En tiedä, kuinka relevanttia dataa tämä on, mutta mielestäni on ihan realistisen kuuloinen skenaario, että kun taloudet aukenevat, niin säästöön jääneet rahat purkautuvat varsinkin palveluihin ja tämä laukaisisi inflaatiokierteen. Yhtä pientä datapistettä ei kannata kovin luottavaisesti ekstrapoloida koskemaan koko maailmaa ja enkä tiedä, millaista elvytys on ollut tai muitakaan tekijöitä. Mutta Israelissa rokotustahti eteni paljon muuta maailmaa edellä ja ymmärtääkseni siellä on jo jonkin aikaa ollut ns. kaikki auki ja jengi nauttii rokotteen tuoman laumasuojan turvin elämästä. Äkkiseltään katsottuna Israelissa inflaatio ei ole lähtenyt kiihtymään ainakaan vielä. Lisäksi shekeli ei ole lähtenyt heikkenemään vaikkapa euroon nähden.
Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti, mutta olen vähän kuullut juttua, että tuo olisi selittynyt enemmän sijoittajien spekulaatiolla, kuin kovalla kysynnällä, vaikka varmasti kysyntääkin on ollut. Jos katsoo hinnannousua, niin se kyllä näyttää enemmän hypeosakkeen kurssikehitykseltä, kuin miltään reaalimaailmaan sidoksissa olevalta. Inflaatiossa toki jenkkilä on siinä mielessä oma lukunsa, että siellä ihan oikeasti käytettiin helikopterirahaa.
Jännä seurata tilanteen kehitystä ja olen miettinyt, että mitkä olisivat sellaisia asioita, jotka hälyttäisivät inflaatiosta. Toisaalta niin miettii varmaan miljoona muutakin.
En tiedä, kuinka relevanttia dataa tämä on, mutta mielestäni on ihan realistisen kuuloinen skenaario, että kun taloudet aukenevat, niin säästöön jääneet rahat purkautuvat varsinkin palveluihin ja tämä laukaisisi inflaatiokierteen. Yhtä pientä datapistettä ei kannata kovin luottavaisesti ekstrapoloida koskemaan koko maailmaa ja enkä tiedä, millaista elvytys on ollut tai muitakaan tekijöitä. Mutta Israelissa rokotustahti eteni paljon muuta maailmaa edellä ja ymmärtääkseni siellä on jo jonkin aikaa ollut ns. kaikki auki ja jengi nauttii rokotteen tuoman laumasuojan turvin elämästä. Äkkiseltään katsottuna Israelissa inflaatio ei ole lähtenyt kiihtymään ainakaan vielä. Lisäksi shekeli ei ole lähtenyt heikkenemään vaikkapa euroon nähden.
Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti, mutta olen vähän kuullut juttua, että tuo olisi selittynyt enemmän sijoittajien spekulaatiolla, kuin kovalla kysynnällä, vaikka varmasti kysyntääkin on ollut. Jos katsoo hinnannousua, niin se kyllä näyttää enemmän hypeosakkeen kurssikehitykseltä, kuin miltään reaalimaailmaan sidoksissa olevalta. Inflaatiossa toki jenkkilä on siinä mielessä oma lukunsa, että siellä ihan oikeasti käytettiin helikopterirahaa.
Jännä seurata tilanteen kehitystä ja olen miettinyt, että mitkä olisivat sellaisia asioita, jotka hälyttäisivät inflaatiosta. Toisaalta niin miettii varmaan miljoona muutakin.
Tällä viikolla Yle Puheen pörssipäivässä käydyssä DAX-keskustelussa sivuttiin hieman myös inflaatiota. Toinen haastateltava uskoi, että yhteiskuntien auetessa palveluiden kysynnän kasvu ei johtaisi sen kummempaan inflaatioon, koska näkemyksensä mukaan ravintolat/parturit yms. eivät ensimmäiseksi lähtisi nostamaan hintoja, vaan olisivat ennemminkin tyytyväisiä asiakkaiden paluuseen.
Inflaatiota ihmetellessä sijoittajalle tulee heti mieleen, että mitäpä tässä nyt sitten pitäisi tehdä? Varat töihin eikä jouten olemaan.
Vinkkiä saa Martin Paasin eilisestä kirjoituksesta:
Niin sanotut fyysiset, eli todellisen, kosketeltavan maailman omaisuusluokat tuovat inflaatiosuojaa pääasiassa käyttöhyödyn kautta. Asunnot ja kiinteistöt suojaavat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä inflaatiolta, koska niiden hyöty perustuu johonkin todelliseen, kuten esimerkiksi siihen, että asunnossa voi asua ja maatilalla pyörittää maataloutta.
Siinäpä yksi näkökulma. Kaikkea ei kannata keksiä itse vaan katsotaanpa kuinka varojaan jo kerryttäneet ovat toimineet tämän suhteen. Vinkkiä saa vaikkapa Nordnetin Private Bankin asiakkaiden viimeisistä valinnoista - ostetuimmat rahastot ja etf-rahastot:
Osakesijoituksen hajauttaminen maailma-rahastoihin on selvää, mutta silmiin pistää kaksi: Odin Kiinteistö C ja Ålandsbanken Green Bond ESG B.
Kiinteistörahasto Odin Kiinteistö C on mielenkiintoinen sen arvonkehityksen ja omistusvalintojen johdosta - leike Nordnetin sivulta:
Ålandsbankenin Green Bond rahastosta en tiennytkään, vaikka aiheesta oli keväällä ketjuissa mainintoja. Luulin pankin vain laskevan liikkeelle pelkkiä velkakirjoja. Rahaston sisältö leikkeenä Nordnetin sivuilta:
Bondisäkki voi toimia vaikkapa käteisen vaihtoehtona. Suurta tuottoa siltä ei odotetakaan vaan tappion ja arvon laskun suojaa.
Voihan se olla myös jonkinlainen omantunnon korvike. Julma ja kyyninen isukki tässä osallistuu ympäristötalkoisiin hänen omalla tavallaan - tietysti. Saa ainakin jälkipolvea nauratettua.
Otteita Helsingin Sanomien uutisesta. Inflaatio lähtenyt laukalle. Ruuan hinnan lisäksi energian hintakin on noussut todella paljon lähinnä öljyn hinnan nousun takia. Mutta melkoinen ruuan hinnan nousu kuukaudessa: 4,8%
"Ruuan hinta kallistui toukokuussa kansainvälisesti 40 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Toukokuun elintarvikkeita kuvaava indeksi on 127,1.
Eniten kallistuivat kasviöljyt, sokeri ja viljatuotteet. FAO mainitsee erillisessä raportissaan, että viljatuotteiden tuotannon odotetaan kasvavan noin kaksi prosenttia.
Hinnat ovat kallistuneet globaalisti 12 kuukautena peräkkäin. Huhtikuusta toukokuuhun ruuan hinta on kasvanut 4,8 prosenttia, mikä on jyrkin hinnannousu lokakuun 2010 jälkeen."
In inflationary environments, stocks often prosper, particularly those that pay high dividends. Home prices and commodities like gold, silver, copper and oil often rise, too. Treasury Inflation Protected Securities (TIPS), and Treasury inflation-indexed I-bonds, both introduced in the late 1990s, could hedge against rising prices. And bond portfolios would eventually generate better returns as investors shifted to higher-yielding securities.
That all comes from the standard playbook for investing in an inflationary period.
En tiedä ihan tarkkaan miten sitä inflaatiota lasketaan. Onko vertailussa esim aina joku "keskitason tv" eli käytännössä vertaillaan hyvin eri tuotteita. Joissain asioissa sitten tuote säilyy, kuten kananmunat?
Käytännössä rahan painaminenkaan ei siis johda inflaatioon jos työn tehokkuus kasvaa samassa suhteessa. Esim maataloudessa tehokkuus on kasvanut ja yksi maanviljelijä hoitaa samalla työmäärällä entistä isompaa kanalaa. Eli vaikka munan hinta ei nouse, niin sen viljelijän saama rahamäärä on kasvanut. Ja silti hänen tulotasonsa on muihin suhteessa samalla tasolla.
Tuosta toisinpäin ajatellen, jos rahan painaminen joskus lopetetaan, niin eikö se johda tuottavuuden kasvun suuruiseen deflaatioon?
Elvyttäminen Jenkeissä on tainnut toimia ihan hyvin, niin näettekö että huomenna julkistettavat talousluvut ovat jälleen sen verran positiivisia että uutiseksi voisi nousta puheet korkotasojen nostamisesta ennakoitua aiemmin?
Ainakin Financial Timesissa pohdiskellaan missä kohtaa FED nostaa korkoja. On todettu että talouden palautuminen on ollut ennätysnopea ja hintainflaation merkkejä on ilmassa. Tässä eilisessä artikkelissa huolena oli että korkojen nostoa tullaan vitkuttelemaan liikaa, koska käytössä olevat mittarit ovat takautuvia ja maksimityöllisyys epäselvästi määritelty. Siteerattu Richard Claridan puhe on päivätty 14.4.2021, eli onhan siitäkin jo hetki. Voi hyvinkin tulla uutta ohjeistusta.
The rise in inflation we are now seeing might be both modest and temporary and not affect inflationary expectations, as the Fed believes. But the Fed has locked itself into responding too slowly, especially given the fiscal expansion. This is because, in the words of Richard Clarida, vice-chair, “we expect it will be appropriate to keep the federal funds rate in the current 0 to 25 basis point target range until inflation has reached 2 per cent (on an annual basis) and labour market conditions have reached levels consistent with the [Federal Open market] Committee’s assessment of maximum employment”.
Toukokuun US inflaatio oli 5% ja se ylitti 4,7% arvion melko voimakkaasti. Karsittu inflaatio - poistettu volatiilit ruoan ja energian hinnat - oli noussut 3,8% joka sekin oli suurin arvo sitten vuoden 1992 kesäkuun. Mitkä osuudet inflaatiossa olivat merkittävimpiä:
Hinnat periaatteessa nousivat kaikissa erissä lentolipuista käytettyihin autoihin. Jakauma kuitenkin antaa mahdollisuuden arvioida onko hintojen muutos lyhytaikainen vai pysyvämpi. Osa tulee selvästi kysyntää tyydyttävän tuotannnon pullonkauloista - tämä näkyy esimerkiksi käytettyjen autojen hinnoissa.
Aidoimmillaan inflaatio on ehkä vuokrissa, joissa sopimukset ovat pitkiä.
Varmasti olisi myös hyvä vertailla 2019-2020-2021 rinnakkain koska paniikinomaiset erityisolot May '20. Ja erityisolot edelleen toki mutta jokseenkin rauhallisemmat.
Fed myi eilen poikkeuksellisen suuren 756 USD miljardin määrän yli-yön säilytettäviä US valtiolainapapereita ja veti siten käteistä rahaa markkinoilta. Menettelyä kutsutaan "Reverse repo" kaupankäynniksi ja siinä kauppa tapahtuu yleensä seuraavana päivänä toiseen suuntaan.
“Reverse repos” are the opposite of “repos.” They drain cash from the market and are liabilities on the Fed’s balance sheet – money the Fed owes the counterparties.
Tähän asti yli-yön korko on ollut 0%. Tilanne muuttui eilen torstaina, jolloin FED nosti reverse repo korkoa 0%sta 0,05%:iin.
"The reverse repo facility takes in cash primarily from money-market funds, as well as government-sponsored companies and banks. Until Wednesday, this facility offered a return of zero percent to eligible users, which the Fed moved up to 0.05%, while at the same time lifting another rate, called the interest on excess reserves rate, to 0.15% from 0.10%.
Over the past few months, cash has been flooding into the reverse repo facility. After years of negligible activity marked by periodic spikes, more money began to flow in starting this spring, and has hovered at around half a trillion dollars daily over recent days.
The Fed said Wednesday that the rate changes were technical and designed to smooth money-market conditions and ensure the federal-funds rate, its chief lever for controlling the economy’s momentum, stays within the 0% to 0.25% range. The reverse repo rate and interest on excess reserves rate exist to help keep the funds rate within that range."
Inflaatio on keskusteluaiheena yleistynyt voimakkaasti ja yksityissijoittajat hakevat puuhakkaasti tietoa:
Ja tekevät myös ratkaisuja. Nettorahavirta inflaatiolta suojattuihin rahastotuotteisiin on paukahtanut ennätysmäiseen 4.4 miljardiin toukokuussa - jo ennen kuluttajahintaindeksien arvojen julkaisua.
Kymmenen vuotta sitten tehdyt ennätykset on rikottu. Nämä ovat olleet harvoja valopilkkuja korkomarkkinoilla. Samaa kaipuuta suojaan koronnousulta osoittaa lyhyen koron rahastojen sijoitusten lisääntyminen.
Ajassa nähdään myös käännettä, jossa ensin Kiinan ja sitten Vietnamin sekä Indonesian kaltaisten maiden koko maailman reaali-inflaatiolle käänteinen eli deflatoiva, jo 30 vuotta kestänyt vaikutus on päättymässä niiden elintason kohotessa ja keskiluokan noustessa.
"Uuden tavoitteen mukaan inflaation on oltava keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia. Vanhan tavoitteen mukaan inflaatiovauhdin piti olla keskipitkällä aikavälillä hieman alle kaksi prosenttia."
Muutos paperilla pieni, mutta symbolisesti iso. Matalat korot jatkuvat, korkeampi inflaatio sallitaan.
"Uuden tavoitteen mukaan inflaation on oltava keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia. Vanhan tavoitteen mukaan inflaatiovauhdin piti olla keskipitkällä aikavälillä hieman alle kaksi prosenttia."
Muutos paperilla pieni, mutta symbolisesti iso. Matalat korot jatkuvat, korkeampi inflaatio sallitaan.
Muulla ei ole väliä paitsi tavoitteen uskottavuudella. Jos inflaatio onkin lähivuodet 3 %, niin nostaako EKP korkoja? Epäilen. Ja kun muutkin epäilevät, nostavat he hintoja tätä silmällä pitäen ja inflaatio-odotukset toteuttavat itsensä.
Tämä on nykyisen rahajärjestelmän loppu. Sitä onkin pitkitetty yli 10 vuotta.
“The music has changed. We are entering a new phase” for markets, said Luca Paolini, chief strategist at Pictet Asset Management. “There has been a shift in the fundamentals of the market from high growth, low inflation to higher inflation, weaker growth.”
A recent rally in U.S. government bonds eased Friday, with the yield on 10-year Treasury notes recently ticking up to 1.349%. It had dropped for four straight days and ended Thursday at about 1.287%, its lowest level since Feb. 18. Yields move inversely to prices.
Poikkeuksena aikaisempiin ylihinnoittelutapauksiin nyt myös korkomarkkinat ovat tapissa eli tina. Tämän vuoksi pidän kovempaa oaakelaskumarkkinaa erittäin epätodennäköisenä, jos ei Kiina lähde valloittamaan Taiwania, Venäjä Ukrainaa, demokratia päättyy usa:ssa tms.
Itse inflaation osalta ei vahvaa eikä muutakaan mielipidettä. Todetaan vain, että monet ylifiksut sijoittajat ovat vuosien varrella tehneet jättimäisiä tappioita kun ovat betsanneet, että korot nousevat Japanissa.
Janet Yellenin kommenteista saa aika usein sellaisen kuvan että hän olisi vieläkin FEDin palkkalistoilla vaikka on valtiovarainministeri, hänen seuraavan artikkelin kommenteista pistää silmään perustelut miksi "markkina"uskoo inflaatiopiikin olevan väliaikainen, hän viittaa Fedin manipuloimaan korkomarkkinaan.
Bloombergilla aamulla ilmoitettiin että Blackrock korottaa palkkoja 8% ja Blackrockin johto kehotti myös muita yksityisiä yrityksiä palkankorotuksiin. Inflaatio-odotukset ovat self fulfilling prophecy
Itse inflaation osalta ei vahvaa eikä muutakaan mielipidettä. Todetaan vain, että monet ylifiksut sijoittajat ovat vuosien varrella tehneet jättimäisiä tappioita kun ovat betsanneet, että korot nousevat Japanissa.
Menee ehkä hieman ohi asian, mutta markotaloudesta ja/tai inflaatiosta puhuttaessa tehdään usein se virhe, että mietitään, mitä pitäisi tai olisi järkevintä tehdä. Eli järkeillään asia auki, löydetään ylivoimaisesti paras vaihtoehto ja tehdään sijoitussuunnitelma tai ennuste sen mukaan. Tässä mennään metsään pahemman kerran, koska päätöksiä ohjaavat ihan muut asiat aina valtapelistä ja ihmisen psykologisista vinoumista lähtien.
Olisi kyllä mielenkiintoista lukea joku kattavampi analyysi siitä, että mitä Japanissa on tapahtunut sinä aikana, kun korot ovat olleet nollassa. Ja nyt, kun esim. euroalueella on oltu tuolla tiellä n. 10 vuotta, niin miten hyvin asiat ovat täsmänneet Japanin ensimmäisen 10 vuoden ajan? Tästäkään ei pitäisi liian vahvoja johtopäätöksiä tehdä, mutta olisi mielenkiintoista silti selvittää.
Saksan kuluttajahintaindeksi oli pompannut viime kuussa arvoon 3,1% korkeammaksi kuin edellisenä vuonna. Saksan keskuspankki - Jens Weidmann - arvioi inflaation voivan nousta jopa 5%:iin vuoden loppuun mennessä. Espanjan tilastokeskus ilmoitti heinäkuun inflaation nousseen 2,9%:iin kesäkuun 2,7%:sta. Nousuja pidetään kuitenkin väliaikaisina ja talouden uskotaan palaavan ensi vuonna post-pandemic-normal tilaan eli alle 2% inflaatioon.
Lähde Financial Times: German inflation hits highest level since 2008
Tähän nähden EU-alueen korkosijoituksissa on vaikea saada reaaliarvoa säilymään, kiinteistösijoituksissa voi omaisuus kasvaakin ja osakesijoituksissa pääpiirteissään kasvaa mukavastikin.
Usan 10-vuotisen valtiolainapaperin tuotto on yleensä ollut hyvä indikaattori kertomaan mihin suuntaan taloudellinen kasvu on menossa, kun muu data näyttää ristiriitaisia signaaleita. Kun US Treasury 10-year (tai T-Note kuten sitä kutsutaan) yieldi nousee, odotukset taloudelliselle kasvulle ja inflaatiolle ovat nousussa.
Kasvua ennakoivat sijoittajat myyvät turvallisia bondeja ja ostavat riskiä sisältäviä osakkeita. Tämä laskee bondihintoja ja nostaa vastaavasti niiden tuottoa (eli yieldiä) ylös. Samalla tavalla yieldi laskee, kun sijoittajat alkavat epäillä talouden toimintaa. Ja viime aikoina yieldi on ollut laskussa, kuten yllä näkyy.
"The bumpy ride in the bond market mirrors a broader one-step-forward, two-steps-back dynamic that has become familiar to investors over the past decade or so. You just have a lot of sand in the gears that’s slowing or reducing the recovery momentum”
Muitakin näkökulmia on:
"But not everyone agrees with the story the bond market seems to be telling.
“I just don’t buy it,” said Lisa Shalett, the chief investment officer at Morgan Stanley Wealth Management. She pointed out that trading activity usually declines sharply in August, when many Wall Streeters go on vacation. When trading is thin, prices in the bond market can move to extremes that might exaggerate how much of a downturn in the economy investors see in the future."
Nyt on hyvä hetki tarkastella salkkua markkinan ollessa ohkainen, pohtia onko innostunut jostakin liikaa, miettiä onko vahvoilla ja keskustella mikä olisi tuleva trendi lokakuusta toukokuuhun.
TIPS ja T-note harrastelua osakeihmettelyn vastapainoksi etf-muodossa.
TIPS:iä on nyt tullut keräiltyä huhtikuusta 23.4. alkaen ja Barclaysin Treasuryä vuodenvaihteesta 8.1. alkaen. TIPS:in kehitys vuoden ajalta:
Ja vastaavasti US-valtiolainapussukan hinnan kehitystä samalta ajalta:
Tuleepa jälleen tuntumaa näistäkin tämän salkun allokaation pitämiseksi 80/20 painossa. Salkun kasvaessa osakkeilla niitä on vastaavasti lisättävä. Koronakuopassa niitä tuli myytyä vähän liikaakin ja myyntituloa asetettua osakkeisiin.
Koronan välitön vaikutus US-talouden kysyntäkuvaan oli painopisteen muutos palveluista tavaroiden kysyntään. Tarjonnan sopeutumisen hitaus johti tavarahintojen nousuun. Elpymisen vaikutus nyt on muutos tavarakysynnästä palvelujen kysyntään ja tarjontaa hidastaa työntekijöiden palkkaus.
Tällä hetkellä kovimmat hinnannousut ovat niissä tuoteryhmissä, jotka liittyvät liikkumiseen tai energiaan:
Tuoteryhmittäin mitattuna 85%:a kaikista tuoteryhmistä on nousussa. Tätä ei pidetä kestävänä, vaan hinnannousujen oletetaan asettuvan, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat:
"Several sectors are simply trying to kick back into high gear after being slowed down for many months. This dormancy depressed supply and some sectors are now struggling to catch up to a demand surge. Finding an equilibrium may take some time."
San Franciscon FED seuraa nousevien ja laskevien tuoteryhmien keskinäistä suhdetta:
Toistaiseksi ei olla tilanteessa, jota voisi kutsua stagflaatioksi, jolloin samanaikaisesti on korkea inflaatio ja hidas taloudellinen kasvu.
"For now, inflation is well contained and the Fed should monitor it closely, but not act rashly. Cheaper furniture, fast food, used cars and airfares would be nice, but they aren’t worth cutting the economic recovery short."
Kuluttajat ovat myös reagoineet hintojen nousuun vähentämällä kulutusta: vähittäismyynti laski heinäkuussa.
Huonekalujen, urheiluvälineiden ja rakennustavaroiden myynti laski 2%, samalla kun uusien ja käytettyjen autojen hinnat jatkoivat nousuaan tarjonnan vähäisyyden ja tuotantokatkosten vuoksi. Hintajouston rajat alkavat tulla vastaan:
“Even though Covid-19 is playing its role in making consumers less reluctant to spend, a big factor is prices,” said Beth Ann Bovino, U.S. chief economist at S&P Global. “Consumers hit their limit in terms of the prices of cars.”
Verkkokauppa väheni myös: "Credit card spending data had declined 1.3 percent in July from June, a drop analysts at Bank of America last week attributed to a drop in online spending. Sales at non-store retailers, which include e-commerce businesses, fell 3 percent in July, the Commerce Department said."
Sitä vastoin vaatteiden ja asustetarvikeiden sekä ravintoloiden ja baarien myynti oli 3% nousussa, mutta nousu ei ehkä ole kestävää:
“People are still going out and spending at bars and restaurants because it’s summer and you can sit outside. You feel safer outside,” Ms. Bovino said. “The big question is what’s going to happen in September, when we have to go back indoors.”
Kysynnän lasku voi olla merkki elpymisen hidastumisesta. Kuluttajien luottamus ja usko tulevaisuuteen väheni yli 13% heinäkuusta elokuun alkuun sitä mittaavan indeksin mukaan.
Itse seurailen EPR Properties REIT yhtiön (elokuvateatterit, huvipaikat, hiihtokeskukset yms.) palaamista osingonmaksuun ja samaa tapahtuvan Apple Hospitality REIT yhtiön (hotellit) osalta käyttöasteiden noustessa.
Samanlaiset tapahtumien kaaret voivat olla odotettavissa täällä Euroopan markkinoillakin. Hotelli- ja ravintola-ala voi alkaa takkuillen elpyä ja toisaalta rautakauppa palata koronaa edeltäviin myyntilukuihin. Toimialoittain voi loputtoman kasvun usko saada kolauksen. Kuopaista menoa, mutta eiköhän se siitä.
more money chasing fewer goods, inflaatio-odotukset laittavat rahan liikkeelle ja varastoja pyritään kasvattamaan ennen hintojen nousua. Bubble of Everything meneillään, onko Fed maalannut itsensä nurkkaan vai alkaako taperointi? Jos alkaa niin jälki tulee olemaan rumaa
