Jos yli 90% ihmisistä on palannut näin pian keskuksiin ja kertaostokset ovat kasvaneet, se kertoo ennemmin siitä, että netin kautta ei edes poikkeusaikana ole saatu hankittua kaikkea tarvittavaa vaan ostoksia on jäänyt holdiin. Vaikka nettikaupat koko ajan tarjolla.
Siltä vaikuttaa. Lähitulevaisuudessa tuskin tapahtuu isoa siirtymää kauppakeskuksista nettikauppaan, vaan asiakkaat yksinkertaisesti palaavat ostarille. Tilaaminen, sovittaminen ja palauttaminen on yhtä kankeaa kuin ennenkin, toimitusajat eivät ole lyhentyneet ja myyntityö on etänä hankalaa. Lisäksi Posti on sekaisin.
Pitkällä aikavälillä voi toki aavistella isompaa muutosta, kun yritykset toteavat, että on lopultakin aika uudistaa bisnesmallit, panostaa isosti nettiin ja mm. integroida nettikaupan ja myymälöiden toiminta, laittaa toimitusketjut kuntoon, tehdä tuotteista kunnon virtuaaliesittelyt jne. Tämä riski taas on ollut ostoskeskusten ja sijoittajien tiedossa jo yli 10 vuotta.
Mikrohavainto toissapäivänä Rocca Al Maresta. Klo 14 parkkipaikkaa joutui hetken etsimään. Muutamia tyhjiä liiketiloja -ravintolatarjonta ottanut osumaa? Muuten normimeininki Virossa.
Jos yli 90% ihmisistä on palannut näin pian keskuksiin ja kertaostokset ovat kasvaneet, se kertoo ennemmin siitä, että netin kautta ei edes poikkeusaikana ole saatu hankittua kaikkea tarvittavaa vaan ostoksia on jäänyt holdiin. Vaikka nettikaupat koko ajan tarjolla.
Siltä vaikuttaa. Lähitulevaisuudessa tuskin tapahtuu isoa siirtymää kauppakeskuksista nettikauppaan, vaan asiakkaat yksinkertaisesti palaavat ostarille. Tilaaminen, sovittaminen ja palauttaminen on yhtä kankeaa kuin ennenkin, toimitusajat eivät ole lyhentyneet ja myyntityö on etänä hankalaa. Lisäksi Posti on sekaisin.
Pitkällä aikavälillä voi toki aavistella isompaa muutosta, kun yritykset toteavat, että on lopultakin aika uudistaa bisnesmallit, panostaa isosti nettiin ja mm. integroida nettikaupan ja myymälöiden toiminta, laittaa toimitusketjut kuntoon, tehdä tuotteista kunnon virtuaaliesittelyt jne. Tämä riski taas on ollut ostoskeskusten ja sijoittajien tiedossa jo yli 10 vuotta.
Tämä, siis boldattu.
Yleisesti en ihan ymmärrä, miksi netti olisi kauppakeskustuotteissa kuten vaatteet parempi jakelukanava kuin oldschool. Kaikessa muussahan tavaramyynnissä on siirrytty kohti itsepalvelua eli jakelija mahdollisimman paljon tukkuri mutta kyllähän se on vielä 2020 aikas vaivalloista yksittäisiä vaatteita myydä netitse, siinähän nimenomaan palvellaan kotiovelle asti ja helposti vielä bumerangina takaisin kauppaan asti. Sama muuten ruokakaupoissa pl palautuspuoli. Netti EI ole ylivoimainen jakelukanava kaikissa tuotteissa, sellaisissa toki on mitkä semi harvinaisia ja semipieniä. Onpas vaikea keksiä edes esimerkkiä, no, laadukas Hello Kitty lompakko tai koottava pöytäjalkapallopeli....kummatkin esimerkit toki ihan randomeja..
Yleisesti en ihan ymmärrä, miksi netti olisi kauppakeskustuotteissa kuten vaatteet parempi jakelukanava kuin oldschool...
Netti EI ole ylivoimainen jakelukanava kaikissa tuotteissa, sellaisissa toki on mitkä semi harvinaisia ja semipieniä.
Jep! Lisäksi kauppakeskuksissa on nykyään paljon palveluita, joissa ihmiset voi viettää aikaa yhdessä ja harrastaa. Syömistä, leffateattereita, keilausta, jopa surffausta.
Sellainen tulevaisuuden kuva, missä ihmiset tekee kaiken koneella kotoa ei mielestäni ole realistinen. Ihmiset haluaa nähdä muita ihmisiä, harrastaa ja nähdä tavaroita muuallakin kuin ruudussa ennen ostopäätöstä. Onhan se nähty tässä koronassakin, minkälaista henkistä tuskaa kotona pyöriminen on monelle aiheuttanut. Netti ei tule poistamaan ihmisten sosiaalisia tarpeita ja se on kauppakeskuksille positiivista.
Joo, vaikka epäilemättä nettikaupassa on vielä reilusti kasvunvaraa tietyillä sektoreilla niin kyllä se ihmisten hengailuntarve säilyy ennallaan ja jos muutamat muoti- ja kirjakaupat konkkaavatkin niin sitten tulee tilalle jotain ihan uudentyyppisiä yrityksiä jotka rahastavat ihmisten tylsyydellä. Jostakusta tulee miljardööri kun keksii viedä lampaita ostokeskukseen ja veloittaa euron silityksestä, tai mitälie.
Eikä ne vaatteetkaan tosiaan niin yksinkertainen juttu ole. Jotkut farkut tai paidat on suht helppo tilata netistä jos tietää kokonsa, mutta kyllä itsekin nahkatakin tai kengät käyn mieluummin liikkeessä sovittamassa kuin lähettelen palautuksia ympäri maailmaa moneen kertaan. Tietyissä jutuissa verkkokaupalla voi olla sellaista uutuusarvoakin, joka sitten vähän kuluu pois kun jengi tajuaa ettei se oikeastaan niin kauheaa ollutkaan kävellä kauppaan ja hakea mitä tarvii, sen sijaan että odottelee 3 kuukautta kun maassa X on postilakko tms.
Eikä ne vaatteetkaan tosiaan niin yksinkertainen juttu ole. Jotkut farkut tai paidat on suht helppo tilata netistä jos tietää kokonsa, mutta kyllä itsekin nahkatakin tai kengät käyn mieluummin liikkeessä sovittamassa kuin lähettelen palautuksia ympäri maailmaa moneen kertaan.
Olen tilannut netissä samoja housuja samalla koolla jotka löytyy jo kaapista ja kummasti mitoissa on heittoa. En ole jaksanut palauttaa vaikka jostain on sitten vähän kiristänyt. Kaupassa kun sovittaa, ei tule näitä ongelmia.
Melkein puolet Cityconin vuokratuotoista tuli 2019 sellaisista liikkeistä, joiden on vaikea(mpi) kuvitella katoavan nettiin. Kahvilaa, apteekkia (regulaatio, kiinalaiset postimyyntiviagrat on asia erikseen), ruokakauppaa (ei tee mieli ostaa päivän kalaa näkemättä sitä ensin), tiettyjä vaateliiketyyppejä (onnea vain kenkäostoksiin netissä), asuntoa, hotellia, leffateatteria, parturia, lääkäriä, postin tai muun lähetin toimipistettä, jopa toimistotiloja jne.
Unohtamatta että nettikauppaa tekevienkin liikkeiden on pidettävä jotain tiloja jossain. Teollisuusalueet on mätänemättömän ja tasalaatuisen tavaran kauppiaille luontaisempi paikka, mutta ruokakaupat luultavasti myyvät mieluummin samaa tavaraa niin liikkeestä kuin postimyynnissäkin, ja silloin on hyvä olla tilat ostarissa.
Ja kuten jo mainittua, kauppakeskuksia pyörittävät tahot (toivon mukaan) eivät ole niin pönttöjä että makoilisivat tulessa jos nämä nettikauppauhat ym. tajuaa jo tavallinen Sijoitustiedonkin käyttäjä. Ainakaan Citycon ei ole ollut mikään ikuisuusholdari kiinteistöjensä kanssa, joten en osaa pelätä että firma mitään aavekaupunkeja alkaa pitämään portfoliossaan.
Kauppakeskuksissa voidaan pyörittää myös toimistotilaa. Esimerkiksi Ratinassa Tampereella on ihan toimistotilaa yrityksille niiden kuluttajakauppojen ja ravintoloiden lisäksi. Kun tila on sopivalla sijainnilla ja siinä on sopivat infrat (liikenneyhteydet, tietoliikenne yms) niin kyllä siihen vuokralaisia löytyy.
Kannattaa erottaa ne palvelut jotka sopii nettiin ja mitkä ei niin sovi. Molempiin riittänee ainakin kasvukeskuksissa asiakkaita. Riippuu tarkoitetaanko nuorisolla teinejä vai yli 2 kymppisiä.
Varmasti jotain vaatteita tai puhelinkrääsää esim ostetaan netistä. Ostanhan itsekin under armourin kalsarit amazonista kuten myös kirjat.
Mutta ei ne nuoret jaksa kerrostalo boksissa ittekseen istua tai kirjastoon sopia miittejä vaan mennään vaikka kahville tai syömään. Täysikäiset afterworksille jne. Samalla pistäydytään hm:ään.
Monia hyviä pointteja. segesegellä on erinomainen pointti hengailuntarpeesta. Jo nykyisin on mahdollista hengailla kotona älylaitteiden ääressä lähes koko elämä. Etänä voi hoitaa työt, opinnot, ostokset, asioinnit, tapaamiset, harrastukset, urheilut ym. Etämaailmassa kauppakeskusten pitäisi kumista tyhjyyttään ihmisten hankkiessa yhä suurempia lukaaleja, joissa asioinnista säästynyt aika vietetään. Kuluttajat kuitenkin valitsevat yhä pienempiä asuntoja ja käyttävät kauppakeskuksia olohuoneinaan.
Jos kuluttajat siirtäisivätkin valtaosan tavaraostoksistaan verkkoon, heille jäisi enemmän aikaa hengailla kauppakeskuksissa viihteen, kavereiden, palveluiden ym. parissa. Yritykset sopeutuvat muutokseen ja tarjoavat keskuksissa niitä palveluita, joita kullakin hetkellä vaaditaan. Jonnet ei muista, että ennen oli joka kulmassa pankki ja posti. Niiden tarve on supistunut dramaattisesti. Pankit ja postit on kuitenkin korvattu muilla palveluilla, joita ennen ei ollut olemassakaan, kuten vaikka kännykkäliikkeet ja etniset ravintolat. Vastaavasti esimerkiksi apteekit ja rättikaupat tultaisiin korvaamaan joillain toisilla palveluilla, jos kuluttajat lopettaisivat niissä asioinnin.
Ja tosiaan, jos ulkomaanmatkailu todella loppui tähän, jää kuluttajille enemmän rahaa kauppakeskuksissa tuhlaamiseen. Ei se säästöön jää, sillä 40 % kuluttajista tuhlaa sen minkä tienaa eikä pidä säästöjä.
Tähän sellainen kommentti, että vuosikaudet ostin kaikki kenkäni Left Shoe Companyltä, joka valitettavasti on jo lopettanut. Konsepti oli yksinkertainen: ensimmäisellä kerralla jalasta otettiin digitaalinen malli, ja sen jälkeen netistä saattoi tilata haluamansa kenkämallin omilla mitoilla. Toki se kivijalka ja käynti siellä tarvittiin ensimmäistä kertaa varten, mutta sitten sai takuulla sopivat kengät netistä tilattuna. Ilmeisesti hinnat olivat kuitenkin sen verran liian korkeat, ettei myyntiä saatu riittävästi.
Samanlaisen konseptin voisi luulla toimivan myös paidoille, housuille, takeille, puvuille jne.
Tähän sellainen kommentti, että vuosikaudet ostin kaikki kenkäni Left Shoe Companyltä, joka valitettavasti on jo lopettanut. Konsepti oli yksinkertainen: ensimmäisellä kerralla jalasta otettiin digitaalinen malli, ja sen jälkeen netistä saattoi tilata haluamansa kenkämallin omilla mitoilla. Toki se kivijalka ja käynti siellä tarvittiin ensimmäistä kertaa varten, mutta sitten sai takuulla sopivat kengät netistä tilattuna. Ilmeisesti hinnat olivat kuitenkin sen verran liian korkeat, ettei myyntiä saatu riittävästi.
Samanlaisen konseptin voisi luulla toimivan myös paidoille, housuille, takeille, puvuille jne.
Teoreettisesti on mahdollista, että mitat ajan mittaan muuttuvat. T. Aki 79kg -> 117 kg -> 106kg ja useita voitettuja laihdutusvetoja matkalla😎.
Tähän sellainen kommentti, että vuosikaudet ostin kaikki kenkäni Left Shoe Companyltä, joka valitettavasti on jo lopettanut. Konsepti oli yksinkertainen: ensimmäisellä kerralla jalasta otettiin digitaalinen malli, ja sen jälkeen netistä saattoi tilata haluamansa kenkämallin omilla mitoilla. Toki se kivijalka ja käynti siellä tarvittiin ensimmäistä kertaa varten, mutta sitten sai takuulla sopivat kengät netistä tilattuna. Ilmeisesti hinnat olivat kuitenkin sen verran liian korkeat, ettei myyntiä saatu riittävästi.
Samanlaisen konseptin voisi luulla toimivan myös paidoille, housuille, takeille, puvuille jne.
Ei tosiaan toimi tuon räätälöinnin yksilöllisyyden vuoksi.
Jumbossa oli joku yksilöllinen farkkukauppa (naisille). Katselin touhua 8kk jonka jälkeen luovuttivat. Ei niin moni halua maksaa extraa sopivuudesta. Se että jollain Janni Hussilla on dedim-Clas Ohlos-rayban-diesel-marimekko farkut merkkaa jotain.
Paitsi jos ja kun joku kehittää 3D tulostimen joka sylkee 30sec ulos juuri sinulle vaateparren päälle juuri siitä materiaalista minkä tahdot.
(Teetin Intiassa mittapuvun villakankaasta, maksoi about 220€ ja on 99% sopiva. Kesti 3d kun kaveri duunas sen)(Joo, tajuan lennot makso....)
Hmm. Pitäskö laittaa joku Wearer`s wear co pystyyn?
Ulkoilutin tänään Citycon posan. Alan vaihtaa tätä tosissani. Riski sulamiselle on pienempi(pieni, pequeno) kuin konepajoissa.
Vaikka ei tosiaan liiku niin rajusti. Raportoin onnistunko vedoissani.
Vaatteita ja kenkiä voi aivan hyvin ostaa netistä. Yksinkertaisenkin vaatekappaleen hankkiminen tarkoittaa kuitenkin sovittamista ja palauttamista. Uutisten mukaan esim. Zalandolla palautusprosentti ylittää joillain markkinoilla 50 %. Palautus lisää yrityksen kustannuksia. Kuluttajille palauttelu tarkoittaa paitsi lisähintaa myös hitautta ja vaivannäköä. Kauppakeskuksessa ostaminen on nopeampaa. Liikkeet ovat vierekkäin ja sovitukset ja oston saa suoritettua jo samana päivänä. Kauppakeskuksessa sovitusvalikoimakin on laajempi, koska yhtenä päivänä voi sovittaa vaikka kymmeniä vaatteita. Teepä sama verkkokaupassa: avaat kymmeniä paketteja ja paketoit ne jälleen.
Mittojen mukaan räätälöity valmistaminen taas ei sovi palautusoikeuden kanssa yhteen. Räätälöidyillä tuotteilla ei yleisesti ottaen ole palautusoikeutta. Entä kauanko kestää tilauksesta toimitukseen, jos vaate valmistetaan tilauksesta Vietnamissa? Muutama viikko ehkä? Kalliiksikin se taitaa tulla yksittäisiä vaatteita valmistaa ja kuljetella. Saattaahan se kyllä toimia joissain kalliimmissa tai vaikeammin saatavissa tuotteissa ja mitoissa. Kauppakeskukset eivät silti taida lähiaikoina kaatua nettiräätäleiden takia. Moni kuluttaja suosii bulkkituotettua halpaa pikamuotia. Pikamuodissa trendi on jo ohi siinä vaiheessa, kun nettiräätälin tuote vihdoin saapuu...
Jonnet ei muista, että ennen oli joka kulmassa pankki ja posti. Niiden tarve on supistunut dramaattisesti.
Tässä vertailukohdassa tulisi pitää mielessä miksi Suomessa oli pankki joka kylässä. Ei ne olleet asiakkaiden palvelua varten, vaan pankki tarvitsi rahaa asiakkalita jotta se pystyi antamaan lainaa isoille firmoille yms. Siihen aikaa pankin varainhankinta perustui pelkästää talletuksiiin. Lisäksi Suome rahajärjestelmä oli sellainen, että se poisti pankeilta riskit korkosäänöstelyn takia, joten pankin kannatti pistää konttori joka paikakunnalla. Tilanne muuttui kun säänetelyä vähennettiin 1980-luvulla. Eli se ettei pankkeja ole enää joka pitäjässä ei niiinkäään johtu Internetistä vaan edellä selitetystä.
Left Shoe Companyn klopot olivat (pikagooglauksella tarkistettuna) pari kertaa kaupasta jalkaan koeteltujen vastaavien liukuhihnakenkien hinta, joten jos ei kovin pahasti poikkea keskivertojalasta niin ymmärrän ettei lisähinta oikein houkutellut massoja verrattuna kaupassa heti todettavaan istuvuuteen (paitsi että itse en muista koskaan ostaneeni kenkää, joka kaupassa kokeillun "täydellisen" istuvuuden jälkeen ei kuitenkin olisi pari viikkoa vuorotellen hiertänyt ja holskannut ennen muotoutumista kohdileen).
von Fyrckendahl kirjoitti:
Jonnet ei muista, että ennen oli joka kulmassa pankki ja posti.
Itse heitin pienenä vitsinä "postin tai muun lähetin toimipisteen" listassa asiakkaita jonka on vaikea kuvitella katoavan mihinkään, sillä juuri ne ovat kadonneet kuin se kuuluisa pieru saharaan.
Sen sijaan ne ovat siirtyneet lähinnä ruokakauppojen yhteyteen lisäpalveluiksi, ja siinä muodossa niitä on yhä ns. joka nurkalla. Omalla asuinalueella on kilometrin pitkä katu, jonka molemmissa päissä on ruokakaupat, joista toisessa on pakettiautomaatti ja toisessa kaupan henkilökunnan pitämää postin toimipiste.
Osaatko muuten kertoa laajemminkin mitä tuosta korkosääntelystä seurasi? Nykyäänhän rahamarkkinat eivät enää ole vapaat, joten tavallaan ollaan taas murroksessa. Kerro niin pitkästi kuin vaan osaat, kiinnostaa kuulla.
Tähän sellainen kommentti, että vuosikaudet ostin kaikki kenkäni Left Shoe Companyltä, joka valitettavasti on jo lopettanut. Konsepti oli yksinkertainen: ensimmäisellä kerralla jalasta otettiin digitaalinen malli, ja sen jälkeen netistä saattoi tilata haluamansa kenkämallin omilla mitoilla. Toki se kivijalka ja käynti siellä tarvittiin ensimmäistä kertaa varten, mutta sitten sai takuulla sopivat kengät netistä tilattuna. Ilmeisesti hinnat olivat kuitenkin sen verran liian korkeat, ettei myyntiä saatu riittävästi.
Samanlaisen konseptin voisi luulla toimivan myös paidoille, housuille, takeille, puvuille jne.
Teoreettisesti on mahdollista, että mitat ajan mittaan muuttuvat. T. Aki 79kg -> 117 kg -> 106kg ja useita voitettuja laihdutusvetoja matkalla😎.
Vaatteissa varmasti näin käykin (ei toki kaikille, mutta monille). Kengissä luultavasti vähemmän. Oma painokin on seilannut aika samantyylisesti, joskin ilman laihdutusvetoja, mutta jalat eivät ole muuttuneet. Vaatteiden kohdalla tarkoittaisi tietysti useampia käyntejä kivijalassa, jos mitat muuttuvat.
Tilanne muuttui kun säänetelyä vähennettiin 1980-luvulla. Eli se ettei pankkeja ole enää joka pitäjässä ei niiinkäään johtu Internetistä vaan edellä selitetystä.
Pankkikonttorien ylitarjonta johtui ainakin osittain markkinaosuuskilpailusta, joka johti konttoriverkostojen paisuttamiseen. Karsimiseen on johtanut ainakin tarve leikata kuluja ja asiointitapojen kehitys. Nykyään pankkikonttoria ei tarvita setelien ja shekkivihkojen hakemiseen eikä laskujen maksamiseen. Ne tuottivat aikanaan paljon hiekkaa pankin lattialle, mutta toisaalta niiden avulla pankit onnistuivat saamaan palkkarahat pankkitileille edelleen lainattaviksi. Tietoverkkojen kehitys on mullistanut maksamisen kokonaan, eikä laajaa konttoriverkostoa enää tarvita jokapäiväiseen asiointiin niin kuin 1970-luvulla.
Kauppakeskuksiin tämä liittyy mutkan kautta niin, että markkinoiden muuttuessa keskusten on muututtava mukana. Näin onkin tapahtunut:
Sana kauppakeskus on päässyt vanhentumaan. Esimerkiksi Tripla mainostaa tänään Hesarin etusivulla, että heillä on 250 liikettä, joista yli 70 on ravintolaa ja kahvilaa. Lisätään ruokakaupat, ja nimi voisi yhtä hyvin olla ruokakeskus. Kauppakeskuksissa voi nykyään mm. rukoilla, harrastaa, asioida viranomaisissa, tutustua nähtävyyksiin, työskennellä, majoittua ja asua pysyvästi. Ne ovat entisiä kaupunkikeskustan toimintoja. Jos ennen "keskusta" tarkoitti katu(j)a, jonka varrella on erillisiä liike-, toimitila- ja virastorakennuksia, nykyään "keskustat" muuttavat yhden katon alle. Osa kaupunkikeskustoista on näivettynyt asioinnin siirryttyä muualle. Historiallisista syistä kuitenkin puhumme kauppa- tai ostoskeskuksista, emme liikekeskuksista, asiointikeskuksista tai pelkistä keskuksista.
Sattumaa tai ei, kauppakeskusten nousu osuu ajallisesti yksiin internetin yleistymisen kanssa. Nettikaupan pelätään vievän asiakkaat kauppakeskuksista, mutta miksi kauppakeskusinvestoinnit käyvät kuumina juuri niinä vuosikymmeninä, jolloin verkko yleistyy jokapäiväiseksi asiointikanavaksi? Ovatko kauppakeskusten rakentajat digitulevaisuutta ymmärtämättömiä dinosauruksia?
Vai onko niin, että tekniikan kehitys kiihdyttää kaupunkitoimintojen keskittymistä kauppakeskuksiin myös tulevaisuudessa?
Sattumaa tai ei, kauppakeskusten nousu osuu ajallisesti yksiin internetin yleistymisen kanssa. Nettikaupan pelätään vievän asiakkaat kauppakeskuksista, mutta miksi kauppakeskusinvestoinnit käyvät kuumina juuri niinä vuosikymmeninä, jolloin verkko yleistyy jokapäiväiseksi asiointikanavaksi? Ovatko kauppakeskusten rakentajat digitulevaisuutta ymmärtämättömiä dinosauruksia?
Vai onko niin, että tekniikan kehitys kiihdyttää kaupunkitoimintojen keskittymistä kauppakeskuksiin myös tulevaisuudessa?
Ihmiset ostavat enenevässä määrin netistä, jolloin kauppakeskuksien myynnit vääjäämättä putoavat ellei korvaavaa toimintaa kehitetä. Kehityksessä on samoja piirteitä kuin printtimedialla on ollut.
Maailma tulee vielä muuttumaan todella paljon, kun teknologia kehittyy ja ihminen viihtyy aina vain enemmän virtuaalimaailmassa. Tarvitseeko virtuaalimaailmassa aikaansa viettävä ihminen enää esim. kalliita muotivaatteita, kun itseänsä ilmaistaan itse rakennetun avataren kautta.
Sattumaa tai ei, kauppakeskusten nousu osuu ajallisesti yksiin internetin yleistymisen kanssa. Nettikaupan pelätään vievän asiakkaat kauppakeskuksista, mutta miksi kauppakeskusinvestoinnit käyvät kuumina juuri niinä vuosikymmeninä, jolloin verkko yleistyy jokapäiväiseksi asiointikanavaksi? Ovatko kauppakeskusten rakentajat digitulevaisuutta ymmärtämättömiä dinosauruksia?
Vai onko niin, että tekniikan kehitys kiihdyttää kaupunkitoimintojen keskittymistä kauppakeskuksiin myös tulevaisuudessa?
Ihmiset ostavat enenevässä määrin netistä, jolloin kauppakeskuksien myynnit vääjäämättä putoavat ellei korvaavaa toimintaa kehitetä. Kehityksessä on samoja piirteitä kuin printtimedialla on ollut.
Maailma tulee vielä muuttumaan todella paljon, kun teknologia kehittyy ja ihminen viihtyy aina vain enemmän virtuaalimaailmassa. Tarvitseeko virtuaalimaailmassa aikaansa viettävä ihminen enää esim. kalliita muotivaatteita, kun itseänsä ilmaistaan itse rakennetun avataren kautta.
Ymmärrän kyllä että joku myy avatarinsa Wowissa tai jossakin muussa pelihommassa (laatikon, skinit, itemit, arpaliput) joihin on joutunut näkemään vaivaa ja uhraamaan aikaa jne resursseja. (Ks. Lätkäkortit, pokemonkortit) (tai sitten vaan hullu munkki)
Mutta että virtuaalikorvaisi tosi elämän. Ei tämän sukupolven aikana.
On päheetä ladata kuvia someen, mitä ostanut, missä ollut, mitä syönyt..
Niin kauan kuin yritykset jotka toimittavat kyseisiä palveluja ja tukevat some-himmeleitä niin kauan on niille kysyntää (siis jollakin syy-seuraus-suhteella).
Ihminen tarvitsee elämyksiä, virtuaalihommat ei vielä tarjoa sitä the must kokemusta.
Ja syödäkin täytyy. Sitä on hankala siirtää virtuaaliseksi.
Joten ainakin seuraavat vuodet mennään kyllä tukevasti ostosparatiiseissa. Citycon valitsen sinut.
Tarvitseeko virtuaalimaailmassa aikaansa viettävä ihminen enää esim. kalliita muotivaatteita, kun itseänsä ilmaistaan itse rakennetun avataren kautta.
Toistaiseksi virtuaalielämä on korostanut ulkonäköpaineita ja elintason näyttämistä tavaroiden kautta.
Kun kauppakeskuksissa ei enää voi nähdä nuorisoa, ensimmäinen sukupolvi on siirtänyt kuluttamisen ja hengailun verkkoon.
Marraskuu kirjoitti:
Kehityksessä on samoja piirteitä kuin printtimedialla on ollut.
Tuhosiko printtimedian alamäki metsäteollisuuden? Metsäyhtiöt ovat ajaneet paperin tuotantoa alas ja siirtyneet tuottamaan muita materiaaleja hyvällä menestyksellä samalla, kun jäljellä olevat paperitehtaat ovat edelleen tuottaneet kassavirtaa.
Sattumaa tai ei, kauppakeskusten nousu osuu ajallisesti yksiin internetin yleistymisen kanssa. Nettikaupan pelätään vievän asiakkaat kauppakeskuksista, mutta miksi kauppakeskusinvestoinnit käyvät kuumina juuri niinä vuosikymmeninä, jolloin verkko yleistyy jokapäiväiseksi asiointikanavaksi? Ovatko kauppakeskusten rakentajat digitulevaisuutta ymmärtämättömiä dinosauruksia?
Vai onko niin, että tekniikan kehitys kiihdyttää kaupunkitoimintojen keskittymistä kauppakeskuksiin myös tulevaisuudessa?
Ihmiset ostavat enenevässä määrin netistä, jolloin kauppakeskuksien myynnit vääjäämättä putoavat ellei korvaavaa toimintaa kehitetä. Kehityksessä on samoja piirteitä kuin printtimedialla on ollut.
Maailma tulee vielä muuttumaan todella paljon, kun teknologia kehittyy ja ihminen viihtyy aina vain enemmän virtuaalimaailmassa. Tarvitseeko virtuaalimaailmassa aikaansa viettävä ihminen enää esim. kalliita muotivaatteita, kun itseänsä ilmaistaan itse rakennetun avataren kautta.
Suuresti toivon, että olet aivan väärässä. Ja tämä ei ole sua vastaan vaan oksettaa vain tuollainen "kehitys" joka musta on aika perseestä tai siis taantumista. Kukin taaplaa tyylillään mutta siis yleislinenä perseestä.
Elämme yltäkylläisyyden keskellä ja ihmiset pakenevat virtuaalimaailmaan oikeasta, sääli. Jengi on vaan keskimäärin aika sekaisin. Näkeehän sen muuallakin. Tulee vaikka hissit kehityksenä niin jengi menee sillä kaksi kerrosta eikä ota portaita jotka keskimäärin menisivät nopeammin (ave odotusaika huomioiden) ja saisi hyötyliikuntaa. Ei ole oikea paikka ST tällaiseen mutta pakko spämmätä tällaista "kehitystä" vastaan, että kaikki kotoapoistuminen on ikäänkuin uhraus ja "voittajat" kikkailevat elämän läpi sängyssään, läppäri sylissä.
Ei kai tähän ole vielä vastausta, tulevaisuus näyttää ja siksi toivon, että oot väärässä ja ihmiset preferoivat liikkua elämässään tulevaisuudessakin johonkin vaikka yhä vähemmän on pakko.
En todellakaan usko että ihmiset siirtyy virtuaalimaailmaan. Varmaan osa, mutta niinhän osa tavallaan jo on. Jossain virtuaalimaailmassa eläminen kuulostaa ihan karmealta.. Toivon ja tosiaan en usko että sellainen tulee mitenkään mainstreamiksi. Tämä ei mielestäni ole asia jota pitäisi sen suuremmin miettiä cityconin kohdalla.
Ihmisruumiin rajat tulevat vastaan, jos yritetään siirtyä kokonaan virtuaalimaailmaan. Kuka jaksaa terveenä lojua sängyssä 24x7 pelkkiä virtuaalielämyksiä kokien?
Teknologinen kehitys tuntuu eteenpäin katson hitaalta tai ainakin etenevän verkkaisemmin kuin odotamme. Kun katsomme historiaan, niin kehitys tuntuukin olleen odottamattoman nopeaa.
Kehitys kulkee kuitenkin luonnollisesti eksponentiaalista kasvua mukaillen. Eteenpäin katsoen suhteutamme muutokset lyhyen aikavälin kasvuprosentin mukaan ja kehitys ei tunnu kovin nopealta. Historiaan katsoen kykenemme näkemään eksponentiaalisen kasvun ja kehitysvauhti onkin varsin kova.
Teknologinen kehitys tuntuu eteenpäin katson hitaalta tai ainakin etenevän verkkaisemmin kuin odotamme. Kun katsomme historiaan, niin kehitys tuntuukin olleen odottamattoman nopeaa.
Kehitys kulkee kuitenkin luonnollisesti eksponentiaalista kasvua mukaillen. Eteenpäin katsoen suhteutamme muutokset lyhyen aikavälin kasvuprosentin mukaan ja kehitys ei tunnu kovin nopealta. Historiaan katsoen kykenemme näkemään eksponentiaalisen kasvun ja kehitysvauhti onkin varsin kova.
Voi olla, mutta miten tämä liittyy cityconiin? Ei se että teknologinen kehitys ottaa harppauksia tarkoita että kauppakeskusten kysyntä vähenee. En näe suoraa yhteyttä. Niistä tulee kenties enemmän viihdekeskuksia ja ajanviettopaikkoja eikä niinkään kauppoja, tosin tuskin nekään mihinkään katoaa.
Voi olla, mutta miten tämä liittyy cityconiin? Ei se että teknologinen kehitys ottaa harppauksia tarkoita että kauppakeskusten kysyntä vähenee. En näe suoraa yhteyttä. Niistä tulee kenties enemmän viihdekeskuksia ja ajanviettopaikkoja eikä niinkään kauppoja, tosin tuskin nekään mihinkään katoaa.
Siten, että maailman muutosnopeus on kuitenkin varsin nopea ja nettikaupan ja netin viihdearvon kehitystä ihmisille arvioimme todennäköisesti alakanttiin tulevaisuutta arvioidessamme.
Kauppakeskusten on pystyttävä luomaan jotakin, jolla ihmiset jatkossakin käyvät niissä eivätkä ajaudu netin helppoon ja halpaan maailmaan.
30 vuotta sitten en olisi arvannut, että sanomalehti menettää asemansa netille kuten on käynyt. Itse kuitenkin tykkään edelleen lukea Hesarin paperisena, mutta käytän nettiä kyllä uutisten seuraamiseen varsin paljon.
20 vuotta sitten en edes ajatellut, että netin kautta tilaisin vaatteita tai oikein yhtään mitään. Nyt olen ostanut ensimmäisiä vaateostoja netistä vaikka mieluummin kaupasta edelleen suurimman osan ostoksista teen.
15 vuotta sitten itse ohjautuvat autot olivat minulle tieteishömppää ja nyt ne alkavat olla totta.
10 vuotta menee lopulta aika nopeasti ja uskon, että kehitys on jälleen nopeampaa kuin nyt ajattelen.
