Onhan tämä aika eeppistä menoa. Kyse ei ole nyt pelkästä muutaman päivän osakedipistä vaan muun maailman luottamus USA:ta kohtaan on nyt jo mennyt sijoituskohteena, kauppakumppanina ja liittolaisena vähintään vuosiksi ja tuskin se palautuu kokonaan ennalleen, vaikka Trumpin hallinto ei enää seuraavan vaalien jälkeen jatkaisikaan. Todennäköisesti kuitenkin jatkaa.
Miksi ajattelet, että todennäköisesti jatkaa?
Yhdysvalloissa ei eriarvoisuus, osattomuus ja näköalattomuus tule vähenemään lähivuosina (ehkä ennemminkin lisääntymään), joten seuraavat vaalit voittaa ehdottomasti se taho joka valehtelee räikeimmin. Iso betsi nykyhallintoon tässä suhteessa. Toisaalta kun kyse ei enää ole vapaasta demokratiasta, niin on äärimmäisen vaikea tässä vaiheessa ennakoida millaiset vaalit siellä edes käydään muutaman vuoden päästä. Luultavasti Unkari-tyyliset "muka" vaalit, jonka tulos on tiedossa jo ennen vaaleja.
Tyypillisesti seuraavat vaalit voittaa oppositiopuolue. Jenkeissä, jossa vaalit menee talous edellä, niin jos trump saa talouden kuralle, en usko, että siinä valehtelut pitkälle auttaa. Trump on pahin populisti, populistille päättäjän rooli on myrkkyä...jos ei haali itsevaltiutta.
Teoreettista ihmettelyä: Oletetaan, että tullit nousevat kovasti kaikkialla. Oletetaan lisäksi, että kansainvälinen kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Kaikki valtiot tulevat siis keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja kuin aiemmin. Mihin tämä raha päätyy?
Päätyvät sinne, minne verorahatkin kertyvät. Pois kulutuksesta, poliitikojen käytettäväksi. Ja se tiedetään kuinka järkevästi poliitikot rahat käyttävät, kun ne saavat sitä hirveän määrän lisää.
Tilannehan on verrannollnen siihen, että kaikki maailman maat nostavisivat ALV:tä / Liikevaihtoveroa reilusti. Kuluttajat maksavat.
Trump wrote on Truth Social, "Yesterday, China issued Retaliatory Tariffs of 34%, on top of their already record setting Tariffs, Non-Monetary Tariffs, Illegal Subsidization of companies, and massive long term Currency Manipulation, despite my warning that any country that Retaliates against the U.S. by issuing additional Tariffs, above and beyond their already existing long term Tariff abuse of our Nation, will be immediately met with new and substantially higher Tariffs, over and above those initially set. Therefore, if China does not withdraw its 34% increase above their already long term trading abuses by tomorrow, April 8th, 2025, the United States will impose ADDITIONAL Tariffs on China of 50%, effective April 9th. Additionally, all talks with China concerning their requested meetings with us will be terminated! Negotiations with other countries, which have also requested meetings, will begin taking place immediately. Thank you for your attention to this matter!"
Teoreettista ihmettelyä: Oletetaan, että tullit nousevat kovasti kaikkialla. Oletetaan lisäksi, että kansainvälinen kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Kaikki valtiot tulevat siis keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja kuin aiemmin. Mihin tämä raha päätyy?
Päätyvät sinne, minne verorahatkin kertyvät. Pois kulutuksesta, poliitikojen käytettäväksi. Ja se tiedetään kuinka järkevästi poliitikot rahat käyttävät, kun ne saavat sitä hirveän määrän lisää.
Tilannehan on verrannollnen siihen, että kaikki maailman maat nostavisivat ALV:tä / Liikevaihtoveroa reilusti. Kuluttajat maksavat.
Kai tämä nyt sikäli poikkeaa esittämästäsi tilanteesta, että kaikki maat eivät ole nostamassa tariffeja kaikkien kanssa. Oletan, että muu maailma yrittää keskenään käydä kauppaa vanhoin ehdoin, ellei jopa yritetä saada vapaakauppaa aikaa sielläkin, missä on ollut suojatulleja. Jenkit saattaa jäädä yksin omaksi saarekkeekseen, joka eristäytyy muista. Toki ne on isot markkinat, joten häiriöstä tulee silti melkoinen.
Trump wrote on Truth Social, "Yesterday, China issued Retaliatory Tariffs of 34%, on top of their already record setting Tariffs, Non-Monetary Tariffs, Illegal Subsidization of companies, and massive long term Currency Manipulation, despite my warning that any country that Retaliates against the U.S. by issuing additional Tariffs, above and beyond their already existing long term Tariff abuse of our Nation, will be immediately met with new and substantially higher Tariffs, over and above those initially set. Therefore, if China does not withdraw its 34% increase above their already long term trading abuses by tomorrow, April 8th, 2025, the United States will impose ADDITIONAL Tariffs on China of 50%, effective April 9th. Additionally, all talks with China concerning their requested meetings with us will be terminated! Negotiations with other countries, which have also requested meetings, will begin taking place immediately. Thank you for your attention to this matter!"
Teoreettista ihmettelyä: Oletetaan, että tullit nousevat kovasti kaikkialla. Oletetaan lisäksi, että kansainvälinen kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Kaikki valtiot tulevat siis keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja kuin aiemmin. Mihin tämä raha päätyy?
Kysymys on tietysti teoreettinen, mutta teoreettinen on myös oletus, että kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Tullien tavoitehan on, että kauppa ei jatku. Jos tavoite toteutuu, valtiot eivät tule keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja, koska tavaraa ei kulje rajan yli.
Sikäli(kin) tämä näyttää ikävältä, että optimistissa harhoissani visioin, että Trump saisi demokraattien touhuun järkeä ja kuoppaisivat syvimmän päädyn sekoilun ja keskittyisivät vähän enemmän keskimääräiseen enemmistöön ja vähemmän marginaalisen porukan kuviteltuihin pitkälti ongelmiin. Noh, nythän tämä näyttää siltä, että Trump vetää rebut sillä tavalla pohjaan, että jos meno ei oleellisesti muutu, niin demokraatit voittavat seuraavat vaalit, vaikka laittaisivat jonkun Iiris Suomelan ehdokkaaksi. Eli tarjoaako Trump sitten kuitenkin demokraateille sellaisen syötön lapaan, etteivät joudu tekemään yhtään mitään, vaan voittavat nykylinjallaan vaalit ja sekoilu jatkuu, mutta suunta vain muuttuu hieman välissä?
Noh, ei pidä vaipua epätoivoon. Tässä on pitkä aika vielä edes välivaaleihin, että paljon tässä ehtii tapahtua.
Teoreettista ihmettelyä: Oletetaan, että tullit nousevat kovasti kaikkialla. Oletetaan lisäksi, että kansainvälinen kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Kaikki valtiot tulevat siis keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja kuin aiemmin. Mihin tämä raha päätyy?
Päätyvät sinne, minne verorahatkin kertyvät. Pois kulutuksesta, poliitikojen käytettäväksi. Ja se tiedetään kuinka järkevästi poliitikot rahat käyttävät, kun ne saavat sitä hirveän määrän lisää.
Tilannehan on verrannollnen siihen, että kaikki maailman maat nostavisivat ALV:tä / Liikevaihtoveroa reilusti. Kuluttajat maksavat.
Kai tämä nyt sikäli poikkeaa esittämästäsi tilanteesta, että kaikki maat eivät ole nostamassa tariffeja kaikkien kanssa. Oletan, että muu maailma yrittää keskenään käydä kauppaa vanhoin ehdoin, ellei jopa yritetä saada vapaakauppaa aikaa sielläkin, missä on ollut suojatulleja. Jenkit saattaa jäädä yksin omaksi saarekkeekseen, joka eristäytyy muista. Toki ne on isot markkinat, joten häiriöstä tulee silti melkoinen.
Toki käytännössä eroaa. Enkä toivo, että tästä alkaa tullisota jossa kaikki asettavat kovat vastatullit. Ei edes EU. Antaa Trumpin maksattaa tullinsa USA:n kuluttajilla. Mutta Hauturin esittämässä teoreettisessa ihmettelyssä, johon vastasin, tilanne oli toinen eli kaikki nostavat siinä kovat tullit ja kansainvälinen kauppa silti jatkuu.
Teoreettista ihmettelyä: Oletetaan, että tullit nousevat kovasti kaikkialla. Oletetaan lisäksi, että kansainvälinen kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Kaikki valtiot tulevat siis keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja kuin aiemmin. Mihin tämä raha päätyy?
Kysymys on tietysti teoreettinen, mutta teoreettinen on myös oletus, että kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Tullien tavoitehan on, että kauppa ei jatku. Jos tavoite toteutuu, valtiot eivät tule keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja, koska tavaraa ei kulje rajan yli.
Ei ihan noinkaan. Trump on sanonut että tulleilla rahoitetaan mm. veronalennuksia, mutta toisaalta halutaan että tuonti loppuisi ja yritykset siirtäisivät tuotantoaan USA:aan. Tilanne vähän sama kuin haittaverojen kohdalla: Halutaan että verotus vähentäisi haittoja, mutta toisaalta halutaan että verotuloja kuitenkin tulisi.
Teoreettista ihmettelyä: Oletetaan, että tullit nousevat kovasti kaikkialla. Oletetaan lisäksi, että kansainvälinen kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Kaikki valtiot tulevat siis keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja kuin aiemmin. Mihin tämä raha päätyy?
Kysymys on tietysti teoreettinen, mutta teoreettinen on myös oletus, että kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Tullien tavoitehan on, että kauppa ei jatku. Jos tavoite toteutuu, valtiot eivät tule keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja, koska tavaraa ei kulje rajan yli.
Ei ihan noinkaan. Trump on sanonut että tulleilla rahoitetaan mm. veronalennuksia, mutta toisaalta halutaan että tuonti loppuisi ja yritykset siirtäisivät tuotantoaan USA:aan. Tilanne vähän sama kuin haittaverojen kohdalla: Halutaan että verotus vähentäisi haittoja, mutta toisaalta halutaan että verotuloja kuitenkin tulisi.
Eniten tullituloja kertyy siihen maahan joka tuo eniten. Tulot menevät kansantalouden kirjanpidossa valtion muihin tuloihin kuin veroihin. Siitä ne menevät edelleen veronkuluttajien kulutettaviksi. Tullit ovat vain keino ottaa taskustamme rahaa valepukkien kulutettavaksi.
Kuva
Yksitoista maata vie enemmän kuin muut maat maailmassa yhteensä. Vaikka reppana-USA laittaisi mitä tulleja rajojensa sisääntuloporteille, muut maat voivat tehdä sekä keskenään kauppaa että viedä koko muulle maailmalle ex-usa kaiken valmistamansa tai tuottamansa.
Vuonna 2022 globaali viennin arvo oli 25 biljoonaa dollaria.
Kuva
Suurin viejä on Kiina, jonka kaksi tärkeintä kauppakumppania ovat viereiset maat Japani ja Etelä-Korea. Kiinan vienti menee myös merkittävästi Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Yhdysvaltojen tuonti tapahtuu pääosin Meksikosta ja Kanadasta, sillä Kiina on jäänyt sen tuontikaupasta syrjään.
Kansainvälinen vientikauppa kasvoi tällä vuosituhannella voimakkaasti - vuoden 2001 arvosta 15,6 biljoonaa dollaria vuoden 2008 arvoon 40,7 biljoonaa dollaria. Siitä alkaen kasvu taantui lähinnä ulkomaisiin tuotteisiin kohdistettujen verojen ja tuontitullien lisäännyttyä ja kasvettua kokonaista 663% tähän päivään mennessä.
Siltikin globaalin viennin arvellaan kasvavan 70% vuodesta 2020 vuoteen 2030 mennessä, jolloin sen määrän pitäisi olla noin 29,7 biljoonaa dollaria.
'Trillion dollar' on tässä käännetty biljoonaksi dollariksi.
Reppana-USA on nyt vaarassa tippua vientikaupan kakkosasemasta Saksan alle kolmanneksi. Koko Eurooppaan verrattuna jenkkilä on viennissä säälittävä minimaa eikä ihmetytä, että maan johdon on jankattava muille pääsevänsä vielä tästä alennustilasta.
Mutta suureksi on USA:lla vielä matkaa eikä siihen riitä pelkkä lippalakki.
Trump on sanonut että tulleilla rahoitetaan mm. veronalennuksia, mutta toisaalta halutaan että tuonti loppuisi ja yritykset siirtäisivät tuotantoaan USA:aan.
Yleinen konsensus ei tue Trumpin näkemystä. Tullitulot kalpenevat sen rinnalla, mikä on niiden aiheuttama taloudellinen kustannus kaikille osapuolille. Tullien täytyy toimia odottamattoman hyvin, jos niillä pystyy rahoittamaan viennin ja tuonnin tuhoutumisen lisäksi vielä veronalennuksiakin.
Aijai, somen perusteella Muskin ja Navarron henkilökemiat ei oikein kohtaa enää optimaalisesti. Just kun pääsivät molemmat tahoillaan vauhtiin. Ikävää tuollainen.
Billionaire Elon Musk escalated his attacks against White House trade adviser Peter Navarro on Tuesday, calling him a “moron” who’s “dumber than a sack of bricks.”
Musk responded Tuesday to the trade adviser’s suggestion on CNBC Monday that the Tesla boss was “not a car manufacturer” but “a car assembler.”
Lisää teoreettista pohdiskelua: oletetaan, että republikaanit puolueena saavat kerta kaikkiaan tarpeekseen presidentin puuhista (sekä edustajainhuoneessa että senaatissa, oletetaan lisäksi että demokraatitkaan eivät nykymenoa kannata). Mitä keinoja heillä on valikoimissaan? Lakejahan voi säätää, mutta missä määrin presidentti voi niitä estää tai olla välittämättä? Presidentin kokonaan syrjäyttäminen taitaisi vaatia jonkinlaisen virkarikossyytteen läpimenon?
Onkohan mitään mahdollisuuksia, että Trumpin kausi toimisi joskus myöhemmin jonkinlaisena herätteenä keskustelulle presidentin valtaoikeuksista? Nythän ainakin ulkopuoliselle syntyy vaikutelma, että USAn presidentti voi tehdä käytännössä mitä huvittaa. Tietysti toistaiseksi ollaan kai vielä tilanteessa, että republikaanienemmistöiset kongressi ja senaatti "siunaavat" toimet, mutta esim. oikeuden päätöksistä ei juurikaan välitetä jne
Keskustelin Copilotin kanssa USA:n presidentin valtaoikeuksien ja eritoten tullimaksujen asettamisen säädösperusteista. Tässä referaatti. Kuitenkin, presidentti voi siis päättää noin vain tullimaksuista eikä tarvitse siihen kenenkään hyväksyntää.
Yhdysvaltain presidentin valta tullimaksujen ja kauppapolitiikan suhteen perustuu useisiin lakeihin ja säädöksiin. Yksi merkittävimmistä on Trade Expansion Act of 1962, erityisesti sen Section 232, jonka nojalla presidentti voi asettaa tullimaksuja kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä. Lisäksi Trade Act of 1974, erityisesti Section 301, antaa presidentille valtuuden ryhtyä toimenpiteisiin, kuten tullimaksujen asettamiseen, jos ulkomainen kauppakäytäntö todetaan epäoikeudenmukaiseksi tai Yhdysvaltain kaupalle haitalliseksi.
Presidentillä on myös valtaa tullimaksuihin ja kauppapolitiikkaan International Emergency Economic Powers Act (IEEPA) -lain perusteella, joka sallii taloudellisten rajoitusten käyttöönoton kansallisen hätätilan yhteydessä. Tällaisia päätöksiä voidaan tehdä ilman kongressin välitöntä hyväksyntää, mutta ne voivat kohdata vastustusta ja juridisia haasteita.
Tietyissä tapauksissa Yhdysvaltain presidentti voi asettaa tullimaksuja ilman kongressin erillistä hyväksyntää näiden lakien nojalla. Tämä tarkoittaa, että presidentti voi päättää tullimaksuista, jos esimerkiksi ulkomaisen tuotteen tuonti uhkaa Yhdysvaltain teollisuutta tai puolustusta (Expansion Act of 1962). Tai tialnteissa, joissa presidentti toteaa että ulkomainen kauppakäytäntö on epäoikeudenmukainen tai Yhdysvaltain kaupalle haitallinen (Trade Act of 1974). Tällöin presidentti voi toimia itsenäisesti, vaikka päätökset voivat johtaa neuvotteluihin, oikeudellisiin haasteisiin tai kongressin painostukseen.
Vaikka presidentillä on laajat valtuudet näiden lakien puitteissa, kongressi voi myöhemmin pyrkiä muuttamaan tai kumoamaan päätökset lainsäädännön kautta. Lisäksi päätökset voivat kohdata vastustusta yritysten, oikeuslaitoksen tai kauppakumppaneiden taholta.
Esimerkkejä joissa Yhdysvaltain presidenttit ovat käyttäneet Trade Expansion Act of 1962 ja Trade Act of 1974 -lakeja:
Donald Trump (2018) käytti Trade Expansion Act of 1962:n Section 232 -pykälää asettaakseen tullimaksuja teräkselle ja alumiinille kansalliseen turvallisuuteen vedoten.
Gerald Ford (1975) allekirjoitti Trade Act of 1974 -lain, joka antoi presidentille laajemmat valtuudet neuvotella kauppasopimuksia ja puuttua epäreiluihin kauppakäytäntöihin.
Barack Obama (2012) pyrki uudistamaan fast track -valtuuksia, jotka olivat osa Trade Act of 1974 -lakia, jotta Yhdysvallat voisi neuvotella uusia kauppasopimuksia tehokkaammin.
Nythän ainakin ulkopuoliselle syntyy vaikutelma, että USAn presidentti voi tehdä käytännössä mitä huvittaa. Tietysti toistaiseksi ollaan kai vielä tilanteessa, että republikaanienemmistöiset kongressi ja senaatti "siunaavat" toimet, mutta esim. oikeuden päätöksistä ei juurikaan välitetä jne
Kiinnostaa, jos joku oikeasti tietää tästä enemmän. Tajuan jenkkien oikeussysteemistä sen verran, että en tajua. Siellähän on osavaltioiden ja liittovaltion oikeusasteet kai jossain määrin erikseen, mutta osavaltiot kai voivat todeta jonkun liittovaltion jutun laittomaksi, mutta en tiedä, että mitä siitä käytännössä seuraa? Tai sitten olen ymmärtänyt väärin.
Olen kyllä törmännyt ihan fiksun näköisiin kirjoituksiin (mutta en voi aidosti analysoida, koska en tunne systeemiä), missä on listattu, kuinka tällä vuosituhannella osavaltioiden tuomarit nostavat ihan älyttömiä määriä juttuja liittovaltiota vastaan ja nimenomaan siten, että rebujen nimittämät tuomarit demarihallintoa ja päinvastoin. Ja näistä olisi ollut jo joitain korkeamman oikeusasteen ennakkotapauksia, missä olisi todettu, että liittovaltion ei tarvitsisi välittää osavaltioiden tuomareista, mutta sitten kuitenkin keissit ovat keskenään erilaisia.
Mä kyllä itse olen ainakin vielä sen verran naiivi, että uskon, että jos jenkeissä hallinto ihan oikeasti rikkoo lakeja räikeästi, niin siitä tulee muitakin seurauksia, kuin vihaisia uutisotsikoita.
Nythän ainakin ulkopuoliselle syntyy vaikutelma, että USAn presidentti voi tehdä käytännössä mitä huvittaa. Tietysti toistaiseksi ollaan kai vielä tilanteessa, että republikaanienemmistöiset kongressi ja senaatti "siunaavat" toimet, mutta esim. oikeuden päätöksistä ei juurikaan välitetä jne
Kiinnostaa, jos joku oikeasti tietää tästä enemmän. Tajuan jenkkien oikeussysteemistä sen verran, että en tajua. Siellähän on osavaltioiden ja liittovaltion oikeusasteet kai jossain määrin erikseen, mutta osavaltiot kai voivat todeta jonkun liittovaltion jutun laittomaksi, mutta en tiedä, että mitä siitä käytännössä seuraa? Tai sitten olen ymmärtänyt väärin.
Olen kyllä törmännyt ihan fiksun näköisiin kirjoituksiin (mutta en voi aidosti analysoida, koska en tunne systeemiä), missä on listattu, kuinka tällä vuosituhannella osavaltioiden tuomarit nostavat ihan älyttömiä määriä juttuja liittovaltiota vastaan ja nimenomaan siten, että rebujen nimittämät tuomarit demarihallintoa ja päinvastoin. Ja näistä olisi ollut jo joitain korkeamman oikeusasteen ennakkotapauksia, missä olisi todettu, että liittovaltion ei tarvitsisi välittää osavaltioiden tuomareista, mutta sitten kuitenkin keissit ovat keskenään erilaisia.
Mä kyllä itse olen ainakin vielä sen verran naiivi, että uskon, että jos jenkeissä hallinto ihan oikeasti rikkoo lakeja räikeästi, niin siitä tulee muitakin seurauksia, kuin vihaisia uutisotsikoita.
Haluatko haastaa Valkoisen Talon oikeuteen? Kyllä se käy, kunhan maksat ennakkoon.
Valkoinen talo haluaa tehdä asianosaisille hyvin kalliiksi haastaa sen politiikkaa. Siitä tulee haastajalle taistelua jyrkkään ylämäkeen.
Presidentti Trump määräsi maaliskuussa antamassaan muistiossa hallituksen lakimiehiä vaatimaan maksua tai velkakirjan asettamista oikeudenkäynneissä, joilla pyritään estämään hänen politiikkaansa väliaikaisesti. Velkakirjat, jotka voivat aiheuttaa pelottavan taloudellisen taakan monille kantajille, ovat osa kampanjaa, jolla pyritään estämään republikaanien mielestä aktivistien ajamat riita-asiat ja tuomareiden liialliset päätökset, kun nämä antavat kieltoja hallintopolitiikkaa vastaan.
Liittovaltion tuomarit ovat parin viime kuukauden aikana suurelta osin vastustaneet maksupyyntöjä ja määränneet vähimmäisvelkakirjoja tai ei ollenkaan. Yhdessä tapauksessa tuomari hylkäsi hallituksen pyynnön määrätä kantajalle 23 miljoonan dollarin ennakkomaksu tai velkakirja ennen asian käsittelyä.
Helmikuussa antamassaan päätöksessä piirituomari Loren AliKhan pysäytti joidenkin liittovaltion rahoituksen muotojen jäädyttämisen ja kieltäytyi määräämästä kantajalle velkakirja asettamista sekä ilmaisi epäuskonsa tällaiseen pyyntöön.
Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump ei jatka virassaan nelivuotiskautensa loppuun. Hän joutuu onneksi siirtymään syrjään ”yllättävien terveysongelmien vuoksi”.
Finanssimarkkinoilla on valtava voima ja herra Trump sai jo viime päivinä kovia puheluita.
Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump ei jatka virassaan nelivuotiskautensa loppuun. Hän joutuu onneksi siirtymään syrjään ”yllättävien terveysongelmien vuoksi”.
Finanssimarkkinoilla on valtava voima ja herra Trump sai jo viime päivinä kovia puheluita.
Tätä olen itsekin jonkin aikaa miettinyt, vaikken olekaan näin selkeää ennustusta uskaltanut esittää.
Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump ei jatka virassaan nelivuotiskautensa loppuun.
Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump jatkaa virassaan vain nelivuotiskautensa loppuun. Trumpin massiivinen, nöyryyttävä tappio markkinavoimia vastaan johtaa silmien avautumiseen ja Trumpin muuttumiseen rammaksi ankaksi.
Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump ei jatka virassaan nelivuotiskautensa loppuun.
Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump jatkaa virassaan vain nelivuotiskautensa loppuun. Trumpin massiivinen, nöyryyttävä tappio markkinavoimia vastaan johtaa silmien avautumiseen ja Trumpin muuttumiseen rammaksi ankaksi.
Omasta mielestä aikalailla fifty-sixty, että joutuuko jonkun hönon tähtäimeen, kuten vaalien aikaan, vai jatkaako kauden loppuun. Seniili höperöhän se on henkisesti, minkä kaikki oikeesti tiesi, mutta fyysisesti ihan hyvässä kunnossa. Kyllä golfin peluu on autonkin kanssa pitänyt papan vetreessä kunnossa. Henkinen puoli taas ei niin haittaa tuossa hommassa, varsinkin kuin Vance iästään huolimatta, ei olisi yhtään parempi vaihtoehto.
Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump ei jatka virassaan nelivuotiskautensa loppuun.
Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump jatkaa virassaan vain nelivuotiskautensa loppuun. Trumpin massiivinen, nöyryyttävä tappio markkinavoimia vastaan johtaa silmien avautumiseen ja Trumpin muuttumiseen rammaksi ankaksi.
Minusta Trump ei ensimmäisellä ja toisella kaudella ole ollut millään olennaisella lailla erilainen, yhtä itsekeskeinen ja irti reaalimaailmasta. Ero on siinä, että häntä hyväksi käyttävä fraktio republikaaneja oli ensimmäisellä kaudella täysin valmistautumaton olemaan vallassa Trumpin välityksellä. Pikku hiljaa he saivat silti ajettua läpi joitakin tavoitteitaan, etenkin rikkaiden verojen alennuksen ja konservatiivisen enemmistön korkeimpaan oikeuteen. Toinen ero oli, että he saattoivat keskittyä positiiviseen puoleen, kun republikaanien perinteinen laita ja kenraalit sekä demokraatit pitivät Trumpin aina jossakin määrin raiteillaan. Toiseen kauteen tullessa hyväksi käyttäjät olivat huolellisesti valmistautuneet ja ryhtyivät heti toimeen. Trump ei kuitenkaan ole muuttunut miksikään, ja nyt onkin näillä republikaaneilla iso haaste toisaalta saada Trump ajamaan omaa agendaansa ja samaan aikaan nyt itse yrittää pitää Trumpin sooloilu jollakin lailla rotissa. Demokraateistakaan ei ole apua, koska nyt he ovat joko lamaantuneet tai sitten tarkoituksella antavat republikaanien tehdä nopeasti suuria virheitä - mikä olisi hyvin riskialtis strategia.
Yhdysvallat on hävinnyt kauppasodan jo ennen kuin sen aloittikaan
Kuva
Kiinan ja USA:n väliseen 582 miljardin dollarin vuotuiseen keskinäiseen kauppaan on tulossa kirskuva keskeytys. Jenkkitehtaat ovat perumassa tilauksiaan ja kiinalaiset valmistajat lomauttavat työntekijöitään. Tyynen meren laivaliikenteessä konttien tilavaraukset laskevat voimakkaasti. JPMorgan sanoi keskiviikkona jenkkitalouden olevan vajoamassa tämän vuoden lopulla.
Kiinasta tuli kolmetoista prosenttia kaikista Yhdysvaltoihin viedyistä tavaroista ja monet kiinalaiset yritykset perustuvat kuluttajatuotevetoisen jenkkitalouden kysynnän tyydyttämiseen. Kiinalle täysimittainen kauppasota Yhdysvaltain kanssa merkitsee maailman suurimman kuluttajamarkkinan sulkeutumista juuri silloin kun sen talouskasvu nojaa vientitulojen lisääntymiseen kompensoidakseen maan kivuliasta kiinteistösektorin kuplan puhkeamista ja vaisua kuluttajakysyntää. Hetki ei ole hyvä, mutta Kiina on kestävä ja sillä on muita keinoja.
Kuva
Maailma on matkalla kahden suurimman talouden keskinäisen kaupan pois-kytkemiseen täydessä epäjärjestyksessä. USA vei Kiinaan 143,5 miljardin dollarin edestä tuotteita 2024, kun se vei muualle noin 438.9 miljardin dollarin arvosta.
Trump lyö tullimaksua toisensa perään, mutta kiinalaiset käsittelevät asiaa toisella tavalla. Kiinan viranomaiset ovat viime aikoina keskustelleet kiinalaisten yritysten kanssa niiden osakkeiden poistamisesta amerikkalaisista pörsseistä vähentääkseen yritysten sidosta dollarin arvoon. Kiina on myös varoittanut kansalaisiaan matkustamasta Yhdysvaltoihin tai opiskelun harkisemista siellä - se laittaa painetta jenkkien turismi- ja koulutuspalveluihin.
Kiina asettaa tietenkin vastatulleja Yhdysvalloille, mutta prosenteilla ei ole kohta merkitystä kun tavaran kulku pysähtyy. Capital Economistin talousporukka laskee viennin USA:han vähenevän puoleen ja Societe Generalen ihmiset uskovat Kiinan viennin USA:aan - “will be largely wiped out”.
Konttibuukkaukset US-Kiinan reitille ovat pienentyneet jo neljänneksellä maaliskuun lopusta alkaen Sonar Container Atlaksen data-alustan mukaan. Konttialuksia operoivat ilmoittavat tulevien laivausten keskeyttämisestä ja muu rahtiala kertoo siirtävänsä rahtitavaraa tullivarastoihin odottamaan selvyyttä asioihin ennen tullien maksamista. Amazon on peruuttanut kiinalaisten toimittajien tilauksia tariffien tultua voimaan.
Kiinatilauksia on alettu siirtää Intiaan tai muualle Aasiaan, kun kyseessä ovat olleet vaikkapa keittiötavarat tms. yleiset kulutustavarat.
Yhdysvallat ostaa Kiinasta paljon enemmän kuin myy sinne, mutta Kiinan nyt nostamat tullimaksut ovat kivuliaita myös jenkeille, vaikka Scott "So what?" Bessent niitä vähätteleekin.
Viennin Kiinan vähentyessä isku kohdistuu pahasti maanviljelysalaan juuri punaisissa republikaaniosavaltioissa ja osuu Trumpin pallilleen auttaneisiin äänestäjiin. Farmarit ovat huolissaan liikesuhteiden häviämisestä suurimmalta vientimarkkinaltaan.
Kappasota ei ole Trumpin ensimmäinen. Edellisessä kiistassa Kiinan kanssa 2018..2019 Trump sai aikaan miljardien dollarien tappiot amerikkalaisille maajusseille. Tätä kompensoidakseen Trump kehitti 23 miljardin dollarin avustukset rahastosta, jonka Yhdysvaltain maatalousministeriö nosti pystyyn vakauttaakseen toimialaa. Tästä hyötyivät lähinnä etelän suuret tilat, mikä aiheutti keskinäistä närää ja sai jotkut farmarit epäilemään tulleensa puijatuiksi.
Soijateollisuus on eniten huolissaan nykyisestä menosta. Kiina on amerikkalaisten suurin soijan vientimarkkina. Trumpin asettaessa Kiinalle tullimaksuja edellisellä kaudellaan, Beijing vastasi asiaan ostamalla soijaa muualta, Brasilia mukaan lukien.
“If this lasts long term, we’re going to have a significant number of farmers going out of business,” said Caleb Ragland, a Kentucky farmer who is president of the American Soybean Association. “We still bear scars from the last trade war.”
Amerikan soijayhdistys vaatii Trumpin hallintoa tekemään kauppasopimuksen Kiinan kanssa välttääkseen pitkäaikaisen sodan. Kauppasodissa ensimmäinen uhri on aina maanviljelys:
“As I talk to my farmers, there’s a lot of anxiety, a lot of stress, a lot of uncertainty, because when we get into a trade war, usually the first pawn in the trade war is agriculture,” he said.
Bessent vähättelee asiaa, vaikka hän itse omistaa 25 miljoonan dollarin edestä viljelypinta-alaa Pohjois-Dakotassa: “China can raise their tariffs, but so what?” said Mr. Bessent, who owns as much as $25 million of North Dakota farmland that he must divest.
Toistaiseksi maanviljelijät ja tilanomistajat epäilevät joutuvansa tässä taistelussa uhrilampaiksi.
Kiina on Yhdysvaltain suurin velkoja. Sillä on hallussaan noin 860 miljardia dollaria Yhdysvaltain valtiovelkaa.
Kuva
Amerikkalaiset pelkäävät Kiinan omistusta ja sitä, että Kiina voisi käyttää velkavipua uhkaamaan Yhdysvaltain asemaa. Kiinan osuus on kuitenkin noin seitsemän prosenttia Yhdysvaltain valtiovelasta ja samaa suuruusluokkaa kuin Japanin osuus. Toistaiseksi Kiinan omistusosuus jenkkilästä on niin suuri, että sen kannattaa pitää tämä hourula jotenkin pystyssä.
Ultimately, China’s debt holdings have become proof of an old adage: When you owe your bank thousands of dollars, it’s your problem, but when you owe your bank millions of dollars, it’s your bank’s problem.
America owes China about $1 trillion dollars. Until we balance the US budget and pay down our debt, China’s ownership of 7 percent of the national debt will continue to give it a vested interest in America’s prosperity, not leverage to do us harm.
Kiinalla on toinen, vakavampi ase. Kiina on yksi maailman suurimpia jenkkiläisten kiinnelainojen - MBS:ien eli Mortgage Backed Securities - omistajia. Jos Kiina päättäisi alkaa myydä niitä ja toisen maat seuraisivat perässä, toimenpide iskisi kovaa koko jenkkiläiseen asuntomarkkinaan.
“If China wanted to hit us hard, they could unload Treasuries. Is that a threat? Sure it is,” said Guy Cecala, executive chair of Inside Mortgage Finance. “They’re going to look at pushing levers and trying to put pressure. ... Targeting housing and mortgage rates is a powerful driver of something like that.”
At the end of January, foreign countries owned $1.32 trillion worth of U.S. MBS, or 15% of the total outstanding, according to Ginnie Mae. The top owners: Japan, China, Taiwan and Canada.
China had already begun selling off some U.S. MBS last year, with the country’s holdings at the end of September down 8.7% year over year and down 20% by the start of December. Japan, which had shown gains in its MBS in September, showed a drop at the start of December.
Jos Kiina ja Japani kiihdyttävät MBS-myyntejään ja muut maat seuraavat perässä, kiinnelainojen korkotaso nousisi voimakkaasti. Tämä huoli on jo ihmisten tutkassa ja se on nostamassa kitkaa kauppasodan hyväksymiseen. Monet sijoittajat alkavat olla huolissaan, kiinnelainojen spreadien levenemisestä Kiinan, Japani tai Kanadan tullessa mukaan sotimaan vastamenettelyillä.
Keskimääräinen efektiivinen tullimaksutaso Yhdysvaltoihin on nyt lähempänä 24% kuin 27% ja se on edelleenkin uhka kasvulle ja hintavakaudelle sanoo Marc Chandler Bannockburnsilta. Vaikka inflaatio oli oletettua pienempää, Dixie eli dollarindeksi DXY laski 1,1%, koska dollari heikkeni 2% jenin suhteen ja 1,6% euron suhteen.
Bill Maherin kertomus matkasta valkoiseen taloon Trumpin vieraaksi. Joku vastakohdat kohtaavat tyylinen juttu. Todella yllättävä, vaikka toki toi tulokulma mietitty, kun kaikkialla dissataan Trumppia 24/7 ja hulvatonta settiähän siitä irtoaa. Jimmy Kimmel oma suosikki, daily show kans joskin sama matsku kiertää vähän kuin suomalaisissa podcasteissa. 😁
Trumpin nostettua Kiina-tuonnin tullimaksujen tason 145 prosenttiin, hän yhtäkkiä sunnuntaina poisti tullit älypuhelimilta ja kuluttajaelektroniikalta. Nopeat tariffipolitiikan muutokset paljastavat Valkoisen Talon olevan kaaoksen vallassa ja sen joutuneen pilkan kohteeksi "Sopimuksen tekemisen taiteen" ihmeitä tekevien ohjeiden noudattamisen vuoksi.
Presidentin tukijat tietysti hokevat tätä mestaristrategiksi, sillä muuta ehdottavat ovat joutumassa Trumpin raivon ja julman koston kohteeksi. Täällä Atlantin toisella puolen Gideon Rachman uskaltaa Financial Timesissä sanoa suoraan, että Trumpilla on tariffipokerissa heikompi käsi:
Trump has a much weaker hand than he thought in the game of tariff poker that he is playing with China. The longer it takes for Trump to accept this definitively — the more he and the US stand to lose.
Jo alkuasetelmassa Trumpin tappelukumppanit ovat väärin arvioineet, että Kiinalla olisi huonot lähtökohdat tullikonfliktissa, koska Kiina vie enemmän Yhdysvaltoihin kuin tämä vie Kiinaan.
Asia on päinvastoin ja olisi valjennut jenkeille, jos nämä olisivat viitsineet perehtyä Ulkoministeriön Adam Posenin artikkeliin. Posen osoittaa siinä, että Kiinan viennin suuruus Yhdysvaltoihin on sille lisää vääntöä tuova etu eikä haitta. Jenkit eivät osta tuotteita Kiinasta hyvää tehdäkseen. Amerikkalaiset haluavat ja tarvitsevat Kiinassa valmistettuja tavaroita. Joten, jos nämä tavarat tulevat paljon kalliimmiksi - tai katoavat kokonaan kaupan hyllyiltä - silloin amerikkalaiset kärsivät.
Puolet jenkeissä myydyistä älypuhelimista on iPhoneja ja neljä viidestä niistä on tehty Kiinassa. Jenkit nostavat kovan metelin, jos niiden hinnat kaksinkertaistuvat.
Trumpin on syytä toivoa viileätä kesää, sillä 80 prosenttia maailman ilmastointilaitteista valmistetaan Kiinassa. Niihin liittyvät myös kolme neljästä sähköisestä tuulettimesta, joita Yhdysvaltoihin viedään. Valkoinen Talo haluaa kauppasodan olevan ohi hyvissä ajoin ennen joulua, sillä 75% nukeista ja polkupyöristä tuodaan Kiinasta.
Voidaanko nämä vehkeet tehdä Yhdysvalloissa. Kyllä mahdollisesti, mutta uusien tehtaiden rakentaminen veisi aikaa ja tuotteista tulisi merkittävästi kalliimpia.
Trump vihaa huonoja otsikoita ja haluaa niiden vain häipyvän johonkin. Sen sijaan, että kestäisi puutetta ja rahan arvon huononemista hän haluaa lisätä aiheita tavaralistaan, jotka vapautetaan tariffeista.
Näissä olosuhteissa Kiinalle riittää pelkkä odottaminen. Jos Beijing haluaa alkaa ilkeäksi, sille riittää vaikka antibioottien raaka-aineiden toimittamisen lopettaminen, sillä Kiina valmistaa 50% niistä ainesosista, joista amerikkalainen lääkekemia on riippuvainen. F35 tarvitsee toimiakseen myöskin harvinaisia maametalleja Kiinasta.
Amerikan markkina on vain 14% Kiinan viennistä. Tariffit ovat epämukavia, mutta eivät uhkaa Kiinan taloutta.
Valkoisessa Talossa odotellaan kylkiä raapien, että Xi Jinping nostaisi luurin ja soittaisi. Mutta Kiinan johtajalla ei ole aikomustakaan rupatella - ja vielä vähemmän anoa armoa. Kiinan tiukasti kontrolloitu poliittinen koneisto on todennäköisesti ollut Yhdysvaltoja paljon paremmin valmistautunut tähän politiikan ja talouden paineeseen, jossa helposti taloudelliset epäonnistumiset muuttuvat poliittiseksi paineeksi.
Kiina ja Xi kokivat ja tekivät hyviä ja huonoja asioita Covid-19 pandemian aikaan ja Kiina on hyvin valmistautunut kaupan pitkäänkin alamäkeen. He ovat ehtineet pohtia vaihtoehtoja, kun taas Valkoinen Talo yrittää selvytyä asioista sitä mukaa kuin niitä tulee.
Trump has dealt himself a losing hand. Sooner or later he is going to have to fold.
Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton on CNBC:n haastattelussa ottanut esille Trumpin tökerön tavan ensin suututtaa kumppaninsa, joita tarvittaisiin avuksi, jos aikoo hyökätä ja sillä tavoin menettää kykynsä tehokkaasti toimia Kiinan suuntaan.
“This is certainly not the way you treat your friends. You don’t slap them in the face publicly and say, I’m going to tariff you unless you do better on trade negotiations,” Bolton told CNBC’s Dan Murphy on Monday.
Omien ystäviemme kimppuun käymisellä Kiina sai paljon paremman strategisen aseman sen sijaan, että Yhdysvallat olisi liittoutunut ja saanut voimaa vaikuttamiseen.
"So, this is a not just an economic blunder, which I think it clearly is. It’s a strategic blunder that’s going to cost the United States dearly if this tariff policy isn’t reversed."
“If you want to deal with that problem, certainly it would make sense to get together with Japan, Korea, Singapore, other Asian countries, the European countries, others around the world who have been victimized by China in the same way the U.S. has,” Bolton said.
“Instead, we’re having a war with our friends and really crippling our ability to deal effectively with China.”
Samaan aikaan Kiina parantaa suhteitaan Aasian muihin maihin siten, että Xi vierailee Vietnamissa, Malesiassa ja Kambodzassa.
“Xi Jinping is trying to build up allies,” Bolton said. “If Trump had any sense, he would be doing the same thing; instead of he’s alienating our allies. ... The damage that’s being done to us, credibility, our good faith, people’s reliance on [the U.S.] built up over the last eight decades — since the end of World War II — Trump is shredding. And China, of all places, is saying, you know, we’re really an island of stability in the midst of all this turmoil. I don’t think Trump understands this.”
Kiinan johtaja ei pysähdy Aasiaan sanoo Bolton, ... ihmiset ovat kertoneet Etelä-Korealla ja Japanilla olevan yhteinen rintama Yhdysvaltojen tariffeja vastaan.
"This is just insanity from the U.S. point of view, that we would even let this happen."
Sijoitusnäkökulmasta vastustus meneillään olevaa Yhdysvaltain talouspolitiikan syöksykierrettä vastaan alkaa tulla julki yhä useammassa julkaisussa - ja suorasanaisesti. Ehkä piinaviikko saisi aikaan sen verran okaita jenkkien poluille, että tajuaisivat kääntää suuntaa ennen ristille joutumista.
