Lohen hinta on tosiaan pompannut aika tavalla. Se on polttoaineen ohella ainut jolla on ollut omaan kulutuskäyttäytymiseen jotain vaikutusta. Kolmekybää lohikilosta nyt vain on periaatteestakin aivan liikaa.
Perus Abban tonnikalapurkkikin kustantaa parikymppiä kilo. Muistelen kun 80-luvun lapsuudessa tonnikalaa myytiin pilkkahintaan ja sitä kyllä sitten meillä duunariperheessä syötiinkin varsin reippaasti.
Tonnikalan hinnannousua katson toisaalta hyvilläni. Sen tuotantoketju ei kaipaa nykyisenlaista ryöstökalastusta sukupuuton partaalle vaan arvostusta.
Tonnikalan hinnannousua katson toisaalta hyvilläni. Sen tuotantoketju ei kaipaa nykyisenlaista ryöstökalastusta sukupuuton partaalle vaan arvostusta.
Onko ne tölkkitonnikalojenkin kannat liemessä? Oon jotenkin ymmärtänyt, että lajia uhkaava ryöstökalastus uhkais vaan sushilajeja (blue fin)
Tässä sen taas näkee, miten sivusilmällä luetut otsikot johtavat harhaan. Purkkitonnikalan tilanne ei tosiaan välttämättä ole uhanalainen, jonka lisäksi se ei aina edes ole tonnikalaa, vaan boniittia. Abban purkin ainesosaluettelon tarkistin ja se sentään on tonnikalaa eikä boniittia.
Eettisesti kestävää tonnikalaa syö myös, jos tuote on MSC-sertifioitu.
Huh, ei mennyt tämäkään päivä hukkaan, aina oppii jotain uutta.
Dokkareissa on se vika, että niihinkin on saatava rahoitus, ja rahoitus voi tulla mm. lobbausjärjestöiltä jotka haluavat levittää propagandaa, tai sijoittajilta jotka haluavat saada rahansa aikanaan takaisin. Molemmat motivoivat tekemään mahdollisimman raflaavia dokumenttejä jotka houkuttelevat katsomaan niitä samalla logiikalla kuin keltainen lehdistö otsikoineen ja kohujuttuineen.
Pelkästään wikipedia-artikkelista näkyy nopeasti jos jotain kritiikkiä on jostain esitetty. Ihan näin pikaisesti sitä vilkaisemalla sanoisin, ettei kannata uskoa kaikkea mitä dokumenteissä sanotaan, vaan kannattaa aina seurata niistä seuraavaa keskustelua ja jälkipuintia ennen uuden tiedon rekisteröintiä muistilokeroihinsa:
Joo, totta. Totuus on yleensä aina kahden ääripään välissä sillä harmaalla alueella. En tietenkään sokeesti usko tohon dokkariin, mutta on tossa osa tottakin. Ja ihan maalaisjärjellä ajatellen, että miten kukaan voiskaan tarkkailla kaikkia MSC-labelilla varustettuja tuotteita, että ne oikeasti noudattaisivat kaikkia säädöksiä. Sama kuin että kaikki isot firmat maksaisivat rehellisesti veronsa. Mutta en halua jatkaa tästä enempää inflaatio-keskustelussa, kun ei tämä edes tänne kuuluisi, sorry.
FED:n päätös nostaa ohjauskorko asettumaan väliin 2,25% ... 2.50% pidetään sen arviona korkotason neutraalista arvosta - eli korkotasona, joka tarpeeksi matala mukautumaan kasvavaan talouteen, mutta tarpeeksi korkea hillitäkseen inflaatiota 2% tasolle. Koska inflaatio ylittää tällä hetkellä tämänkin, FED ilmaisee jatkavansa nostoja hidastuvan talouskasvun merkeistä huolimatta.
Juuri nyt markkina arvioi FED:n ohjauskoron asettuvan tasolle noin 3,4% myöhemmin tänä vuonna tai ensi vuoden ensimmäisen neljännesvuoden aikana ja sen jälkeen laskevan vuoden 2023 aikana.
Avomarkkinakomitean jäsenten viimeaikaiset arviot ovat olleet korkeampia eli 3,4% ... 3,8% välillä ja Powell onkin ilmaissut, että edellytetään pysyvämpi matalan inflaation jakso ennen rahamarkkinatoimien väljentämistä. Vuoden ensimmäisen neljänneksen US bruttokansantuotos oli negatiivinen ja toinenkin on ilmeisesti nollalinjalla. FED ei pyri toimillaan tuottamaan taantumaa, mutta ei voi välttää sitä, jollei hintavakautta saavuteta.
Inflaatio-odotusten kriittiset tasot (Breakeven inflation rates) seuraaville viidelle ... kymmenelle vuodelle ovat laskeneet viime aikojen korkeista arvoistaan tiukemman politiikan tultua selväksi.
Inflaatio-odotuksen arvo saadaan vähentämällä vastaavan erääntymisajan TIPS:n prosentuaalisesta tuotosta (yieldistä) vastaavan ajan US Treasury velkakirjan tuotto. Ajatus on se, että erääntymisaika katsoo vastaavan ajan verran markkinan inflaatioarviota eteenpäin.
Lyhyellä tähtäimellä seuraava avomarkkinakomitean kokous on syyskuussa eli elokuun loma-ajasta johtuen nyt on pidempi väli. Tänä aikana viitettä tulevasta antavat lähinnä kuluttajahintaindeksit ja työllisyysraportit.
Bondisijoittajalle suositus on lisätä duraatiota bondisalkkuun eli käytännössä useamman maturiteetin valikoimaa, erilaisia kestoaikoja sen sijaan, että odottelisi FED:n yksittäisiä päätöksiä. "Bond ladders can be an effective way to invest today." Velkakirjasijoittajaa suositellaan myös jenkkimarkkinassa suosimaan valtion, kuntien ja yritysten velkakirjoja ja olemaan varovainen kehittyvien maiden sekä high-yield velkakirjojen suhteen.
Bensan hinta on jenkeissä laskenut 57 peräkkäistä päivää sen jälkeen kun gallonahinta nousi yli viiden dollarin huippuhintaan kesäkuussa. Kansallinen keskihinta oli nyt keskiviikkona 4,01 dollaria per gallona joka vastaa noin 1,06 euron litrahintaa dollarin ollessa euron kanssa pariteetissa. Jenkkien nestegallona on brittien gallonaa pienempi eli 1 US gallon = 3,785 litraa.
Polttoaineen hinnalla on iso merkitys inflaation osatekijänä ja hinnan normalisoituminen on helpotus talouspolitiikan tekijöille. Hinnan lasku heijastaa sen taustalla olevia tapahtumia: polttoaineen kysyntä on pienentynyt, koska korkea hinta on vähentänyt ajajia tien päältä; maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet viime kuukausina; jenkeissä osavaltiot ovat pienentäneet polttoaineen verotusta. Hinnan aleneminen on hyväksi taloudelle myös siksi, ettei yritysten tarvitse niin voimakkaasti siirtää polttoainekustannuksia tuotteiden ja palveluiden hintoihin.
Polttoainehinnat ovat heiluvaiset mutta myös muita hintoja on kääntynyt laskuun: lentolippujen hinnat, hotellihuoneiden ja käytettyjen autojen hinnat ovat muuttaneet suuntaa. Kaikki eivät ole laskussa - vuokrat muun muassa ovat edelleen nousussa. Kaiken kaikkiaan arvelut korkomuutosten suuruudesta alkavat kääntyä pienempien korotusten suuntaan.
Jenkkien kuluttajahintaindeksi eli yoy CPI oli heinäkuussa arvossa 8,5% mikä tarkoittaa, että se laski edellisen kuukauden arvosta 9,1%.
Karsittu inflaatio eli kuluttajahintaindeksi ilman ruokaa ja polttoainetta pysyi yoy arvossa 5,9% eli samana kuin edellisessä kuussa. Inflaatio on edelleenkin korkea vaikka helpotuksen huokauksia kuuleekin numeroiden käännettyä suuntaa. Riskejä on myös palkkakehityksen ja asumisen hintojen muutosten vaikutuksista.
"The big question on Wall Street is what the new data will mean for the Fed’s policy path ahead — and investors on Wednesday interpreted the fresh data as likely to allow the central bank to slow down its rapid rate increases."
Markkina reagoi lukuihin heti: And we're off. The Dow, S&P 500 and Nasdaq all opened higher, after closing in the red Tuesday.
FED:n seuraava kokous on syyskuussa loppupuolella eli 20-21 päivänä. Sen pankkiirit varoittelevat nuolaisemasta ennen kuin korkopäätös tipahtaa: It would be a mistake to “cry victory too early.”
Mie en lähe lomille. Se on nuoriso, jonka täytyy virkistäytyä lapsiperelomista toimistolla😎. Mutta tämän päivän jälkeen aavistuksen keveämmällä salkulla huomiseen.
Korkotasot jenkeissä muuttuvat rivakkaa tahtia - kuva tältä päivältä, kaikki eivät ole vielä nousseet:
Lyhyet korot ovat nousseet voimakkaammin kuin pitkät korot ja näkyy käänteisenä yieldikäyränä - päivän tilanne ylin käyrä:
Kuvat The New York Times, Market
Samaan aikaan Freddie Mac kertoo kiinnelainojen korkojen nousseen voimakkaasti: The housing market may have to go through a correction’: Mortgage rates hit 6.29%, Freddie Mac says
Koron nostot vaikuttavat heti asuintalojen hintoihin: Impacted by higher rates, house prices are softening, and home sales have decreased. However, the number of homes for sale remains well below normal levels.
USAn osalta talouden ylikuumenemista ei tarvitse arvailla output gapin kautta, kun selkeämmät indikaattorit (työllisyys, kasvu, palkkainflaatio) kertovat siitä suoraan.
Näin juuri näyttäisi olevan. USA:n arviot heidän talouden lämpötilasta ja kehityksestä eteenpäin löytyvät avomarkkinakomitean syyskuun kokouksen muistiinpanoista. Komitea tekee arvionsa reaalisen bruttokansantuotoksen ja työttömyyden muutoksista virherajoineen:
sekä inflaation ja pohjainflaation ( the price index for personal consumption expenditures (PCE) and the price index for PCE excluding food and energy) kehityksestä:
jolloin virhetarkastelun jälkeen syntyy eteenpäin katsova näkemys talouden tulevaisuudesta - ohessa inflaation osalta:
ja näistä jonkinlainen arvio eteenpäin siitä, missä rajoissa korkotaso olisi kulloinkin aseteltavissa.
Dokumentin pohjalta korkotaso olisi ensi vuoden lopulle asti nouseva ja kääntyisi ensi syksynä melko voimakkaasti alaspäin. Täällä sijoittajien pohdiskellessa hintatason ja indeksitason nousuja ja laskuja, on hyvä hiukan miettiä kestääkö salkku olla möllöttää vuoden...puolitoista sen ajan, että keskuspankit saavat tilanteen joissakin rajoissa normaaliksi.
Eurokorkojen nousu yllätti Pyysingin. Aki pohtii mikä tuli yllätyksenä, sekä päivittää näkemystään nykytilanteen valossa.
"Nyt on menty kuitenkin jo reilusti kakkosen yli, joten voidaan todeta tämän ennustajaukon olleen väärässä. Mitä en ymmärtänyt?"https://t.co/AEJnbrEAUR
Rahtihinnat ovat palaamassa normaaliin, sirupula helpottaa, metallien hinnat alle vuoden takaisen, öljy melkein vuodentakaisessa. Kyllä se palkkapyyntöjen nostaminenkin lakkaa, kun inflaatio heilahtaa punaselle.
Mie en uskalla pelkillä kansantaloustieteen sivuaineopinnoilla kritisoida keskuspankkeja, mutta sinänsä hilpeää on, miten vähälle huomiolle nämä markkinahintojen laskut ovat jääneet. Taloustoimittajatkin tuntuvat tuijottavan pelkästään kuukausittaisia inflaatiolukuja, jotka parhaimmillaan ovat jäljessä.
Huomattakoon muuten, että osakurssien lasku hillitsee inflaatiota sekin. Amerikassa enemmän ja Suomessa vähemmän, mutta etumerkki ei ole kiistanalainen. Tälle on muistaakseni hieno termi wealth effect. Eli jos ihmiset kokevat itsensä varakkaamiksi, ne kuluttavat enemmän. Tämäkin lienee pakkosuomennettu. En edes selvitä, minkälaiseksi varallisuusvaikutukseksi se on suometettu.
Täytyy ihmetellä mihin Ekp tarvitsee noinkin isoa organisaatiota, kun kuitenkin tekevät ennusteita puolivuotta vanhojen kulmakertoimien pohjalta. Eivät osaa edes erottaa sodan alkushokin vaikutusta isosta kuvasta.
Tänään kauppalaskussa oli positiivinen yllätys, juuston hinta oli laskenut, 6.45 -> 5.99/kg. Muut hinnat paikoillaan. Tuo juusto tulee Tanskasta, eli siinä taitaa näkyä merirahdin halpeneminen. On kuitenkin hyvä merkki että tässä ajassa laskivat edes jonkin hintaa.
Pessimisti muistuttaa toki, että 5.99 on paljon normaalitason eli 3.79 yläpuolella.
jostain kumman syystä lankut sen sijaan kipuaa kivasti jopa parabolisesti.
”Inflaatiota ei ole”, osa III
20.10.2022 NYT: ”Hinnat jatkavat nousuaan kaikkialla Euroopassa. Eilen julkaistut tiedot osoittivat, että kuluttajahinnat nousivat syyskuussa EU:ssa lähes 11 prosenttia. ja Isossa-Britanniassa 10,1 prosenttia vuotta aiemmasta.
Elintarvikkeiden hinnat ovat erityisen korkeat: kustannukset nousivat lähes 16 prosenttia EU:ssa. ja Britanniassa yli 14 prosenttia. Leivän hinnat ovat nousseet lähes 19 prosenttia vuoden takaisesta – nopein nousu tilastointiaikana.”
"Kun yritys tai yksityishenkilö kuluttaa enemmän kuin tienaa, se menee konkurssiin. Kun maan hallitus tekee törsää kunnolla, se lähettää sinulle laskun. Ja kun hallitus elää hulvattomasti pitkään, lasku tulee kahdella tavalla: korkeammat verot ja inflaatio. Muista: inflaatio on vero eikä sattumalta."
Ronald Reagan
Presidenttinä 1981-1989 Reagan leikkasi veroja ja kasvatti Yhdysvaltain puolustusmenoja. Hänen kaudellaan maa koki taloudellisen nousukauden, minkä ansiosta Reagan valittiin uudelleen presidentiksi 1984. Reagan vastusti ensimmäisellä kaudellaan voimakkaasti kommunismin leviämistä ja pyrki romahduttamaan Neuvostoliiton kiihdyttämällä kilpavarustelua. Toisella kaudellaan hän aloitti Neuvostoliiton johtajan kanssa lähentymisen. Tämä idän ja lännen lähentyminen johti kylmän sodanpäättymiseen. Reagan tunnettiin optimistisena ja isänmaallisena johtajana sekä innostavana puhujana, joka keskittyi itse suuriin linjoihin ja delegoi vastuuta ministereilleen ja avustajilleen. Hän on edelleen yksi maan suosituimmista toisen maailmansodan jälkeisistä presidenteistä.
Itse kun en ole taloustieteilijä, niin mielenkiinnolla seuraan tällaisia keskusteluja joissa asiantuntija keskustelee ns perustollon (Jon Stewart) kanssa inflaatiosta ilman aikarajaa. Toinen on vasemmalla ja toinen kohtuu oikealla mutta hyvin jaksoi iltasatuna kuunnella vaikken ala totuudeksi väittämään ilman riittävää omaa kompetenssia.
CLIFFS:
-FED on money supplylla jenkkien inflaatioahdingon aiheuttanut mutta lässyttää sodasta, supply chain ongelmista jne. ettei sormi käänny osoittamaan heihin.
Valon juhlaan eli maanantaina alkavaan diwaliin valmistautuessa on hyvä viritellä vastuslamppuja led-valoiksi ja pohtia mitä yhdeksän yön rellestäminen oikein kustantaa ja ovatko palvonnan menot edellisestä kerrasta kasvaneet.
Suomen inflaatio eli hintojen vuosimuutos syyskuussa 2022 oli 8,1% ja kuukausimuutos elokuusta oli 0,8%.
- Syyskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, dieselin ja bensiinin kallistuminen sekä asuntolainojen keskikoron nousu.
- Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten korvattavien ja ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen.
- Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,8 %, mikä johtui muun muassa sähkön kallistumisesta sekä asuntolainojen keskikoron noususta.
Vastaavasti euroalueen inflaatio oli syyskuussa 2022 ennakkotietojen mukaan 10%.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli syyskuussa 10 %. Elokuussa se oli 9,1 %. Suomen vastaava inflaatio oli syyskuussa 8,4 %.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.
Ankarasta juhlimisesta toipuvaan voi iskeä Kalin kosto ja pakottava halu alkaa rakentaa pysyvää asumusta. Asiaan auttaa, kun vilkaisee rakennuskustannusten muutosta ja harhaluulosta toipuu heti:
Nousulle ei vielä loppua näy, kun samat asiat vaikuttavat yleismaailmallisesti - ruoka ja muut elintarvikkeet sekä energia ovat hintamuutoksineen pääasialliset inflaation ajurit.
Ei auta kuin kumartaa nöyrästi vaurauden, onnen ja hyvinvoinnin jumalatarta ja pyytää tältä hyvää onnea ja hintojen laskua tulevaksi vuodeksi, kun perinteinen ansaintakausi lokakuusta toukokuuhun jälleen alkaa. Tuurista ei ole koskaan haittaa eikä alennusten pyytäminen maksa mitään.
Melko vahvasti tunnutaan arvioivan, että korot eivät hevillä nouse merkittävän korkealle. Itse veikkaan, että korot nousevat yli kolmeen prosenttiin alle kolmen vuoden sisään. Talous vaatii sitä, että kaikki eivät voi voittaa. Nollakorkojen (tai käytännön nollakorkojen) aikana kaikki voittavat, osa enemmän ja osa vähemmän. Reaalinen inflaatio (eli rahan arvon lasku niille, joilla sitä jonkin verran on) pysyy vahvana eikä reilusti yli 0% korot pysäytä sen vaikutusta.
Voi olla, että meille syntyvät kahdet markkinat, mikä on varmaankin todennäköisintä ja törkeintä. Silloin matalakorkoriippuvaiset taloudet eivät täysin hajoa, mutta saadaan kuitenkin hillittyä nollakoroilla vivuttajien voittokulkua. Silloinkin normaalit sijoittajat saavat nauttia korkeista koroista.
Puoli vuotta sitten (8.4.) veikattu >3 % korkotaso alkaa lähentymään Euribor 12kk:n ollessa tänään 2,778. Puoli vuotta sitten oltiin vielä alle nollan vaikka sotakin oli jo alkanut.
Muuten, jos joku väittää nyt tilastoista luetun inflaation johtuvan Ukrainan sodasta, niin ei näe kokonaiskuvaa. Rahaa on luotu järkyttävän paljon lisää ja se aiheuttaa (vanhan määritelmän mukaan) inflaation. Nykyisin sitä kutsuttaneen termillä monetaarinen inflaatio. Sota on tietysti myös aiheuttanut mm. energiaan ja sitä kautta muuallekin markkinahäiriötä ja kovaa hintaa. Menee jonkin aikaa, ennen kuin tasapaino edes jotenkin löytyy, eli kunnes energia valuu lähteiltä käyttäjille järkevään hintaan. Vaikka osa olisi korjattavissa reaalimaailmassa "heti" (kuten sähköpörssin säännöt).
Inflaation positiivisia vaikutuksia: Korkoja saa taas sidottua lyhyisiin viitekorkoihin. Mistähän löytyisi pankki, joka ottaisi pörssiyhtiöiden bondeja vakuudeksi ja myöntäisi niitä vastaan marginaaliluoton 1kk euriboriin sidottuna?
Oikea uutinen tässä on: Pankit suostuvat taas sitomaan asuntolainojaan myös lyhyisiin viitekorkoihin.
Mie ja kaltaiseni ovat aina sitoneet lainansa lyhyimpään tarjolla olevaan viitekorkoon. Ensimmäinen viitekorkoni oli vuoden 1987 kuukauden helibor. 1/2https://t.co/GlBA4j7E6n
Inflaation positiivisia vaikutuksia: Korkoja saa taas sidottua lyhyisiin viitekorkoihin.
Kyllä, tämä on kiva. Mutta nyt ne ovat keksineet, että jos haluaa 3kk euriborin, niin marginaali on 0,3 pros. yksikköä korkeampi kuin 12kk euriboriin sidotussa. Jos oletetaan, että korot jatkavat vielä nousuaan, niin tuo lyhyt ehtii nousta kolme kertaa sinä aikana kuin pidempi korko pysyy tämänhetkisessä. Ei enää olekaan niin itsestäänselvä valinta
Sitten kun korot taas alkavat laskea (onko se jo pian?), niin lyhyt on no brainer korkeammallakin marginaalilla.
Tämä siis omakohtaisesti kysyttynä omasta pankistani eli Nordeasta.
Svea on nostanut säästötilin korkoa jo kolmesti parin kuukauden aikana. Asiakkaana tietenkin mukavaa, mutta onhan se nyt huvittavaa että heti kun edellinen korotus astuu voimaan niin ilmoittavat uudesta.
Se on nyt 1.3% ja kertovat olevan markkinoiden korkein.
Samaten välittäjien lainakorot ovat nousseet männäkuukausina. Nordnet nosti kaikkea prosentilla, Degiro nosti kahteen (vai oliko kolmeen) kertaan jo, IB:llä on liukuva. Sekä otto- että antolainauksen korot alkavat liukua myös loppukäyttäjille.
Samaten välittäjien lainakorot ovat nousseet männäkuukausina. Nordnet nosti kaikkea prosentilla, Degiro nosti kahteen (vai oliko kolmeen) kertaan jo, IB:llä on liukuva. Sekä otto- että antolainauksen korot alkavat liukua myös loppukäyttäjille.
Nordnet saisi kyllä luvan alkaa maksaa myös talletuskorkoa tilillä olevalle käteiselle. Korkotason nousulla voidaan hyvin perustella antolainauksen koron nousua, mutta hups, toinen puoli unohtui kokonaan…
