Toki vertailuksi voi ottaa Senegalin, Yemenin ja Pakistanin ja päivitellä asiaa. Toisaalta voi sanoa että meillä on vähemmän velkaa kun EU keskiarvo. Mailla kuten Belgia, Ranska, espanja, italia ja Itävalta on enemmän velkaa suhteessa BKT kun Suomella. Tilastot saa kuulostamaan paremmilta kun on kun cherry pickaa maita.

Toki samaa mieltä siitä että meillä isoja rakenteellisia ongelmia.

Mahtaako aloittaja sijoittaa USA:n markkinoille?

Onhan tuo valtion alijäämä aivan karsea. -oliko tulot 76MRD, menot 88MRD -ja alijäämää 12MRD.

Verotus on aika tapissaan ja  välttämätön leikkaaminen osaltaan hyydyttää taloutta, jolta kasvu puttuu ennestään. Samalla kun huoltosuhde heikkenee.

Ilman muuta valtioriski on nykyään olennainen osa sijoittamisen allokaation huomioimista. Oikeastaan kaikki pörssiyhtiöt joiden liiketoiminnassa kotimaan markkina on merkittävä, omaavat kielteisen indikaattorin. Koko kiinteistösektori samoin. Metsä  on ollut viime vuoden yllättävän hyvä sijoitus, mutta eiköhän valtio kuse tämän sijoituslajin panemalla metsämaan kiinteistöveron piiriin. -jokamiehen oikeuksien uhallakin.

Suomea sisältävät assetit pitää saada riittävän halvalla, jotta riskit ovat sisään hinnoiteltuja. Itse vältän suomiriskin kasvattamista.

Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 euroa vuonna 2019

Kotitalouksien yleisimmin omistama varallisuuslaji oli talletukset, joita oli lähes kaikilla kotitalouksilla (98 % kotitalouksista). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kulkuvälineet (72 % kotitalouksista), oma asunto (65 %) sekä pörssiosakkeet ja suorat rahastosijoitukset (43 %).

Varallisuuden arvolla mitattuna oma asunto oli selvästi merkittävin varallisuuserä, sillä sen osuus kokonaisvaroista oli noin puolet (48 % kokonaisvaroista). Seuraavaksi merkittävin varallisuuserä oli muut asunnot, joiden osuus kokonaisvaroista oli kymmenesosa (10 % kokonaisvaroista). Aikamoinen Suomi-paino.

Linkki Tilastokeskus: https://stat.fi/til/vtutk/2019/vtutk_2019_2021-06-08_tie_001_fi.html

Kuva

Varallisuuden hoidon näkökulmasta suomalaisilla sijoittajilla on jo ennestään oman asunnon ja mahdollisen kesäasunnon muodossa kaksi kolmasosaa varoistaan Suomeen ja sen kansantalouden kehitykseen sijoitettuna.

Tästä syystä tuntuu tynnyrissä asumiselta, että pörssisijoituksetkin pitäisi sijoittaa samalle maantieteelliselle talousalueelle.

Minusta on selvää, että varallisuuden muille lajeille etsitään vaihtoehtoisia trendejä ja kasvusuuntia kaikkialta maailmasta. Pörssiosakkeilla ja muilla sijoitusinstrumenteilla se on lisäksi helppoa - onnistuu suomalaisen rannan laituriltakin. On siinä oma hupinsakin, kun Kiinassa ahkeroidaan ja osingot naksahtavat Suomeen.

Suomalainen euro ei tuo Helsingin pörssissä oleville julkisesti noteeratuille osakeyhtiöille yhtään enemmän puhtia kuin ranskalaisen eläkerouvan rahastossa olevat varat. Eläkesäätiö lukee vain numeroita ja ne ratkaisevat, kuten UPM hyvin tietää ja painottaa.

Kuva

Asuntoväestön henkilöistä 34,7 % omisti sijoitusrahastoja, pörssiosakkeita tai molempia vuoden 2022 lopussa. Osuus on kasvanut noin viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019.

Sijoitusrahastoja omisti 27,8 % asuntoväestöstä vuoden 2022 lopussa. Osuus oli lähes sama miehillä ja naisilla. Pörssiosakkeita omisti 16,2 % asuntoväestöstä vuoden 2022 lopussa. Miehillä osuus oli suurempi (19,5 %) kuin naisilla (12,1 %).

Linkki Tilastokeskus:Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti 1,89 miljoonaa henkilöä vuonna 2022 - Tilastokeskus (stat.fi)

Omistusten arvo oli kymmenellä prosentilla miesomistajista yli 82 500 euroa ja viidellä prosentilla yli 167 600 euroa. Naisomistajista kymmenellä prosentilla omistusten arvo oli yli 53 200 euroa ja viidellä prosentilla yli 99 800 euroa.

Kyllä siinä hajautettavaa riittää Suomeen ja mielellään muuallekin: "Diversification is your free lunch". Sen sijaan , että eläisimme toistemme paitoja pesemällä on hyvä, jos rahaa tulee kansantalouteen paitsi viennistä myös sijoitustuotoista.

Linkki: Diversification is 'free lunch': CEO of world's largest index provider (cnbc.com)

Suomeenhan rahaa tulee vaan ostamalla ulkomaisia yhtiöitä, eikös? Se oliskin pitänyt aloittaa heti , eikä millään Nokia+Fortum kombolla. No, tekemällä oppii, ja köyhiltä rahat pois! 😊

Perassic Park wrote:

Onhan tuo valtion alijäämä aivan karsea. -oliko tulot 76MRD, menot 88MRD -ja alijäämää 12MRD.

Verotus on aika tapissaan ja  välttämätön leikkaaminen osaltaan hyydyttää taloutta, jolta kasvu puttuu ennestään. Samalla kun huoltosuhde heikkenee.

Ilman muuta valtioriski on nykyään olennainen osa sijoittamisen allokaation huomioimista. Oikeastaan kaikki pörssiyhtiöt joiden liiketoiminnassa kotimaan markkina on merkittävä, omaavat kielteisen indikaattorin. Koko kiinteistösektori samoin. Metsä  on ollut viime vuoden yllättävän hyvä sijoitus, mutta eiköhän valtio kuse tämän sijoituslajin panemalla metsämaan kiinteistöveron piiriin. -jokamiehen oikeuksien uhallakin.

Suomea sisältävät assetit pitää saada riittävän halvalla, jotta riskit ovat sisään hinnoiteltuja. Itse vältän suomiriskin kasvattamista.

Onhan tämä ihan käsittämätön tilanne, ja ainoa kestävä tapa parantaa huoltosuhdetta olisi lakkauttaa perusteettomat työeläkkeet alkaen heti.

Toki meillä on näitä vasemmistolaisia ja vasemmistolaisia "oikeusjärjestöjä" joiden ainoa tehtävä on vain edustaa omien edunsaajiensa etua. Jonka takia muutosta ei saada aikaan, joka olisi pitänyt tehdä jo 90-luvulla. 

Farseer wrote:

Perassic Park wrote:

Onhan tuo valtion alijäämä aivan karsea. -oliko tulot 76MRD, menot 88MRD -ja alijäämää 12MRD.

Verotus on aika tapissaan ja  välttämätön leikkaaminen osaltaan hyydyttää taloutta, jolta kasvu puttuu ennestään. Samalla kun huoltosuhde heikkenee.

Ilman muuta valtioriski on nykyään olennainen osa sijoittamisen allokaation huomioimista. Oikeastaan kaikki pörssiyhtiöt joiden liiketoiminnassa kotimaan markkina on merkittävä, omaavat kielteisen indikaattorin. Koko kiinteistösektori samoin. Metsä  on ollut viime vuoden yllättävän hyvä sijoitus, mutta eiköhän valtio kuse tämän sijoituslajin panemalla metsämaan kiinteistöveron piiriin. -jokamiehen oikeuksien uhallakin.

Suomea sisältävät assetit pitää saada riittävän halvalla, jotta riskit ovat sisään hinnoiteltuja. Itse vältän suomiriskin kasvattamista.

Onhan tämä ihan käsittämätön tilanne, ja ainoa kestävä tapa parantaa huoltosuhdetta olisi lakkauttaa perusteettomat työeläkkeet alkaen heti.

Toki meillä on näitä vasemmistolaisia ja vasemmistolaisia "oikeusjärjestöjä" joiden ainoa tehtävä on vain edustaa omien edunsaajiensa etua. Jonka takia muutosta ei saada aikaan, joka olisi pitänyt tehdä jo 90-luvulla. 

Juu, jotain tarttis tehdä. En tosin tiedä, paljonko eläkkeistä on turhaa/perusteetonta. Mitä esimerkiksi on ”perusteettomat työeläkkeet”? Mä ehkä jättäisin vanhukset rauhaan… heille tuleva eläke/sosiaslietuus valuu kuitenkin jälkipolville ”sosiaalietuutena” tavalla tai toisella. Ehkä ottaisin silmätikuksi nuoret, terveet, työikäiset ja -kykyiset vetelehtijät. Lisäksi julkista sektoria on vaan pakko höylätä pienemmäksi…sieltä löytyy varmasti miljarditolkulla kovapalkkaisia huuhaa-virkoja. En tässä siis lähtisi ekana hoitsuja piiskaamaan, vaikka siitähän se julkkarin vyönkiristys kuitenkin aloitetaan sitten kun on pakko. Paska vaan valuu alaspäin, valitettavasti.

LopullaBensaa wrote:

Farseer wrote:

Perassic Park wrote:

Onhan tuo valtion alijäämä aivan karsea. -oliko tulot 76MRD, menot 88MRD -ja alijäämää 12MRD.

Verotus on aika tapissaan ja  välttämätön leikkaaminen osaltaan hyydyttää taloutta, jolta kasvu puttuu ennestään. Samalla kun huoltosuhde heikkenee.

Ilman muuta valtioriski on nykyään olennainen osa sijoittamisen allokaation huomioimista. Oikeastaan kaikki pörssiyhtiöt joiden liiketoiminnassa kotimaan markkina on merkittävä, omaavat kielteisen indikaattorin. Koko kiinteistösektori samoin. Metsä  on ollut viime vuoden yllättävän hyvä sijoitus, mutta eiköhän valtio kuse tämän sijoituslajin panemalla metsämaan kiinteistöveron piiriin. -jokamiehen oikeuksien uhallakin.

Suomea sisältävät assetit pitää saada riittävän halvalla, jotta riskit ovat sisään hinnoiteltuja. Itse vältän suomiriskin kasvattamista.

Onhan tämä ihan käsittämätön tilanne, ja ainoa kestävä tapa parantaa huoltosuhdetta olisi lakkauttaa perusteettomat työeläkkeet alkaen heti.

Toki meillä on näitä vasemmistolaisia ja vasemmistolaisia "oikeusjärjestöjä" joiden ainoa tehtävä on vain edustaa omien edunsaajiensa etua. Jonka takia muutosta ei saada aikaan, joka olisi pitänyt tehdä jo 90-luvulla. 

Juu, jotain tarttis tehdä. En tosin tiedä, paljonko eläkkeistä on turhaa/perusteetonta. Mitä esimerkiksi on ”perusteettomat työeläkkeet”? Mä ehkä jättäisin vanhukset rauhaan… heille tuleva eläke/sosiaslietuus valuu kuitenkin jälkipolville ”sosiaalietuutena” tavalla tai toisella. Ehkä ottaisin silmätikuksi nuoret, terveet, työikäiset ja -kykyiset vetelehtijät. Lisäksi julkista sektoria on vaan pakko höylätä pienemmäksi…sieltä löytyy varmasti miljarditolkulla kovapalkkaisia huuhaa-virkoja. En tässä siis lähtisi ekana hoitsuja piiskaamaan, vaikka siitähän se julkkarin vyönkiristys kuitenkin aloitetaan sitten kun on pakko. Paska vaan valuu alaspäin, valitettavasti.

Julkisella sektorilla on läskiä ja jonninjoutavaa tekemistä, josta pitäisi karsia. Iso syyllinen työkustannuksiin on jatkuva uusien lakien kautta vaadittu pilkunnussimistyö

"Miksi Suomi on sijoituskohteena parempi valinta Suomalaiselle säästäjälle tai sijoittajalle kuin joku muu maa jossa näitä ongelmia ei ole - pitkällä aikavälillä (+15v)"

Ei se mitenkään välttämättä olekaan. Ja ceteris paribus ei tietenkään ole.

"Näistä synkistelyistä tuli mieleen kysyä Suomi-sijoittajilta, että millä ajatuksella te sijoitatte Suomeen?"

Hyvin optimistisesti. Näen pystyväni sekä hyödyntämään kotikenttäetuani vs. ulkomaiset sijoittajat ja tuulipuvut jatkossakin että yhtiöiden raportoinnin säilyvän luotettavahkona. Ja arvostustason olevan poikkeuksellisen edullisen.

Kansantalouden kehitys ja pörssiosakkeiden kehitys eivät ole synonyymejä. Yritykset kun pyrkivät tekemään voittoa kaikissa olosuhteissa. Tätä olen länkyttänyt varmaan 1980-luvulta asti. Tosin usko tuossa 1990-luvun alkuvuosien pitkinä minuutteina oli välillä koetuksella. Mutta sitten Casimir Ehnrooth & Kymmene Oy kellututtivat markan ja velkainen vientiyritys teki 200 megaa positiivisia rahoitustuottoja. Sen jälkeen olen sivuille vilkuillut vain erikoistapauksissa. 

Oy Suomi Ab on ollut pikkaisen ongelmallinen sijoituskohde jo pitkään monista syistä (puhtaasti muista kuin isänmaallisista ja kotikenttäedusta huolimatta) mm. koska  Suomessa kun ei ole ollut merkittävää reaalista kasvua 16 vuoteen. On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen systeemin ylläpitoon.  

1. Maariski

-maailman pörsseissä noteerataan noin 55000 osaketta, miksi parhaat löytyisivät juuri Suomesta?

-kun globaali pääomamarkkinoiden toimija tarkastelee sijoituspotentiaalia maailman eri kolkissa, Suomen houkuttelevuus ei valitettavasti ole eikä tule olemaan kärkipäässä. Kansandustaja Toveri totesi, että ”Suomi on sodassa Venäjän kanssa”. Tosiasiassa asia on päinvastoin eli Venäjä on sodassa Suomen kanssa monin ”erityisoperaatioin”. Suomi ei ole ilmeisesti toistaiseksi hyökkäillyt Venäjän tontilla.

-miksi ulkomainen sijoittaja sijoittasi fyrkedaalejaan kaikista maailman maista juuri Suomeen, jonka vieressä on häikäilemättömin ja  arvaamattomin roistovaltio Sabotaasi-Venäjä? Venäjän hyeenajohtoa ei tule aliarvioida – tyhmyyden ja hulluuden määrässä.

Riski on tuttu esimerkiksi kiinteistömarkkinoilta: on hyviä ja huonoja alueita, eivätkä markkinat hinnoittele niinkään kiinteistön omistajaa kuin naapurustoa. Suomella ja koko Euroopalla on tällä hetkellä ja tulee olemaan vuosikymmeniä erittäin ”outo” naapuri.

-Sabotaasi-Venäjän asenne tuskin muuttuu esim. 30 tai 50 vuoden kuluttua, koska nuoriso siellä tehoruokitaan väkivaltaisella, fasistisella keitoksella.

-Venäjä oli valmistellut Suomineidon haltuunottoa jo pitkään. Siihen tuli vähän mutkia matkaan Suomi-neidon hiljattain avioiduttua hiukan isokokoisemman ja ronskimman tyypin kanssa.

2) Kasvuriski

-sijoittajanäkökulmasta 5,5 miljoonan asukkaan kotimarkkina ei tarjoa reippaita kasvuedellytyksiä firmoille, varsinkaan pienemmille, jos sitä verrataan esim. 340 miljoonan (USA) tai 1,5 miljardin asukkaan (Intia) kotimarkkinaan. Kun kotimarkkinalla on loistava idea testattu ja kasvatettu, voidaan paksulla lompakolla lähteä valloittamaan myös maailmaa (jos halua on).

-asiakkaiden haaliminen vientimarkkinoilta Suomesta käsin on tunnetusti kovien kynnysten takana

3) Yhteiskuntakustannus- ja motivaatioriski

-miten demokratiassa pystään vallassa ja samalla toteutetaan syvälle käyvää yhteiskunnan saneerausta?

-verotuksen tarve suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa n. 60 %. Kun todellinen suhde on nyt 50 % otetaan vajaus velkana valtiolle ja kunnille. Nykyisin työskentelemme 3 päivää viikon viidestä päivästä yhteiskunnalle. Jos verotuksen tarve nousee 100 %:n tasolla on selvintä, että kaikki saavat palkkansa valtiolta ja kunnilta joka myös järjestää täysihoidon jokaiselle.

-Suomesta puuttuvat riittävät porkkanat. Melkein jokaisen suomalaisen pääammatti on verovoudin hyväksi uurastaminen reilusti yli puolet vuodesta. Moni ei ole sitä havainnut. Jossain vaiheessa asia voi fiksumpia ja ahkerimpia alkaa tympiä. Tästä voi pyristellä irti vain laiskottelemalla tai siirtymällä kevyempään veroympäristöön. 

Mutta kaikki ei ole niin huonosti, kuin edellä olevasta voi päätellä. Onneksi Suomi panostaa reilusti erilaisiin tutkimushankkeisiin tilanteen muuttamiseksi ja maan ja kansantalouden saamiseksi voimakkaaseen kasvuun. On erinomaista, että hallitus piti kehysriihessä aiemmat päätöksensä, joilla tutkimus- ja kehittämisrahoitusta kasvatetaan kehyskaudella merkittävästi.

Näillä hankkeilla Suomi nousuun:

- Julkitehdyn ulosteen politiikka kaupunkikuvassa, taiteessa ja bioetiikassa

254465 euroa

- Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa

438874 euroa

Diagnoosina arkistokuume: historioitsijat, arkistot ja muuttuva keskiluokkainen kulttuuri 1840-1914

438874 euroa

- Keho poliittisena sanastona - teot ja tapahtumat poliittisena ilmaisuna

254800 euroa

Sukupuolten ajallinen moniulotteisuus itäisen Afrikan historiassa: suullinen muistitieto, eletty ja peritty menneisyys sekä syvän menneisyyden jäljet kielessä

407832 euroa

- Tunteet, naisidentiteetit ja epänormatiivinen seksuaalisuus katolisen reformaation ajan Ranskassa

256000 euroa

- LGBTQI+- ja katutason byrokraatit: motiivien, väkivallan ja kollektiivisen edunvalvontamahdollisuuksien arviointi Itä-Afrikassa

574182 euroa

- Lumoutuminen nuorten teknologisoituneessa kaupunkitilassa: kohtaamisia, erontekoja ja politiikan mahdollisuuksia post-sosiaalisessa kaupungissa

499323 euroa

- Räppäävät naiset Suomessa. Hiphop-feminismin, sukupuolen, rodun ja valkoisuuden monimodaalinen rakentuminen

207072 euroa

• Sukupuoli renessanssin ja varhaismodernin ajan filosofiassa 496202 euroa
• Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat

500000 euroa

- Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa

497044 euroa

- Queer-siirtolaisten vastaanottamisen ja kohtaamisen poliittinen maantiede

528106 euroa

- Myötätuntoisen kaupunkisuunnittelun rajat ja mahdollisuudet

259515 euroa

- Oma luokkahuone: naisoletetut pianonsoitonopettajat, intersektionaalisuus ja musiikkielämän sukupuolittuneet valtarakenteet Helsingissä ja Tallinnassa 1861–1924

231072 euroa

Medioitunut feminismi nyky-Venäjällä

479081 euroa

- Kehon ja äänen politiikan esityksiä Pohjoismaisten indiepop-naismuusikkojen musiikkivideoissa

212468 euroa

- Transitiopolkuja naisten osallisuuteen Nepalin muuttuvassa musiikkikulttuurissa (amplifyHer)

594794 euroa

- Työväenluokkaisen mieheyden hybridisoituminen tietoistuvassa koneteollisuustyössä

239808 euroa

Akatemia  julkaisee rahoituspäätöshakupalvelussaan vain ne hakemukset joiden hakija on antanut luvan rahoituspäätöksen julkaisemiseen eli kaikkein erikoisempia ei välttämättä siis löydy hausta.

Näistä loistavista hankkeista huolimatta omista sijoitussalkuista löytyy – valitettavasti - suomalaisia osakkeita tällä erää vain puolustusteollisuusfirmat Patria ja Nammo ja nekin siis Norjassa listatun  Kongsberg Defence & Aerospace AS kautta sen tytäryhtiöinä (hyvin Kongberg-konsernin kurssin onkin kehittynyt, vuodessa + 135 %).

Mitä helvettiä? 🤣

Heikin Ashi wrote:

Oy Suomi Ab on ollut pikkaisen ongelmallinen sijoituskohde jo pitkään monista syistä (puhtaasti muista kuin isänmaallisista ja kotikenttäedusta huolimatta) mm. koska  Suomessa kun ei ole ollut merkittävää reaalista kasvua 16 vuoteen. On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen systeemin ylläpitoon.  

1. Maariski

-maailman pörsseissä noteerataan noin 55000 osaketta, miksi parhaat löytyisivät juuri Suomesta?

-kun globaali pääomamarkkinoiden toimija tarkastelee sijoituspotentiaalia maailman eri kolkissa, Suomen houkuttelevuus ei valitettavasti ole eikä tule olemaan kärkipäässä. Kansandustaja Toveri totesi, että ”Suomi on sodassa Venäjän kanssa”. Tosiasiassa asia on päinvastoin eli Venäjä on sodassa Suomen kanssa monin ”erityisoperaatioin”. Suomi ei ole ilmeisesti toistaiseksi hyökkäillyt Venäjän tontilla.

-miksi ulkomainen sijoittaja sijoittasi fyrkedaalejaan kaikista maailman maista juuri Suomeen, jonka vieressä on häikäilemättömin ja  arvaamattomin roistovaltio Sabotaasi-Venäjä? Venäjän hyeenajohtoa ei tule aliarvioida – tyhmyyden ja hulluuden määrässä.

Riski on tuttu esimerkiksi kiinteistömarkkinoilta: on hyviä ja huonoja alueita, eivätkä markkinat hinnoittele niinkään kiinteistön omistajaa kuin naapurustoa. Suomella ja koko Euroopalla on tällä hetkellä ja tulee olemaan vuosikymmeniä erittäin ”outo” naapuri.

-Sabotaasi-Venäjän asenne tuskin muuttuu esim. 30 tai 50 vuoden kuluttua, koska nuoriso siellä tehoruokitaan väkivaltaisella, fasistisella keitoksella.

-Venäjä oli valmistellut Suomineidon haltuunottoa jo pitkään. Siihen tuli vähän mutkia matkaan Suomi-neidon hiljattain avioiduttua hiukan isokokoisemman ja ronskimman tyypin kanssa.

2) Kasvuriski

-sijoittajanäkökulmasta 5,5 miljoonan asukkaan kotimarkkina ei tarjoa reippaita kasvuedellytyksiä firmoille, varsinkaan pienemmille, jos sitä verrataan esim. 340 miljoonan (USA) tai 1,5 miljardin asukkaan (Intia) kotimarkkinaan. Kun kotimarkkinalla on loistava idea testattu ja kasvatettu, voidaan paksulla lompakolla lähteä valloittamaan myös maailmaa (jos halua on).

-asiakkaiden haaliminen vientimarkkinoilta Suomesta käsin on tunnetusti kovien kynnysten takana

3) Yhteiskuntakustannus- ja motivaatioriski

-miten demokratiassa pystään vallassa ja samalla toteutetaan syvälle käyvää yhteiskunnan saneerausta?

-verotuksen tarve suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa n. 60 %. Kun todellinen suhde on nyt 50 % otetaan vajaus velkana valtiolle ja kunnille. Nykyisin työskentelemme 3 päivää viikon viidestä päivästä yhteiskunnalle. Jos verotuksen tarve nousee 100 %:n tasolla on selvintä, että kaikki saavat palkkansa valtiolta ja kunnilta joka myös järjestää täysihoidon jokaiselle.

-Suomesta puuttuvat riittävät porkkanat. Melkein jokaisen suomalaisen pääammatti on verovoudin hyväksi uurastaminen reilusti yli puolet vuodesta. Moni ei ole sitä havainnut. Jossain vaiheessa asia voi fiksumpia ja ahkerimpia alkaa tympiä. Tästä voi pyristellä irti vain laiskottelemalla tai siirtymällä kevyempään veroympäristöön. 

Mutta kaikki ei ole niin huonosti, kuin edellä olevasta voi päätellä. Onneksi Suomi panostaa reilusti erilaisiin tutkimushankkeisiin tilanteen muuttamiseksi ja maan ja kansantalouden saamiseksi voimakkaaseen kasvuun. On erinomaista, että hallitus piti kehysriihessä aiemmat päätöksensä, joilla tutkimus- ja kehittämisrahoitusta kasvatetaan kehyskaudella merkittävästi.

Näillä hankkeilla Suomi nousuun:

- Julkitehdyn ulosteen politiikka kaupunkikuvassa, taiteessa ja bioetiikassa

254465 euroa

- Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa

438874 euroa

Diagnoosina arkistokuume: historioitsijat, arkistot ja muuttuva keskiluokkainen kulttuuri 1840-1914

438874 euroa

- Keho poliittisena sanastona - teot ja tapahtumat poliittisena ilmaisuna

254800 euroa

Sukupuolten ajallinen moniulotteisuus itäisen Afrikan historiassa: suullinen muistitieto, eletty ja peritty menneisyys sekä syvän menneisyyden jäljet kielessä

407832 euroa

- Tunteet, naisidentiteetit ja epänormatiivinen seksuaalisuus katolisen reformaation ajan Ranskassa

256000 euroa

- LGBTQI+- ja katutason byrokraatit: motiivien, väkivallan ja kollektiivisen edunvalvontamahdollisuuksien arviointi Itä-Afrikassa

574182 euroa

- Lumoutuminen nuorten teknologisoituneessa kaupunkitilassa: kohtaamisia, erontekoja ja politiikan mahdollisuuksia post-sosiaalisessa kaupungissa

499323 euroa

- Räppäävät naiset Suomessa. Hiphop-feminismin, sukupuolen, rodun ja valkoisuuden monimodaalinen rakentuminen

207072 euroa

• Sukupuoli renessanssin ja varhaismodernin ajan filosofiassa 496202 euroa
• Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat

500000 euroa

- Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa

497044 euroa

- Queer-siirtolaisten vastaanottamisen ja kohtaamisen poliittinen maantiede

528106 euroa

- Myötätuntoisen kaupunkisuunnittelun rajat ja mahdollisuudet

259515 euroa

- Oma luokkahuone: naisoletetut pianonsoitonopettajat, intersektionaalisuus ja musiikkielämän sukupuolittuneet valtarakenteet Helsingissä ja Tallinnassa 1861–1924

231072 euroa

Medioitunut feminismi nyky-Venäjällä

479081 euroa

- Kehon ja äänen politiikan esityksiä Pohjoismaisten indiepop-naismuusikkojen musiikkivideoissa

212468 euroa

- Transitiopolkuja naisten osallisuuteen Nepalin muuttuvassa musiikkikulttuurissa (amplifyHer)

594794 euroa

- Työväenluokkaisen mieheyden hybridisoituminen tietoistuvassa koneteollisuustyössä

239808 euroa

Akatemia  julkaisee rahoituspäätöshakupalvelussaan vain ne hakemukset joiden hakija on antanut luvan rahoituspäätöksen julkaisemiseen eli kaikkein erikoisempia ei välttämättä siis löydy hausta.

Jos Oy Suomi Ab olisi viimeiset 30 vuotta sijoittanut kaikki noihin ja muihin "vastaaviin" kehitysideoihin törsätyt rahat vaikkapa Nasdaq 100 indeksiin, niin eihän meillä mitään velkaongelmaa olisi. 

Heikin Ashi wrote:

Oy Suomi Ab on ollut pikkaisen ongelmallinen sijoituskohde jo pitkään monista syistä (puhtaasti muista kuin isänmaallisista ja kotikenttäedusta huolimatta) mm. koska  Suomessa kun ei ole ollut merkittävää reaalista kasvua 16 vuoteen. On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen systeemin ylläpitoon.  

...

Mutta kaikki ei ole niin huonosti, kuin edellä olevasta voi päätellä. Onneksi Suomi panostaa reilusti erilaisiin tutkimushankkeisiin tilanteen muuttamiseksi ja maan ja kansantalouden saamiseksi voimakkaaseen kasvuun. On erinomaista, että hallitus piti kehysriihessä aiemmat päätöksensä, joilla tutkimus- ja kehittämisrahoitusta kasvatetaan kehyskaudella merkittävästi.

Näillä hankkeilla Suomi nousuun:

...

Stilisoin vähän lainausta viestin pituuden takia. Alkuosa oli minusta asiaa, kuten kirjoituksesi aina, mutta loppuosa mielestäni suhteellisen matalaotsaista. Ei noilla miljoonilla Suomea pelasteta. Osa T&K rahasta menee jonkun mielestä aina "turhuuteen", annetaan ne kenelle tahansa. Kulttuuri ja sen tukeminen ovat kuitenkin jossain määrin sivistyksen mittari. 

No ei nyt sentään matalaotsaista. Tyylilaji oli selkeästi sarkastinen, ja ainakin minun mielestäni kirjoitus oli hauska. Kulttuuri sivistyksen mittarina pitää toki paikkansa, mutta nythän kyseessä on nollasummapeli. Koska yhden voitto on toisen tappio, voi perustellusti kysyä, jäikö näiden tähden jotain tärkeämpää rahoittamatta?

Marraskuu wrote:

Jos Oy Suomi Ab olisi viimeiset 30 vuotta sijoittanut kaikki noihin ja muihin "vastaaviin" kehitysideoihin törsätyt rahat vaikkapa Nasdaq 100 indeksiin, niin eihän meillä mitään velkaongelmaa olisi. 

Pikaisen laskuharjoituksen perusteella sanoisin, että eipä tuo vielä mihinkään riittäisi.

Riskilä wrote:

No ei nyt sentään matalaotsaista. Tyylilaji oli selkeästi sarkastinen, ja ainakin minun mielestäni kirjoitus oli hauska. Kulttuuri sivistyksen mittarina pitää toki paikkansa, mutta nythän kyseessä on nollasummapeli. Koska yhden voitto on toisen tappio, voi perustellusti kysyä, jäikö näiden tähden jotain tärkeämpää rahoittamatta?

Tuntuu, että oikeat tiedemiehet/naiset/muunsukupuoliset(kaan) ei vaan osaa otsikoida rahoitushakemuksiaan oikein. Kyllä hyvään tieteelliseenkin hankkeeseen irtoaa helposti puoli miljoonaa, kun hakemukset otsikkoon asettelee oikeita avainsanoja, jotka poimittu vaikka Pride-festareilta! 😁

ttr wrote:

 Kulttuuri ja sen tukeminen ovat kuitenkin jossain määrin sivistyksen mittari. 

Riskilä wrote:

No ei nyt sentään matalaotsaista. Tyylilaji oli selkeästi sarkastinen, ja ainakin minun mielestäni kirjoitus oli hauska. Kulttuuri sivistyksen mittarina pitää toki paikkansa, mutta nythän kyseessä on nollasummapeli. Koska yhden voitto on toisen tappio, voi perustellusti kysyä, jäikö näiden tähden jotain tärkeämpää rahoittamatta?

Ihan hyvä vastaus, sarkastinenhan se. Listalle olisi halutessaan voinut varmasti valita myös vähemmän raflaavia otsikoita. Nollasummapelikysymyksen voi toki esittää jokaisen rahoitetun tutkimustyön/projektin osalta. Ja kuka tärkeimmän rahoituksen kohteen sitten osaa valita, etenkin kun kaikkien tutkimusten hyödyt (rahalliset tai muut) eivät välttämättä konkretisoidu kovinkaan nopeasti? En minä ainakaan. Lähden itse siitä, että rahoituksesta päättävät asian parhaiten osaavat/ymmärtävät ihmiset. Ymmärrän, että se toki avaa oven uusille kysymyksille ja kyseenalaistuksille :)

ttr wrote:

Lähden itse siitä, että rahoituksesta päättävät asian parhaiten osaavat/ymmärtävät ihmiset. Ymmärrän, että se toki avaa oven uusille kysymyksille ja kyseenalaistuksille :)

Virkamiehen kelpoisuusvaatimukseksi riittää 3.4.2003/262 43§ kolmannen kohdan mukaan:

- apulaisosastopäälliköllä, toimistopäälliköllä ja muulla yksikön päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito

Ja pätevyys - perehtyneisyys - saavutetaan toimimalla opintojen jälkeen vaikka edellä Heikin Ashin mainitsemana julkisen ulostusalan tutkijana.

Joten ei ihme, että Valtiontalouden tarkastusviraston arviointikriteerinä vaikutti olleen vuosikaudet lähinnä se, että olivatko tarkastuskertomuksen ensimmäisten virkkeiden kielimuotona jambinen pentametri vai ei. Näin oli voitu valjastaa tarkastusulosteen runomitallinen ja kriittinen voima yhteiskunnalliseksi hyväksi.

Kuva

Linkki Veronmaksajat: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkiset-menot/#37433d51

1970-luvun 40 prosentin tasosta julkisten menojen suhde nousi 90-luvun lamassa 64 prosenttiin BKT:stä, josta ne sittemmin pienenivät vuosituhannen vaihteen 50 prosenttiin, mutta siitä huonontuen 56 prosenttiin vuonna 2021. Luku on suurimpia maailmassa. Edellä ovat vain Ruotsi ja Tanska. Pienempiä osuudeltaan ovat kaikki muut maailman maat.

Kuva

LUKE: Suomen metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä – neljännes siitä löytyy soilta | Luonnonvarakeskus (luke.fi)

Tästä onkin suunnattu jälleen huonompaan suuntaan kansantaloutta rasittavan kuluosuuden kasvaessa. Oy Suomi Ab:n oma pääoma hupenee ja EKP laittaa Oy:n selvitystilaan kumulatiivisen alijäämän ylittäessä maan ja metsien arvon 93,6 miljardia euroa (26,3 milj.ha x 3600 eur/ha).

Toivoa ei ole - on aika pakata.

ttr wrote: Lähden itse siitä, että rahoituksesta päättävät asian parhaiten osaavat/ymmärtävät ihmiset. Ymmärrän, että se toki avaa oven uusille kysymyksille ja kyseenalaistuksille :)

Melko rohkea, jollei suorastaan todellisuudesta täysin irtaantunut oletus. Puhutaan kuitenkin poliittista ohjausta saavista virkamiehistä. 😂😂

ttr wrote:

Riskilä wrote:

No ei nyt sentään matalaotsaista. Tyylilaji oli selkeästi sarkastinen, ja ainakin minun mielestäni kirjoitus oli hauska. Kulttuuri sivistyksen mittarina pitää toki paikkansa, mutta nythän kyseessä on nollasummapeli. Koska yhden voitto on toisen tappio, voi perustellusti kysyä, jäikö näiden tähden jotain tärkeämpää rahoittamatta?

Ihan hyvä vastaus, sarkastinenhan se. Listalle olisi halutessaan voinut varmasti valita myös vähemmän raflaavia otsikoita. Nollasummapelikysymyksen voi toki esittää jokaisen rahoitetun tutkimustyön/projektin osalta. Ja kuka tärkeimmän rahoituksen kohteen sitten osaa valita, etenkin kun kaikkien tutkimusten hyödyt (rahalliset tai muut) eivät välttämättä konkretisoidu kovinkaan nopeasti? En minä ainakaan. Lähden itse siitä, että rahoituksesta päättävät asian parhaiten osaavat/ymmärtävät ihmiset. Ymmärrän, että se toki avaa oven uusille kysymyksille ja kyseenalaistuksille :)

Meinaat, että yllä lueteltu lista, puolen megan apurahoineen per laaki, poikis jotain muuta kuin verorahoilla lisäkustannettavaa ”pisnestä”? Oletko tosissasi? 😁

Bingo53 wrote:

ttr wrote:

Lähden itse siitä, että rahoituksesta päättävät asian parhaiten osaavat/ymmärtävät ihmiset. Ymmärrän, että se toki avaa oven uusille kysymyksille ja kyseenalaistuksille :)

.../...

Kuva

Linkki Veronmaksajat: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkiset-menot/#37433d51

1970-luvun 40 prosentin tasosta julkisten menojen suhde nousi 90-luvun lamassa 64 prosenttiin BKT:stä, josta ne sittemmin pienenivät vuosituhannen vaihteen 50 prosenttiin, mutta siitä huonontuen 56 prosenttiin vuonna 2021. Luku on suurimpia maailmassa. Edellä ovat vain Ruotsi ja Tanska. Pienempiä osuudeltaan ovat kaikki muut maailman maat.

../..

Kun seurataan prosenttiosuutta, se voi suurentua joko 1) julkisten menojen kiriessä tai 2) bruttokansantuotteen laahatessa - todennäköisesti syytä on molemmissa suunnissa. 

On olennaista myös huomata, että ei pidä tulkita julkisyhteistöjen tarkoittavan vain valtion ja kuntien virkamiehiä ym. ensiksi mieleen tulevaa byrokratiaa. Niihin luetaan lisäksi mm. yliopistot, ammattikorkeakoulut, Aalto-yliopiston kiinteistöt, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä mukaan lukien niistä maan suurin eli HUS-yhtymä - tottahan viimeksi mainittujen kulut nousevat, kun väestö vanhenee ja hoitokeinot samalla paranevat.

Tilastokeskuksen julkisyhteisöinä tilastoimat tahot tietysti muuttuvat vuosien varrella yhteiskunnan kehittyessä, tässä viimeisin luettelo (excel):

 https://stat.fi/media/uploads/meta/luokitukset/sektoriluokitus/julkisyhteisot_maaliskuu2024_julkaisu.xlsx

TL wrote:

ttr wrote: Lähden itse siitä, että rahoituksesta päättävät asian parhaiten osaavat/ymmärtävät ihmiset. Ymmärrän, että se toki avaa oven uusille kysymyksille ja kyseenalaistuksille :)

Melko rohkea, jollei suorastaan todellisuudesta täysin irtaantunut oletus. Puhutaan kuitenkin poliittista ohjausta saavista virkamiehistä. 😂😂

Akatemiassa päätöksiä eivät tee virkamiehet. Luottamuselimet päättävät suurista linjoista - mitkä ovat painopistealueet ja paljonko kullekin alueelle rahaa jaetaan - esimerkiksi yhteiskuntatieteelle suhteessa lääketieteeseen. Hakemukset arvioivat ulkopuoliset kunkin alan kokeneet tutkijat - peer review eli vertaisarviointi. Aivan kuten yksityisissä säätiöissä.

Arvioivat asiantuntijat eivät ole suomalaisia, tässä viimeisin luettelo:

https://www.aka.fi/globalassets/10rahoitus/2024-liitteet/reviewer_for_academy_of_finland_winter_call_2024.pdf

Akatemian luottamuselimet tekevät rahoituspäätökset kansainvälisestä vertaisarvioinnista saatujen lausuntojen ja hakemusten paremmuusjärjestyksen (ei koske STN:n päätöksentekoa) sekä Akatemian tiedepoliittisten tavoitteiden ja luottamuselimen omien linjausten perusteella.

Luottamuselimellä on päätösvalta hakemusten rahoittamisesta tai rahoittamatta jättämisestä paneelien tekemästä hakemusten paremmuusjärjestyksestä huolimatta. Rahoituspäätöksen perustelu kirjataan päätösilmoitukseen.

Luottamuselimet ovat Akatemian toimikunnat, jodien valinnasta:'

Toimikunnissa on edustettuna monipuolinen ja korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus. Toimikuntien jäsenet edustavat tehtävässään tutkimusta ja tiedettä laajasti, eivätkä toimi tehtävässä tietyn tieteenalan tai yliopiston tai tutkimuslaitoksen edustajina.

Yliopistot, tutkimuslaitokset, tutkimus- ja kehittämistyöhön osallistuvat tahot ja yhteisöt, tieteelliset seurat, tiedeakatemiat ja tutkimusyhteisön edustajat voivat ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle toimikuntien jäseniksi sopivia henkilöitä.

Virkamiehen sitten hoitavat päätösten valmisteluun ja apurahojen maksatukseen liittyvän byrokratian.

Tästä voimme vetää sen johtopäätöksen, että Heikin Ashin listassa olevia aihepiirejä todennäköisesti tutkitaan muuallakin, muuten on mahdotonta, että ne olisivat saaneet asiantuntijapaneeleilta puoltavia rahoituspäätöksiä. 

Vaikka paremmuusjärjestyksestä voi em. mukaan perustellusti  poiketa, ei asiantuntijoiden hylkäämiä hakemuksia taatusti rahoiteta. 

Akatemian myöntöjä voi verrata vaikkapa suurimman yksityisen säätiön Suomen Kulttuurirahasto myöntöihin. Valiksota vaikkapa kohdat Humanistiset tieteet, Käyttäytymistieteet ja Yhteiskuntatieteet. Ero on vain summissa - Kulttuurirahasto myöntää yhdelle ja joskus ehdollisena kahdelle vuodelle ja pääsääntöisesti yhdelle henkilölle. Akatemian rahat ovet useimmiten useampivuotiseen työhön ja tutkimusryhmälle.

https://apurahat.skr.fi/myonnot

Tai - Sijoitustiedossa kun ollaan - katsokaa Koneen säätiön myöntöjä, tässä rajattuna tieteeseen, summat ovat tyypillisesti 100 000+ euroa:

https://koneensaatio.fi/tuetut/?grant_type=tiede

Todelliseen sivistysvaltioon sopii hyvin monenlaista ja monialaista tiedettä ja taidetta.

Käännetään lopuksi pöytä. Humanistista vaikkapa tämä rahoitus varmaankin kuulosta yhtä yliampuvalta Suomen Akatemian rahankäytöltä:

Rajoitetusti heilahtelevat funktiot metrisissä mittarakenteissa

Rahoitetun hankkeen kuvaus

Tämä Jyväskylän yliopistossa toteutettava teoreettisen matematiikan projekti tutkii rajoitetusti heilahtelevia funktioita (BV-funktioita) metrisissä mitta-avaruuksissa. Ensimmäiset ovat funktioita, jotka voidaan derivoida yleisessä mielessä: kontrolloidut epäjatkuvuuskohdat ovat sallittuja. Jälkimmäiset ovat matemaattisia rakenteita, mahdollisesti ei-sileitä ja ääretönulotteisia, joissa annetaan vain käsitteet pisteiden välisestä etäisyydestä ja tilavuudesta. BV-funktioiden tutkiminen ei-sileässä ympäristössä tuo uutta valoa myös klassisiin kysymyksiin, kuten Isoperimetrisiin Ongelmiin. Sen tärkein esimerkki on Didon ongelma: mikä tietyn pituisten käyrien joukossa sulkee sisäänsä maksimialueen? Toinen keskeinen käsite tässä projektissa on kaarevuus, joka kvantifioi avaruuden geometrisen poikkeaman standardista euklidisesta avaruudesta. Kaarevuusalarajat, jotka ovat järkeviä jopa metrisissä mitta-avaruuksissa, sallivat BV-funktioiden parempaa käyttäytymistä.

Myönnetty rahoitus

795 237 €

Nuo apurahat kulostaa jotenkin tosi suurilta. Onko ne lie jollekin 10 henkiselle työryhmälle ja useammalle vuodelle? Aikoinaan tutkijana sain henkilökohtaisia apurahoja, tyypillisesti 5-10k€/laaki. Nääki oli palkan päälle ihan kivoja, niillä makseli Audin osamaksut pois ja pysty ajoittain ostaa itelleki pullon XO:ta. 😁

Tämän langan keskustelunaihe oli se, että Suomella on talousvaikeuksia mm. budjetin alijäämäisyyden ja kasvun puutteen vuoksi. Tukirahojen kulttuuris-sosiaalisen arvon ja päätösprosessin sisältö on tähän aiheeseen off topic, ja Heikin Ashin tarkoitus yllä oli ymmärtääkseni kritisoida verorahojen käyttöä laajemmin.

Kiitos kritiikistä Big Bad Bear.

Omassa viestissäni halusin tuoda esiin sen näkökulman, että esimerkkinä käytettyyn tutkimukseen verorahoja jaetaan Oy Suomi Ab:ssä samoilla tavoilla ja muutenkin hyvin yhtäläisesti yksityisten rahojen kanssa. Akatemialle annetut varat ovat tarkoitetut tutkimuksen edistämiseen, eivät tuottavuuden lisäämiseen. Jos tuottavuus lisääntyy, se on plussaa. Jälkimmäiseen tarkoitukseen verovarat kanavoituvat muita reittejä. Tarkemmin sanoen siihen, minkä rahoittaja kullakin hetkellä arvelee lisäävän teollisia innovaatioita ja tuottavuutta, joita kumpaakin on tosiasiassa erityisen vaikea ennustaa.

Asiantuntijoiden kotimaa on viestissä vain esimerkki ja siten sivujuonne. Mutta kun se tuli puheeksi niin omalla alallani, joka on "kovaa" luonnontiedettä lääketieteellisin sovelluksin, ulkomaiset arvioijat ovat silmiinpistävästi raaempia arvioissaan, tuovat esiin hakemusten heikkoudet ja suunnitelmien kehittämistarpeet sekä vapaat aluepolitiikasta verrattuna kotimaisiin vertaisarvioijiin, vaikka hekin pyrkivät samaan. Epäilen vahvasti näin olevan muillakin aloilla.

Olen samaa mieltä siitä, että hyödyllistä tutkimusta syntyy erityisen usein, kun tutkija on alallaan myös käytännön toimija. Opetuksessa tämä vielä korostuu. Yhtä tärkeää on, että käytännön toimijat viestivät havaitsemansa kehittämisen tarpeessa olevat seikat alan tutkijoille. 

Linkkarissa tuli vastaan aiheeseen liittyvä (vanha) vitsi:

Suomalainen ja japanilainen yritys päättivät järjestää vuosittain soutukilpailun 8-miehisin joukkuein. Molemmat joukkueet harjoittelivat pitkään ja kovaa. Kun kilpailupäivä tuli, molemmat joukkueet olivat mielestään huippukunnossa, mutta japanilaiset voittivat ylivoimaisesti kilometrillä.

Tappion jälkeen suomalaisten joukossa vallitsi tappiomieliala. Yrityksen korkein johto päätti kuitenkin, että imagosyistä heidän olisi pakko voittaa seuraavan vuoden kisa. Näin ollen he asettivat projektiryhmän ratkaisemaan ongelmaa. Pitkien analyysien jälkeen ryhmä havaitsi, että japanilaisilla oli seitsemän soutajaa ja yksi mies peräsimessä kun taas suomalaisilla oli yksi soutaja ja seitsemän perämiestä.

Tässä kriisitilanteessa johto osoitti huomattavaa toimintakykyä. Päätettiin palkata konsultit tutkimaan oman joukkueen koostumusta. Muutaman kuukauden työn jälkeen asiantuntijat tulivat siihen johtopäätökseen, että joukkueessa oli liian monta ohjaajaa ja liian vähän soutajia.

Asiantuntijoiden raportin perusteella yrityksen johto teki välittömästi muutoksia joukkueeseen. Nyt joukkueessa oli neljä perämiestä, kaksi yliperämiestä, joukkueenjohtaja ja soutaja. Lisäksi soutajan motivoimiseksi kehitettiin bonuspistejärjestelmä.

"Meidän on laajennettava hänen työnkuvaansa ja annettava hänelle enemmän vastuuta."

Seuraavana vuonna japanilaiset voittivat kahdella kilometrillä. Suomalainen joukkue erotti soutajan huonoon työsuoritukseen vedoten, mutta maksoi kuitenkin bonuksen johdolle sen osoittamista ponnisteluista. Ensi vuotta varten suomalaiset ovat nyt kehittämässä uutta venettä.

hauturi wrote:

Linkkarissa tuli vastaan aiheeseen liittyvä (vanha) vitsi:

Suomalainen ja japanilainen yritys päättivät järjestää vuosittain soutukilpailun 8-miehisin joukkuein. Molemmat joukkueet harjoittelivat pitkään ja kovaa. Kun kilpailupäivä tuli, molemmat joukkueet olivat mielestään huippukunnossa, mutta japanilaiset voittivat ylivoimaisesti kilometrillä.

Tappion jälkeen suomalaisten joukossa vallitsi tappiomieliala. Yrityksen korkein johto päätti kuitenkin, että imagosyistä heidän olisi pakko voittaa seuraavan vuoden kisa. Näin ollen he asettivat projektiryhmän ratkaisemaan ongelmaa. Pitkien analyysien jälkeen ryhmä havaitsi, että japanilaisilla oli seitsemän soutajaa ja yksi mies peräsimessä kun taas suomalaisilla oli yksi soutaja ja seitsemän perämiestä.

Tässä kriisitilanteessa johto osoitti huomattavaa toimintakykyä. Päätettiin palkata konsultit tutkimaan oman joukkueen koostumusta. Muutaman kuukauden työn jälkeen asiantuntijat tulivat siihen johtopäätökseen, että joukkueessa oli liian monta ohjaajaa ja liian vähän soutajia.

Asiantuntijoiden raportin perusteella yrityksen johto teki välittömästi muutoksia joukkueeseen. Nyt joukkueessa oli neljä perämiestä, kaksi yliperämiestä, joukkueenjohtaja ja soutaja. Lisäksi soutajan motivoimiseksi kehitettiin bonuspistejärjestelmä.

"Meidän on laajennettava hänen työnkuvaansa ja annettava hänelle enemmän vastuuta."

Seuraavana vuonna japanilaiset voittivat kahdella kilometrillä. Suomalainen joukkue erotti soutajan huonoon työsuoritukseen vedoten, mutta maksoi kuitenkin bonuksen johdolle sen osoittamista ponnisteluista. Ensi vuotta varten suomalaiset ovat nyt kehittämässä uutta venettä.

Uudempi lyhyt kasku, ja älkääkä sanoko, että tämä on off topic.

Lehdistötiedote:

Suomen Olympiakomitea ry on tänään muuttanut sääntöjään. Järjestömme on tästä päivästä alkaen voittoa tavoittelematon yhteisö.

Suomen Olympiakomitea on Suomen kansallinen olympiakomitea, joka vastaa Suomen suhteista kansainväliseen olympiaurheiluun. Suomen olympiakomitealla on 86 jäsenjärjestöä, 24 kumppanuusjäsentä ja neljä henkilöjäsentä. Olympiakomitean hallituksen puheenjohtaja on Jan Vapaavuori.