Olisiko isoin vaikutus siinä, että vahvistetaan ruostunattoman teräksen brändiä? Itse olen ajatellut, että se on tulevaisuuden rakennusaine ja pakollinen teollisuudessa monessa jutussa, mutta että siitä olisi autoihinkin...
Olisiko isoin vaikutus siinä, että vahvistetaan ruostunattoman teräksen brändiä? Itse olen ajatellut, että se on tulevaisuuden rakennusaine ja pakollinen teollisuudessa monessa jutussa, mutta että siitä olisi autoihinkin...
Ruostumaton teräs, tasaisina levyinä, on ehdottoman typerä valinta autoihin. Se on kallista, raskasta, hankalaa käsitellä, ja cybertruckiin valittu paljas ruostumaton teräs kestää kemiallista kulumista paljon huonommin kuin perinteinen maalipinta.
Lisäksi pidän hyvin epätodennäköisenä, että cybertruck päätyy ikinä laajaan sarjatuotantoon - Teslalla on ollut suuria vaikeuksia saada aikaan julkaisukelpoista versiota kyseisestä autosta, sen hinta sen mahdollisesti tullessa myyntiin tulee olemaan järkyttävä, ja lähestymistavan viat tulevat pian olemaan niin ilmeisiä, että ostajamäärät jäänevät hyvin vähäisiksi. Eli mitään merkittävää lisäkysyntää tämä ei voi tuoda.
Mutta kyllä Teslalla brändiarvoa on, ja vaatimukset joita Tesla on asettanut cybertruckien teräkselle ovat erittäin korkeita, eli kyllä tämä jotain näkyvyyttä/pätemispisteitä voi tuoda sopivissa piireissä.
En olisi kovin yllättynyt jos se ruostumaton teräs oikeasti pinnoitetaan jollain. Vaikka se on nimellisesti "ruostumatonta" niin kyllä se voi silti oikeasti ruostua.
Koko jutun järkevyydestä en osaa sanoa, mutta Musk tunnetaan siitä että haluaa tehdä asioita eri tavalla kuin on totuttu. Se on ihan cool, mutta Teslakin on joutunut jo pari kertaa toteamaan että 50 vuotta kehitystä jossain puskurin rakenteessa voi olla perusteltua vaan kopioida, eikä yrittää keksiä tyhjästä parempaa.
Hynägrande wrote: En olisi kovin yllättynyt jos se ruostumaton teräs oikeasti pinnoitetaan jollain. Vaikka se on nimellisesti "ruostumatonta" niin kyllä se voi silti oikeasti ruostua.
Koko jutun järkevyydestä en osaa sanoa, mutta Musk tunnetaan siitä että haluaa tehdä asioita eri tavalla kuin on totuttu. Se on ihan cool, mutta Teslakin on joutunut jo pari kertaa toteamaan että 50 vuotta kehitystä jossain puskurin rakenteessa voi olla perusteltua vaan kopioida, eikä yrittää keksiä tyhjästä parempaa.
Itsellä tulee väkisinkin mieleen mitä tapahtuu kun teräksestä kasattu auto törmää seinään/autoon/kallioleikkeeseen. Materiaalit ei absorboi energiaa lainkaan joten siellä lentää sisällä turvavoiden läpi ihminen kolmena palasena tuulilasiin.
Hynägrande wrote: En olisi kovin yllättynyt jos se ruostumaton teräs oikeasti pinnoitetaan jollain. Vaikka se on nimellisesti "ruostumatonta" niin kyllä se voi silti oikeasti ruostua.
Koko jutun järkevyydestä en osaa sanoa, mutta Musk tunnetaan siitä että haluaa tehdä asioita eri tavalla kuin on totuttu. Se on ihan cool, mutta Teslakin on joutunut jo pari kertaa toteamaan että 50 vuotta kehitystä jossain puskurin rakenteessa voi olla perusteltua vaan kopioida, eikä yrittää keksiä tyhjästä parempaa.
Itsellä tulee väkisinkin mieleen mitä tapahtuu kun teräksestä kasattu auto törmää seinään/autoon/kallioleikkeeseen. Materiaalit ei absorboi energiaa lainkaan joten siellä lentää sisällä turvavoiden läpi ihminen kolmena palasena tuulilasiin.
Mistähän materiaalista nuo autot on pääasiassa tähän asti tehty?
Cybertruckissa on kaksi radikaalia tyypillisistä autoista eroavaa ratkaisua.
-Pyöreiden ja kaarrettujen muotojen sijaan käytetään tasaisia teräslevyjä. Lähtökohtaisesti tasainen levy taipuu todella helposti, ja cybertruckissa tätä kompensoidaan käyttämällä todella paksua terästä (3mm, noin neljä kertaa tyypillisen auton teräslevyjen paksuus). Tämä nostaa sekä auton valmistuskustannuksia että painoa, ja paino on hyvin merkittävä tekijä sähköautoissa, koska niiden toimintasäde on hyvin rajallinen akkujen kapasiteetin takia.
-Autojen halutaan näyttävän paljaalta metallilta, ja ainakaan toistaiseksi ei yhtäkään prototyyppiä ole maalattu ja ruostumaton teräs ei ole kemiallisesti yhtä kestävää kuin automaalit.
Nämä molemmat valinnat vaikuttavat autojen ulkonäköön. Suorissa, heijastavissa pinnoissa mikä tahansa minimaalinen ero kulmassa on erittäin näkyvä, ja ruostumatonta terästä on käytännössä mahdoton pitää niin puhtaana ettei se näyttäisi tahraiselta. Cybertruck on jo valmiiksi erittäin erikoisen näköinen auto, ja ei ole varmaan aivan mahdotonta, että joku ostajakunta hyväksyy nämä tekijät vain cybertruckin uniikkina lookkina, mutta paljon todennäköisempää on, että kun cybertruck lopulta tulee myyntiin noin 3x alunperin luvatulla hinnalla, niin myynti lopahtaa aika äkkiä ihmisten nähtyä muutaman cybertruckin "luonnossa".
Hynägrande wrote: En olisi kovin yllättynyt jos se ruostumaton teräs oikeasti pinnoitetaan jollain. Vaikka se on nimellisesti "ruostumatonta" niin kyllä se voi silti oikeasti ruostua.
Koko jutun järkevyydestä en osaa sanoa, mutta Musk tunnetaan siitä että haluaa tehdä asioita eri tavalla kuin on totuttu. Se on ihan cool, mutta Teslakin on joutunut jo pari kertaa toteamaan että 50 vuotta kehitystä jossain puskurin rakenteessa voi olla perusteltua vaan kopioida, eikä yrittää keksiä tyhjästä parempaa.
Itsellä tulee väkisinkin mieleen mitä tapahtuu kun teräksestä kasattu auto törmää seinään/autoon/kallioleikkeeseen. Materiaalit ei absorboi energiaa lainkaan joten siellä lentää sisällä turvavoiden läpi ihminen kolmena palasena tuulilasiin.
Mistähän materiaalista nuo autot on pääasiassa tähän asti tehty?
Ehkäpä muotoilua pitää parantaa, tarkoitan paksusta, tasaisesta teräslevystä.
Riki wrote: Pellistä kai pääasiasta. Teräksen ja pellin kimmokertoimet on käsittääkseni suunnilleen samat, muista ominaisuuksista en muista
Riippuu vähän teräksistä, esim harjateräksissä suhde lujuuksissa on muistaakseni suurinpiirtein 700/600.
Rsr:tä haukutaan nyt tuon auton pohjalta turhaan ja minulle tulee sen puolesta paha mieli. Se on todellisuudessa ominaisuuksiinsa nähden kevyttä ja pitkäikäistä.
Kuormituksenkestossa kuormaa vasten oleva taivutusvastus on olennainen tekijä. Jos ja kun JR:n näkemykset pitävät paikkaansa, niin tuossa on jotain outoa. Rst itseasiassa mahdollistaisi esimerkiksi jonkun luokkaa 0,5mm materiaalipaksuuden, kun peruspellillä 0,7mm alkaa olla minimi.
***Outokumpu: Liikevaihto 1 531 milj. euroa 7-9/2023 (enn. 1 629,1 milj. euroa, ed. 2 339,0 milj. euroa 7-9/2022) ***Outokumpu: Ruostumattoman teräksen toimitukset olivat 449 tuhatta tonnia (ennuste 451,0, ed. 491,0) ***Outokumpu uudelleenjärjestelee Saksan toimintoja, aikoo sulkea Hockenheimin nauhapalvelukeskuksen, vähentämässä noin 200 työpaikkaa Saksan toiminnoista. ***Outokumpu: Oikaistu käyttökate 51 milj. euroa 7-9/2023 (enn. 86,6 milj. euroa, ed. 304,0 milj. euroa 7-9/2022)
Ohjeistuksessa ohjattiin samaa tai nousevaa käyttökatetta Q4:lle, kun odotus oli huhujen mukaan 103m. Aika kovakin jääminen odotuksista, mutta liekö tämä tässä vaiheessa kovin iso kurssille?
Outokumpu on kyllä kovin ristiriitainen yhtiö. Yhtiö uhkaili investoida miljardin Jenkkeihin ja osake on ollut melkoisessa paineessa (yritysarvo käytännössä 30v pohjissa). Juttelin asiasta Suomen tehtaan porukan kanssa ja ihmettelivät tätä. Valssauskapasiteettia tarvitaan jenkeissä kuulemma ehdottomasti, etenkin kun siellä nyt tuetaan sisämarkkinoilla tuotettua tavaraa, ja tämä oli heidän kirjoissaan ihan ehdottoman positiivinen asia. Nyt yhtiö sitten sanoo, ettei tarvitsekaan investoida vaan pidetään nykyinen kapasiteetti ja sopimuksia jatkettu vaan pidemmälle, niin aiheuttaa sijoittajissa tällaisia riemunkiljahduksia (osake avasi yli 10 % ylös). No ymmärrän tietty sen, että Outokummun investointihistoria ei ole kovin mairitteleva ja sijoittajat ovat nähneet tässä lähinnä riskejä sössiä muuten hyvin edennyt tarina.
Veikkaan, vaan en tiedä, investointipäätöksen olleen lähinnä neuvottelutaktiikkaa. Eli primääritarkoitus oli painostaa neuvottelukumppania parempaan sopimukseen esittämällä vaihtoehto sopimukselle.
Veikkaan, vaan en tiedä, investointipäätöksen olleen lähinnä neuvottelutaktiikkaa. Eli primääritarkoitus oli painostaa neuvottelukumppania parempaan sopimukseen esittämällä vaihtoehto sopimukselle.
Joo näin muistelen itsekin lukeneeni / kuulleeni. Vähän erikoista viestintää silti sijoittajien näkökulmasta. Ja erikoisia reaktioita sijoittajilta, ehkä.
Veikkaan, vaan en tiedä, investointipäätöksen olleen lähinnä neuvottelutaktiikkaa. Eli primääritarkoitus oli painostaa neuvottelukumppania parempaan sopimukseen esittämällä vaihtoehto sopimukselle.
Joo näin muistelen itsekin lukeneeni / kuulleeni. Vähän erikoista viestintää silti sijoittajien näkökulmasta. Ja erikoisia reaktioita sijoittajilta, ehkä.
Voihan ajatella niinkin, ettei päivän positiivinen uutinen olekaan investoinnin peruuntuminen vaan uusi pitkä sopimus. Tämä olettaen sopimuksen olevan Outokummulle hyvä. En siis ole sopimukseen perehtynyt eikä toimialaymmärrykseni siihen ja sen nyansseihin perehtymiseen välttämättä edes riittäisi. Vaikka kyllä esim. Inderesin kommenteissa asiaa lähestyttiin nimenomaan sillä kulmalla jossa investoinnin peruminen oli se positiivinen uutinen. Itse sopimus ja sen sisältö sivuutettiin aika kevyellä analyysillä.
Outokummun mukaan ruostumattoman teräksen kysyntä on jatkunut vaisuna Euroopassa, eikä merkkejä parantumisesta ole ilmentynyt. Samaan aikaan yhtiö kuitenkin toisti aiemman kommenttinsa siitä, että se arvioi markkinapohjan niin kysynnän kuin hintojen osalta olleen Euroopassa Q3’23:lla. Toisaalta yhtiön mukaan nyt pehmeyttä on näkynyt myös Yhdysvaltojen markkinassa. Tämä yhdessä kohonneiden tuontilukujen kanssa on painanut ruostumattoman teräksen markkinahintoja.
Rosterin hinta on asioita, johon Outokummun on hirveän vaikea vaikuttaa. Paitsi tietysti tuotannonrajoituksilla. Kun Torniossa rajoitetaan ferrokromin tuotantoa, alkaa osakkeenomistajilla outokumpu kiristyä.
Jopa miekin ymmärrän, että kombo taantuma + kohonneet korot ei ole optimaalinen ruostumattomankaan teräksen kysynnälle. Tosin en lähde itse ennustelemaan, vaan olen vain ja treidailen. Tähän sukellukseen otin kuitenkin tavallista pehmeämmän kosketuksen, koska mistä pörssikurssin pohja löytyy, on pseudotiedettä jossa en ole edes kovin hyvä.
Mutta jotta osuisin tähänkin pohjaan aloitin varovaisen takaisinosto-ohjelman. En toki myynyt nousuun likikään kaikkia. Syy löytyy kuvaajasta: tämänkertainen nousu ei yltänyt edellisen osto-ohjelman aloitustasollekaan asti.
Tarinan opetus yrittää olla, että pohjia on hankala löytää, paitsi jos riittää ammuksia sinne asti. Sama pätee huppuihin, jos osakkeet loppuvat matkalla, jäät perusleiriin kököttämään. Pohjia löydän usein, mutta huippuja harvoin. Olenhan riskejä karttava vuorikiipeilijä.
Fundapuolella pidetään mielessä, että Outokumpu menee tähän laskusuhdanteeseen nettovelattomana. Toisin kuin moneen muuhun. Joten perinteinen Osta & Vahdi voi olla parempikin kuin omani Hodlaile & Pikkukikkaile.
Lakon uhreja alkaa tippumaan. Boliden ja SSAB varoittivat jo, nyt Kumpu.
Outokumpu laskee Q1:n 2024 ohjeistustaan - oikaistun käyttökatteen arvioidaan olevan samalla tasolla tai laskevan Q4:n 2023 tasosta Suomen poliittisen lakon vuoksi
"Olemme nähneet myönteisiä merkkejä markkinoilla. Euroopassa asteittainen toipuminen on jatkunut. Vuoden 2023 kolmas neljännes oli syklin heikoin. Ruostumattoman teräksemme toteutuneet hinnat heijastavat tätä kehitystä."
Outokummun arvostus on tullut kohtuullisesti tonttiin ja 3,42 euron hinnalla se alkaisi houkuttelemaan, jos pelimerkkejä olisi. Firmalla on kuitenkin pulskan kahden vuoden (2021-2022) jälkeen lähes velaton tase ja P/B-luku on luokkaa 0,4.
Tuloshan tällä heiluu syklin mukana aivan hulluna, mutta nyt ollaan syklin heikommassa vaiheessa eikä firma tee tällä hetkellä aivan hirveätä tappiota (osin koska vierasta pääomaa on niin vähän).
Jos nyt todella on syklin pohja niin varmaan about noin. Hyvin vaatimattomilla analyysikyvyilläni kyse on lähinnä siitä kuinka vahvasti uskoo syklin pohjan olevan tässä ja koska (tuloksen) nousun kuvittelee alkavan.
Mulla ei ihan kovin härkäfiilis ole esim. Outokummusta vielä ole, mutta mä kärsinkin ainakin lievästi karhupainotteisesta ajattelumallista. En siis ole lainkaan yhtä varma kuin sinä siitä, että syklin pohjavaihe on tässä ja nyt.
Noudatan politiikkaa, jossa Outokumpua ostetaan alle 25 markan ja myydään yli 50 markan. Siinä välissä hodlaillaan. Nyt se on taas tullut alle 25 markan ja mie olen putoavaa puukkoa koppaillut myös tänään. Viimeksi sain tupesta kiinni 21.5. eli sen päivän ostoerän onnistuin heittämään 28.5. jollekin orastavaa erektiota kunnon stondikseksi luulleelle.
Outokumpu kelluu rosterikysynnän aalloilla ja käy kivillä omistajien haaveillessa välillä satuja taivaan linnuista
Outokummun toiminnan edellytykset tulevat kysynnän markkinamääristä ja viitettä niihin antaa 24Q1-osari.
CRU:n viimeisimpien arvioiden mukaan globaalin ruostumattoman teräksen nauha- ja levytuotteiden kokonaiskulutuksen odotetaan kasvaneen 5,3 % vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. EMEA-alueella kysynnän arvioidaan kasvaneen 4,1 %, Amerikoissa 2,8 % ja Aasian ja Tyynenmeren alueella 5,7 %.
Vuonna 2024 ruostumattoman teräksen nauha- ja levytuotteiden maailmanlaajuisen kokonaiskulutuksen odotetaan kasvavan 2,6 % vuodesta 2023. EMEA-alueella kasvua odotetaan olevan 6,3 %, Aasian ja Tyynenmeren alueella 2,1 % ja Amerikoissa 1,9 %.
(Lähde: CRU:n ruostumattoman teräksen nauha- ja levytuotteiden markkinanäkymät, helmikuu 2024.)
Laadullinen analyysi ei anna kummoista kuvaa; se on siinä ja siinä
Kuva
Laadullisessa analyysissä 100 pistettä on yrityksen ollessa halutuimpien joukossa kaikista sijoitusuniversumin yrityksistä ja 50 pistettä on jonkinlainen laadullinen keskiarvo.
Kuva
Kurssikäyrä kahdelta vuodelta viittaa siihen, ettei osakkeesta juuri haluta kummoisia maksaa eivätkä näkymätkään vielä ole niin vahvat, että rosterin kysynnän ennustettu nousu toisi tilauksia juuri tähän yritykseen. Asiassa oleellisia ovat jakelijoiden varastot, jotka ovat pandemian jälkeen pienentyneet uuteen normaaliin. Vaikka tuonnin osuus on ollut kuluvana vuonna EU-alueelle pienehkö eli 13%, ostajien varovaisuus voi muuttua.
Oltuaan 1940-luvulla Euroopan suurin kuparin tuottaja, tämä valtionyhtiö muuttui vuosituhannen vaihteessa päätoimialaltaan rosteriyhtiöksi. Inoxumin ostettuaan se on ollut Euroopassa kilpailijoitaan ThyssenKruppia ja Aperam/ArchelorMittalia suurempi.
Päivän luvut löytyvät vaikka Kauppalehdestä. Päiväkauppiaille helpotusta tuo se, että rosterikauppias kelluu kysyntäaalloilla ilman raskasta ankkuria jalkaan sidottuna, sillä se on nettovelaton, kuten Aki edellä mainitsikin.
Kuva
Seurasin itse tätä tarkemmin Seitovirran Mikan ollessa toimitusjohtajana. Olin näkevinäni yhtiössä liikettä pois siitä suunnasta, jossa investointipäätöksiä tehdään poliittisista syistä. Valtion omistus oli kuitenkin edelleen suuri Solidiumin, Kansaneläkelaitoksen ja Valtion eläkerahaston kautta.
Siinä jouduin pettymään (kurssi 2011 11,63 >> 2015 kurssi 2,73) ja menettämään rahaa. Seuraavankin johtajan viisivuosijakso oli samanlainen, joten elämänsä saattoi käyttää toisinkin, kuin vanhoja edistyksen aikoja haikailemalla.
Olen vaihtanut Outokummussa "Ollaan vaan ja treidaillaan" "Average down" -moodiin. Tosin ilman mitään varsinaista näkemystä ruostumattoman teräksen hintakehityksestä lähivuosina. Mutta nousevien tullimuurien sisäpuolella tuotantoa ei ole välttämättä se kaikkein huonoin arpa. @3,301 lienee aika pitkän aikavälin pohja. Ainakin vielä hetken😎.
En löytänyt SSAB:n omaa vitjaa, enkä viitsi sellaista availla. Kaipa tän ketjun teräsmiehillä on näkemys myös siitä…
Eli, miten näette tämän ssab:n miljardiluokan vetyteräsinvestoinnin? Onko tuloksena vaan täydellinen floppi, kuten trendinä näyttää olevan kaikilla ”green”-teknologioilla? Itsellä sellainen tuntuma, että vihreä vetyteräs menee kyllä kaupaksi, kunhan hinta on sama kuin normaalilla ”hiiliteräksellä” höhöhöö… marginaali jää tällöin tietysti seitinohueksi, ellei jopa negatiiviseksi… mut.. but… jos firma haluaa pelastaa maapallon, niin eiköhän sijoittajat pelasta ssab:n… viimeistään muhkealla (Ruotsin valtiolle suunnatulla) annilla. Saa (tai pitää) haastaa tätä visiota. 😊
Outokumpuun… Q2:lla annihiloivat omistajien varallisuutta 0.01€. Ei näytä täysin katastrofaaliselta, mutta vertailu vuodentakaiseen paljastaa syöksyn jyrkkyyden.
Kannattavuus hyvä, mutta ohjeistus ei. Tuskinpa vieläkään helpotusta luvassa osakkeelle, joka kieltämättä alkaa minunkin mielestäni näyttämään aika halvalta. Osatapa ajoittaa syklejä.
Outoukumpu Q3/24: analyytikot olivat liian positiivisia liikevaihdosta (4%), liian negatiivisia käyttökatteesta (18%) ja odottivat parempaa ohjeistusta. Eteenpäin katsovat asiat todennäköisesti näyttelevät tänäänkin isompaa roolia. pic.twitter.com/iWvs5e9MFW