Eiköhän Kiinassakin kuitenkin BKT supistu Q2:lla ainakin noin 10% Q4 2019 verrattuna. Niin seis kotimainen kulutus yhä on. Toki Kiinassa tilastointi voi olla nyt luovaa.
Uskoisin myös, että koko maailmassa mentäneen myös yli 10% BKT:n laskuun Q2:lla Q4 2019 verrattuna lock downien ja talouden hidastumisen vuoksi.
Eiköhän Kiinassakin kuitenkin BKT supistu Q2:lla ainakin noin 10% Q4 2019 verrattuna. Niin seis kotimainen kulutus yhä on.
Varmasti H1:llä pudotus on raju. Niin Kiinassa kuin koko maailmassa. Mutta paljonko pudostuksesta noustaan H2:n aikana eli saadaan kurottua alkuvuoden laskua kiinni. Tuskin nähdään aiempien vuosien BKT:n lukuja H2:lla, mutta varmasti parempia kuin lukuja kuin H1:llä. Toki riippuu koronatilanteesta.... vaaditaanko taas uusia lockdowneja.
Osa markkinoista ei ole rallannut samakka tavalla kuin sp500 eli esim. pienemmät yhtiöt ja pankit, jotka ovat laskeneet n. 50 % huipuista. Myös sp500:n sisällä on suuria eroja. Jokut ovat ath, esim netflix ja amazon. Mutta esim. markkinointi/mainosallustasuperyhtiöt fb ja alphabet eivät ole lähelläkään ath:ta. Eli vaikuttaa siltä, että sijoittajat osaavat hinnoitella sekä paskaa taloutta (bkx ja rut) että corona-ajan voittajat ja häviäjät.
Helppo raha long-puolella taitaa olla kohta tehty. Q 1 tulosjulkistuskausi ja sumuinen näkymäjulkistuskausi alkaa, näemme voimakkaita liikkeitä yksittäisissä yhtiöissä. Myös "panic selling" -ilmiö on kohtapuolin mahdollinen jälleen.
Yhtiöerot ovat suuria esim. Activision Blizzard, Akamai Technologies, Amazon, Electronic Arts, Microsoft, Netflix, Nvidia ja Take-Two Interactive "indeksi" on tuottanut 6.5% vuoden alusta kun S&P 500:n tulos on 17.7% miinusta.
Edellisen viestin teksti, että läheskään kaikki eivät ole olleet mukana juhlissa pitää paikkansa. Nasdaqissa reippaaseen nousuun on osallistunut vain pieni osa tyypeistä, vaikka indeksi näyttää kaunista pomppua. Yli 200 päivän liukuvan on nyt vain reilu 20 % osakkeista.
Koko ajan käy enemmän mielessä millaisella osakesalkulla haluan suojautua inflaatiota vastaan ennenkuin se on kallista. Toki salkun pitäisi toimia myös nykyolosuhteissa samaan aikaan.
Inflaatiota voi tulla lisää joko printtauksen tai julkisen kulutuksen lisäämisen kautta. Nyt on yksityinen sektori selvästi kyykkäämässä ja epäselvää on ainoastaan kyykyn syvyys. Julkisen kulutuksen lisääntyminen tuskin kuroo tätä vajetta. Valtiot, yritykset, kotitaloudet ovat vivutettuina ja käteispuskurit ovat enemmänkin aliedustettuina. Lähitulevaisuudessa on oletettavaa että nähdään viputasojen tulevan alas tavalla tai toisella. Tuo helikopteriraha menee pakollisiin tarpeisiin, vipukuluihin tai säästöön. Mitään Zimbabwe-ilmiötä on minusta hankala nähdä tapahtuvan.
Howard Marksilta jälleen kovaa matskua. Hyvin lyhyeksi tiivistettynä:
-kukaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan vaikka näin erinäisistä syistä luulevatkin
-FED ostaa kaikenlaista roskalainaa tällä hetkellä josta syntyy moral hazardia ja ehkä joskus vielä odottamattomia vaikutuksia. (toim. huom. USA muka vapaan kapitalismin maa. Korporaatio-versiota siellä pelataan)
Mulla ei riitä millään kompetenssi arvioimaan tilannetta, niin kysytään fiksummilta. Saudeilla ja Norjalla on isot osakerahastot ja molemmat maat saavat merkittävän määrän tuloistaan öljystä. Muitakin tällaisia maita voi olla, mutta nyt, kun öljyn hinta ja kulutus dyykkaa kunnolla, niin onko uskottava skenaario, että joutuvat realisoimaan sijoituksiaan, jotta pidetään valtio pyörimässä? Tuohan saattaisi pistää vähän paniikkia osakemarkkinoille? Tosin Norjan luottoluokituksella saa kyllä vipattua rahaa, eli ehkä ihan akuuttia ongelmaa ei vielä ole, mutta jossain vaiheessa tämäkin voi olla edessä? Puhtaasti mutuna näkisin, että varsinkin Saudien osakedumppi voisi olla ihan mahdollinen. Mitä mieltä muut ovat?
Mielenkiintoista aina arvuutella mitä markkinoille on leivottu sisään hintoihin ja mitä ei ole.
Wärtsilä on menettänyt vuodessa selvästi yli puolet arvostaan ja julkaisi tänään osarinsa. Osari ei ollut hyvä, mutta ei mikään katastrofi. Oletin pientä pudotusta, mutta kurssi on jo yli 8 prosentin laskussa.
Laitoin tasan viikko sitten kaikki Honkarakenteeni myyntiin @3,68 €. Kaupasta toteutui valitettavasti vain pieni osa ja loput jäi salkkuun. Tänään Honkarakenne veti pois 2020 tulosohjeistuksen. Minusta tämä oli aika itsestäänselvyys, mutta kurssi oli ainakin välillä yli 10 prosentin tiputuksessa.
Saudeilla ja Norjalla on isot osakerahastot ja molemmat maat saavat merkittävän määrän tuloistaan öljystä. Muitakin tällaisia maita voi olla, mutta nyt, kun öljyn hinta ja kulutus dyykkaa kunnolla, niin onko uskottava skenaario, että joutuvat realisoimaan sijoituksiaan, jotta pidetään valtio pyörimässä?
Molempien velan suhde BKT:hen on niin pieni, että eiköhän ne ensimmäisenä ala vajeita velalla paikkaamaan. Ne summat mitä menetetään ja mitä jää saamatta on paljon suuremmat osakkeiden myynneissä pohjalta kuin velkojen takaisin maksuissa ja koroissa, kun otetaan huomioon että muutaman vuoden päästä osakkeet ja firmojen tulokset ovat taas toipuneet ja kurssinousun lisäksi osingot ovat juosseet koko ajan. On ns. parempi maksaa 5% korkoja ja saada 10% tuottoja, kuin olla maksamatta korkoja ja menettää 10% tuotot. Norjalla on muuten yhä vanhaa velkaa maailmansotien ajalta, jota se ei ole ollut halukas maksamaan pois etuajassa vaikka varaa olisi.
Ihan eri juttu jos molemmat maat olisivat jo nyt kusessa velkasuhteensa kanssa. Mutta kun Saudien öljyteollisuuden osuus BKT:stä on puolet ja Norjan viidennes, niin kyseisen BKT menetyksen korvaaminen velalla veisi pari vuotta ennenkuin velkasuhde BKT:hen kasvaisi sietämättömäksi. Aika, jonka kysyntä pysyy nollassa, lasketaan luultavasti kuukausissa, kun ei ne maailman reservisäiliöt nyt niin valtavia ole (joskus sanottiin että sen hetkisellä kulutuksella USA:n reservit riittäisivät vain kuukaudeksi).
Suomessa noustaan tänään ihan eri tahtiin kuin muualla maailmassa. Kone on lennossa ja siinä sivussa sitten muutkin. Yritystukia palautellaan kilvan. Hyvä Suomi!
Pörssi hinnottelee jo hallituksen runsaat tuet suuryrityksille. Seuraavaaksi sitten muuallakin tajutaan, että kyllä suomi pelastaa euroopan pankit ja valtiot, kun tuota rahaa tuntuu olevan vaikka kuinka paljon räiskittäväksi x)
Ei taida remdesivirkään tepsiä koronaan😟. Viikko sitten jenkkifutuurit pomppasivat niin, että huomasin etsiä syytä. Droppi sen verran pieni, että luin uutisen vasta 6h jälkikäteen. Kriiseissä yleensä huonot uutiset ylireagoidaan. Nyt kaikki on toisin🤔? https://t.co/dvmxzntctW
Päivystävänä Härkänä löydän tästäkin signaalin, että markkinalla on paljon rahaa, joka etsii mitä tahansa signaalia laittaakseen rahaa osakkeisiin.
Muistutan vähintään itseäni, että pidin aiempia vertailuryhmättömiä raportteja alustavasti jossain määrin lupaavina. Tätä etukäteen julkisuuteen lipsahtanutta ja myöhemmin poistettua muistiota taas pidän remdesivirin koronasaagan käytännön loppuna. Enkä kirjoita loppuun, että toivottavasti olen väärässä.
Tsekatkaa AYTU Nasdaqista. Random pikkufirma / käytännön startup, mutta Trumpin valohoitospekuloinnit ja yleinen corona-hässäkkä sai pöhinää aikaan. Atm + 49% tänään.
Lentoja peruttu 4,5 miljoonaa kesäkuun loppuun mennessä ja arvioidaan, että vuoden loppuun menetettyä liikevaihtoa kertyy 290 miljarjia euroa.
Summa on melkoinen, mutta se summa myös säästyy kuluttajilta ja yrityksiltä johonkin muuhun.
Mikäli suomalaisten tämän vuoden lentomatkat ulkomaille puolittuisivat normaalista, niin karkealla arviolla rahaa säästyisi n. 3 miljardia käytettäväksi johonkin muuhun.
Lentoja peruttu 4,5 miljoonaa kesäkuun loppuun mennessä ja arvioidaan, että vuoden loppuun menetettyä liikevaihtoa kertyy 290 miljarjia euroa.
Summa on melkoinen, mutta se summa myös säästyy kuluttajilta ja yrityksiltä johonkin muuhun.
Mikäli suomalaisten tämän vuoden lentomatkat ulkomaille puolittuisivat normaalista, niin karkealla arviolla rahaa säästyisi n. 3 miljardia käytettäväksi johonkin muuhun.
Jää nähtäväksi mitä ihmiset tekevät esimerkiksi kesälomilla. Iso osa kaupunkilaisistakin vietää nyt hyvin paljon aikaa omissa ahtaissa asunnoissaan, kun työtkin tehdään mahdollisuuksien mukaan kotoa. Luulisi esimerkiksi mökkeilyn kiinnostavan.
Harmillisesti Suomen erittäin rankka verotus ohjaa normaalioloissa matkailuun rajojen ulkopuolelle. Bensan verotus, alkoholin verotus, ALV, työn sivukulut... ei mikään ihme, että samalla rahamäärällä pääsee pidemmälle ja saa enemmän, jos lähtee ulkomaille.
Lentoja peruttu 4,5 miljoonaa kesäkuun loppuun mennessä ja arvioidaan, että vuoden loppuun menetettyä liikevaihtoa kertyy 290 miljarjia euroa.
Summa on melkoinen, mutta se summa myös säästyy kuluttajilta ja yrityksiltä johonkin muuhun.
Mikäli suomalaisten tämän vuoden lentomatkat ulkomaille puolittuisivat normaalista, niin karkealla arviolla rahaa säästyisi n. 3 miljardia käytettäväksi johonkin muuhun.
Jää nähtäväksi mitä ihmiset tekevät esimerkiksi kesälomilla. Iso osa kaupunkilaisistakin vietää nyt hyvin paljon aikaa omissa ahtaissa asunnoissaan, kun työtkin tehdään mahdollisuuksien mukaan kotoa. Luulisi esimerkiksi mökkeilyn kiinnostavan.
Harmillisesti Suomen erittäin rankka verotus ohjaa normaalioloissa matkailuun rajojen ulkopuolelle. Bensan verotus, alkoholin verotus, ALV, työn sivukulut... ei mikään ihme, että samalla rahamäärällä pääsee pidemmälle ja saa enemmän, jos lähtee ulkomaille.
Jonkin verran on merkkejä jo siitä, että remontoiminen ja puutarhanlaitto nousee yhdeksi hyötyjäksi matkailun vähentyessä. Kesämökeille hankitaan uutta kalustetta ja uusia harrasteita tulee.
Tekisi mieli myydä jotakin, esim. Cargoteciä, mutta aiemmat myynnit ja halvemmalla takaisinostot ei oikein onnistuneet, että taitaa jäädä myymättä. Shell -6% osingonleikkausuutiseen, oletin tämän olevan jo hinnoissa ja aika selvä asia mutta ei näköjään.
Taalla kans on kovia himoja myyda. Aker BP ja Lundin Energy 25% up reiluun viikkoon. DNB ja Sampo about 20%. Pankkeja en ainakaan myy. Oljyja harkitsen. Ahistaa myos etta huomenna porssit kiinni. Mutta tassa tilanteessa paras sijoitusratkaisu lienee lahta puistoon ryyppaan niin ei hermo peta myyntinappuloiden ulottuvilla.
En ihan ymmärrä, että miten koronan aiheuttama lasku talouteen olisi hetkessä korjattavissa. Monet tuntuu ajattelevan, että tästä olisi/olisi ollut mahdollista nousta ylös heti kun rajotukset puretaan. Suhdanteethan johtuu pitkälti talouden jäykkyyksistä ja täysin samat lainalaisuudet ovat voimassa, vaikka syy olisi koronassa. Jos yritysten kysyntä supistuu, niin porukka lentää kyllä ulos ja tuottamattomia yksiköitä lakkautetaan. Lumipalloefekti on valmis. Sitä ei pelkällä elvtyksellä estetä, vaikka taantuman syvyyteen ja kestoon se toki vaikuttaa. Massiivisella elvytyksellä kuitenkin kylvetään rakenteisiin kosolti tehottomuutta, jotka voi sitten aiheuttaa seuraavia kriisejä ja estävät kunnollisen kasvun.
En ihan ymmärrä, että miten koronan aiheuttama lasku talouteen olisi hetkessä korjattavissa. Monet tuntuu ajattelevan, että tästä olisi/olisi ollut mahdollista nousta ylös heti kun rajotukset puretaan. Suhdanteethan johtuu pitkälti talouden jäykkyyksistä ja täysin samat lainalaisuudet ovat voimassa, vaikka syy olisi koronassa. Jos yritysten kysyntä supistuu, niin porukka lentää kyllä ulos ja tuottamattomia yksiköitä lakkautetaan. Lumipalloefekti on valmis. Sitä ei pelkällä elvtyksellä estetä, vaikka taantuman syvyyteen ja kestoon se toki vaikuttaa. Massiivisella elvytyksellä kuitenkin kylvetään rakenteisiin kosolti tehottomuutta, jotka voi sitten aiheuttaa seuraavia kriisejä ja estävät kunnollisen kasvun.
Mielenkiintoista nähdä miten talous mukautuu tähän kaikkeen. Välittömät tulojen menettäjät ovat matkailu, henkilöliikenne, ravintolat, tapahtumajärjestäjät, urheilu ja kaikki edelliseen liittyvä mainonta. Kaiken tuon menetetyn liikevaihdon kuluttajat samalla säästävät ja heillä on mahdollista kanavoida tuo raha muuhun kulutukseen sekä säästää tulevaa kulutusta varten.
Tilanteen pitkittyessä syntyy uutta toimeliaisuutta mm. matkustelun korvaajaksi. Samalla käynnistyy uusia teknistä kehitystä, jolla pyritään mahdollistamaan mm. matkustamisen turvallisuuden parantaminen virusten vaivaamassa maailmassa.
Kun jotakin menetetään, niin jotakin uutta tulee tilalle. Maailma sairastui flunssaan ja se flunssa pitää maailman vuoteenomana hetken. Flunssa kuitenkin paranee ja elämä jatkuu.
Mielenkiintoista nähdä miten talous mukautuu tähän kaikkeen. Välittömät tulojen menettäjät ovat matkailu, henkilöliikenne, ravintolat, tapahtumajärjestäjät, urheilu ja kaikki edelliseen liittyvä mainonta. Kaiken tuon menetetyn liikevaihdon kuluttajat samalla säästävät ja heillä on mahdollista kanavoida tuo raha muuhun kulutukseen sekä säästää tulevaa kulutusta varten.
Ei se ihan noin yksinkertasta ole. Nyt kun irtisanotaan ja lomautetaan porukkaa, niin sitä on monella paljon vähemmän rahaa käytettävissä. Samalla yritykset säästää ja porukkaa ei nyt rekrytä eikä eläköityvien tilalle uusia heti palkata vaan mennään pienemmällä porukalla. Monet alkaa säästäväisemmäksi nykysessä ympäristössä ja se ruokkii entisestään laskua. Kun raha ei kierrä taloudessa, niin erityisesti pienyrittäjien elämiseen käytettävissä varoissa tuo aiheuttaa huomattavan vähenemisen. Vähitelleen se alkaa heijastumaan laajemminkin talouteen.
Tuntuu, että ajattelet nyt vähän liikaa palkansaajan näkökulmasta tätä asiaa. Jos oot turvatussa työssä (esim. valtiolla x), niin taatumalla ei ole paljoakaan vaikutusta sun käyttäytymiseen ja tuo sun logiikkaa toimii melko hyvin. Jos oot markkinatalouden armoilla, niin taantuman aikana sun käytettävissä olevat tulot pienenee. Tähän oikeestaan liittyy melko vahvasti aiemmassa viestissäni mainitsema talouden jäykkyydet. Markkinataloudessa hintojen ja palkkojen pitäisi sopeutua, mutta koska se ei välittömisti ole mahdollista, niin tuotettu määrä pienenee. Jäykkyydet siis ruokkii laskua. Jotta talous palautuisi ennalleen, kuluttjien pitäisi kuluttaa aiempi määrä ja tulojen laskusta johtuen se pitäisi tehdä velkarahalla. Se tuskin on monellakaan tässä tilanteessa järkevänolonen vaihtoehto. Valtio voi yrittää tätä kulutuksen vähentämistä kaventaa, mutta senhän tietää, mitä pidemmällä aikavälillä tapahtuu, kun valtio kasvattaa vain menojaan.
Tässä on edessä ihan normaali talouden laskusuhdanne. Se ei ole mitenkään hetkellinen, vaikka johtuukin koronasta. Eriasia on sitten kuinka pitkä ja syvä laskusuhdanne on. Se voi olla myös lyhyt, mutta se ei olisi lyhyt koska aiheuttaja on korona vaan siksi, että talous vain onnistuisi sopeutumaan nopeasti. Tuskin tää kuitenkaan ihan heti ohi menee vaan koetaan vähintään "normaali" laskusuhdanne. Monet tuntuu kuvittelevan talouden toipumisen olevan kiinni koronasta, mutta sitähän se ei ole. Laskusuhdanne siis tuli koronan laikaisemana ja tästä eteenpäin koronalla on vaikutuksia laskusuhdanteen kestoon ja syvynteen vain yhtenä osatekijänä.
Ja mainittakoon nyt muodikkaasti, ettei kukaan voi olla varma tulevasta. Tota mantraa tuntuu hokevan nyt kaikki. Jokainen valistuneen henkilön nyt luulisi sisäistäneen tuon yksinkertaisen tosiasian. Sitä ei siis luulisi tarvitsevan kylvää jokasen näkemyksen jälkeen. Jos mulla on jonkinlainen näkemys tulevasta ja esitän asian, niin oletan jokaisen käsittävän, että se on vain mun oletus tulevasta ilman, että pidän sitä satavarmana. Koska aiemmin piti keskuspankkien elvytys ottaa annettuna, niin otetaan nyt epävarmuus annettuna ja pelataan sen mukaan eikä mennä kaikessa tulevaisuusarvioissa epävarmuuden taakse.
Pakko nyt vielä tuota vappusatasta kommentoida. Eihän tuo Li Anderssonin ehdottama elvytysseteli ole ollenkaan niin huono ehdotus kuin monet olettavat. Sen kokonaiskustannukset olisi karkeesti 500 miljoonaa. Sama summa on varmaan helposti upotettavissa palvelusektorin tukemiseen suorana tukenakin. Ennemmin ainakin itse otan 100 euron palvelusetelin kuin maksan veroina saman rahan suoraa tukea palvelusektorille. Nyt kun en tarkempaa tiedä tukitarvetta näille palvelualoille, niin setelin suuruuteen en osaa ottaa kantaa, mutta ideanahan tuo on ihan hyvä. Samalla tuki kohdestuisi juuri niille yrityksille, joita ihmiset haluaa käyttää ja joilla on toimintaedellytykset myös kriisin jälkeen. Ei siis pidettäisi turhaan pystyssä kuolevia yrityksiä.
Jos tää tuki olisi suoraa rahallista tukea kansalaisille, niin tätä ei voisi kannattaa, mutta palvelusetelimuodossa ihan järkevä. Tietysti sillä edellytyksellä, että näille yrityksille ei lisäksi tarjota mitään tehottomia tukia. Tää olisi pitänyt toteuttaa tosin jo heti kriisin alussa eikä vasta nyt, jotta se olisi ollut kaikista tehokkainta. Voi se toki vieläkin toimia, jos tukitarvetta oikeesti palvelusektorilla on ja se saataisiin näillä seteleiden aiheuttamalla kysynnän lisäyksellä kuitattua.
