman toisenlaiselta kuin sinulla..
Yleisesti "Säännöllisen työajan kuukausiansiot nousivat EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin 1,9 prosenttia syyskuusta 2020 syyskuuhun 2021" ja virallinen inflaatio ylitti kyllä 2% vuonna 2021. Mutta pari prosenttia pois ostovoimasta ei vielä aiheuta mitään isompaa murhetta. 10% tai 20% aiheuttaa.
Inflaatiokin on omaisuusluokka, johon voi sijoittaa. "Inflaatiosijoittajien" inflaatioetft ovat toistaiseksi kehittyneet seuraavasti.
Esim. Lyxor ETF ei sijoita pelkästään inflaatioindeksiin (= inflaatiosuojattuihin) USA:n valtion joukkovelkakirjoihin, koska näiden joukkolainojen sijoitusmenestys ei riipu pelkästään siitä, miten inflaatio-odotukset kehittyvät. Korkotasolla on myös tärkeä rooli näissä joukkovelkakirjoissa markkinoiden inflaatio-odotuksista riippumatta. ETF ottaa myös lyhyitä positioita inflaatioon sitomattomiin USA.n valtion joukkovelkakirjoihin. ETF sijoittaa jossain määrin inflaatiosidonnaisten ja ei-inflaatiosidonnaisten joukkovelkakirjalainojen tuottoeroon. Jos inflaatio-odotukset nousevat, ETF nousee, jos inflaatio-odotukset laskevat, ETF:n arvo alenee (tarjolla on myös vastaava käänteinen ETF). ETF:n hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Hinnanmuodostukseen vaikuttavat inflaatio-odotusten lisäksi myös muut tekijät, kuten EUR/USD-kurssi.
Inflaatio USA:ssa oli 5,97 % vuonna 1970 (nyt 8,6 %). Vuoteen 1974 mennessä inflaatio nousi yli 11 %:iin ja osakemarkkinat olivat menettäneet 35 % arvostaan. Inflaatio oli huipussaan 13,5 % vuonna 1980. Viiden vuoden aikana 1977–1981 kumulatiivinen inflaatio oli yli 50 %.
Vuoden 1972 huippunsa jälkeen maailman silloisen kuumimman teknologiafirman IBM:n osakekurssi putosi 57 % eikä palannut siihen yhdeksään vuoteen. Ihmeellisintä oli, että myös ”vakaa” Coca Cola putosi lähes 70 % ja General Electric lähes 60 % ja molemmilla meni myös yhdeksän vuotta päästäkseen vanhalle tasolle. Koko osakeindeksi laski vajaassa vuodessa lähes 60 prosenttia. Lihan hinta puolestaan nousi yli 150 % vuosina 1973–1979 ja bensiini yli 225 % vuosina 1970–1980.
Asioiden saamiseksi hallintaan Fed nosti pomonsa Paul Volckerin johdolla vuonna 1981 lopulta koron yli 20 prosenttiin (nyt 1,5 – 1,75 %).
Kesti vuoteen 1993 – siis vain 25 vuotta – kunnes S&P 500 saavutti tason, joka ylitti vuoden 1968 huipun.
”Sijoita inflaatioon. Se on ainoa asia, joka nousee. ”
Kuva:
Federal Funds Rate - 62 Year Historical Chart
Shows the daily level of the federal funds rate back to 1954. The fed funds rate is the interest rate at which depository institutions (banks and credit unions) lend reserve balances to other depository institutions overnight, on an uncollateralized basis. The Federal Open Market Committee (FOMC) meets eight times a year to determine the federal funds target rate.
Larry Summers, joka varoitteli inflaatiouhasta jo 1,5 vuotta sitten, ja on siis toiminut Obaman ja Clintonin hallinnoissa sanoo: "“Emme ole koskaan saaneet inflaatiota pysäytetyksi korottamatta korkoja selvästi enemmän kuin mitä inflaatio meni ylös.”
Sehän pistäisi maailmankirjat sekaisin! Kyselin Danskesta huvikseni korkosuojan hintaa nyt. Korkoputken lattia oli 1,99% ja katto 3,29%. Vuosi sitten otetussa lainassa lattia 0,2% ja katto 1,42%. Hiukan on hinnat noussut :D (Kaikissa lainoissani siis ei ole suojausta, viimeisimpään onneksi otin)
Onhan korko jo nyt noussut PALJON nopeammin ja enemmän kun kukaan analyytikko osasi odottaa. Jännät ajat tulossa.
Tämä on erittäin tärkeä ero. Jos olisi käteisen päällä istunut 25 vuotta niin omaisuus olisi sulanut kokonaan. Indeksiin sijoittamalla olisi saanut sentään osingot ja omaisuuden inflaatio suojattua.
Tämä on erittäin tärkeä ero. Jos olisi käteisen päällä istunut 25 vuotta niin omaisuus olisi sulanut kokonaan. Indeksiin sijoittamalla olisi saanut sentään osingot ja omaisuuden inflaatio suojattua.
Osinkotuoton ja inflaation suhde on yksi tärkeimpiä omia sijoituksiani ohjaava tekijä. Voi vain miettiä kuinka paljon S&P500 yritysten osakekurssien pitää laskea, jotta osinkoa maksavien yritysten keskimääräinen puolentoista prosentin osinkotuotto (22Q1 oli 1,37%) muuttuisi ylittämään kahdeksan prosentin inflaation, jotta tänään pääsisin reaalituottoon.
S&P500 yritysten maksimi- ja minimi 12 kk osinkotuotto ajan mittaan
Osinkotuotot olivat vielä viime vuosisadalla selvästi nykyistä korkeampia ja samoin myös korotkin. Alla S&P500 yritysten osinkotuotto 1871-2022 kesäkuu.
Olemme nyt tilanteessa, jossa osakkeiden reaalinen osinkotuotto on negatiivinen:
Oman portfolion osakejakaumaa voi muuttaa osakevalinnoilla korkeampaa tuottoa antavaksi, jolloin saa sillä inflaatiosuojaa ja omaisuuden säilyvyyttä. Kasvusadut ja mystinen tuotto kaukana tulevaisuudessa näyttävät tässä maastossa entistäkin epäilyttävimmiltä.
Dividend yieldin katsominen yksistään ei kerro kauheasti koska yhä suurempi osuus voitonjaosta on tullut lähihistoriassa omien ostojen kautta.
Prosentuaalisen osinkotuoton vertaamisessa inflaatioon ei ole myöskään mitään mieltä sellaisenaan. Inflaatiota pitäisi verrata osinkojen kasvunopeuteen. Esimerkkinä mörnijä joka pystyy siirtämään kaikki kustannukset hintaan. Nimellistä kasvua ei ole yhtään mutta silti maksaa joka vuosi 4% osinkoja, kurssi nousee 5% kun inflaatio on viisiprosenttia. Oskngot nousevat myöskin sen 5%. Jos inflaatio olisi 20% niin mikään ei muutu. Ei ole mieltä verrata 4% ja 20% kun ne eivät ole sellaisinaan vertailukelpoisia.
Teorian mukaan kaikki olennainen informaatio on aktiivisen kaupankäynnin osakkeen hinnoissa. Näin myös inflaatio ja tulevat korkotason nostot.
Kun kurssit ovat pudonneet, ostamalla laskeneisiin kursseihin osakkeita, saa inflaation vaikutuksen eliminoitua edullisemmalla ostohinnalla.
Tekemällä veromyynnit salkun tappiollisissa osakkeissa ja ostamalla takaisin saa mukavasti pienennettyä osinkoverorasitusta vuosittaisessa verotuksessa.
Edellä mainitusti olen asiaa ajatellut ja toiminut. Uskon suhteellisen varallisuusasemani kanssaveljiin ja -sisariin parantuneet. Nämä kun eivät sijoita ja ottavat inflaation vastaan kuluttajan roolissa.
Intrumin tekemä European Payment Report osoittaa ettei suurella osalla yrityksistä ole kokemusta/tietoa miten toimia kiihtyvän inflaation kanssa. Tämä rapsa on Hollannista mutta esim. Norjan vastaavassa oli ihan samanlaista asiaa
Yli puolet alankomaalaisista yrityksistä (57 prosenttia) on huolissaan siitä, että maksuviivästysten riski kasvaa tänä vuonna pääasiassa inflaation, tiukemman sääntelyn, toimitusketjun viivästysten ja korkojen nousun vuoksi.
Kaksi kolmesta alankomaalaisesta yrityksestä (65 prosenttia) ilmoittaa, ettei niillä ole kokemusta inflaation vaikutusten rajoittamisesta.
Yli puolet alankomaalaisista yrityksistä (54 %) sanoo, että nykyinen korkea inflaatio estää niitä kasvamasta.
Yli puolet alankomaalaisista yrityksistä on huolissaan siitä, että ne eivät pysty täyttämään inflaatiosta johtuvia palkkavaatimuksia (57 prosenttia).
Yli puolet (62 %) kokee, että heidän on yhä vaikeampaa maksaa toimittajilleen inflaation vuoksi.
Kuusi kymmenestä alankomaalaisesta yrityksestä suhtautuu varovaisemmin lainanotto- ja menosuunnitelmiinsa, koska ne odottavat korkojen nousevan edelleen seuraavien 12 kuukauden aikana.
Inflaatio ja korot asettavat haasteita
Kasvu hidastuu, kun taas toimitusketjun häiriöt ja nousevat energiakustannukset nostavat inflaatiota tahdissa, jota ei ole nähty vuosikymmeniin.
Colpaert: "Huolet kasvavat kaikkialla Euroopassa inflaation kiihtyessä ja kasvun tasaantuessa. Jos tämä suuntaus ei ole rikki, voimme siirtyä stagflaation aikaan; supistuva taloudellinen tuotos yhdistettynä korkeaan inflaatioon. Myönteistä on, että työmarkkinat kaikkialla Euroopassa ovat jatkaneet piristymistään tänä vuonna, vaikka alhainen työttömyysaste voi johtaa hintojen nousupaineisiin palkka-hintakierteen kautta."
Suomen Pankki tänään, inflaatioennustetta muutettu
Ennusteet, olivat ne sitten kaupallisia tai keskuspankkiireiden tekemiä, kannattaa ottaa aika ison suolanokareen kanssa tällä hetkellä. Inflaatio riippuu valtavasti Venäjä-Ukraina selkkauksesta ja sen kehityskulusta. Lisäksi keskuspankkiireiden inflaatioennusteet ovat omissa kirjoissani tällä hetkellä aika arvottomia johtuen siitä, että niitä ennustettiin niin väärin niin pitkään jo ennen kuin sota syttyi. Transitory.... jepjep.
Jos odottaa cpi laskuun lähtöä, niin on auttamattoman myöhässä. Talouden hidastuminen on sitten eri ongelma, mutta pienempi, jos inflaatio pakittaa. https://t.co/mif9ALbTTc
On tässä nyt hurja ruuan hinnan inflaatio meneillään. Kun olen käyttänyt Lidl plussaa sieltä löytyvät kaikki kuitit.
Kun katson omaa aika kaavoihin kangistunutta ja edullista ruokavaliota, ruuan hinnat ovat nousseet 9 kuukaudessa nyt aika tarkkaan 20% ja suurin osa hintojen noususta on tullut viimeisen 2,5 kuukauden aikana.
Ei tuo toki omaa taloutta paljon heiluta, kun ruokalasku on noussut noin 200 eurosta kuussa 240 euroon kuussa. Mutta kyllä tämän täytyy kohta kansantaloudessa muussa kulutuksessa näkyä. Samaan aikaan sähkön hinta on siirto huomioituna noussut jo lähes 100% ja bensan hinta jotain 30%.
Kai tässä tämän vuoden 2022 Suomen aikana inflaatioprosentin huippu menee jonnekin 11%-16% väliin. Viron tämän hetken 22% vuosi-inflaatiotasoon ei kai olla kuitenkaan menossa.
Nyt on vielä menossa korona-ajan jälkeen aikamoinen palveluiden kulutusjuhla ja Helsingin palvelualojen työmarkkinat vetävät juuri nyt lähes yhtä lujaa kuin keväällä 1990.
Kyllä minun ykkösskenaarioni on että tämä inflaatiopiikki pysähtyisi varsin nopeasti kun ostajilta loppuvat rahat, mutta nyt vähän näyttää että vuosi-inflaatio käy välissä todella korkealla.
Palkkainflaatio on sitten arvoitus, kun nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa kaikkien Eurooppalaisten pitää maksaa kasvavaa energialaskua ulos euroalueelta, kun enemmän rahaa menee mm. Arabimaihin ja vähän Venäjällekin.
Tavaratuotannon osalta tämän täytyy nyt tarkoittaa tosi kylmää kyytiä. Osa viime aikojen tavarapulasta on nimittäin johtuvat varastojen hamstraamisesta ja kasvamisesta. Kun toimitusketjuissa on häiriöitä, ihmiset ja yrityksen varastoivat enemmän.
Itse kuitenkin uskoisin kohta välivarastotasojen huippukohdan olevan lähellä. Kun varastoja ei taas enää koko ajan lisätä tavaroiden kysyntä normaalisoituu ja osittain varmaan palata taas just-in-time toimituksiin. Tämä tarkoittanee tavarakysynnälle isoa iskua.
Kun ihmisten tuloja Euroopassa menee yhä enemmän ruokaan ja energiaan, joidenkin alojen täytynee ottaa rajua hittiä.
Rakentaminen, autokauppa, loma-asunnot ja remontointi ovat ehkä nyt pahimman uhan alla, samalla näiden alojen tavaranvalmistajille ja tavarantoimittajille ei voi kuin ennustaa kovia aikoja.
Tässä inflaatiokeskustelussa kannattaa huomioida, että vuosi-inflaatio on kumulatiivinen suure 12kk ajalta.
Viimeinen tilastokeskuksen luku 8,1% vuodessa 12 kuukaudessa on aikaväliltä 6/2021 - 5/2022. Tästä aikavälistä 4 kuukautta eli 6/2021 - 9/2021 oli kuitenkin hidasta noin 0,2% per kk inflaation aikaa.
Toisaalta nyt näyttää että maalis-heinäkuussa 2022 inflaatio on ollut ja on selvästi yli 1% kuukaudessa.
Vaikka inflaation kuukausihuippu olisi huhti- ja heinäkuun 2022 välillä, 12kk inflaation kumulatiivinen summa kasvaa vielä kuukausia kun hyvin matalan kesän 2021 noin 0,2% kuukausi-inflaation kuukausia korvaantuu korkeammilla inflaatiokuukausilla.
Tässä tilanteessa 12kk kumulatiivinen inflaatio siis reagoi isolla viiveellä kuukausi-inflaation hidastumiseen.
Mitäköhän helvetin vittua just kuulin kun katsoin A-studion viiveellä. Risto Murto puhuu 8 0,0 0 % !! Inflaatiosta ensi syksyllä. Ei ole korjausta tullut ainakaan vielä. Olikohan dekadenttia virhe ja tarkoitti 8,00% inflaatiota?. Itse veikkasin lähempää 10 kuin 8,mutta 80%. Huhuh!
Mitäköhän helvetin vittua just kuulin kun katsoin A-studion viiveellä. Risto Murto puhuu 8 0,0 0 % !! Inflaatiosta ensi syksyllä. Ei ole korjausta tullut ainakaan vielä. Olikohan dekadenttia virhe ja tarkoitti 8,00% inflaatiota?. Itse veikkasin lähempää 10 kuin 8,mutta 80%. Huhuh!
Ihmettelin samaa, kunnes tajusin että tarkoitti, 8%-10% inflaatiota.
Jenkeissä vain inflaatio ennätykset paukkuu, 9,1% oli. Kuinka pienellä järjellä noita Keskuspankkeja johdetaan, rahaa painetaan tukka märkänä, luulisi että oltaisiin opittu 2000 vuoden aikana jotain, mutta ei näköjään.
Kävin viimeviikolla Tallinnassa lasten kanssa ja kierrettiin kauppoja läpi, yllätyin että Prismassa oli paljon tuotteita mitkä oli kalliimpia kuin meillä täällä, sama ravintolat ja jne aika kalliita. Ei taida virolaisilla olla kohta varaa elää Virossa.
Taas olivat riisi ja juusto kallistuneet. Edellisvuoteen verrattuna molemmat ovat jo 50,6% kalliimpia.
Virallinen ruokainflaatio on kymmenen prosenttia. Herää kysymys, onko sellaista kuluttajaa olemassakaan jonka ruokalasku on noussut noin vähän? Huvikseni koitin kaivaa tilastokeskuksen taulukosta että mitä ne oikein mittaavat ruokakorissa, ja paljonko oli vuosi-inflaatio nyt kesäkuussa, mutta taulukot näköjään päivitetään kuukausia myöhässä. Uusin saatavilla oleva taulukko oli helmikuulta.
Toisena anekdoottina: mäkkärin euron juusto maksaa nykyään kaksi euroa.
