Vielä vuosi sitten Fortumin Net Tangible Assets oli yli kymmenen miljardia euroa eli 10.425 miljoonaa, vuodenvaihteessa 9.964 miljoonaa ja tämän vuoden kesäkuun lopussa 83 miljoonaa. Yhtiö sai hävitettyä omaisuuttaan 100% - (83/9964) x 100% eli 99,2% eli kaiken ja jäljelle jäi 0,8 % eli hilut - taskut tyhjenivät tyystin.
Käsittääkseni yhtiö on "hävittänyt" miljardeja futuurikaupan vakuusrahastoon sekä Uniperille annettuun osakaslainaan ja Uniperin lisälainan vakuuteen. Vakuusrahastosta rahat saa takaisin kun futuurissa myyty sähkö on toimitettu asiakkaalle ja kun Fortumin toimitusvarmuus on todella kova, niin ei näitä rahoja ole mihinkään "hukattu". Uniperin lainan osalta riskejä toki on, mutta ei sekään ole mikää mahdottoman suuri. AIkaa vain kuluu että lainan saa joskus takaisin.
Suomen hallitus kyllä mokasi pahasti Saksan kanssa tehdyn sopimuksen Uniperin osalta, mutta tälläiseen ja sen seuraksena suomalaisen joutuminen maksumiehen rooliin me olemme jo tottuneet.
Ihmettelen edelleen, ettei Uniper käyttänyt Force Major korttia kun Putin pisti kaasuhanat kiinni sopimuksen vastaisesti (ja sitä ennen nosti hitaa) ja Uniper joutui hankkimaan Sakalaisille halvalla myytävää kaasua kalliilla maailman markkinoilta.
Löytääkö joku minua taitavampi/osaavampi tiedon, että mitä Uniper on antanut Fortumille vakuuksiksi neljän miljardin lainalle. Uniper kertoo seuraavaa:
" An Intercompany Financing Agreement between Fortum Finance Ireland DAC and Uniper SE was signed in
September 2021 and subsequently amended several times. In December 2021, that Intercompany Financing
Agreement between Uniper SE and Fortum Finance Ireland DAC was superseded by an €8.0 billion multi-
tranche credit facility. The parties to this facility are Fortum Oyj (guarantee issuer) and Fortum Finance Ire-
land DAC (lender), as well as Uniper SE and Uniper Global Commodities SE (each a borrower and guarantee
holder), and the facility remains in place. As of June 30, 2022, the facility was utilized to the amount of
€4 billion in credit and to the amount of approximately €3.5 billion in guarantees. The underlying contracts
were concluded at market terms
Käsittääkseni yhtiö on "hävittänyt" miljardeja futuurikaupan vakuusrahastoon sekä Uniperille annettuun osakaslainaan ja Uniperin lisälainan vakuuteen. Vakuusrahastosta rahat saa takaisin kun futuurissa myyty sähkö on toimitettu asiakkaalle ja kun Fortumin toimitusvarmuus on todella kova, niin ei näitä rahoja ole mihinkään "hukattu". Uniperin lainan osalta riskejä toki on, mutta ei sekään ole mikää mahdottoman suuri. AIkaa vain kuluu että lainan saa joskus takaisin.
Laitetaanpas talteen mm. noiden vakuuksien suuruus. Tieto tämän aamun HS:stä. Käsittääkseni tällä lainapäätöksellä oli siksi kiire, että se rauhoitti markkinoita (mm. johdannaimarkkinat) kun merkittävä Fortumin (vastapuoli) rahoitusriski poistui. Vaikka lainaa ei edes nostettaisi, niin jo myönteinne päätös on rauhoittava. Myös Ruotsi on tehnyt päätöksen energiayhtiöiden lainoituksesta ja EU:n alueella monen muun maan osalta on sama tilanne jo olemassa tai tulossa eteen.
"Maanantaina markkinoiden sulkeutuessa Fortumin vakuusvaateet Nasdaqin johdannaispörssissä olivat noin 3,5 miljardia euroa. Korkeimmillaan ne olivat noin viidessä miljardissa eurossa 26. elokuuta.
Rauramo kertoo yhtiön tarvitsevan valtion apua, sillä sen on ollut vaikea järjestää pankista tai pääomamarkkinoilta rahoitusta riittävän paljon ja riittävän nopeasti vakuusvaatimusten kattamiseksi.
”Me olemme tehneet rahoitusjärjestelyitä koko ajan, mutta rahoituksen skaala on sellainen, että tarvitsemme isoja työkaluja, jos tilanne lähtee eskaloitumaan kuten kävi puolitoista viikkoa sitten.”
Tuolloin sähkön ensi vuoden toimituksen hinta sähköpörssissä nousi kolmessa päivässä 80 euroa.
”Jos tämä tilanne olisi jatkunut useita päiviä, se varmasti olisi aiheuttanut ongelmia markkinoilla”, Rauramo sanoo.
Fortum kertoo, että järjestelystä sovitaan nyt valtioneuvoston aikataulun ja ehtojen puitteissa, mutta lainan nostaminen on yhtiölle viimesijaisin vaihtoehto.
Ensimmäinen erä lainasta on vähintään 350 miljoonaa euroa. Ensimmäinen erä on nostettava viimeistään 30. syyskuuta ja viimeinen erä 31. maaliskuuta.
Lainan ehdot ovat pitkälti samanlaiset kuin lainoille, jotka myönnetään osana 10 miljardin euron hätälainapakettia.
Lainan nostamisen ehtona on suunnattu, maksuton osakeanti, joka oikeuttaa Solidiumin merkitsemään enintään 8,97 miljoonaa Fortumin uutta osaketta. Niiden määrä vastaa prosenttia Fortumin osakkeista.
Fortumin ei ole pakko luopua osingonmaksusta tältä vuodelta. "
Tuossa viimeisessä vihervasemmistohallitus, joka normaalisti olisi estänyt osingon maskiun, katois ny vain omaa etuaan. Oma lehmä kun on ojassa.
Fortumilla on osakkeita 888 294 465, joten uusien osakkeiden merkitemä laimennus muille omistajille on 1%. Fortumin yhtiökokouksen pitää tosin vielä hyväksyä tämä laimentuminen.
Fortumiin kohdistuneet futuurikaupan vakuusvaatimukset ovat laskeneet nopeasti (5 -> 3,5 miljardia), joka on helpottanut yrityksen tilannetta. Ehkä lainaa ei tarvitse edes nostaa. Vaatimukset nousivat elokuun lopussa miljardilla yhdessä viikossa.
Valtion kaasuyhtiö Gasum pelastettiin (samsata syystä) viime talvena samalla menetelmällä. Lainaa (200 miljoonaa) myönnettiin futuurimarkkinoiden vakuuksiin.
Valtio-omistaja (edustaja hallituksessa9 päästi Fortumin kassakriisin partaalle, vaikka tämä ongelma oli suurimman omistajan tiedossa jo viime kevänä.
FT:n mukaan Euroopan komissio kaavailee isoja voittoja kerääville energiayhtiöille (mm. öljyteollisuus ja uusiutuvan energian yhtiöt) uusia lisämaksuja, joiden kautta rahaa voitaisiin kanavoida ”tähtitieteellisistä laskuista” kärsiville kotitalouksille ja yrityksille, sanoo komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Von der Leyenin mukaan lisämaksujen kerääminen toteutettaisiin jäsenmaiden tasolla. Saapa nähdä, mikä on vihreiden kanta tähän. Saksa tosin on jo ilmaissut halunsa saada windfall vero koko EU:n alueelle.
Valtio järjesti Fortumille yli 2,3 miljardin euron hätälainan. Kuinka syvässä suossa Fortum oikein rämpii? Vieraina eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ja rahoituksen professori Timo Rothovius Vaasan yliopistosta.
Professori väitti ohjelmassa että Fortumin ongelmat johtuvat "sijoitusdeskin" porukan ottamista mittavista riskeistä. Väitti myös että Fortum olisi mennyt konkurssiin ilman tätä kyseistä hätälainaa. Ehdottomasti katsomisen arvoinen. (Jos olisi osakevarallisuutta, tämän jakson jälkeen en Fortumiin koskisi pitkällä tikullakaan).
Kiitokset. Oli kyllä mielenkiintoinen setti. Oma ymmärrys laajeni hiukan ja ilo siitä että painoin kaikki Fortumit pihalle heti kriisin alettua taas lisääntyi. (Aika vähän noita ilonaiheita omassa salkussa on viime aikoina kyllä ollut). En siis ole palaamassa ainakaan vielä Fortumin omistajaksi.
"Hauska" yksityiskohta, aina kun tuli tiukka kysymys Tytin vastaus oli joko Putinin vika tai Fortumin johdon/hallituksen vastuulla/kommentoitava. Vaikka kysymys olisi miksei Uniper ostanut pörssin kautta tai onko Fortumissa spekuloitu "vastuuttomasti" jne. oli vika Putinin hyökkäyssodan. 😀
Professori väitti ohjelmassa että Fortumin ongelmat johtuvat "sijoitusdeskin" porukan ottamista mittavista riskeistä. Väitti myös että Fortum olisi mennyt konkurssiin ilman tätä kyseistä hätälainaa.
Toinen professori on eri linjoilla kuin Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius.
Minusta Rothoviuksen pointti ainakaan Ylellä ei ollut Fortumin päästäminen konkurssiin. Rothoviuksen jutut olivat mielenkiintoisia mutta oma asiantuntemus ei riitä ymmärtämään kuinka paljon ja isolla riskillä Fortum todella on keinotellut. Kauppalehden juttu näyttää olevan maksumuurin takana, joten sitä en osaa kommentoida.
Puttosen pitäisi katsoa tuo kohtaa A-studiosta vielä pari kertaa. Rothovius selkeästi sanoi että Fortum "olisi mennyt konkurssiin ilman pakettia", ei "olisi pitänyt päästää".
Hyvää ja napakkaa kommentointia asiantuntijalta. Tuppurainen taas hoki samoja asioita eri kysymyksiin ja kommentointi Fortumin spekulointeihin oli jo suorastaan surkuhupaisaa.
Puttosen pitäisi katsoa tuo kohtaa A-studiosta vielä pari kertaa. Rothovius selkeästi sanoi että Fortum "olisi mennyt konkurssiin ilman pakettia", ei "olisi pitänyt päästää".
Rohvessorien väliseen taistoon en sinänsä ota kantaa, mutta pörssiyhtiön (Fortum) toimitusjohtaja Rauramo sanoi HS:n eilisessä haastattelussa, ettei sen ole vielä tarvinnut nostaa lainaa. Eikä Forumia ole vielä haettu silti konkurssiin.
"Rauramo kertoo, että yhtiö selviää toistaiseksi vakuusmaksuista omin voimin, mutta valtion ”lainalupaus” on sille tärkeä selkänoja, mikäli johdannaisten hinnat ja sen seurauksena vakuusvaatimukset lähtevät jälleen voimakkaaseen nousuun. "
Lainapäätöksellä haettiin ennakolta työkaluja futuurien mahdolliseen nousuun ja toki sillä myös parannettiin markkinoiden luotamusta.
"Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoo olevansa tyytyväinen, että laina valtiolta järjestyi. Hänen mukaansa rahoitus antaa markkinaosapuolille varmuuden siitä, että Fortum selviää velvoitteistaan.
”Tällä luodaan edellytykset sille, että pystymme huolehtimaan toimitusvarmuudesta”, Rauramo sanoo HS:lle."
Voiko johdannaispörssi kaatua ja voidaanko sinne annetut vakuudet menettää?
Muistaakseni tässä jokin aika sitten erään toimijan konkurssi johti siihen, että muut maksoivat konkurssiin menneen tappiot, jotta systeemi pysyi pystyssä.
Käsittääkseni yhtiö on "hävittänyt" miljardeja futuurikaupan vakuusrahastoon sekä Uniperille annettuun osakaslainaan ja Uniperin lisälainan vakuuteen. Vakuusrahastosta rahat saa takaisin kun futuurissa myyty sähkö on toimitettu asiakkaalle ja kun Fortumin toimitusvarmuus on todella kova, niin ei näitä rahoja ole mihinkään "hukattu". Uniperin lainan osalta riskejä toki on, mutta ei sekään ole mikää mahdottoman suuri. AIkaa vain kuluu että lainan saa joskus takaisin.
Tähän täytyy vähän tarttua, sillä rahastotalletukset ja osakaslaina ovat tase-eriä (eli käypiä saatavia), eivätkä ne ole tulosta ja siten edelleen omaisuutta vähentäviä eriä. Vakuusrahaston talletus palautuu sulkutililtä, kun raaka-aine tai tuote on toimitettu. Ongelma on siinä, että vakuus on annettu vaikkapa kaasun toimittamisesta teollisuusasiakkaalle muovin valmistamiseen, Venäjä on sulkenut putkiventtiilin ja kaasua on ostettava tilalle Lähi-Idästä markkinahintaan eli tappiolla. Lisäksi Venäjä on avannut itärajalta sähkölinjan pääkatkaisijan eikä myy Suomeen sähköä millään hinnalla.
Fortumin hävitys on lopullinen ja aikojen kuluessa kerätty kaksitoista miljardia on pyyhitty taivaan tuuliin puolessa vuodessa. Asia näkyy parhaiten lyhennetyssä laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksissa, joissa tappiot ovat kuluina jo realisoituneet:
Oikeassa reunassa Oma pääoma vuoden alussa tilinpäätössiirtojen jälkeen 1.1.2022 yhteensä 13.665 miljoonaa ja kuuden kuukauden kuluttua 1.311 miljoonaa, mikä on lisäksi alle puolet osakepääomasta!
Nyt yhtiön on edettävä pikavipillä, sillä pankeissa osa yritysluotottajista kykenee lukemaan taseita ja sekä Fortumin että Uniperin olisi toimitettava kaupattua sähköä, lämpöä, kaasua ja muuta energiaa muista lähteistä hankittuna. Fortumilla tai Uniperilla ei ole omia polttoainelähteitä. Murhe näkyykin puolivuotiskatsauksen slide-esityksen etusivulla.
Käyrissä näkyy kaasun hinta, hiilen hinta ja energian hinnat Saksassa ja pohjoismaissa. Vaikka vakuuden saakin takaisin, vastineeksi toimitettu energia tai raaka-aine on jouduttu tekemään taivaisiin nousseella kustannuksilla eikä voittoa jää.
Kuvitteleeko joku tämän loppuvan vähään aikaan? Sekä Uniper että Fortum toimittelevat tuotteitaan vielä ensi vuonnakin eikä Putinilla ole aikomustakaan avata hanoja kiusantekoja enempää. Itäisen raaka-ainetoimittajan etu on antaa hinnan olla pilvissä ja antaa kilistä kassaan sen, minkä soihduttamisen lomassa saa myytyä.
Uniper on konsernin osa ja sen toiminta tappioineen kuuluu Fortum konserniin, mikä summautuu seuraavasti:
Selkeimmin Uniperin hirmuinen käännös näkyy Uniperin H1-katsauksen sivulla 27 ja rivillä Equity attributable to shareholders of Uniper SE, jossa tammikuun viimeisen päivän omaisuus +6.303 miljoonaa on kuudessa kuukaudessa muuttunut -5.034 miljoonan tappioksi - sinne se kymmenisen miljardia hävisi.
Tässä hässäkässä suurinta tekijää on näytellyt maakaasun hinta ja kysymys onkin, miksei sitä voisi ostaa vaikkapa jenkeistä, jossa hinta on pysynyt alhaalla.
Syynä on se, että jenkit tarvitsevat kaasunsa itse ja se, että kaasu on ensin nesteytettävä ennen laivakuljetusta. Kapasiteettia tähän ei ole olemassakaan tarvittavissa määrin. Lisäksi markkinapaine alkaa vaikuttaa - jenkkikaasun futuureille ennustetaan suurta vaihtelun kirjoa.
Tähän nähden sekä Fortumilla että sen emoaan suuremmalla konserniyhtiöllä Uniperilla on edessään kivinen tie vakuusrahoja haaliessaan, joita Uniperin lukuja tarkemmin katsoessaan voi olla tulevina kuukausina tarpeen sitoa summalla, joka ylittää puolet Suomen valtion budjetista.
Nyt sen teki Saksan valtio. Kaukana ei ole ajatus, jossa Fortumin käsi ojentuu sen toisen osakkeenomistajien ryhmän puoleen eli järjestää institutionaalisen osakeannin pyytämällä mania eläkerahastoilta. Piensijoittajat taitavat jäädä tässä pelissä pöydästä pois.
Osaako joku kertoa, miksi vakuusmaksut kirjatataan kuluiksi tuloslaskelmassa? Fortum selittää vakuuden palautuvan, kun sähkö on toimitettu. Vakuuksia olen joutunut itsekin hankkimaan toimitussopimuksiin, mutta ei ne vakuudet tuloslaskelmaan mene.
Jotenkin sekavaa tämä informaatio ja tulee tunne, että ei ehkä puhuta totta.
Energiamarkkinoilla voi pian alkaa suuri rytinä – Näin Fortumin käyttämät johdannaiset voivat räjähtää silmille
Euroopan johdannaismarkkinat kävivät lähellä sulamispistettä ja poliitikot varoittelevat energiamarkkinoiden finanssikriisistä. HS selvitti, mitä sähkömarkkinoilla oikein tapahtuu.
Tässä artikkelissa avattu mitä sähköpörssissä oikein tapahtuu.
Osaako joku kertoa, miksi vakuusmaksut kirjataan kuluiksi tuloslaskelmassa? Fortum selittää vakuuden palautuvan, kun sähkö on toimitettu. Vakuuksia olen joutunut itsekin hankkimaan toimitussopimuksiin, mutta ei ne vakuudet tuloslaskelmaan mene.
Vakuusmaksut eivät ole tuloslaskelman kuluja vaan taseen saamisia (rahoitusomaisuutta), aivan kuten käteistalletukset. Nämä eivät ole kirjanpidon kannalta sen kummempia kuin RS-järjestelmän rakennusaikaiset vakuustalletukset sulkutilille, josta myöhemmin vapautetaan rahat. Vakuusmaksujen määrät ja sidotut ajat ovat periaatteessa tilinpäätöksen liitetietoja.
Vakuusmaksun kohdalla merkitseminen saamisesta kuluksi perustuu siihen, onko riski toteutunut tai kuinka todennäköisesti riski toteutuu ja onko ostajalle syntynyt oikeus realisoida vakuus - RS-järjestelmässä vaikkapa teettää rakennusosan korjaus vakuusrahoilla.
Kirjauksen oikean paikan määrittämiseen voi käyttää Kirjanpitolautakunnan ohjetta:
Velvoite tulee asetuksista: Kirjanpitoasetuksen 2 luvun 7 §:n mukaan liitetietona esitetään vastuusitoumukset ja muut kirjanpitovelvollisia koskevat taloudelliset vastuut.
Kun Fortum tai Uniper kertoo negatiivisesta tuloksesta ja antaa syyksi vakuustalletukset, sijoittaja voi vain yrittää kaivaa tilinpäätöksen liitetiedoista esiin mitkä futuurien talletusvakuudet ovat lauenneet myyjän eli Fortumin tappioiksi tilikauden aikana ja jo merkitty H1-tuloslaskelmaan kuluiksi.
Fortumin vuoden 2021 toimintakertomuksesta, sivu 61/175:
Suojaavien hyödykejohdannaisten vakuussaatavat olivat tilinpäätöspäivänä 9163 miljoonaa euroa (2020: 1 132) ja vakuusvelat olivat 985 miljoonaa euroa (2020: 331).
Korkeammat hyödykkeiden hinnat nostavat vakuusvaatimuksiin liittyviä maksuja, jotka pääosin on katettu käteisellä. Viimeaikainen merkittävä hyödykehintojen kasvu on lisännyt vakuusvaatimuksiin liittyvää kassavirtariskiä, sillä konsernin johdannaisten käyvät arvot ovat kasvaneet merkittävästi vuoden 2021 aikana.
Hyödykejohdannaissopimuksiin liittyvät varat Fortum Oyj:n konsernitaseessa ovat 82 147 miljoonaa euroa (10 417 miljoonaa euroa) ja velat 88 458 miljoonaa euroa (10 295 miljoonaa euroa).
Johdannaisiin liittyvät vakuussaamiset ovat 9 163 miljoonaa euroa (1 132 miljoonaa euroa) ja vakuusvelat 985 miljoonaa euroa (331 miljoonaa euroa).
Johdannaisten käyvän arvon muutokset tuloslaskelman vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä ovat -5 424 miljoonaa euroa (-675 miljoonaa euroa) ja kassavirran suojaukset muissa oman pääoman erissä ovat -1 138 miljoonaa euroa (-158 miljoonaa euroa).
Se kertoo kuinka puoli Eurooppaa saadaan lisävakuuksia soittelemaan hintavivun vääntäessä myyjien vakuusvaateen yli näiden maksukyvyn.
Kuinkahan muuten Helen on toiminut vaikkapa Vuosaaren maakaasuvoimalan kohdalla, joka pitäisi tuottaa sähköä 665 MW ja lämpöä 582 MW, kun on saatu kaasulla tulille.
Kuinkahan muuten Helen on toiminut vaikkapa Vuosaaren maakaasuvoimalan kohdalla, joka pitäisi tuottaa sähköä 665 MW ja lämpöä 582 MW, kun on saatu kaasulla tulille.
Mulla on sellainen käsitys että Vuosaaren kaasuvoimalla on tällä hetkellä stand-by eli ei tuota sähköä ja lämpöä lainkaan. Tai jos viielä tuottaa, se on erittäin vähäistä. Vähennys alkoi jo ennne Putinin hyökkäystä kaasun hinnan nostessa.
"Ajattelin siis olevani markkinoita fiksumpi. Tänään peilistä tuijotti melko hönön näköisen kaveri. Joka oli juuri tajunnut, että #Fortum'in kurssin suurimmalta osin määräävä väki ymmärtänee johdannaismarkkinoiden perusteet sittenkin." @AkiPyysinghttps://t.co/F0Abrm8lgG
Nyt on huhuja, että Saksa kansallistaa Uniperin. Tämä voi olla Fortumille hyvä tai huono uutinen. Taustalla on, että Fortum on taannut yli 8 miljardilla eurolla Uniperin vastuita ja jos Saksa kansallistaa Uniperin ilman Fortumin saatavien leikkausta, se olisi Fortumille erittäin hyvä uutinen, kun lainasaatavat säilyisivät vs. velkasaneeraus/konkurssi.
Tässä taustalla on myös, että Uniperin konkurssi voisi kaataa koko Euroopan energiasektorin ja pankkeja perässä Lehman Brothers - tyylisellä dominoefektillä. Uniper on siis too big to fall.
Myös Uniperin muiden vastuiden kuin equityn leikkaaminen on riskialtista, siksi on minusta mahdollista ettei Fortumin emon Uniper-saatavia leikata, joka olisi Fortumille valtava voitto kun saataville tulisi samalla Saksan valtion de facto - takaus.
Mutta nyt ollaan vain huhuasteella ja Uniperin mahdollisen kansallistamisen ehdoista ei ole mitään luotettavaa tietoa.
Ei varmaan periaatteessa ole yhteydessä toisiinsa muuten kuin sovelluksen kautta. Tähän patenttiratkaisuna voi säätää sähkön käynnistämisen aloitushintaa erikokoisiksi eri laitteille.
Ihan hyvä pointti kyllä tuo että jos sähkökeskuksessa on paljon laitteita (varsinkin jos vanhoja) niin voivat kyllä hörppästä sähköä reippaasti jos lähtevät samaan aikaan käyntiin, jonka seurauksena saattavat nallit napsahtaa.
Toivottavasti näistä tulee joskus ihan kuluttajatuotteita (tuosta ei nyt tosin selviä mitä kaikkea älyä tuollaiseen on värkätty, mutta kysyntää varmaan alkaa olla)
Nyt on huhuja, että Saksa kansallistaa Uniperin. Tämä voi olla Fortumille hyvä tai huono uutinen. Taustalla on, että Fortum on taannut yli 8 miljardilla eurolla Uniperin vastuita ja jos Saksa kansallistaa Uniperin ilman Fortumin saatavien leikkausta, se olisi Fortumille erittäin hyvä uutinen, kun lainasaatavat säilyisivät vs. velkasaneeraus/konkurssi.
Fortum on antanut lainaa sekä takauksia. Nyt on olennaista se, että mitä Uniper on antanut Fortumille vakuudeksi. Mikäli mitään ei ole annettu ja Uniperiin on kaadettu 8 isoa rahaa ilman vakuuksia, niin tämä on perinteinen Suomi me maksetaan kaikki möhläys.
Sijoittajille on kuitenkin annettu tiedoksi 4.1.2022, että
" Fortum on myöntänyt Uniperille enintään 8 miljardin euron suuruisen konsernin sisäisen rahoituksen tavanomaisin markkinaehdoin. "
Jaksan uskoa, että nyt ei olla munittu, koska tavanomaisin markkinaehdoin ei saa mistään 8 isoa rahaa ilman vakuuksia. Mikäli Saksalaiset kiristävät ruuvia niin annetaan Uniperin tarvittaessa kaatua sekä otetaan omamme pois vakuuksista olettaen, että ne ovat turvaavat. Mikäli eivät ole niin toiveissa on, että kattavat ainakin suurimman osan veloista ja takauksesta. Osakekannan osalta varat on menetetty.
En nyt rahojani sen puolesta laittaisi että tästä vielä neuvoteltaisiin Suomelle tai Fortumille edullinen diili. Valitettavasti tässä on koko ajan toteutunut ns. pahin skenaario. Jälkikäteen helppo sanoa että neuvottelutaktiikka olisi saanut olla agressiivisempi eikä yrittää seiftata jotain.
Niin.. tällä foorumilla minä ja moni muukin osasi kyllä ennustaa. Kun germanisti Tuppurainen lähtee meiltä matkaan, mottonaan "Oman maan etu ensin ajattelu on vahingollista", niin eihän siitä voi odottaa Suomelle hyvää lopputulosta. Tuppuraisella ei tietääkseni ole myöskään mitään kokemusta tällaisten asioiden neuvottelusta. Ja ihan hirveä katastrofihan tästä näyttää tulevan.
Nyt vasta alkaa lehdistö herätä. Kts. esimerkiksi tämä artikkeli:
En kyllä uskalla palata Fortumin omistajaksi. Meidän Marinit ja Tuppuraiset eivät koe tehneensä mitään virhettä tässä ja jos sillä tavalla jatketaan niin loppulasku voi olla aikamoinen.
Kertokaahan nyt tyhmälle että miksi Fortum nousee? Ei mene minun jakeluun, eikös Fortumin arvo ole omaisuus-velat? Saksat ja Venäjät voi kirjata lähestulkoon nollan arvoiseksi, jos tulee prosentti tai kymmenen niin se on lottovoitto.
Kertokaahan nyt tyhmälle että miksi Fortum nousee? Ei mene minun jakeluun, eikös Fortumin arvo ole omaisuus-velat? Saksat ja Venäjät voi kirjata lähestulkoon nollan arvoiseksi, jos tulee prosentti tai kymmenen niin se on lottovoitto.
Jos Fortum kansallistetaan niin ne 8 miljardin saatavat säilyy. Ehkä siksi? Jos menisi konkkaan tai saneeraukseen ne menetetään, tai ainakin iso osa on menetetty. En muuta keksi.
OK, kiitos. Eli toi on "pokeria" vähän niinkuin. Itse en kyllä luota että Tytti neuvottelisi sopparin kotiin, vaikka Sanna neuvoisi tekstiviestillä nousuissa, oli sitten Vireniä tai Pepsiä vetänyt tai vain mietoja alkoholituotteita.
Suomalaisten omistama Fortum Oyj on konsernin emoyhtiö ja Uniper sen äänivaltaisesti 78% osuudella omistama tytäryhtiö. Varat konsernissa liikkuvat hyvin vapaasti emon ja tytäryhtiöiden välillä. Suomalaiset emoyhtiön osakkeenomistajat näyttävät haluavan karkuun, kun tytäryhtiön töppäilyjen maksuhetki tuli eteen - aika piikki onkin ja pitenee sata miljoonaa päivässä koko ajan. Osakkeenomistajat haaveilevat Saksan mantereelle siirrettyjen miljardien takaisinsaannista tytäryhtiöltä, jossa ei tule olemaan reaalisia varoja pitkään aikaan. Inderesin Fortum sivulta:
Osakkeen hinta on näköjään 2,7 kertaa kirja-arvo eli kirja-arvo per osake on noin 10 euroa / 2,7 = 3,70 eur tällä hetkellä, kun velkaa ropisee sisään eikä loppua näy. Fortumin vuoden 2021 tilinpäätös ja toimintakertomuksessa Uniperin liittymisen ajankohta konsernirakenteeseen selviää sivulta 124/155 kohdassa lähipiiritapahtumat:
Uniper SE-luokiteltiin osakkuusyhtiöstä tytäryhtiöksi 31.3.2020. Liiketoimet Uniper-konsernin yhtiöiden kanssa on esitetty 31.3.2020 asti, kun taas avoimet saldot eivät enää 31.3.2020 jälkeen sisällä Uniper-konsernin yhtiöiden lukuja, sillä Uniper yhdisteltiin Fortumin tytäryhtiönä.
Kyseessä ei ole pelkästään pörssinoteerattu Uniper SE vaan sen sisältämät kaikki osakkuusyhtiöt - selviää dokumentista sivulta 128/155 - tässä alla vain Saksassa olevat:
Luotonanto emoyhtiölle tai sopimuksen tekeminen sen kanssa on yleensä suhteellisen turvallista. Ja kääntäen: kaikkein suurimmassa vaarassa ovat tytäryhtiölle luottoa antaneet velkojat. Se, joka antaa luottoa konserniin kuuluvalle yritykselle, ottaa kannettavakseen konserniriskin eli keskimääräistä suuremman riskin.
Syy riskin kasvamiseen on tunnettu pitkään. Kun itsenäisessä yhtiössä oman hyödyn tavoittelu pitää yhtiön varallisuutta luontaisesti koossa, konsernissa varallisuus liikkuu konserniyhtiöiden välillä vapaasti - ja mikä luotonantajan kannalta on pahinta - arvaamattomasti. Varojen liikkuvuutta konsernissa onkin verrattu “rahan siirtämiseen taskusta toiseen”.
Konserniriskin ääri-ilmentymä on tarkoituksellinen konkurssi, jota kutsutaan sievistellen strategiseksi konkurssiksi. Sen tyypillisimmässä tapauksessa emoyhtiö siirtää kaiken varallisuuden pois velkaantuneesta tytäryhtiöstä, jättää velat ja “päästää” tytäryhtiön konkurssiin. Sanonnan mukaan tällöin lopputulos on, että “velat tekevät konkurssin”.
Tätähän tässä pitäisi tehdä, mutta pulmana on etteivät emon eli Fortum Oyj:n ja sen osakkeenomistajien varat riitä järjestelyihin. Villein ajatus on se, että Uniper SE säästyy saksalaisen varallisuuden avulla ovelasti nostamalla omistus kussakin osakkuusyhtiössä yli puolet, velat siirretään Fortum konserniemoon ja tämä supisuomalainen keksintö annetaan velkojien haltuun saksalaisten viheltäessä taivaalle ja odottaessa Uniperin kahden miljardin markkina-arvon putoamista paistovalmiina syliin.
Saksalaiset saisivat näin Fortumin muutkin tytäryhtiöt halvalla aina Kemijoki Oy: 28%:n osuutta ja Teollisuuden Voima Oyj:n 25,8%:n osuutta myöten. Paljon on vettä virrannut Vuoksessa Francis-turbiinien läpi, kun niiden asentamisesta velat ovat muuttuneet varoiksi ja jälleen takaisin veloiksi.
Miten luulette käyvän kun saksalaiset osaavat puhua vain käskyttämällä ja meidän puolen neuvotteluresurssilla on ollut näyttönä vain tomera Tytti ja Valtiokonttorin ohkainen kassa.
Tuntevatkohan muuten Fortumin osarin laatineet olonsa miten mukavaksi?
Jos kirjanpidossa olisi noudatettu varovaisuuden periaatetta, olisivat omat pääomat olleet kanttuvei. Ilmankos julkaisua pitikin siirtää😎.
Osarihan on tilintarkastamaton. Mutta tilintarkastettavan tilinpäätöksen laatiminen on vuodenvaihteessa edessä. Deloittella ja Fortumin johdolla voi olla eriävä näkemys esimerkiksi Venäjän omistusten arvoista. Onpas muuten mukavaa, etten ajautunut laskentaekonomin töihin.
