Outokumpu

Siirrän aihetta koskevan viestini toisesta ketjusta tähän:

Ruostumaton teräs vie pohjaan. Kiinalaiset kasvattivat valtaisan kapasiteetin, joka heidän investointi"lamansa" takia on melko vajaakäytöllä. EU-maissa ei ikinä pärjätä näille kustannuksissa eikä varsinkaan kysynnän heikkona aikana.

Excess capacity is the biggest threat to 
the sector 
While there are signs that the outlook for demand is slowly 
improving, excess capacity remains the biggest threat to the steel 
sector. The sector is straining under the relentless pressure caused 
by years of excess steelmaking capacity and low margins. 

http://www.ey.com/Publication/vwLUAssets/EY_-_Global_steel_2014/$FILE/E…;

Ja tässä tämän päivän FT:stä aiheeseen liittyvää tarinaa:

High quality global journalism requires investment. Please share this article with others using the link below, do not cut & paste the article. See our Ts&Cs and Copyright Policy for more detail. Email ftsales.support [at] ft.com (ftsales[dot]support[at]ft[dot]com) to buy additional rights. http://www.ft.com/cms/s/0/6a1257f2-266e-11e4-9bca-00144feabdc0.html#ixz…
 

End of Australia’s mining boom threatens Pilbara Cities plan

By Jamie Smyth in Port Hedland, AustraliaAuthor alerts

More video

In a dusty industrial estate next to the world’s biggest iron ore port in Western Australia’s remote Pilbara region, business has never been so bad.

“The rents got so high in the town that when the boom ended, businesses began to die off everywhere,” says Jo Woodward, owner of Jems, a ramshackle building with an eviction notice stuck to its padlocked gate that was recently Port Hedland’s only legal brothel. “Nothing is selling here now.”

The demise of Jems, and of many other Pilbara businesses that have closed their doors following the end of the country’s mining investment boom, suggests Australia may struggle to realise one of its flagship projects.

Port Hedland and neighbouring Karratha grew rapidly during a decade-long boom as workers flooded into the Pilbara to construct the iron ore mines, railways and ports needed to feed Chinese demand for steel. The fast-growing towns were chosen as a testbed for a key state initiative: creating two sustainable cities of 50,000 people by 2035 in a remote region prone to resource booms and busts.

Western Australia’s “Pilbara Cities” plan was launched in 2010, at the height of a boom driven by iron ore and the discovery of natural gas off the coast. Several billion dollars have been spent on hospitals, roads and housing to transform the dusty mining towns of about 15,000 people each into living spaces that attract families.

But fears are growing that the drop in mining construction and a recent slide in iron ore prices threaten the future of the flagship project.

A lack of alternative sources of employment is likely to continue – businesses find it difficult to locate to the remote cities given the high cost of electricity, transport and water. And although such infrastructure exists, it has been built by the three major mining companies active in the region – BHP Billiton, Rio Tinto and Fortescue Metals – and they guard it jealously.

BHP and Rio own and control thousands of kilometres of railway track across the Pilbara and have successfully defeated legal attempts by other miners to open access to this infrastructure. All three miners have built their own generators to power their operations.

“History shows this classic mine and boom phase is either followed by an evolution into multiple but related industries, or a decline into ghost towns and tumbleweed,” says Jemma Green, a researcher at Australia’s Curtin University.

More

ON THIS STORY

• Video Aboriginals left behind by Australia's mining boom
• Australia’s big miners to tighten iron grip
• BHP split calls time on mining boom years
• Australian unemployment hits 12-year high
• Australia gloomy despite strong economy

IN ASIA-PACIFIC ECONOMY

• Climate change to slash south Asian GDP
• S Korea to revive growth with rate cut
• Indonesia pushes Asian low-cost hub
• Unrest hits Thailand and Vietnam tourism

A report co-authored by Ms Green, Pilbara 2050, notes there are at least 87 ghost towns across Western Australia, most of them former mining districts. It warns that the region must diversify beyond iron ore and gas, and embrace sectors such as tourism and agriculture, to ensure Port Hedland and Karratha do not suffer a similar fate.

Attracting workers to put down roots in the Pilbara has never been easy. It is remote – a two-hour flight from Perth – and has a harsh climate, with summer temperatures topping 40C. Poor living conditions and the high cost of accommodation has created a fly-in, flyout culture, whereby workers live on temporary campsites and trailer parks on the edge of town.

“People today point the finger at the mining companies and say you have all these people living in camps but when you go back five or six years there was no alternative,” says Morag Lowe, owner of First National, an estate agent.

She says decades of political neglect, a failure to invest in infrastructure and an initial reluctance by local government to free up development land has almost squandered the boom.

Public investment under Pilbara Cities and private investment by the big miners is beginning to have an impact. A sports stadium has been built, an art gallery has opened and luxury houses have been constructed in Port Hedland to attract doctors to relocate to the town.

“We are focusing our efforts on the type of ‘city-building’ amenities and services such as parks and cafés, which will ensure families want to come and live here,” says Kelly Howlett, mayor of Port Hedland.

“A population of 50,000 is a realistic target. About 1,000 people make Western Australia their home every week and they can’t all go to Perth,” she says.

But locals warn a cooling economy is putting this at risk. Rents have halved in Karratha, record numbers of properties are listed for sale in both towns and some new housing developments lie empty.

Alan Richardson, who recently closed the Pilbara Echo newspaper he founded in Karratha, says things are difficult.

“If you talk to any small business that’s not mining-related you’ll see how hard it is,” he says.

Ms Green says creating a publicly controlled energy grid and electrifying the miners’ railways would dramatically reduce operating costs for all businesses, including the miners.

“At the moment if any business wants to set up in the Pilbara they need to build their own generator, which is hugely costly. But if the existing infrastructure built by the miners could be pooled and shared it would be a game-changer for the region,” she says.

But the big miners, which make tens of billions of dollars in profit every year from the region’s iron ore reserves, say such moves could disrupt their businesses.

As the economy sours, some question whether there will be enough political commitment to deliver the Pilbara Cities vision.

“This part of Western Australia, really, economically it may be very important but politically it is not so,” says Ms Lowe. “Over the decades it has been totally ignored.”

Et nyt ymmärrä asiaa ollenkaan. Koska Kiina on rakentanut itselleen valtaisan oman terästuotannon, se ei enää osta ruostumatonta terästä muualta maailmasta ja siksi RR ja Outokumpu ovat niin kuralla. 

Rautamalmi taasen tulee Kiinaan Australiasta, mutta koska Kiinassa on niin suuri ylikapasiteettitilanne terästuotannossa, on tuonti romahtanut. Siitä edellinen artikkeli.

Muun maailman teräksen kysyntä taasen on heikkoa, etenkin Euroopan, koska muualla menee niin paskasti. Erityisesti Euroopassa.

Ylikapasiteetti on romauttanut hinnat ja tämä taasen ajaa Outokummun tapaiset toimijat markkinoilta.

Mutta en tokikaan halua arvata Outokummulle hintaa. En tiedä siitä mitään. Esimerkiksi Stockmann on minulle pidä/lisää, vaikka vähittäiskauppa ja Venäjä on niin suurissa ongelmissa. Syynä oma pääoma. Outokummun osalta en asiaa tunne. 

Kilpparille aamupuurolle parempaa luettavaa: 

http://www.estainlesssteel.com/stainless-steel-news.shtml

Tässä tätä gloomya outlookia ruostumattoman teräksen ja siihen liittyvien toimintojen osalta. Kiina jäähtyy (ja on melko omavarainen ruostumattomasta teräksestä):

High quality global journalism requires investment. Please share this article with others using the link below, do not cut & paste the article. See our Ts&Cs and Copyright Policy for more detail. Email ftsales.support [at] ft.com (ftsales[dot]support[at]ft[dot]com) to buy additional rights. http://www.ft.com/cms/s/0/6412e84e-42e8-11e4-9a58-00144feabdc0.html#ixz…
 

Australia’s luck runs low as Chinese economy cools

By Jamie Smyth in SydneyAuthor alerts

©AFP

Australia's coal mining sector has been hit by slower Chinese growth and a rise in global supply

It has enjoyed 23 years of economic growth on the back of a China-inspired commodity boom. But Australia’s luck may be running out, as a cooling Chinese economy prompts a fall in prices of its key exports and job cuts across the resources sector.

On Tuesday, BHP Billiton Mitsubishi Alliance (BMA), the country’s biggest coal miner, became the latest company to react to softening demand for resources from China, axing 700 jobs – 7 per cent of the joint venture’s total workforce – and warning of further cost cuts.

More

ON THIS STORY

• Aussie dollar bulls face double whammy
• Aussie hit by waning carry trade
• ‘Bizarre’ surge in Australia jobs numbers
• Australia Culture clash
• Australia and India sign uranium deal

ON THIS TOPIC

• Australian housing market ‘unbalanced’
• Australia export earnings set to fall
• Melbourne – world’s ‘most liveable city’
• Australia and Singapore sign data pact

IN ASIA-PACIFIC ECONOMY

• Nepal launches hydropower growth plan
• Widodo urged to fast-track reform
• Asean chiefs fear rising protectionism
• Export dip weighs on Australian growth

“We want to ensure that BMA continues to operate viably, providing ongoing employment in the local region,” says Lucas Dow, BMA asset president.

Australia’s mining employment fell by 25,000 to 212,200 in the three months to the end of August, underlining the challenges facing the industry and an economy in transition that needs to generate growth from other sectors.

China’s appetite for iron ore and coal drove a decade-long mining boom in Australia with companies investing almost A$400bn on projects between 2003-2012.

During this period, mining’s share of national output doubled as Beijing’s share of resource exports jumped from 8 per cent in 2002-03 to 52 per cent in 2012-13.

But a combination of a slower Chinese growth and a ramp up in global supply of iron ore and coal has caused commodity prices to drop. This week, iron ore fell below US$80 for the first time in five years, alarming investors and prompting a sell of in the Australian dollar and the local stock market.

“The downturn in iron ore prices has an inevitable flow on impact on mining services, construction investment and the wider economy,” says Chris Richardson, economist at Deloitte Access Economics.

“State and federal budgets are impacted by lower prices with lower royalties and less company tax collected,” he says.

The reddish brown ore – a key ingredient in steel – accounts for A$1 in every A$5 of Australia’s export income. Mr Richardson estimates a US$1 fall in iron ore price could cause national income to drop by A$700m and the annual tax take to be reduced by A$250m.

The impact will be felt hardest in Western Australia, where the Pilbara region produces most of the iron ore shipped abroad and the state government assumed prices would average $122 through 2014.

Last month, Moody’s downgraded Western Australia’s credit rating to Aa1, saying it faced a A$1bn hit to its budget with iron ore prices falling below A$90.

Mike Nahan, Western Australia’s treasurer, said on Tuesday that the fall in iron ore prices was “getting to the point of real worry”. He has flagged A$6bn in state assets sales by 2017.

The federal budget, which is in deficit to the tune of A$49bn, could also face further headwinds if commodity prices do not recover.

This week Roubini Global Economics predicted a slowdown in China and a tough federal budget could cut Australia’s growth to 2 per cent of gross domestic product in 2015, down from about 3 per cent. It says that this could prompt interest rate cuts and a 20 per cent slide in the value of the Australian dollar.

Most economists say such fears are overblown and point to a weakening dollar as a shock absorber that will aid the resources companies and other industries.

“One of the key benefits of a flexible Australian dollar exchange rate is that it assists in cushioning the domestic economy from the shocks resulting from rapid shifts in external demand and income conditions,” says Richard Gibbs, chief economist at Macquarie.

Companies that derive more than half their earnings overseas will benefit from higher earnings, while the country’s commodity exports will become more cost competitive, enabling resource companies to increase market share, he says. 

Australia’s big three miners BHP Billiton, Rio Tinto and Fortescue have played a key role in driving down iron ore prices by flooding the market with supply.

Between 2010 and the end of 2013 they expanded production by 40 per cent and the country now supplies half of global exports. Rob Rennie, Westpac’s head of foreign exchange strategy, says that higher export volumes would to some extent cushion the impact of the price fall.

But what the Australian economy needs is diversified growth in construction, tourism and agriculture to pick up. Joe Hockey, Australia’s treasurer, says that economic reforms are crucial to increasing competitiveness, but suggests that the medium to long term outlook for the country is bright.

“We are part of the fastest growing region in the world. The desire of Asia to claw its way out of adversity and in some cases poverty will be the driver of global economy for the rest of the 21st century,” he says.

FT:ssä (30.9.14) taas koko sivun juttu: "The End of The Iron Age". Alan historiallisesta kriisistä.

Outokumpu on seurantalistallani (joka on lähinnä päässäni), mutta ei ole pitkään aikaan ollut osaketta. Parissa muussa syklissä kyllä listautumisannista lähtien.

Ostomielessä houkutus alkaa olemaan suuri, koska kavereilla on salkussa kalliimmalla.

Seitovirta on positiivinen ensi vuodesta:

http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/outokumpu+sai+nikkelimyrkytykse…

Jään kuitenkin tarkkailemaan, vaikka 1,5Mrd 6,7Mrd vaihtavasta yhtiöstä on aika vähän. Outokumpu on pitkälti markkinoiden armoilla ja tämän ottaminen olisi aikamoinen betsi globaalin talouskasvun puolesta. Asiani ovat sen verran hyvin, että ei gämblätä tarvitse.

Mutta jos uskoo, että talous tästä lähtee kuten ennenkin, on tässä hyvää vipua. Raskassarjalainen, joka tuplaa helposti. Toisaalta edessä voi olla vielä anti taikka pari. Kuinka olla vastaamatta kysymykseen:

"Uskallatteko luvata, että ette joudu enää hakemaan osakeanneilla lisää rahaa omistajilta?

Outokummun tj: ”Tappiota on pystytty pienentämään ohjelman mukaisesti. Synergiaedut, säästöohjelmat ja muu tehostaminen tuottavat tulosta, samoin investointien käyttöönotto Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. On ollut valitettavaa, että muutos alkoi niin voimakkaassa vastatuulessa, että tarvitsimme strategiamme loppuunsaattamiseen omistajan tukea. Mutta nyt strategia toimii.”

Eli en uskalla vastata, koska en uskalla luvata.

En tiedä viittaatko tuohon sijoituslainan korot ja pääomatulolajin tappio - ketjuun (eri asia), mutta luovutustappioissa on tosiaankin 2010 ja sen jälkeen syntyneissä tappioissa viiden vuoden vähennysaika. Aiemmin oli 3 vuotta.

Käväisy ihmisten ilmoilla kertoi, että Outokumpu on noussut paljon. Takana ilmeisesti tämä:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/outokumpu-voi-paasta-isoille-apajille…

Nyt hivenen harmittaa, että ei ollut oman napin takana. Syklin tässä vaiheessa on yleensä ollut. Onneksi Outokummun noususta valottanut kaveri hoitaa myös yhtä yhteistä sijoitusyhtiötä.

Outokummun nousu voi perustua myös osin tähän uutiseen sekä tietysti euron heikentymiseen::(lähde: http://af.reuters.com/article/metalsNews/idAFL4N0WC36J20150310 )

China steel exports plunge in February after tax changes
Steel exports from top producer China fell sharply in February, indicating that Beijing's attempt to curb surging overseas sales by cancelling tax rebates on boron-added steel may have started to bear fruit. Preliminary Chinese customs data showed that steel product exports in February were down 24.2 percent from January at 7.8 million tonnes, though they were still up 62.5 percent from a year ago.
"Given the China New Year distortions (in February) let’s wait until the March data before getting too excited, but that’s a big drop nonetheless," Nomura analysts said in a note.Last year China's steel exports rose 50.5 percent to a record 94 million tonnes, with about 40 percent of the overseas shipments containing the chemical element boron to qualify for the tax re-bate.
As such, the fall in exports last month provides some hope for an oversupplied industry struggling to absorb the flood of Chi-nese exports and battling with steel prices at their lowest since 2009. However, the China Iron and Steel Association has forecast that steel exports will remain between 80 million and 90 million ton-nes this year and there are some concerns that Chinese steel-makers could exploit other tax loopholes.

Minusta nousu voi kuitenkin olla vielä aika optimistista: Rautamalmin hinta on yhä suorastaan romahdusmaisessa laskussa, teräksen hinta ei osoita piristymisen merkkejä ja ferrokrominkin hinta on pohjissa. Toisaalta dollarin vahvistuminen kyllä vaikuttaa suoraan Outokummin tulovirtaan positiivisesti, mutta riittääkö se ja pitääkö dollarin kurssi

http://www.indexmundi.com/commodities/?commodity=iron-ore (Nyt nymex Mar 31 futuuri 59.44 )

http://www.metal-pages.com/metalprices/ferrochrome/

Täältä löytyy lisää linkkejä teräsmarkkinaan jos kiinnostaa:

http://www.estainlesssteel.com/stainless-steel-news.shtml

Kivasti on tosiaan omistukset nousseet mutta hiukan kyllä vanhaa liberaalia hävettää, kun rahaa tulee kaupan vaikeuttamisesta. No, periaatteethan ovat sitä varten, että on jotain mitä myydä.

Nyt ne tullit on sitten vahvistettu. Itketään yhdessä matkalla pankkiin.

Niinhän siinä vissiin kävi, että teräksen suojatullit EU alueella siirsi dumppauksen USA:n puolelle. Huomenna tulee osari ja tämä tulee aiheuttamaan rumaa jälkeä tulosriveillä, negarikin on jo pohjalla. Mielenkiintoista on, että nyt ilmeisesti USA:an puuhataan myös vastaavia suojatulleja. EU tullit nostatti kurssia suoraan n. 20%. Voisiko jenkkien mahdollinen suojatullipäätös tuottaa kummun kurssille samanlaisen piristysruiskeen?

Valitettavasti mulla ei mitään suoraa linkkiä tuohon tulliasiaan ole tarjota, mutta sattuisiko tuosta joku olemaan paremmin kartalla? Käsittääkseni USA:sta päätöksiä tulee mahdollisesti q3:n aikana. Outokumpuhan ei EU tulliasiaa osareissaan tainnut spekuloida, joten tuskin sitten spekuloi myöskään jenkkitullin tulemista.  Huomenna saatetaan nähdä isompaakin kurssilaskua ja tämä voisi tarjota maukasta ostopaikkaa silmälläpitäen mahdollista suojatullipäätöstä.

Outokumpu uusi tulosohjeistus:

"Outokumpu arvioi kolmannen neljänneksen toimitusmäärien olevan noin 10
prosenttia pienemmät kuin toisella neljänneksellä, mihin vaikuttaa pääasiassa
Coil EMEA -liiketoiminta-alue. Alemmasta toimitusennusteesta ja matalan
nikkelin hinnan negatiivisista vaikutuksista johtuen Outokumpu odottaa
konsernin kolmannen neljänneksen operatiivisen tappion olevan toisen
neljänneksen operatiivista tappiota suurempi. Raaka-aineisiin liittyvien
varastovoittojen/tappioiden ja metallijohdannaisista johtuvien tappioiden
odotetaan nykyisellä hintatasolla vaikuttavan kannattavuuteen negatiivisesti
10?15 miljoonaa euroa.

Aiempi tulosohjeistus:

Outokumpu arvioi toimitusmäärien laskevan hieman edellisestä neljänneksestä:
toimitusten odotetaan laskevan kausivaihtelun seurauksena Euroopassa ja
nousevan asteittain Amerikassa. Konsernin kolmannen neljänneksen operatiivisen
tuloksen odotetaan paranevan toisesta neljänneksestä, mutta jäävän lähinnä
kausivaihtelusta johtuen yhä tappiolliseksi. Coil Americasin kannattavuuden
parantamiseksi on käynnissä olevien säästöohjelmien lisäksi ryhdytty
erityistoimenpiteisiin. Raaka-aineisiin liittyvien varastovoittojen/tappioiden
ja metallijohdannaisista johtuvien voittojen/tappioiden odotetaan nykyisellä
hintatasolla vaikuttavan kannattavuuteen negatiivisesti 10-15 miljoonaa euroa."

Koppasinpa sitten vähän putoavaa puukkoakin. Outokumpu on melkoisessa kusessa, mutta Vilenin Sulo osti kun kerran halvalla sai @2,77. Tai ainakin halvemmalla kuin viiteen vuoteen. Kun markkina-arvo on reipas jaardi ja liikevaihtoa yli kuusi, on tässä lapussa sellaista kivaa vipua. Ei heikkohermoisille.

Tuosta sain tukea:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/seitovirran-outokumpu-on-romua/whMucR…
Kun suomalaiset talouslehdet ihan toimitusjohtajaa arvostelevat, on pohja lähellä.

Jotkut jo supisevat, että globaalilla tasolla nousukausi olisi lopuillaan ja jos näin, niin nihkeetä Outokummulle joka ei siinä "nousukaudessakaan" saanu koskaan päätä pinnalle. Kerrankin oon eri mieltä lapusta, ite ottaisin vipumielessä ennemmin esim. Martelaa eikä sitäkään oo. 

Tietty tän joku ostaa voi eli voi saada Rupuruukkivaluet.

EU:n laittamat tullit kiinalaiselle teräkselle/terästuotteille on kyllä lähinnä hidastavia, ainakin vielä näillä prosenteilla. Vaikka tullit tuotteille mistä itse tiedän pyörii 70-80% paikkeilla on niitä silti halvempi tuoda Kiinasta kuin ostaa Euroopasta.
Puhumattakaan Intiasta, kunhan Intiassa saadaan laatu edes hieman kohdilleen niin taas ollaan kusessa.

Eilen vastasin kysymykseen mihin asti Outokumpu voi laskea, että ei se nollan alle mene. Lisäksi sanoin, että on melko sama, maksaako se nykyisen 866M vai puolet vai tuplat. Kriisiyhtiö hirveällä vivulla ja hyvässä velkalastissa. Ei tosiaan ojennu ilman suhdannevetoa. Tänään otin sitten avg downia pienellä määrällä. Jos otan vielä lisää, on hinta ykkösellä alkava, eikä toinen lukukaan ole kovin iso, tai sitten olen vakuuttunut suhdannekäänteestä. Nyt en ole, kunhan gamblaan.

Aki]

blablabla....kunhan gamblaan.

[/quote kirjoitti:

Hirveen vaikee kyl uskoa. En muista sua 0EV+MAXvola kiinnostaneen ikinä, ainakaan, jos jossain on plus EV arpa tarjolla. Täyty kritisoida koska avasin toivossa, et olis jotain pointteja joilla voisin perustella ittelleni pakuun hyppäämistä. Lähinnä siis sitä, miksi Outokumpu > Martela paitsi tietty se oleellinen pointti, et Outokummun voi joku ostaa preemiolla helpommin pois, Martelan kokoiset helpommin vain näivettyy veke.

EDIT: ei siis nyt positiota kummassakaan.

PikkuPro kirjoitti:

miksi Outokumpu > Martela

Tämä on helppo. Jaloterästen hinta voi tuplata (tämä ei siis näkemys, vaan mahdollisuus), huonekalujen ei.

Onko Akilla näkemystä uskaltaako tätä pitää yli Q3-osarin?

Nykyiseen hintatasoon on mielestäni hinnoiteltu jo vedenpaisumus, Ollila ja maailmanloppu. Nordean tavoitehinta taisi olla jopa yli 9. Itse ostellut pienissä erissä viimeisimmän negarin jälkeen (aloitin liian aikaisin @ 2,78) ja nyt kh 2,43. Sisäinen bullerini sanoo, että tämän pitäisi nousta takaisin 3- alkuisiin lukuihin ilman jenkkien tullikikkailujakin.

Tuskin tahan kukaan mitaan ihmeita osaa sanoa. Akikin tuolla ylempana mainitsi vain gamblaavansa. Hinta liikevaihtoon on matala. Mutta sehan ei mitaan auta jos laiva ei koskaan kaanny. Osarissa tuskin mitaan ihmeita on odotettavissa ja tulosvaroitus on jo hinnoiteltu lappuun jos tallaista vuosia tappiota puskenutta edes mitenkaan voi hinnoitella. Ja Q4 ennusteet luult samanlaista semi raskasta taivallusta pienilla toiveilla, niinkuin aina ennenkin. Ma en ainakaan nae osaria oikeestaan millaan tavalla kaannekohtana suunnalle. Otin tata myos pari eraa kh 2,23 ja atm suunnitelma pidella jonnekin ensi vuoden puolelle. Viime tai toissa vuonna taisin jollain 5kE:lla poltella nappejani tahan ja ajattelin etten koske ennenkun(jos sittenkaan) suunta on oikeasti ylos. Koskin nyt sit kuitenkin. Mulla myos sisainen pullero arvailee etta suunta vois jonkun aikaa ehka olla enempi ylos kuin alas. Laitetaan tavoitehinnaksi puolen vuoden paasta kapeahko haarukka 1,5E - 7E.

Mie luovutin vähän alle kolmen. Saaatan palata asialle, mutta tässä ei tosiaan poikkeuksellisesti ollut kyseessä miulla fundamenttiosto, vaan ihan mutu siitä, että sekä markkinoille että Outokumpuun tulee vähintään Dead Cat's Jump.

Saatan palata astialle, olen patologinen halvemmalla takaisin ottaja.