Markkinoilla on myös paljon vielä näkymätöntä inflaatiota rakenettu järjestelmään sisään. Yritykset ovat tässä kysynnän kovan kasvun ja korona-aikasten säästötoimien ansiosta voineet kantaa osan tuottajahintojen rajusta noustusta eikä kaikkea ole tarvinnut vierittää suoraan kuluttajalle. Kun talous tasaantuu ja ja reilusti yli trendin mukainen kysyntä palaa trendilinjalleen, niin yritysten on pakko alkaa siirtämään hintoja kuluttajille voimakkaammin, jos meinaavat säilyttää edes jonkinlaiset marginaalit.
Esimerkiksi Ikea on toteuttanut tätä. Emoyhtiö otti omista katteistaan kasvaneet kulut. Kauppiaille myytiin kuitenkin lähes vanhaan hintaan ja sitä kautta kuluttajillekkaan vaikutus ei tullut heti. Seuraavassa vaiheessa emoyhtiö siirtää kasvaneet kulut kauppiaille, mutta sekään tuskin vielä välittyy suoraan kuluttajahintoihin. Seuraavaksi hinnannousut tulevat vasta kuluttajille. Tämä on ainakin Ikean kohdalla vielä näkemättä. Varmasti Ikea ei ole yksin tämän kanssa.
Normioloissa hinnankorotukset oltaisiin varmasti ajettu vielä nopeammin läpi kuluttajalle asti. Lisäksi kun monet olettivat inflaatiopiikin olevan vain kuukausia, niin yritykset varmasti ajatteli ottavansa hetkelliset hinnannousut omaan piikkiinsä, jotta vältytään rajuilta hintavaihteluilta. Nyt kun hintojennousu ei jäänytkään ihan lyhyeksi, niin hintojen nousua aletaan ajamaan kuluttajille asti. Ei tämä inflaatio ihan hetkessä taitu ilman rahapolitiikan merkittäviä kiristyksiä.
Keskuspankeilla ei vain yksinkertaisesti ole uskallusta kiristää rahapolitiikkaa. Kaikin keinoin yritetään perustella inflaation väliaikaisuutta. EKP:stakin kommentoidaan, että vielä ei ole nähtävissä inflaatio-palkkanousu-spiraalia. No ei se eurooppalaisessa jäykässä työmarkkinassa näin nopeasti näykkää. Se nähdään vasta viiveellä, kun sopimukset neuvotellaan uusiksi. Tähän asti sopparit on neuvoteltu sen mukaan, että inflaatio on väliaikaista. Nyt alkaa kuitenkin vähitellen kääntymään siihen suuntaan, että inflaatio on pysyvämpää. Palkansaajat alkavat vaatimaan enemmän. Kun palkankorotukset alkaa olemaan luokkaa inflaatio eli 4-5%, niin mitähän EKP siinä vaiheessa tekee? Se on peli jo siinä vaiheessa melkein menetetty, jos korot ovat nollassa.
Jos EKP lopettaa tukiostot tai korkoja nostetaan, Italia on konkassa ja saattaa jättää EU:n. Samoin pörssit ja muut kansantaloudet tulee sakkaamaan pahasti. Silloin tukiostoja on taas pakko jatkaa. Ei tässä ole muuta todennäköistä lopputulosta kuin hyperinflaatio syömään velat pois ja resetti. BTC ja kryptot tulee tietenkin myös sakkaamaan mutta pidemmällä aikavälillä paras turvasatama.
Hyperinflaatiota ei tapahdu vahingossa, se on aina tahallinen valinta valtio(i)lta, ja niin tuhoisa, etten usko siihen. Mutta spekuloidaan.
Tuotantovälineet ja kiinteä omaisuus eivät menetä arvoaan (arvo saattaa pudota, mutta ei romahda). Kysymys on siis, mitä valtio päätyy sosialisoimaan, jos päädytään näin äärimmäiseen ratkaisuun.
Uskon, että on paljon isompi kynnys sosialisoida yksityistä kuin "sijoitus"omaisuutta, eli tuollaisessa skenaariossa omistaisin mieluummin keskustakiinteistöjä ja metsää, kuin yrityksiä. Molemmat ovat tuottavia assetteja, joita paniikkitilanteessa ei voi realisoida hyvällä arvolla, mutta jotka palannevat myöhemmin todelliseen arvoonsa.
Kryptot näkisivät paniikin alkuvaiheessa varmasti reaaliarvon nousua, koska ne ovat "turvasatama" jonka ihminen voi piilottaa täysin, mutta ongelma on, että kryptojen reaaliarvo on paljolti ihmisten ylenmääräisen reaalihyvinvoinnin ruokkimaa. Jos ajat ohenevat, niin ohenee myös reaaliarvo jota asetetaan tuottamattomalle, täysin keinotekoiselle assetille. Vanha kunnon kulta tulisi säilyttämään merkittävän arvon, ja olisi melko hankalasti sosialisoitavaa.
Eli omat pickini sen mukaan, miten vahvaa sosialisoinnin astetta pelkään, olisivat defensiiviset osakkeet -> keskustakiinteistöt ja maa -> kulta. Käytännön tilanteen uhatessa varmaan yrittäisin panostaa kiinteistöihin ja maahan ja kultaan, ja paniikin syvetessä vaihtaa ylimääräistä kultaa vararikossa olevien ihmisten maahan, taiteeseen ja kiinteistöihin.
Paperilla tämä on kaikki niin helppoa :) Käytännössä haluaisin myös aseen ja luoteja...
tuottajahinnat nousivat Saksassa 3,8% kuukausitasolla lokakuussa, vuositasolla nousu oli 18,4%. Hintojen nousu kuukausitasolla oli tuplat odotuksiin nähden(1,9%)
Degiro nostaa lainarahan hintaa 1,25% -> 3% kuukauden päästä, tarkempi lainaus Degiro-ketjussa. Onko tässä ensimmäinen kuluttajille asti näkyvä koronnosto?
Ruotsin keskuspankki piti odotetusti koron nollassa, pankki ennustaa nollakorkolinjan jatkuvan 2024 loppupuolelle jolloin ohjauskoron odotetaan olevan 0,19%. Arvopaperien tukiostoraami pidetään 700 mrd kruunussa vuoden loppuun asti. 2022 keskupankin hallussa olevien velkakirjojen arvon oletaan pysyvän samalla tasolla ja vähenevän asteittain v. 2022 jälkeen.
Ruotsin talous joustaa kyllä hyvin harmaalle alueelle, maahanmuuttajayrittäjät eivät laske tunteja ja jos sekään ei auta niin annetaan verottajalle vähemmän. Itse en kyllä usko että nollakorkolinja voi jatkua kovin kauan, kruunu alkaa ottaa liian paljon osumaa kun muualla nostetaan korkoja.
Itse en kyllä usko että nollakorkolinja voi jatkua kovin kauan, kruunu alkaa ottaa liian paljon osumaa kun muualla nostetaan korkoja.
Mikä saa sinut vakuuttumaan, että korkoja nostetaan? Makrotaloustiede on siitä hienoa, että minkä tahansa skenaarion hyväksi pystyy argumentoida vakuuttavasti. Yhtä totuutta on vaikea löytää ja tuntuu, että edes jälkiviisastelussa ei aina löydetä yhteistä säveltä siitä, mitä tapahtui ja miksi.
Itse olen kallistumassa vähän siihen kuppikuntaan, joka uskoo, että keskuspankeilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin antaa inflaation laukata kuumempana niin kauan kunnes velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on taas siedettävällä tasolla. Korkojen merkittävä nosto tässä tilanteessa ei matemaattisesti vain ole mahdollista useimmille kansakunnille. Tämän takia en ole myöskään huutelemassa budjettikurin perään niin äänekkäästi kuin monet muut. Vaarana on, että Suomi taas ainoana kuuliaisena taloudenpitäjänä vetää lyhyimmän korren tässä velkojen uudelleenrahoitus rumbassa. Jos velkojen todellista arvoa lasketaan löysällä rahapolitiikalla niin ei ainakaan kannata olla se vähä velkaisin ryhmästä. Tietenkin paras ratkaisu olisi, että velkarahaa ei otettaisi syömävelaksi vaan investoitaisiin tuottavasti esimerkiksi tutkimukseen tai infraan..
Jos asiat etenevät tämän minulle loogisimmalta kuulostavan skenaarion mukaan niin narratiivi pysyy melko lailla nykyisen kaltaisena vielä vuosia. Keskuspankit kertovat, että toimitusketjut, OPEC ynnä muut ovat syyllisiä tähän poikkeuksellisen vauhdikkaaseen inflaatioon. Tälläisessä tilanteessa keskuspankit eivät kiirehdi rahapolitiikan kiristämisen kanssa vaan asteittain lopettavat arvopaperiostoja sekä nostavat korkoja hyvin hitaasti. Oleellisinta on, että koronnostot tapahtuvat jälkijunassa inflaatioon nähden. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa esim. jenkkien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on taas siedettävällä 70-90% tasolla. Tällöin varsinaisiin rahapoliittisiin kiristyksiin on taas paremmat mahdollisuudet.
Jos asiat etenevät tämän minulle loogisimmalta kuulostavan skenaarion mukaan niin narratiivi pysyy melko lailla nykyisen kaltaisena vielä vuosia. Keskuspankit kertovat, että toimitusketjut, OPEC ynnä muut ovat syyllisiä tähän poikkeuksellisen vauhdikkaaseen inflaatioon. Tälläisessä tilanteessa keskuspankit eivät kiirehdi rahapolitiikan kiristämisen kanssa vaan asteittain lopettavat arvopaperiostoja sekä nostavat korkoja hyvin hitaasti. Oleellisinta on, että koronnostot tapahtuvat jälkijunassa inflaatioon nähden. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa esim. jenkkien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on taas siedettävällä 70-90% tasolla. Tällöin varsinaisiin rahapoliittisiin kiristyksiin on taas paremmat mahdollisuudet.
Eli stagflaatio, koska nousevat hinnat syövät ostovoimaa ja sitä kautta kokonaiskysyntää. Tässä skenaariossa työllisyys heikkenee voimakkaasti ja omaisuusarvot laskevat eli velkadeflaatio.
Ruotsin talous joustaa kyllä hyvin harmaalle alueelle, maahanmuuttajayrittäjät eivät laske tunteja ja jos sekään ei auta niin annetaan verottajalle vähemmän. Itse en kyllä usko että nollakorkolinja voi jatkua kovin kauan, kruunu alkaa ottaa liian paljon osumaa kun muualla nostetaan korkoja.
Missä muualla nostetaan korkoja? Ei ainakaan euroalueella. Vaikkka euroalueella inflaatiovauhti kiihtyi lokakuussa yli neljään prosenttiin ja Saksassa kuuteen, niin EKP:n arvion mukaan kiihtyminen on vain tilapäistä ja energian kallistumisen takia tapahtunut. Eli EKP ei ole tekemässä asialle mitään, koron nostoja ei ole näillä näkymin tiedossa.
Usassa kai diskontataan jo 2 tai 3 koronnostoa ensi vuodelle. Tänään tosin on taas vaihteeksi koronapaniikki osakemarkkinoilla ja se näkyy koroissa US10Y: 1.545% -0.099 (0.00%) (cnbc.com)
tässä hyvä kooste missä ollaan ja minne mentäneen ensi vuonna korkojen suhteen
"Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %.
Symmetrisen kahden prosentin tavoitteensa ja rahapolitiikan strategiansa pohjalta EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykytasolla tai sitä alempina, kunnes inflaatiovauhti nopeutuu kestävästi kahteen prosenttiin jo hyvissä ajoin ennen arviointijakson loppua ja EKP:n neuvosto katsoo pohjainflaation kehityksen olleen riittävää, jotta inflaation voidaan odottaa vakaantuvan kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Inflaatio voi tilapäisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa
.....
APP-ohjelmassa jatketaan netto-ostoja 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten netto-ostojen jatkuvan APP-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
APP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan myös jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi. "
Ruotsia ei tosin voi verrata vaikka Romaniaan, mutta ei Ruotsi ole immuuni inflaatiolle
Ei tässä ollut kyse valuutoista tai spekuloinnista mitä eri valuutoille ja ex. valuutoille tässä tilanteessa tapahtuisi. Kiinnittin huomioni vain näihin sanoihin / lauseen loppuun:
"kruunu alkaa ottaa liian paljon osumaa kun muualla nostetaan korkoja."
Muualla (tarkoitan lähinnä Eurooppa) ei olla nostamassa ohjauskorkoja. Kruunuhan ei voi ottaa"osumaa" koska muualla ei nosteta (ei ole päätöksiä) ohjauskorkoja kuten mm. EKP:n tiedonannossakin luki. Esim. EKP antaa tällä hetkellä inflaation laukata, kuten siinä tiedoitteessakin lukee.
Ja valuuttapako on todellakin erittäin tuttu käsite. 1990-luvun alussa markka piti devalvoida 1991 juuri valuuttapaon takia. Muistan sen päivän hyvin.
Tama 25% on siis taytta spekulaatiota viela. Mitaan ei olla lyoty lukkoon. Ei ehka kannata Saksan asioita seurata Eero Heinaluoman blogista tai sita seuraavasta mediasta.
Toki voi tuo 25% tullakin mutta kannattaa miettia mita infoa kirjoittaa faktoina.
Ihmettelin kyllä vähän, miksi en oo aiemmin asiasta kuullut. Tuon tulkitsin niin, että päätös olisi jo tehty ja minimipalkka tosiaan nousisi ensi vuonna sen 25%, mutta eihän se tosiaan niin taida ollakkaan.
Enkä tosiaan kaikkea jaksa alkaa erikseen tarkstelemaan toisista lähteistä, kun ei täällä nyt mitään tieteellistä tekstiä kuitenkaan tuoteta. Ja ohan täällä sunkaltasia korjaamassa trollien virheitä x)
12€ minimipalkka oli vaalilupaus ja kyllä sitä on ainakin hallitusneuvotteluissa kovasti pidetty tapetilla, joten kyllä se varmaan on jollain tavalla tulossa. Se on sitten toinen asiaa tuleeko se kerralla ja ensi vuonna vai miten se toteutuu. Mitenkään tarkasti en ole asiaa seurannut, lähinnä mitä autoillessa radion uutisista sattuu korviin osumaan.
HS: " Danske Bankin pääanalyytikon Minna Kuusiston mukaan pankissa uskotaan yhä, että inflaatio on väliaikaista, eivätkä korot vielä nouse. ”Mutta nousun riski on hyvä tiedostaa.”
Saksassa inflaatio kiihtyi marraskuussa 5,2 prosenttiin. Eurostatin mukaan koko euroalueen inflaatio oli marraskuussa 4,9 prosenttia. Suurin syyllinen inflaation laukalle on ollut energian kallistuminen. EKP katsoo tilannetta rauhallisena. Sen rahapolitiikan tavoitteissa on mainittu keskipitkä aikaväli. Sen määritelmä vaihtelee, mutta Danske Bankin pääanalyytikon Minna Kuusiston mukaan se on noin viisi vuotta. Keskuspankki ei tehne radikaaleja toimia niin kauan kuin inflaation odotetaan keskipitkällä aikavälillä palaavan kahden prosentin tavoitetasolle. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on sanonut tänä syksynä moneen kertaan, että keskuspankki pitää inflaation nousua väliaikaisena ilmiönä.
Tämän mukaan ohjauskoron nostoon ei ole vielä paineita. Danske Bank:in pääanalyytiko uskoo, että euroalueen inflaatio pysyy koholla vielä ensi vuoden lopulle asti, mutta tasaantuu ennen vuoden loppua noin kahden prosentin tasolle. Siksi eivät usko EKP:n nostavan ohjauskorkoja ennen vuotta 2024.
Tulevaisuuden ennustus on mahdotonta, mutta uskon tähän ennusteeseen enemmän kuin siihen, että EKP nostaisi radikaalisti ohjauskorkoa juuri nyt.
Kun siivotaan inflaatiosta pois energia, vuokrat/asumismenot, puhelinlasku, polttoaine ja osa ruoa'asta, niin huomataan, että oikaistu inflaatio on alle 2 %, eli ei ole syytä nostaa korkoja.
t keskus pankki
Tähän skenaarioon uskon itse yhä. Toinen vaihtoehto on vain liian kivulias velkaantuneille euromaille. Jonkinlainen riski voisi olla olemassa, että keskuspankkien liikepankeille tarjoaman lainan korko, ja sitä myöten asuntolainat ymv., nostetaan positiivisiksi, mutta EKP ostaisi yhä euromaiden myymiä velkakirjoja, joissa kuponkikorko on 0 %, eli pidettäisiin efektiivisesti kahta erillistä korkotasoa. Tämä toki ruokkisi kaikkia ikäviä lieveilmiöitä entisestään, mutta eiköhän sillä saataisi muutama lisävuosi aikaa sirkuksen pyörimiseen ja mahdollisesti seuraava kaveri puikkoihin ennen kuin paska lasahtaa kunnolla tuulettimeen.
Kun siivotaan inflaatiosta pois energia, vuokrat/asumismenot, puhelinlasku, polttoaine ja osa ruoa'asta, niin huomataan, että oikaistu inflaatio on alle 2 %, eli ei ole syytä nostaa korkoja.
t keskus pankki
Tähän skenaarioon uskon itse yhä. Toinen vaihtoehto on vain liian kivulias velkaantuneille euromaille. Jonkinlainen riski voisi olla olemassa, että keskuspankkien liikepankeille tarjoaman lainan korko, ja sitä myöten asuntolainat ymv., nostetaan positiivisiksi, mutta EKP ostaisi yhä euromaiden myymiä velkakirjoja, joissa kuponkikorko on 0 %, eli pidettäisiin efektiivisesti kahta erillistä korkotasoa. Tämä toki ruokkisi kaikkia ikäviä lieveilmiöitä entisestään, mutta eiköhän sillä saataisi muutama lisävuosi aikaa sirkuksen pyörimiseen ja mahdollisesti seuraava kaveri puikkoihin ennen kuin paska lasahtaa kunnolla tuulettimeen.
Jeps. Siivotaan inflaatiosta kaikki ne pois jotka sitä nostaa. Sattumalta ne on just niitä, jotka ihmisille oikeasti on tärkeitä ja joihin jengillä menee suurin osa normi kulutuksesta. Kyllä luvut saadaan näyttämään just siltä mitä halutaan.
Paninpa merkille että halvin riisi oli juuri noussut 33% (Xtra pitkäjyväinen 2kg, 0.75/kg -> 1/kg). Myös halvin makaroni, Myllyn Paras 400g, on vuodessa noussut 40%, vaikkei sentään kerralla niin kuin riisi. Siinäpä ruokainflaatiota kerrakseen.
Aika monet tuotteet on noussut ihan merkittävästi. Pähkinät oli kalliita, nyt on helvetin kalliita. Samoin suosikkini löfberg suodatinkahvi oli vaikka kuinka pitkään 3kpl 10€. Nyt on 5€ pala.
FED taitaa tunnustaa että inflaatio laukkaa jo liikaa eikä ole vain hetken ilmiö. FED / Powel on vihjannut eilen, että tulisi kolme koronnostoa 2022.
"The Fed this month began reducing its support for the economy by gradually decreasing its asset purchases at a pace that would end them by next June.
But with inflation registering more than double the Fed's 2% target, Fed officials have increasingly said they are open to potentially speeding up the taper to clear the way for earlier interest rate hikes if needed.
Powell did not mention the taper timeline in his prepared remarks, though he did say the labor market has "ground to cover" before reaching full employment, one of the conditions the Fed has set before it will consider raising interest rates from their current near-zero levels."
Kun siivotaan inflaatiosta pois energia, vuokrat/asumismenot, puhelinlasku, polttoaine ja osa ruoa'asta, niin huomataan, että oikaistu inflaatio on alle 2 %, eli ei ole syytä nostaa korkoja.
Mitä sinne sitten pitää jättää?
Yksi joka jää on elekrtoniikka. Siinähän inflaatio lasketaan vielä tietoisesti "väärin" kun verrataan samoja vekottimia vaikka olisi parempi verrata samaan tarkoitukseen kulloinkin sopivia laitteita.
Kun siivotaan inflaatiosta pois energia, vuokrat/asumismenot, puhelinlasku, polttoaine ja osa ruoa'asta, niin huomataan, että oikaistu inflaatio on alle 2 %, eli ei ole syytä nostaa korkoja.
Mitä sinne sitten pitää jättää?
Yksi joka jää on elekrtoniikka. Siinähän inflaatio lasketaan vielä tietoisesti "väärin" kun verrataan samoja vekottimia vaikka olisi parempi verrata samaan tarkoitukseen kulloinkin sopivia laitteita.
Meinaat, että inflaatiolaskelmissa seurataan Saloran 17-tuumaisen telkkarin hintaa vuodesta toiseen🤔? Elektroniikassa käsittääkseni inlaatio lasketaan tietoisesti väärin, mutta toiseen suuntaan. Ei huomioida sitä, että samalla rahalla saa nyt puhelimen internetillä ja kameralla, kun ennen sai sellaisen, jolla voi soittaa ja tallentaa 20 puhelinnumeroakin.
