Tämä jokavuotinen hulabaloo on kohta taas ajankohtainen. Joko on salkkuun tarttunut jotain tammiralliteemalla? Omassa salkussa on ostoja tehty pitkälle ja lyhyellekin aikavälille. Toistaseksi on tarttunut:
Inderesiä
Solwersia
Glastonia
Robitia
Orthexia
Lisääkin mahdollisesti tulossa.
Siirryin ostolaidalle viime viikolla. Neste, Kempower (tosin myin tän päivän pomppuun taas osan pois), Asuntosalkku, Baytex energy, Evolution.
Tammiralli-osakkeina näistä voi ehkä pitää Nestettä. Kiikarissa on rallia varten vielä Sampo, UPM ja Fortum mikäli hinta näyttää sopivalta ja saan suotuisan ennustuksen selvännäkijältäni. Hyvää haruspexia on nykyisin vaikea löytää.
Meikämandoliini on ostanut tähän mennessä Tecnotreetä, Nestettä ja Titaniumia. Jos Alibaba ei karkaa nykytasoilta minnekään, niin sitä saattaisi tulla salkkuun lisää sitten joulukuun palkkapäivänä 31.12.
Tämä jokavuotinen hulabaloo on kohta taas ajankohtainen. Joko on salkkuun tarttunut jotain tammiralliteemalla? Omassa salkussa on ostoja tehty pitkälle ja lyhyellekin aikavälille. Toistaseksi on tarttunut:
Inderesiä
Solwersia
Glastonia
Robitia
Orthexia
Lisääkin mahdollisesti tulossa.
Tänään tuli listalle vielä Incapia, Nestettä ja EcoUpia. Hyvin todennäköisesti tämän vuoden kaupat tehty ja sitten vaan odotellaan roskakasan kanssa tammirallia.
Alma pyysi ehkä kolmatta vuotta peräkkäin samaa haastattelua. Omat haastikset on kuulemma kosher jakaa, jos laittaa linkin, sanoi joku ex-päätoimittaja joskus.
Pitkän linjan sijoittaja ja pokeriammattilainen Aki Pyysing on hyödyntänyt pörssin tammikuuilmiötä systemaattisesti jo 1990-luvulta alkaen. Hänen tyylinsä on ollut hieman omalaatuinen.
Kun vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän viimeinen tunti lähtee pyörimään, Pyysing aloittaa toden teolla ostotoimeksiannot. Uudenvuodenaatto vierähtää välissä, mutta keventäminen alkaa viimeistään vuoden ensimmäisen kaupankäyntipäivän toisena tuntina.
”Se on hyvinkin kapea ikkuna, mihin vuodenvaihdeilmiö minun nähdäkseni liittyy”, Pyysing sanoo.
”Monesti puhutaan tammirallista, eli tammikuun alusta tammikuun loppuun. Mutta oma periodini on nimenomaan tasan se, kun vuosi vaihtuu.”
Kapeaan ikkunaan on selkeä syy – mitä lyhyempi aikaväli, sitä vähemmän markkinoilla ehtii tapahtua kurssiin vaikuttavia asioita. Aina sekään ei riitä, jos pyhäpäivän lisäksi väliin jää esimerkiksi viikonloppu.
Vuodenvaihteen ilmiö ei välttämättä ole kovin vahva, mutta tuottoa saa kuitenkin noin pari prosenttia.
”Hyvin usein osakkeet nousevat noin prosentin tai kaksi. En hae edes kunnolla voita leivän päälle, vaan ennemminkin leivän kulmalle.”
Tuottotavoite on ennalta määrittelemätön. Pyysing kertoo olevansa ”mutusijoittaja”, ja päätökset elävät tilanteen mukaan.
”En käytä missään nimessä stop profitia, mutta vaikka tuntuisi hirveän hyvältä, pakotan itseni myymään jotain heti tammikuun ensimmäisenä päivänä.”
Joskus on käynyt niinkin, että tammikuun lento on kestänyt vain hyvin lyhyen hetken, minkä jälkeen kurssit ovat hyytyneet hyvinkin nopeasti. Jossain muodossa ilmiö toistuu kuitenkin joka vuosi.
”Joskus tammiralli kestää kaksi tuntia ja joskus kaksi kuukautta, mutta jos ei tapahdu mitään ihmeellistä, niin osakkeet lähtevät tammikuun alussa taianomaisesti nousuun.”
Pienyhtiöitä voi katsella jo aiemmin
Pörssin laskuvuosina, kuten nyt, Pyysing saattaa aloittaa ostot jo aikaisemmin joulukuussa, jos hyviä laskupäiviä osuu kohdalle etenkin pienten yhtiöiden kohdalla.
Joka tapauksessa pörssin viimeisenä kaupankäyntipäivänä hän ostaa osakkeita, olivat ne laskeneet tai eivät.
”Mieluiten ostan sellaisia yhtiötä, jotka ovat sinä vuonna laskeneet, mutta ei minulla mitään kiveen hakattuja sääntöjä ole. Mielellään sellainen yhtiö, että on fundamentaalisesti halvalla sijoitettu. Silloin on myös vaihtoehto B, johon turvautua, jos tammirallia ei tulekaan.”
Vuodenvaihteessakaan ”hypelaput” eivät kiinnosta, eli yhtiöt, joiden arvostus on korkealla suhteessa tuleviin odotuksiin.
Vielä ei Pyysingin mukaan ole varmaa, mitä hän tulee vuodenvaihteessa ostamaan.
Aiemmin hän on ostanut muun muassa metsäyhtiö UPM:ää, ja sama yhtiö saattaa päätyä pelinappulaksi tänäkin vuonna. Pyysingin mukaan UPM on hyvin johdettu yhtiö, jonka hinta on fundamentaalisestikin perusteltu, varsinkin viime aikojen laskun jälkeen.
Isommat yhtiöt ovat hyviä vuodenvaihdepeliin likviditeetin takia.
”Useimpina vuosina tavanomainen ostokohde on ollut Nokia, koska siinä likviditeetti riittää aina. Usein on ollut niin, että minulla ei Nokiaa ole ollut muutoin kuin vuodenvaihteen ympärillä. Tosin siinä on enemmän riskejä kuin UPM:ssä”, Pyysing pohtii.
”Tänä vuonna en välttämättä osta Nokiaa, varsinkin kun se on vähän noussut. Päätän kuitenkin vasta viimeisenä kaupankäyntipäivänä.”
Usein suurimmat muutokset tammikuussa tulevat pienyhtiöihin, joiden kurssit liikkuvat isoja yhtiötä herkemmin.
”Mutta siinä on myös hyvä mahdollisuus ostaa arpoja, jotka eivät voita. Jos Nokiassa haen noin kahta prosenttia tuottoa, pienyhtiöissä muutokset voivat olla paljon enemmän.”
Kokonaisuudessa vain pieni lisäys
Pyysing kertoo hyödyntävänsä vuodenvaihdepelissä sijoittamiseen tarkoitettua luottolimiittiä.
Vuodenvaihdepelin paino koko vuoden sijoitusstrategiassa ei ole erityisen merkittävä, vaikka erikoistilanne hyödynnetäänkin vuosittain.
”Jos viimeisen kaupankäyntipäivän aamuna sijoitusaste on 110 prosenttia, voi se päivän lopuksi olla 125 prosenttia”, Pyysing kuvailee.
Tuotto jää Pyysingin miljoonasalkun kokonaisuuteen nähden pieneksi lisäykseksi.
”Tuskinpa olen kokonaista prosenttiyksikköä plussaa koko salkulle saanut”, hän arvioi.
Tappiot ovat jääneet voittoja paremmin mieleen. Mieleenpainuvin tappio oli useita vuosia sitten, kun Pyysing ennen vuodenvaihdetta osti ainoastaan energiayhtiö Fortumin osakkeita. Siitä ei ainakaan mitään uutista tule, Pyysing kertoo ajatelleensa.
”Sähköyhtiö antoi yllättäen negatiivisen tulosvaroituksen uudenvuodenpäivänä, se jäi hyvin mieleen”, Pyysing naureskelee.
Tehty tappio onneksi korjaantui siirtämällä myyntejä kuukausia eteenpäin. Fortum-fiaskon jälkeen Pyysing kertoo ostaneensa aina useampaa yhtiötä, jotta yhden osakkeen yllättävän laskun vaikutus ei ole niin suuri.
Vaikka Pyysing ei usko sijoittamiseen liittyvien kalenteri-ilmiöiden orjalliseen seuraamiseen muuten, vuodenvaihdeilmiö on pääsääntöisesti pitänyt paikkaansa jo lähes 40 vuoden ajan.
”Vuodenvaihteessa vaihtuvat tilikaudet ja salkunhoitajat, niin tämä vaan ei poistu.”
